Ihmiset hätkähtävät joskus, kun Üçler Kocak sytyttää tulen ja ryhtyy polttamaan heidän korvakarvojaan.
– Muutaman kerran asiakkaat ovat säikähtäneet. Ei tässä kuitenkaan ole mitään pelättävää, kajaanilainen Kocak toteaa työn touhussa.
Kocak on parturi-kampaaja ja kotoisin Turkista. Kotimaastaan hän on tuonut suomalaiseen parturikulttuuriin paljon uusia tapoja, kuten korvakarvojen polttamisen.
Tämän lisäksi esimerkiksi partakarvoja irrotetaan langalla ja hiusrajaa tasoitetaan veitsellä. Myös nenä- ja kulmakarvoja siistitään parturissa käydessä.
Kocakin mielestä suomalaiset miehet huolehtivat ulkonäöstään hyvin, mutta heikommin kuin Turkissa. Joskus parran annetaan repsottaa siihen asti, että puoliso kehottaa parturiin.
– Kun puoliso sanoo, että ala mennä parturiin, niin silloin mennään. Hyvä, että miehillä on puolisoita, muuten menisin konkurssiin, Kocak vitsailee.
Uusi tekniikka kiinnostaa
Ulkomaalaistaustaisten parturi-kampaamojen määrä on kasvanut, mutta tarkkoja lukuja ei löydy työ- ja elinkeinoministeriöstä tai Hiusyrittäjät ry:stä.
Moni perustaa myös oman hiusalan yrityksen, kun töitä ei muutoin löydy (Helsingin Sanomat).
– On hyvä, että ulkomaalaistaustaisia partureita on tullut, koska he tuovat esimerkiksi uutta palvelukulttuuria alan yrityksiin. Suomessa palvelukulttuuri on aivan erilaista kuin etelässä ja Lähi-idässä, sanoo Hiusyrittäjät ry:n entinen puheenjohtaja Ari Sandberg.
Sandberg haluaisi oppia itsekin erilaisia tekniikoita. Hän mainitsee juuri korvakarvojen polttamisen ja partakarvojen leikkaamisen langalla.
– Uusi kiinnostaa aina ja kehittymistä pitää tapahtua. On kiva kokeilla uutta ja miettiä, miten asioita voi tehdä toisella tavalla. Esimerkiksi tämä karvojen poistaminen langoilla on uusi juttu, Sandberg sanoo.
Varovainen pitää tosin olla. Sandberg ei tiedä, ovatko suomalaiset omaksuneet uusia tapoja. Hän itse ei ole, koska mahdollisuuksia ei ole ollut.
– Jos suomalainen rupeaa tekemään tätä, niin muutama korva palaa ennen kuin tulee rutiinia, hän heittää viitaten korvakarvojen polttamiseen.
Kun puoliso sanoo, että ala mennä parturiin, niin silloin mennään. Üçler Kocak
Sandberg kuitenkin huomauttaa, että myös ulkomaalaistaustaisilla partureilla on opittavaa suomalaisista ammattilaisista. Monet tavat ovat tuttujakin, kuten veitsellä leikkaaminen.
Hän arvioi, että maahanmuuttajataustaiset parturit eivät ole sinällään kehittäneet alaa, mutta ovat tuoneet siihen uutta sisältöä.
– He ovat tuoneet uutta väriä hiusalalle. Ala ei kuitenkaan ole muuttunut rajusti johonkin tiettyyn suuntaan, Sandberg sanoo.
Ei opi päivässä
Üçler Kocak allekirjoittaa väitteen, hetkessä korvakarvojen polttamista ei opita.
– Ei tätä opi yhdessä päivässä eikä vuodessa. Täytyy perehtyä kunnolla, jotta oppii hyvin, hän arvioi.
Asiakkaiden suunnalta esiintyy toisinaan myös ennakkoluuloja ja epäilyksiä ulkomaalaistaustaisen parturin taitoja, sekä uusia tapoja kohtaan.
– Kun työ tehdään hyvin ja lopputulos on hyvä, niin asiakkaat lähtevät tyytyväisinä, Kocak sanoo.
Kerran asiakkaana oli vanhempi herrasmies, joka oli säikähtänyt ajatusta korvakarvojen polttamisesta.
– Hän sanoi, että älähän työnnä tulta korvan sisään. Vastasin, ettei tarkoitus olekaan, ainoastaan korvakarvoja poltetaan, Kocak hymyilee.
Kotimaassani parta on todella tärkeä ja kaikkien rajojen pitää olla tasan tarkkaan siistit. Üçler Kocak
Hänen mukaansa vuosittain noin 5–10 asiakasta kieltäytyy jostain uudesta palvelusta, kuten korvakarvojen polttamisesta.
Kocakin oma ammattitaito pohjaa Turkkiin. Hän oli oppipoikana parturissa ja Suomessa hän on suorittanut parturi-kampaajan ammatillisen tutkinnon. Opettaja oli kuulemma huomannut, että taitoa löytyy.
Työn laatu on tarkkaa
Kocakin työskennellessä liikkeeseen on tullut kaksi asiakasta jonoon. Tämä on turkkilaisissa partureissa yksi ero suomalaisiin verrattuna: aikoja ei voi varata.
Asiakkaaksi tullut kajaanilainen Esko Kurkinen sanoo, että korvakarvojen polttaminen ei hätkäyttänyt. Hän on käynyt Kocakin liikkeessä jo muutaman vuoden.
– Olen muutaman kerran törmännyt korvakarvojen polttamiseen Turkin matkoilla, joten se ei ole mitenkään outoa. On hieno asia, että Kajaanista löytyy turkkilainen parturi, joka hoitaa hyvin taidokkaasti omat tehtävänsä, Kurkinen kertoo.
Kurkinen sanoo, että työn laatu on hyvin tarkkaa. Yksi ero miehen mukaan on juuri se, ettei ajanvarausta ole.
– Voi tulla odottelemaan, joka ei meille suomalaisille ole perin tuttu asia. Ja toisaalta toinen ero on ajankäyttö. Tarpeen mukaan työ tehdään laadukkaasti, Kurkinen sanoo.
Hiusyrittäjät ry:n entinen puheenjohtaja, parturimestari Ari Sandberg arvioi, että ulkomaalaistaustaiset parturit voisivat kilpailla juuri erikoistumisella.
On hyvä, että ulkomaalaistaustaisia partureita on tullut, koska he tuovat esimerkiksi uutta palvelukulttuuria. Ari Sandberg
Hän nostaa esille myös ulkomaalaistaustaisten parturien hinnat, jotka voivat olla matalimmillaan kymmenen euron luokkaa. Myös verottaja on kiinnittänyt asiaan huomiota (Helsingin Sanomat).
Kocak sanoo, että hän maksaa verot täysin tavalliseen tapaan. Hän arvioi, että yksi syy mataliin hintoihin on se, että liikkeen aloittaessa hintoja pidetään alempana – kun asiakkaita saadaan, hintoja nostetaan.
Kulttuurieroja partojen kasvattamisessa
Turkkilaiset pitävät Üçler Kocakin mukaan kasvojensa karvoista parempaa huolta kuin suomalaiset.
Yksi luonnollinen syy on Kocakin mukaan yksinkertaisesti se, etteivät suomalaisten vaaleat karvat erotu kasvoista yhtä selvästi kuin turkkilaisten. Kulttuureissa on kuitenkin eroja.
– Turkissa käydään joka toinen viikko leikkaamassa hiusrajoja. Suomessa elämä on niin kiireistä, ettei ehditä käymään parturissa. Täällä voi venyä esimerkiksi kahteen kuukauteen ennen kuin asiakas tulee takaisin, Kocak sanoo.
Korvakarvoihin liittyen Kocak sanoo, että hänen kotimaassaan esimerkiksi korvakarvojen pitää olla hoidettuna, kun lähdetään ulos, esimerkiksi töihin. Suomessa taas karvoituksesta huolehtimista ei nähdä yhtä tärkeänä.
Myös kulttuurit ovat yksinkertaisesti erilaisia. Osa arabeista kasvattaa partaa Kocakin mukaan uskonnon ja osa tyylikkyyden takia.
– Kotimaassani parta on todella tärkeä ja kaikkien rajojen pitää olla tasan tarkkaan siistit. Suomalaiset ottavat parran kevyemmin, hän sanoo.
Olen muutaman kerran Turkin matkoilla korvakarvojen polttamiseen törmännyt, joten se ei ole mitenkään outoa. Esko Kurkinen
Entä Kocak itse? Kuka hänen hiuksensa ja partansa leikkaa?
Kuulemma kollegat. Kocak joutuu huolehtimaan kasvojensa karvoista muutaman viikon välein. On tärkeä asiakkaitakin ajatellen, että parturi on itse huoliteltu, mutta toisaalta kiire on toisinaan kova.
– Parturi on hiukan kuin suutari. Suutarin lapsella ei ole kenkiä, niin parturitkaan eivät pysty huolehtimaan omista hiuksistaan yhtä hyvin kuin asiakkaidensa hiuksista, Kocak nauraa.