Kansallisarkiston kallisarvoisin dokumentti, Suomen vanhin asiakirja, pidetään yleensä pergamentille sopivassa pimeässä, kuivassa tilassa, jonka lämpötila on 18–20 astetta.
Sulkakynällä pergamentille kirjoitettu asiakirja, joka on vahvistettu todennäköisesti mehiläisvahasta tehdyllä sinetillä, täytti lokakuun alussa 700 vuotta. Tällä suojelukirjeellä Ruotsin kuningas Birger Maununpoika määräsi Karjalan naisille rauhan lokakuussa 1316.
Juhlavuotensa kunniaksi pergamenttikirje on tuotu Kansallisarkiston holvista yleisön nähtäville, viimeksi tiistaiaamuna Ylen aamu-tv:n lähetykseen. Studiossa se oli esillä hämärimmässä kohdassa, sillä kirkkaat valot haurastuttavat pergamenttia. Salaman käyttäminen kirjettä kuvattaessa on ehdottomasti kielletty.
Suojassa tulelta, vedeltä ja valolta
Mittaamattoman arvokasta nahkapalaa käsitellään erittäin varovasti hansikkaat kädessä. Näytteillä oloa varten pergamentti on kiinnitetty happovapaalle kartongille, joka on samasta materiaalista tehdyssä kotelossa.
Kotelo pakataan silkkipaperiin ja kosteudelta ja kolhuilta suojaavaan kuplamuoviin. Paketti asetellaan tiiviisti pehmusteiden varaan tulta kestävän teräslaatikon sisälle. Laatikon tiivisteet ja pehmusteet pitävän lämpötilan ja kosteuden sopivina.
700-vuotias asiakirja on säilynyt jälkipolville lähinnä hyvällä tuurilla, sillä suurin osa Suomea koskevista keskiaikaisista asiakirjoista on tuhoutunut. Birger Maununpojan suojelukirjettä säilytettiin vuoteen 1882 saakka Viipurin kaupunginarkistossa ja sen jälkeen Helsingin valtionarkistossa.