Jossakin kohtaa malja menee yli. Näin selittää sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo viime päivien keskustelun sairaalapäivystysten tilanteesta.
Kun ongelmat Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä ryöpsähtivät valtakunnalliseksi puheenaiheeksi viime viikolla, monelle saattoi syntyä kuva, että hoito olisi Kuopiossa huonoa. Näin ei näytä olevan – sairaaloiden päivystyksiä vertaillaan monella tavalla, mutta mikään keskeinen mittari ei osoita, että KYSin päivystys olisi erityisen ongelmallinen.
Päivystykseen tulleet potilaat kotiutuivat viime vuonna keskimäärin noin neljässä ja puolessa tunnissa. Kolmen päivän sisällä päivystyskäynnistä joutui uusintakäynnille 5,3 prosenttia potilaista. Yhdellä hoitajalla oli koko ajan hoidettavana keskimäärin 1,8–2,0 potilasta vuorokauden ajasta riippuen. Kaikki luvut ovat päivystysalueen ylilääkäri Tero Martikaisen mukaan keskiarvoa, kun niitä verrataan Turun, Oulun ja Jyväskylän kaltaisiin saman kokoluokan sairaaloihin.
Mutta se, mikä on lukujen valossa kohtuullista, ei välttämättä ole sitä hoitohenkilöstön näkökulmasta. Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo saaneensa sairaanhoitajien kuormituksesta niin paljon viestejä, että tilanteen kärjistyminen jossakin päin maata ei tullut yllätyksenä.
– Resurssit voivat olla normien mukaisia, mutta silti tulee koko ajan viestiä, että ne ovat niukat. Päivystyksissä kaiken kaikkiaan tilanne on se, että kuormitus on todella kova ja jossakin kohtaa malja menee yli.
"Aivan älyttömästi positiivista palautetta"
Sairaanhoitaja Ari Kinnunen sanoo saaneensa "aivan älyttömästi positiivista palautetta" kerrottuaan julkisuuteen KYSin päivystyksen ongelmista hoitajien näkökulmasta. Viestit ovat vahvistaneet kuvaa siitä, että tilanne on sama muilla osastoilla ja muualla maassa. Samaa todistetaan myös lukijapalautteessa, joita Ylelle on tullut aihetta käsitelleestä jutusta harvinaisen paljon.
Kuopiossa päivystyksen hoitohenkilöstö on muun muassa lakannut vastaamasta työnantajan pyyntöihin, kun heitä on kysytty paikkaamaan kollegoiden äkillisiä sairauspoissaoloja vaihtamalla tai tekemällä ylimääräisiä työvuoroja. KYSin palvelualueylihoitaja Kirsi Leivosen mukaan vastaavaa joustamattomuutta ilmeni keväällä myös teho-osastolla.
– Minusta on aika poikkeuksellista, että kun työntekijät haluavat vaihtaa vuoroja, työnantaja sallii, mutta kun työntekijöitä pyydetään vastavuoroisesti joustamaan, he kieltäytyvät vaikka saisivat vapaapäivän tilalle, Leivonen kritisoi.
Me olemme rikkoneet kaavaa, kun emme ole suostuneet. Se kai ehkä eniten herättää hoitajien mielenkiintoa muualla. Ari Kinnunen
Päivystyksen henkilöstön edustaja Ari Kinnunen ihmettelee, olisiko vastaava toiminta herättänyt yhtä suurta huomiota millään muulla alalla kuin hoitoalalla.
– Hoitajien odotetaan automaattisesti paikkaavan henkilöstövajetta venymällä, he kun ovat niin pirun tunnollisia. Me olemme rikkoneet kaavaa, kun emme ole suostuneet. Se kai ehkä eniten herättää hoitajien mielenkiintoa muualla.
Samaa mieltä on Tehyn Vesivalo. Hänen mielestään on työnantajan vastuulla huolehtia riittävästä reservistä äkillisten tilanteiden varalta. Työnantaja ei voi luottaa siihen, että vakituinen henkilöstö vain venyy ja venyy.
– Kuopiossa hoitajat ovat toimineet minusta ihan oikein. Siellä on ollut varmaan rohkeita ihmisiä, jotka ovat lähteneet ajamaan asiaansa. Joka paikassa sellaisia ei ole.
KYSin Kirsi Leivosen mielestä ei ole mitään väärää siinä, että päivystysluonteisessa toiminnassa henkilökunta joustaa: näin on muuallakin. Jos siihen ei voisi luottaa, sairaala joutuisi pitämään kohtuuttoman suurta sijaispoolia varalla. Tällä hetkellä KYSin äkillisiä sijaistarpeita täytetään noin sadan varahenkilön ringistä.
Mitä jos hoitajat ovat kaikkialla liian kuormittuneita?
Entä jos "Kuopion tauti" vain odottaa puhkeamistaan jonkin toisen sairaalan päivystyksessä tai muulla osastolla? Voiko vakituisen hoitohenkilöstön kuormittuneisuus olla ilmiö, joka heikentää myös potilasturvallisuutta, kuten KYSin henkilöstö on sanonut?
Kyllä voi, sanoo Valviran ylilääkäri Riitta Pöllänen. Hän kuitenkin lisää nopeasti, ettei sellaisesta ole tällä hetkellä mitään faktatietoa. Joitakin vastauksia kysymykseen on luvassa, kunhan Itä-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt KYSin henkilökunnan tekemät kantelut päivystyksestä.
Henkilökunnan mielestä KYSin päivystyksen ruuhkat ovat johtaneet jopa potilasturvallisuuden vaarantumiseen, kun poliklinikkaa on pyöritetty sairastapausten vuoksi vajaamiehityksellä. Sairaanhoitopiiri on päätynyt henkilökunnan kanteluita selvittäessään siihen, että potilasturvallisuus ei vaarantunut. AVI tekee omat ratkaisunsa myöhemmin.
Resurssit voivat olla normien mukaisia, mutta silti tulee koko ajan viestiä, että ne ovat niukat. Rauno Vesivalo
Pitkän uran teho-osastohoitajana tehnyt Tehyn Rauno Vesivalo puhuu "eettisestä kuormasta", joka syntyy, kun ihmiset hoitoalalla eivät pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman on käsitellyt asiaa myös väitöstutkimuksessaan vuonna 2014. Väitöksen mukaan kuormitus oli nuorille sairaanhoitajille yksi tärkeimpiä syitä vaihtaa alaa.
Valviran Riitta Pölläsen mukaan henkilöstön suhteellisen määrän lisäksi jaksamiseen vaikuttaa myös muun muassa se, kuinka paljon rivissä on sijaisia ja opiskelijoita. Tämä onkin otettu puheeksi sairaaloiden kanssa, kun Valvira on tehnyt valvontakäyntejään.
Kuopiossa hoitajien kuormitukseen on arvioitu vaikuttaneen senkin, että päivystyksen uusissa tiloissa eri osastot ovat enemmän erillään toisistaan kuin ennen.
"Se on väärä paikka"
Ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua päivystysten kuormittavuuteen, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Henkilöstö haluaa yleensä lisää käsiä, työnantaja ei. Keistisen mukaan helpotusta voi etsiä myös muun muassa neuvontapuhelimien ja sähköisten palvelujen kehittämisestä.
Yksi osasyy ruuhkiin on hänen mielestään se, että ihmisten on vaikea saada kiirevastaanottoaikoja. Jos jollakulla on tarve päästä lääkäriin vaikkapa samana päivänä, aikoja ei useinkaan ole tarjolla. Silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä päivystykseen.
– Se on tietyllä tavalla väärä paikka, koska päivystyksessä keskeistä pitäisi olla hätätilojen ja nopeasti pahenevien tilanteiden korjaaminen.
Tähän ongelmaan etsii ratkaisua ainakin parhaillaan valmistelussa oleva kiireellisen hoidon asetus, jonka mukaan terveyskeskusten pitäisi tarjota kiirevastaanottoja lähipalveluna myös viikonlopun aikana päiväsaikaan ja arkena illalla.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on tehty muutoksia sen jälkeen, kun päivystyksen hoitohenkilökunta alkoi kirjelmöidä uupumuksestaan. Ulkopuolinen taho tekee parhaillaan henkilöstömitoitusta päivystyksessä, ja tuloksia voidaan odottaa syksyksi.
Lisäksi päivystyksessä otettiin kesäkuussa käyttöön ruuhkamittari, jonka avulla voidaan aiempaa tarkemmin seurata sitä, missä potilaita on. Nyt järjestelmään kirjautuu muun muassa tieto siitä, kuinka paljon potilaita on odottamassa vastaanottoa.
– Jatkossa ruuhkamittarista toivotaan apua siihen, että ruuhkan todellinen syy voidaan havaita helpommin tai jopa ennustaa ja toimia sen mukaisesti esimerkiksi hälyttämällä lisähenkilökuntaa töihin, KYSin päivystysalueen ylilääkäri Tero Martikainen sanoo.
Lisäksi ruuhkamittari paljastaa, kuinka pitkään potilas joutuu odottamaan ennen kuin pääsee lääkärille. Sellaista tietoa ei ole ollut tähän asti saatavilla Kuopiossa eikä monessa muussakaan yliopistosairaalassa. Martikaisen mielestä tieto on kuitenkin tarpeellinen.
– Sitä vartenhan potilaat tänne hakeutuu, että lääkäri heidän tilansa arvioi.