Alkoholin sietokyky alkaa laskea pikku hiljaa 30–40-vuotiaasta alkaen, ja Käypä hoito -suositusten mukaan ikääntyminen ja sairaudet laskevat sitä entisestään.
– 65-vuotiaalla alkoholin sietokyky on laskenut noin kolmannekseen kolmikymppisen sietokyvystä, ja tämä tulee ihmisille yllätyksenä, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti.
Vaikka alkoholinkäytön riskirajoja on vaikea laskea yleispäteviksi ohjeiksi, on Käypä hoito -suosituksissa alkoholin riskirajoiksi määritelty työikäiselle miehelle 23–24 alkoholiannosta viikossa ja naisilla 12–16.
Yli 65-vuotiailla raja on kahdeksan annosta viikossa. Yksi annos vastaa yhtä keskiolutta.
Juomistottumusten pitäisi laskea samaan tahtiin sietokyvyn kanssa. Markus Partanen
– Mutta eihän se niin mene, että sietokyky romahtaa yhdessä yössä, kun ihminen täyttää 65 vuotta. Se alkaa laskea jo vuosikymmeniä aiemmin, mutta siitä puhutaan vähän, Antti Hytti sanoo.
– Usein alkoholin sietämistä iän karttuessa ei tietoisesti ajatella, mutta käytännön kokemusten kautta omaa alkoholinkäyttöä säädellään. Kun krapula tuntuu kohtuuttoman pahalta ja väsymys on kova alkoholin nauttimisen jälkeen, niin ne ovat kehon keinoja kertoa, että sietokyky on muuttunut. Moni huomaa, ettei jaksa juhlia kuten nuorempana.
A-klinikkasäätiön ylilääkäri Markus Partasen mukaan nelikymppisen olisi arvokasta havaita alkoholin sietokyvyn muutos ja reagoida siihen.
– Kun alkoholinkäyttöä havahtuu silloin suitsimaan, niin sillä on iso merkitys terveyden kannalta tuleville vuosikymmenille. Monelle eläkkeelle siirtyvälle tuntuu tulevan yllätyksenä, että oma sietokyky on laskenut niin paljon ikääntymisen myötä.
– Juomistottumusten pitäisi laskea samaan tahtiin sietokyvyn kanssa.
Entiset juomistavat haittaavat ikääntyvää
Alkoholin sietokyky laskee ikääntyessä etenkin siksi, että kehon nestepitoisuus laskee.
– Mutkat suoriksi vetäen se tarkoittaa sitä, että kehossa on vähemmän lantrinkia alkoholille. Ikääntyminen voi tuoda tulleessaan myös joitain sairauksia, jotka myös lisäävät alkoholinkäyttöön liittyviä riskejä, kuten sydän- ja verisuonitaudit tai verenpainetauti, Antti Hytti kertoo.
Jos jotain jää päiväohjelmasta pois sen vuoksi, että on juonut, niin tilanne pitäisi huomata. Antti Hytti
Jos on ollut aikuisiällä tapana nauttia viiniä hyvän ruoan kanssa ja alkoholituotteet liittyvät seurusteluun, niin vanhemmiten samat juomatottumukset voivat johtaa ongelmakäyttöön.
– Vaikka vielä viisikymppisenä ei olisi huomannut kehonsa merkkejä alkoholin sietokyvyn alenemisesta, niin onneksi ei ole koskaan liian myöhäistä vähentää juomistaan. Elämäntapamuutos 65-vuotiaana voi tuoda vielä monia hyviä vuosia lisää elämään, Hytti sanoo.
Iäkkään krapula ei välttämättä tunnu
Vaikka yli 65-vuotiaiden keho sietää alkoholia aiempaa huonommin, niin iäkkäämmillä krapulan oireet saattavat jäädä piiloon. Alkoholin liikakäyttö saattaa jäädä huomaamatta, ja siihen ei osata myöskään puuttua.
Autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston osana toimiva sympaattinen hermosto säätelee esimerkiksi adrenaliinia, joka aiheuttaa krapulaisen kokemat sydämen tykytykset, käsien vapinat, hikoilut ja ahdistavat olotilat.
– Autonomisen hermoston hieman rappeutuessa iän myötä krapulan oireet voivat olla laimeampia ja näin niitä on vaikeampi tunnistaa, Markus Partanen A-klinikkasäätiöstä kertoo.
Partasen mukaan tämä saattaa vaikeuttaa ikäihmisen alkoholiongelman tunnistamista esimerkiksi terveydenhuollossa: kun kaatumisen takia itsensä loukannut vanhus tuodaan hoitoon, ovat krapulaoireet piilossa eikä tapaturman takaa nähdä mahdollista alkoholinkäyttöä.
– Iäkkäillä alkoholin käyttäminen lisää huomattavasti kaatumisen tapaturmariskiä, kun koordinaatiokyky ja tasapaino heikkenevät muutenkin. Liikenneturvallisuuden riskit kasvavat samoista syistä. Lisäksi syöpä- sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskit kasvavat, ja diabeteksen ja epilepsian hoito hankaloituu.
Rohkeutta ottaa puheeksi
Sekä A-klinikkasäätiön Markus Partanen että EHYT ry:n Antti Hytti ovat sitä mieltä, että terveydenhuoltohenkilökunta voisi kysyä rohkeammin alkoholinkäytöstä ja pitää sitä rutiinina niin terveys-, kuin määräaikaistarkastuksissakin.
Uni- ja mielialaongelmaista pitäisi myös muistaa jututtaa alkoholinkäytöstä.
– Kolmannes iäkkäistä on aloittanut alkoholin runsaan käytön vasta myöhemmällä iällä. Riskitekijöitä käytön lisääntymiseen on esimerkiksi vapaa-ajan lisääntyminen, kun ei välttämättä ole löytänyt harrastusta, sekä yksinäisyys, joka voi altistaa alkoholiriippuvuuden kehittymiselle, Partanen sanoo.
Ennen terveydenhuoltohenkilökuntaa alkoholiongelman yleensä kuitenkin huomaa ikääntyneen läheinen. Oman huolensa voi tuoda esille sanomalla, että "minusta tuntuu, että alkoholinkäytöstä on sinulle nyt haittaa".
Iäkkäillä alkoholin käyttäminen lisää huomattavasti kaatumisen tapaturmariskiä. Markus Partanen
Läheisellä on usein parempi mahdollisuus huomata alkoholinkäytön runsastuminen varhaisessa vaiheessa, mikä on Antti Hytin mukaan tärkeää.
– Ei tarvitse niinkään kiinnittää huomiota siihen, että miten paljon joku juo vaan miten juominen vaikuttaa hänen elämäänsä. Jos jotain vaikkapa jää päiväohjelmasta pois sen vuoksi, että on juonut, niin tilanne pitäisi huomata.
– Eräskin isoisä kertoi, että hän havahtui alkoholinkäyttönsä vaikutukseen, kun lapsenlapset kysyivät, miksei ukki vie heitä enää sunnuntaisin mihinkään. Heillä oli ollut tapana käydä sunnuntaisin yhdessä jossain, mutta isoisä ei uskaltanut enää useinkaan auton rattiin, koska joi. Hyvä, ettei lähtenytkään, mutta hän havahtui siihen, että alkoholi syrjäytti hänen elämästään positiivisia asioita, Hytti kertoo.