Presidenttien lausunnot tapaamisen jälkeen eivät tuoneet varsinaisia yllätyksiä.
Uutisia oli parikin, ja ne koskivat yhteistyötä ympäristösuojelun alalla. Suuren Krasnyi borin ongelmajätelaitoksen kunnostaminen Pietarin lähellä on lähempänä kuin koskaan.
Asia on äärimmäisen tärkeä: laitoksen maakuopissa lymyää katala vaara Suomenlahdelle. Jäte on nimittäin sijoitettu suojaamattomiin savikuoppiin ja vuoto voisi olla kohtalokas sekä Pietarin asukkaiden terveydelle että Suomenlahden rannikon luonnolle.
Presidentti Niinistö oli esittänyt Putinille uusia toimia arktisten mustahiilipäästöjen eliminoimiseksi.
Tämä on varmasti Venäjää kiinnostava ehdotus, maassa vietetään tänä vuonna ympäristön vuotta ja sen ohjelmassa on erityisen paljon panostettu juuri arktisen luonnon tilaan. Tästä voi olla suomalaisille yrityksille hyviä mahdollisuuksia kauppaan, onhan Suomessa laajaa ympäristöosaamista.
Kauppa käy
Molemmat presidentit kiittivät maidemme välisiä vakaita ja hyviä suhteita ja vannoivat yhteistyön ja jatkuvan vuoropuhelun nimeen.
He kiinnittivät myös huomiota maiden välisen kaupan elpymiseen, mainitsematta suoraan kaupan hiipuneen kolme vuotta sitten Krimin valtauksesta ja Ukrainan sodasta johtuen.
Näiden tapahtumien jälkeen EU ja Venäjä asettivat pakotteita toisilleen, jotka ovat vaikeuttaneet kaupankäyntiä monella alalla.
Samankaltaisuus helpottaa yhdessäoloa
Niinistön ja Putinin tapaamisten yhteydessä on usein ollut havaittavissa, että he ovat samalla aaltopituudella, vaikka ovatkin määrätyissä asioissa eri mieltä. Syntyy vaikutelma, että he jopa arvostavat toisiaan ja osaavat puhua toisilleen suoraan.
Tosin vain ne, jotka pääsevät mukaan kahdenvälisiin tapaamisiin voivat kertoa, onko todella näin.
Presidentit ovat tyyliltään osin samanlaisia, urheilullisia, eleettömiä, nopeaälyisiä ja kärsimättömiä. Kummallakin on mielipidemittauksissa valtavan voimakas tuki kansalaistensa piirissä, mikä sekin tuo heidän esiintymiseen itsevarmuutta. Olkoonkin, ettei Venäjän mielipidemittausten paikkansapitävyydestä aina voi olla varma.
Molemmat presidentit ovat myös pitäneet yksityiselämänsä yksityisenä. Näillä seikoilla on luultavasti myönteinen vaikutus heidän väliseen kanssakäymiseen.
Tärkeääkin tärkeämpi naapuri
Suomelle Venäjä on aina ollut ja tulee aina olemaan tärkeämpi kuin mitä Suomi on Venäjälle.
Jo maamme eloonjäämisen kannalta itsenäisenä valtiona on ehdottoman tärkeää pitää yllä toimiva keskusteluyhteys rajanaapuriin. Vaikka Venäjän kannalta Suomi ei ole ollenkaan yhtä tärkeä, ei Venäjälläkään ole mitään voitettavaa suhteiden huononemisella.
Vaikka presidenttien jokainen yksittäinen tapaaminen Venäjällä tai Suomessa ei sinänsä ole dramaattinen eikä aina niin mielenkiintoinenkaan, tapaamisilla on kuitenkin merkitys. Niillä ylläpidetään katkeamaton suora tiedonvaihto valtionjohtajien välillä.
Asian voi sanoa hyvin yksinkertaisesti: on normaalia, että naapurit käyvät kylässä, juttelevat ja selvittävät ilmassa leijuvia erimielisyyksiä, ennen kuin ne kasvavat ongelmiksi.
Putin ei kommentoinut Suomen itsenäisyyttä
Vaikka Putin tuli Suomeen nimenomaan maamme 100-vuotisen itsenäisyyden tiimoilta, hän ei lehdistötapaamisella Punkaharjulla kommentoinut itsenäisyyttä eikä suoraan onnitellut Suomea.
Tämä voi liittyä siihen, ettei virallisen Venäjän mielestä ole yksinomaan hyvä, että Suomi aikoinaan itsenäistyi ja muuttui Venäjän keisarikunnan pienestä osasta yhteiskunnalliseksi menestystarinaksi.
Lehdistötilaisuudessa Suomea ja Venäjää yhdistävät asiat jäivät suurvaltapolitiikan varjoon, kun sekä yhdysvaltalainen että venäläinen toimittaja kysyi Yhdysvaltojen ja Venäjän yhä kiristyneistä väleistä.
Näiden asioiden käsittely lehdistötilaisuudessa johti siihen, että Putinin vierailu sai huomattavasti enemmän kansainvälistä näkyvyyttä, kuin olisi saanut ilman sitä.