Imatralainen Taina Sulaiman on surun murtama. Hänen kolme koiraansa pääsivät maanantaiaamuna yllättäen karkuun. Laajoista etsinnöistä huolimatta koiria ei löytynyt.

Seuraavana päivänä soi Sulaimanin puhelin. Poliisi soitti ja kertoi lopettaneensa koirat, koska luuli niitä villikoiriksi.

– Tuntuu kuin omat lapset olisi ammuttu, Taina Sulaiman sanoo.

Taina Sulaimanin koirat olivat sekarotuisia siperianhuskyn näköisiä isoja koiria. Niiden emä oli siperianhusky, ja isässä oli puolet jämtlannin pystykorvaa ja puolet berninpaimenkoiran sekä bordercollien sekoitusta.

Koirat karkasivat Imatralla talon pihalla olevasta koiratarhasta. Sen yksi lauta oli rikki, minkä takia koirat olivat päässeet ruokintatilan eteiseen. Taina Sulaimanin mukaan yksi koirista oli lopulta saanut eteisen ovessa olleen ulko-oven säpin auki, jolloin koirat olivat lähteneet karkuteille.

Erityisen rakkaat koirat

Koirien katoamisen oli huomannut talon isäntä, joka ilmoitti asiasta sillä hetkellä muutaman kymmenen kilometrin päässä Lappeenrannassa olleelle Taina Sulaimanille. Koirista tehtiin heti ilmoitus löytöeläintarhaan. Lisäksi niitä kuuluteltiin muun muassa Facebookin kautta.

– Sen virheen tein, etten ilmoittanut poliisille. Minulle on aiemmin hätäkeskuksesta sanottu, etteivät he enää ota ilmoituksia kadonneista koirista vastaan, kertoo Sulaiman.

Poliisin lopettamat koirat olivat Taina Sulaimanille erityisen rakkaita, koska hän oli ne kaikki kasvattanut pennusta saakka.

– Minä olen erittäin vihainen ja masentunut. Ihan on pohja viety elämästä.

Hän ei voi ymmärtää, miten poliisi ei ole erottanut hänen koiriaan villikoirista ja ihmettelee poliisi toimintaa.

– Ihan sama kuin ei erottaisi sukkaa kengästä.

Poliisi toimi ohjeidensa mukaan

Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta ylikomisario Jukka Lankinen vahvistaa, että poliisi on lopettanut kolme koiraa Imatralla maanantaina aamupäivällä.

Lankisen mukaan heille tuli hätäkeskuksen kautta ilmoitus, jossa kerrottiin Imatralla olevasta villikoiralaumasta. Ilmoituksen mukaan kolme pannatonta, vauhdikkaasti liikkuvaa koiraa pyörii pihapiirissä.

Poliisipartio oli yrittänyt saada koiria kiinni, mutta tuloksetta.

– Poliisin yleisjohtaja teki päätöksen, että jos ei koiria muuten saada kiinni, ne lopetetaan.

Päätöksen taustalla on jo pitkän aikaa Imatraa piinannut villikoiraongelma. Muutaman kilometrin päästä rajan takaa Venäjältä on Imatralle tullut villikoiria, jotka saattavat olla ihmisille vaarallisia. Niiden on epäilty muun muassa levittävän vesikauhua eli rabiesta.

Näistä villikoiralaumoista poliisi on saanut useita ilmoituksia.

Poliisi oletti, että myös maanantaiaamuna kyseessä oli tällainen Venäjältä tullut villikoiralauma.

– Kun partio oli mennyt paikalle, olivat asukkaat kertoneet pelkäävänsä koiralaumaa, kertoo ylikomisario Jukka Lankinen.

Poliisi teki lopettamispäätöksen, koska koirat poliisin mukaan aiheuttivat ihmisille pelkoa tai vaaraa ja poliisi oletti koirien olevan villikoiria.

Koirat ammuttiin paikan päällä.

– Päätös tehtiin juuri sillä periaatteella, että kyseessä on villikoiralauma, sanoo ylikomisario Lankinen.

Koirien omistajan Taina Sulaimanin mukaan karanneet koirat olivat ystävällisiä ja ihmisrakkaita. Poliisille ei sellaista käsitystä jäänyt.

– Koirat eivät antaneet ottaa itseään kiinni. Lisäksi koirien käytös sopi villikoirien käytökseen eli ne olivat vauhdikkaita, eivät hakeutuneet ihmisten seuraan ja olivat ilman pantaa. Jos poliisi olisi saanut koirat kiinni, olisi niistä tehty ilmoitus löytöeläinpaikkaan, eikä koiria olisi lopetettu, sanoo ylikomisario Jukka Lankinen.

Taina Sulaimanin mukaan oikeat villikoirat ovat aivan erilaisia kuin hänen koiransa.

– Ne venäläiset villikoirat ovat aivan erinäköisiä ja käyttäytyvät aivan eri tavalla kuin lemmikkikoirat. Meidän koirat olivat innostuneita ja vilkkaita, mutta eivät ne villikoiria olleet eivätkä aggressiivia. Ne olivat aina innoissaan, kun näkivät ihmisiä.

Poliisin lopettamat koirat olivat Helmi ja Haro, jotka olisivat täyttäneet perjantaina 6 vuotta sekä Urho, joka olisi täyttänyt heinäkuussa 4 vuotta. Koirat olivat sisaruksia.

Poliisi pysyy päätöksessään

Ylikomisario Jukka Lankinen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että hänen mielestään poliisi on tehnyt oikean päätöksen, kun se lopetti kolme irrallaan ollutta koiraa.

– Niillä tiedoilla, mitä partiolla ja päätöksentekijällä siinä hetkessä oli, ei muunlaista päätöstä olisi voinut tehdä. Pitää aina muistaa, että poliisi toimii aina niillä tiedoilla, mitä heillä sillä hetkellä on.

Koirat ampui poliisin pyynnöstä metsästäjä. Koirien ruhot on toimittettu Imatran Kurkisuontielle, jossa sijaitsee Imatran hyötyjäteasema eli entinen kaatopaikka.

Rikosilmoitus ja korvausvaatimus

Koirien omistaja Taina Sulaiman kertoo, että hän on tehnyt poliisin toimista rikosilmoituksen ja korvausvaatimuksen. Hän vaatii koirien surmaamisesta 45 000 euroa. Lisäksi hän haluaa, että koirat kaivetaan haudastaan ylös.

– Ne ruhot pitää näyttää minulle, että voin viimeisen hyvästin jättää, sanoo Taina Sulaiman.

Lisäksi Sulaiman vaatii, että koirat pitää tuhkata syyllisten kustannuksella ja koirien uurnat tulee toimittaa hänelle.

Ylikomisario Jukka Lankinen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta ei ole vielä nähnyt Sulaiminin tekemää rikosilmoitusta ja korvausvaatimusta.

– Jos poliisin toiminnasta tehdään rikosilmoitus, määrätään siihen syyttäjä tutkinnanjohtajaksi ja joku muu poliisilaitos sen tutkii. Korvausvaatimukset kulkevat vähän eri reittiä. Ensin katsotaan, onko sellainen virhe tapahtunut, josta syntyy korvausvaatimus. Jos näin todetaan, niin sen mukaan edetään, kertoo Lankinen.

Kaiken kaikkiaan ylikomisario Lankinen on hyvin pahoillaan siitä, mitä Imatralla maanantaina pääsi käymään.

Lain mukaan omistajan tulee pitää koirastaan huolta, ettei se pääse karkuun. Ylikomisario Jukka Lankinen ei kuitenkaan usko, että tässä tapauksessa olisi erityisestä huolimattomuudesta kyse.

– Joskus se koira jostain kumman syystä pääsee karkuun, vaikka olisi kuinka huolellinen, sanoo ylikomisario Lankinen.

Koirien lopettamisesta kertoi ensin MTV.

Lue seuraavaksi: Venäjältä tulleet koiralaumat juoksentelevat Imatralla – poliisi: "Käyttäytyvät kuin villieläimet"

Ruotsissa on jälleen jaettu tuomio vanhemmille, jotka näännyttivät lapsensa tarjoamalla tälle liian ravintoköyhää ruokaa. Nackan käräjäoikeus tuomitsi eilen tiistaina vanhemmat vakavasta ruumiinvamman tuottamisesta, uutisoi Dagens Nyheter -lehti.

Toinen vanhemmista joutuu vankilaan 14 kuukaudeksi. Toisen vanhemman tuomio on alhaisen iän vuoksi yhdyskuntapalvelua ja valvontaa.

Oikeuden mukaan 1,5-vuotias poika huostaanotettiin helmikuussa 2018 sen jälkeen, kun lääkärit ja sosiaalityöntekijät olivat tehneet useita ilmoituksia heikossa kunnossa olevasta lapsesta. Esimerkiksi lapsen pituuskasvu oli pysähtynyt.

Vanhemmat eivät suostuneet muuttamaan lapsen täysin puutteellisesti laadittua "vegaaniruokavaliota" viranomaisten ohjeista ja kehotuksista huolimatta. Asiantuntijoiden mukaan poika ei saanut riittävästi rasvaa ja proteiineja.

– Olen yrittänyt selittää vanhemmille joka kerta tavatessamme, millaisia vakavia seurauksia aliravitsemuksesta on lapselle. Vanhemmat vaikuttavat kuitenkin täysin kykenemättömiltä vastaanottamaan ja ymmärtämään informaatiota, on lääkäri kirjoittanut lapsen potilastietoihin Ruotsin television SVT:n mukaan.

Kun viranomaiset lopulta ilmoittivat lapsen huostaanotosta, karkasi äiti lapsensa kanssa ja piileskeli viranomaisilta lähes kaksi viikkoa.

Toinen tapaus oikeudessa viime viikolla

Viime viikon torstaina Göteborgin käräjäoikeus tuomitsi 1,5-vuotiaan tytön vanhemmat vastaavanlaisessa tapauksessa. Vanhemmat aiheuttivat lapselleen vakavan aliravitsemustilan puutteellisella ruokavaliolla. Kun lapsi vietiin sairaalahoitoon helmikuussa 2018, oli hän lääkärien mukaan vain muutaman tunnin päässä menehtymisestä.

Göteborgilaisvanhemmat olivat ruokkineet tyttöä pääasiassa rintamaidolla, riisillä, perunalla, hedelmillä ja kasviksilla. Äiti kertoi kuulusteluissa, että ihminen voisi elää pelkästään ilmalla. Vanhemmat tuomittiin vakavan ruumiinvamman tuottamisesta kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen.

– Tällainen rikos päätyy erittäin harvoin oikeuskäsittelyyn, vaikka näitä tapauksia nyt onkin kaksi lyhyen ajan sisällä, toteaa Nackan käräjäoikeuden puheenjohtaja Olof Roos.

Göteborgin käräjäoikeuden ja Nackan käräjäoikeuden jakamien vankeustuomioiden pituuksien selvä ero johtunee siitä, ettei vastaavista tapauksista ole aiemmin juurikaan jaettu tuomioita. Tuomioiden pituuksia yhdenmukaistavaa oikeuskäytäntöä ei siis ole vielä ehtinyt syntyä.

Vegaaniruokavaliossa ei käytetä mitään eläinperäisiä raaka-aineita. Oikein koostetussa vegaaniruokavaliossa varmistetaan kaikkien tarvittavien ravintoaineiden saanti ruoasta. Vegaaniliiton mukaan tasapainoiseen ruokavalioon kuuluu muun muassa viljavalmisteita, palkokasveja, kasviksia, marjoja, hedelmiä, sieniä, ravintorasvoja ja erilaisia maitotuotteita korvaavia kasviperäisiä vaihtoehtoja.

Israelissa joudutaan järjestämään uudet parlamenttivaalit. Määräaika hallitusneuvotteluiden valmistumiselle oli puolilta öin, mutta vaalivoittaja Benjamin Netanjahu ei onnistunut löytämään riittävästi hallituskumppaneita.

Maan parlamentti äänesti selkein luvuin 74–45 uusien vaalien puolesta. Uudet vaalit järjestetään tiettävästi syyskuun 17. päivä.

– Me voitamme seuraavat vaalit, Netanjahu kommentoi.

Hallituksen muodostaminen näytti vielä huhtikuun vaalien jälkeen helpolta, kun Netanjahun oikeistokoalitio sai parlamenttienemmistön 65 paikkaa 120:stä. Esteeksi hallituksen muodostamiselle asettui entinen puolustusministeri Avigdor Lieberman, jonka nationalistipuolueella Jisrael Beiteinulla on vain täpärästi vaa'ankieliasemaan riittävät viisi paikkaa knessetissä.

Lieberman on vaatinut jääräpäisesti, että myös ortodoksijuutalaisten pitäisi suorittaa pakollinen asepalvelus muiden israelilaisten tavoin. Tämä ei ole kelvannut Netanjahun koalitioon kuuluville ortodoksipuolueille, joilla on parlamentissa 16 paikkaa.

Netanjahua uhkaavat nyt myös korruptio- ja petossyytteet. Hän oli toivonut voivansa pääministerinä säädättää lain, joka antaisi hänelle syytesuojan.

Lue myös:

Uudet vaalit häämöttävät Israelissa – kello käy, mutta hallitusta ei näy

Israelin hallitusneuvottelut takkuavat – Netanjahun haave maan pitkäaikaisimmasta pääministeristä romuttumassa

Yhdysvalloissa on selvinnyt hengissä synnytyksestä ilmeisesti kaikkien aikojen pienin vauva. Lapsi painoi syntyessään vain 245 grammaa ja oli niin pieni, että mahtui aluksi aikuisen kämmenelle.

Joulukuussa syntynyt tyttövauva sai lempinimen Saybie. Hän painoi syntyessään suurin piirtein saman verran kuin suuri omena.

Synnytyksen jälkeen lääkärit sanoivat tytön isälle, että hänellä on noin tunti aikaa tyttärensä kanssa ennen kuin tämä luultavasti kuolee. Toisin kuitenkin kävi.

– Tuo tunti venyi ensin kahdeksi tunniksi, sitten kokonaiseksi päiväksi, sen jälkeen viikoksi, äiti kertoi sairaalan julkaisemalla videolla.

Videolla esiintynyt hoitaja kertoi, että lapsi oli niin pieni, että häntä oli vaikea nähdä sängyllä.

Lapsi pääsi vihdoin kotiin

San Diegossa Kaliforniassa sijaitseva synnytyssairaala kertoi tapauksesta julkisuuteen keskiviikkona, kun vauva pääsi kotiin sairalaasta. Tyttö painoi kotiutuessaan noin 2,2 kiloa.

Lapsen äiti oli synnytyksen käynnistyessä 24. raskausviikolla, kun tyypillinen raskaus kestää noin 40 viikkoa. Äiti kiidätettiin sairaalaan vakavien raskauskomplikaatioiden vuoksi, ja lapsi syntyi hätäsektiolla.

Sairaalan mukaan Saybiella ei ilmennyt mikrokeskosilla yleisiä lääketieteellisiä ongelmia kuten keuhko- ja sydänongelmia.

Tällä hetkellä vauva on terve, mutta mikrokeskosena hänellä voi ilmetä muun muassa kehityshäiriöitä sekä kuulo- ja näköongelmia.

Maailman pienin tunnettu selviytyjä

Saybie on maailman pienin henkiin jäänyt vauva Iowan yliopiston ylläpitämän tilaston mukaan.

Iowan yliopiston lastentautiopin professori Edward Bell totesi uutistoimisto AP:lle, että he eivät kuitenkaan voi sulkea pois mahdollisuutta, etteikö jossain olisi jäänyt henkiin vielä pienempi vauva, jota ei ole kirjattu yliopiston rekisteriin.

Edellinen ennätyksen haltija oli Saksassa vuonna 2015 syntynyt vauva, joka painoi syntyessään seitsemän grammaa enemmän kuin Saybie.

Leijonat juhli Tampereella keskiviikkona maailmanmestaruutta. Paikalla oli poliisin arvion mukaan 30 000 katsojaa.

Keräsimme hienoimmat hetket kansanjuhlasta kuviin.

Lue lisää:

Yle seurasi hetki hetkeltä Leijonien kultajuhlia Tampereella: 30 000 juhli villinä ja Mörkö löi sisään!

Pienestä poukamasta kävelysillan kupeessa nousee muutama ahven ja yksi pasuri. Ongen toisessa päässä seisoo Petri Ristola, joka tarkkailee ämpärissä uiskentelevaa saalistaan kriittisesti.

– Näyttää, että kalaa on tosi vähän. Vedenpinta on alhaalla ja siitepölyn peitossa, minkä vuoksi tilanne on vähän huono.

Perusahvenet eivät ole ollenkaan sellaisia kaloja, joita vannoutunut fongari eli lajikalastaja metsästää. Useimmat fongattavat kalalajit ovat harvinaisia, pienikokoisia eivätkä taivu kovin helposti ruoaksi.

Petri Ristola osallistui ensimmäisen kerran Kotkan kalamaratoniin viisi vuotta sitten ja jäi sille tielleen.

– Se oli koukuttava ensikosketus eri kalalajien kalastukseen. Sen jälkeen tulivat lajikalastuksen SM-kisat. Pian huomasin, että eri lajien kalastaminen kiinnostaa myös kilpailujen ulkopuolella.

Fongauksessa pyritään kalastamaan vapakalastusvälineillä mahdollisimman monta kalalajia. Jokaisesta saa yhden pisteen. Ristolalla on plakkarissaan 40–45 eri kalalajia.

Ristolan fongausporukka kulkee yhden kalan perässä pitkiäkin matkoja. Joskus se vaatii matkustamista toiselle puolelle Suomea. Viime talvena he halusivat härkäsimpun.

– Meitä oli kuuden hengen porukka, ja viisi meistä onnistui sen saamaan. Kävimme hakemassa härkäsimppua Paraisilta. Tiesimme sieltä täsmäpaikan, mistä sen helpoiten saa.

Matkaa Kotkasta Paraisille on noin 300 kilometriä.

Ristolalla on mukanaan kaksi vapaa. Toinen on tavallinen, siinä normaali koho ja koukku. Sillä voi kalastaa noin 20 kalalajia.

Huomio kiinnittyy noin metrin mittaiseen lirkkivapaan, jossa on todella pieni koukku ja syötti. Se on työkalu, jota käytetään fongauksessa paljon. Lirkintä on yöllä otsalampun valossa tapahtuvaa pienten kalojen kalastamista.

– Tietyt lajit vaativat erilaiset välineet. Lirkkivavat rakennetaan usein itse. Kalat nousevat ruokailemaan tai lepäilemään matalaan rantaveteen, ja niitä kalastetaan otsalampun valossa.

Hienoja, tuntemattomia kaloja

Näitä lajeja ovat esimerkiksi kivinuoliainen, kivisimppu, piikkikalat, mudut ja erilaiset tokot. Kaloja, joita moni ei tiedä olevankaan, sillä niitä harvoin tulee edes sivusaaliina.

– Kun menee yöllä katsomaan rantoja, yllättyy miten paljon siellä on erilaisia hienoja kaloja. Tosi pienellä vavalla ja koukulla pystyy kalastamaan niitä.

Lyhimmät lirkkivavat ovat 15 sentin eli noin lyijykynän mittaisia. Ristolalla ei sellaista ole, mutta aivan minikokoisia kohoja ja koukkuja löytyy. Pienimmät koukut ovat vain muutaman millin pituisia ja muistuttavat silmäripsiä.

Näillä välineillä voidaan kalastaa niinkin matalassa kuin viiden sentin syvyydessä.

Ristolalla on tänään syöttinä kärpäsentoukkia. Ne ovat yleissyöttejä kohtalaisen pienelle kalalle, ja pysyvät hyvin koukussa kiinni. Hän sanoo, että fongatessa oppii hyvin kalojen esiintymispaikkoja ja käyttäytymistä – esimerkiksi syövätkö ne yöllä vai päivällä.

– Jokainen vaatii vähän eri niksejä ja paikkoja. Otsalamppukin on tarpeen, sillä yöaktiivisia lajeja kalastetaan yöllä ja kahlataan rannoilla etsimässä, mitä löytyy.

Yleinen tapa on ottaa pyydetystä lajista kuva ja päästää kala takaisin veteen.

Fongauksen suosio kasvussa

Fongaus alkoi yleistyä vuosituhannen vaihteen jälkeen, ja sen suosio on kasvanut etenkin 2010-luvulla. Innokkaimmat fongarit ovat noin 30–40-vuotiaita, ja fongaus on saanut myös monet lapset innostumaan kalastuksesta.

– Lapsille onginta on usein ensikosketus kalastukseen. Nyt siihen saadaan lisäkimmoketta, kun tavoitellaan monenlaisia lajeja ja kaikkia pidetään yhtä arvokkaina, sanoo järjestöpäällikkö Olli Saari Vapaa-ajan kalastajien Keskusjärjestöstä.

Kalalajien perässä matkustaminen ei Saaren mukaan ole kovin yleistä. Hän kuitenkin tietää, että kovimmat fongarit sitäkin harrastavat.

– Innokkaimmat pyrkivät kisaamaan itseään vastaan tai kaveriporukassa, että kuka saa eniten lajeja. On iso saavutus, jos saa 30–40 lajia vuodessa koukulla pyydettynä. Siinä täytyy oikeasti nähdä vaivaa ja opetella lajien elintapoja.

Suomessa tavataan vuosittain noin 70 kalalajia. Tiettävästi historiallinen 50 lajin haamuraja rikottiin fongauksessa viime vuonna ensimmäistä kertaa.

Lajikalastukseen liittyvät kilpailut ovat lisääntyneet viime vuosina. Kalamaratonit ovat laajentuneet Helsingistä muihin kaupunkeihin, ja niitä on järjestetty vuosittain parhaimmillaan neljässä kaupungissa.

Isojen kaupunkien keskustoissa on järjestetty myös street fishing -tapahtumia, joissa lajikalastustaidoista on hyötyä. Kilpailuissa kalastetaan kahden hengen joukkueissa, ja vain rannalta kalastaminen on sallittua.

Parit pyrkivät kalastamaan neljä eri kalalajia, joiden pituus lasketaan yhteen. Voittaja on se, jonka yhteispituus on suurin. Alaikäiset saavat tasoitussenttejä tulokseensa.

Yhteisöllisyys tärkeää

Myös Petri Ristola on huomannut, että fongaus innostaa lapsia ja nuoria kalastamaan. Se näkyy etenkin kalamaratoneissa.

– Lisäksi on joukkueita, joissa on isän ja äidin lisäksi tosi nuoria tyttöjä tai poikia kalastamassa. 24 tunnin maratonissa on mukana 10-vuotiaitakin.

Yhteisöllisyys onkin Ristolan mukaan iso osa lajikalastusta.

– Fongausreissuille lähdetään usein samanhenkisellä, innokkaalla porukalla. Yksinkin fongaus onnistuu, mutta siitä saa paljon enemmän irti muiden kanssa.

Järjestöpäällikkö Olli Saari pitää fongauksen etuna sitä, että kalastajien ja muidenkin suomalaisten tietoisuus eri kalalajeista lisääntyy.

– On hienoa, että kiinnostutaan pienemmistäkin kalayksilöistä. Tosi moni ei tiedä, minkä kalan sai eikä tunne lajeja. Vain ahven ja hauki tunnetaan kunnolla.

Vapaa-ajan kalastajien nettisivuilta löytyy kalantunnistuspalvelu, josta löytyy kuvia eri kalalajeista. Sieltä voi myös kysyä apua lajin tunnistukseen ja liittää mukaan kuvan.

Petri Ristolan seuraava reissu suuntautuu Saimaan kanavalle.

– On vielä aika monta lajia, jotka haluaisin. Saimaan kanavalla kalastamme pienellä porukalla miekkasärkeä ja valkoevätöröä. Etenkin miekkasärki on semmoinen, jonka haluan.

Suomen Kalastusmatkailun Edistämiskeskus pitää vuosittain lajikalastusrekisteriä, johon kuvan kanssa ilmoitetut lajit hyväksytään.

Ainakin seitsemän ihmistä on kuollut ja yli kymmenen ihmistä on kateissa, kun jokialus kaatui Tonavalla, Unkarissa. Pelastustoimet maan pääkaupungissa Budapestissä ovat käynnnissä. Tonavan ranta on suljettu ja poliisi on määrännyt kaiken vesiliikenteen keskeytettäväksi onnettomuuspaikan läheisyydessä.

Paikallisten televisiokanavien mukaan yli kymmenen ihmistä on saatu pelastettu turvallisesti onnettomuuden jälkeen.

Kuolonuhrit ja kadonneet ovat eteläkorealaisia.

Alus oli kiinnitetty laituriin lähelle parlamenttirakennusta, kun toinen alus iskeytyi siihen myöhään keskiviikkoiltana. Onnettomuus tapahtui noin kello 22 (2000 GMT).

Alus kaatui ja upposi joella, joka on tulvinut voimakkaasti sateiden vuoksi. Sukeltajat ovat etsineet kadonneita matkustajia, mutta viime viikkojen voimakkaan sateen aiheuttama korkea vedenpinta on vaikeuttanut pelastustöitä.

Aluksella oli yhteensä 35 henkeä, 33 matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä.

Aluksen omistaja on ilmoittanut, että Mermaid-niminen vene on uponnut. Uponnutta Mermaid-laivaa operoi Panorama Deck -yritys.

Yrityksen tiedottaja sanoo uutiskanava CNN:lle, että laivassa ei ollut merkkejä mahdollisista ongelmista. Hänen mukaansa yritys varmistaa, että kaikki tarvittavat tekniset huollot tehdään joka vuosi.

– Emme voi vahvistaa, miksi vene upposi - se oli vain tavallinen päivä, ja tämä oli tavallinen matka, hän sanoo.

Hänen mukaansa ei ollut merkkejä siitä, että jotain tällaista voisi tapahtua. Tiedottajan mukaan Mermaid on ollut käytössä vuodesta 2003 lähtien.

Kolme vuotta sitten vehmaalainen abiturientti Ria Huukkala vietti 12 tunnin päiviä lukien oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Nuori nainen oli kirjoittanut Mynämäen lukion ylioppilaskokeissa peräti yhdeksän ainetta, mutta Huukkalan omasta mielestä kirjoitukset eivät olleet menneet kovin hyvin.

– Ennen kirjoituksia en uskonut yhteenkään ällään. Ruotsi meni kuitenkin niin hyvin, että siinä tunsin onnistuneeni. Jostain syystä ruotsi on ollut aina helppoa, muut aineet paljon vaikeampia.

Ylioppilaskirjoitusten tulokset tulivat kaksi päivää ennen Turun yliopiston pääsykokeita. Huukkala aikoi pantata tulosten katsomista. Ensin pääsykokeet, sitten kirjoitusten tulokset. Siitä ei tullut mitään.

– Äiti laittoi saman tien onnittelut yhdeksän ällän ylioppilaalle. Luulin, että hän oli taas lukenut Wilmaa väärin. Sitten soittivat lukion rehtori, toimittajat ja sukulaiset. Lukurauha vähän häiriintyi, muistelee Huukkala.

Äiti laittoi saman tien onnittelut yhdeksän ällän ylioppilaalle. Luulin, että hän oli taas lukenut Wilmaa väärin. Ria Huukkala

Mynämäen lukiossa on totuttu huipputuloksiin. Tänäkin keväänä opinahjossa kirjoitettiin yksi kahdeksan laudaturin tulos.

Juristiksi kahden vuoden kuluttua

Ria Huukkala pääsi ensiyrittämällä sisään Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Nyt opintoja on takana kolme vuotta ja nuori nainen kirjoittaa notaarityötään.

Syksyllä alkaa maisterivaihe ja valmistuminen juristiksi häämöttää noin kahden vuoden päässä. Opintojen ohessa Huukkala työskentelee asianajosihteerinä turkulaisessa lakitoimistossa parina päivänä viikossa. Vaikka sivutoimi tuntuukin arvosanoissa, se on erittäin tärkeä osa opiskelua.

– Olen varmaankin oppinut lakitoimistossa enemmän kuin kaiken kaikkiaan koulunpenkillä. Juristit laittavat minut perehtymään oikeisiin tapauksiin. Olen siitä heille todella kiitollinen.

Kirjoitukset saavat hyväksynnän

Ria Huukkalan mielestä nykyisenlaiset lukion ylioppilaskirjoitukset ovat toimiva tapa mitata osaamista. Toki kirjoituksia korostetaan lukiossa ehkä liikaakin ensimmäiseltä luokalta alkaen.

– Minulle se sopi, koska nautin lukemisesta. Joskus kirjoituksissa kysytään asioita, joita lukiossa ei ole opetettu. Se on väärin.

Lakiopiskelija on aina ollut tunnollinen pänttääjä. Nyt aikaa jää opiskelun ja työn lisäksi lähinnä vain kuntosalilla käyntiin. Lukiossa hän ehti lukemisen ohella myös soittaa viulua.

– Jos jotain saisin muuttaa, varmaan olisin ottanut lukiossa vähän rennommin. Sosiaalinen elämä jäi silloinkin aika vähiin.

Korkeakoulujen opiskelijavalintaa ollaan muuttamassa niin, että valinnasta ylioppilastodistuksen perusteella on tulossa pääväylä. Pääsykokeetkin säilyvät rinnalla, mutta opinahjojen on otettava yhä enemmän opiskelijoita sisään suoraan todistuksen perusteella.

– Pidän pääsykoeuudistusta pääosin hyvänä. Pääsykokeet pitää toki säilyttää rinnalla. Toki kaikki pääsykoepänttääminen hieman harmittaa jälkikäteen, koska nykyisessä systeemissä olisin päässyt varmaankin suoraan sisään.

Haaveena perhe ja kaksi kissaa

Lakiopiskelija nauttii opiskelusta. Yliopiston jälkeen hän haaveilee opiskelevansa vielä lisää, vaikkapa vain omaksi ilokseen.

– Filosofiaa tai kieliä voisin opiskella. Lukiossa jätin myös kemian ja fysiikan opiskelun kesken, kun sain niistä kokeissa vain kaseja.

Ria Huukkalan mukaan geenit matemaattisten aineiden opiskeluun ovat perheessä menneet hänen nuoremmalle veljelleen. Oskari Huukkala opiskelee Tampereen teknillisessä yliopistossa.

– Perhe on minulle todella tärkeä ja olemme veljen kanssa läheisiä. Pikkuveli muuten lupasi kympin, jos mainitsen hänet haastattelussa, myhäilee Huukkala.

Juristina Huukkala haluaisi kokeilla siipiään myös lakitoimistotöiden ulkopuolella. Työ lakimiehenä vaikkapa jossakin järjestössä voisi olla kokeilemisen arvoinen juttu.

Pilke silmäkulmassa nuori nainen toivoo voivansa luoda hyvän uran päätymättä Helsinkiin. Turku on hänen kaupunkinsa.

– Toivon totta kai, että löytäisin paikkani tässä maailmassa. Kukapa ei toivoisi terveyttä, rakkautta ja onnellisuutta. Jos vuonna 2030 minulla olisi perhe, omakotitalo ja kaksi kissaa, olisi kaikki oikein hyvin.

Lue lisää:

"Itkin kokeessa, kun pelkäsin, etten osaa" – Yle selvitti, millaisissa lukioissa on uuvuttu eniten, testaa myös oma riskisi

Neljä nuorta paljastaa haaveammattinsa – ammattilaiset kertovat, vastaavatko toiveet todellisuutta: "Ambulansseilla ei mennä koko ajan kahdella pyörällä ajaen ja pillit huutaen"

Helsinkiläinen Jarkko Haimi tietää mitä elämä vankilassa on.

Haimi joutui vankilaan ensimmäisen kerran vuonna 1990 ollessaan parikymppinen.

Tämän jälkeen vankilatuomioita on kertynyt kahdeksan.

Nyt viisikymppisenä Haimi on ollut kahdeksan kertaa vankilassa. Vankilassaolovuosia on kertynyt parikymmentä.

Parhaillaan hänellä on menossa koeaika yli kuuden vuoden tuomiosta.

Haimi on yrittänyt päästä vankilakierteestään eroon useamman kerran, mutta huonoin tuloksin. Päihteet ja kaveripiiri on vetänyt takaisin rikosten pariin kerta toisensa jälkeen.

Hän sanoo, että ratkaisevaa "kaidalla tiellä" pysymisessä on oma halu, mutta myös yhteiskunnan apu on tarpeen.

"Vankilasta oppimiskeskus rikoksettomalle elämäntavalle"

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan rikoksista vuosittain yhteiskunnalle aiheutuva haitta on noin miljardi euroa.

Rikosseuraamuslaitoksessa on mietitty jo vuosia, miten tätä kustannusta voitaisiin pienentää.

Vanajan vankilanjohtaja, psykologi Kaisa Tammi-Moilasen mukaan uudessa strategiassa on terävöitetty ajattelua, jonka mukaan vankeusaika on viisasta käyttää hyödyksi niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

– Minusta vankilan tulisi olla oppimisympäristö rikoksettomalle elämäntavalle.

Jos uusi Rikosseuraamuslaitoksen strategia toteutuu, niin juuri tältä vankiloiden tulevaisuus näyttää.

Vankiloissa on otettu jo vuonna 2018 käyttöön kuntoutusohjelma, jonka avulla vangeille opetetaan terapiaistunnoissa muun muassa päihteetöntä elämää ja suuttumuksenhallintaa.

Toiminnan perustana ovat muun muassa rikoksista tehdyt tutkimukset sekä vangeille ja vankilan työntekijöille tehdyt haastattelut.

Kuntoutuksen tuloksia ei ole vielä olemassa. Asia on kuitenkin seurannassa, ja kuntoutusohjelmaa on tarkoitus päivittää saatujen tulosten perusteella.

Suurimpana ongelma "pyörövangit"

Suomessa vangeista suurin on osa kärsii lyhyitä alle puolen vuoden tuomiota.

Puhutaan "pyörövangeista" eli vangeista, joille tulee lyhyitä rangaistuksia, mutta heillä on suuria elämänhallinnan ongelmia.

Monesti kyse on taparikollisista ja päihdeongelmaisista ihmisistä, jotka ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta monella tavalla.

Heidän ongelmiinsa kaivattaisiin keinoja, jolla pyöröovi-ilmiö saataisiin keskeytettyä.

Vankilassa pyörövangit ovat iso haaste, sillä lyhyiden tuomioiden takia heille ei ehditä antaa perusteellisempaa kuntoutusta.

– On vähän epäreilua pyytää, että vankila yksinään keskeyttäisi pyöröoven, kun siinä on toinenkin puoli eli nämä nämä pyörövangit pyörähtävät myös täällä siviilin puolella, sanoo Tammi-Moilanen.

Vankilat ovat yrittäneet ratkaista ongelman niin sanotuilla nopean vasteen toiminnoilla. Kun vanki tulee laitokseen, hänet ohjataan heti kuntoutukseen, vaikka tuomiota olisi jäljellä vain 2 kuukautta.

"Jäin pankkiryöstöistä kiinni ja jouduin Jokelaan"

Jarkko Haimi kertoo yrittäneensä monta kertaa hypätä pois rikoksen poluilta, mutta turhaan.

Haimi kertoo, miten hän jäi 90-luvun puolivälissä kiinni pankkiryöstöistä. Haimi sai tuomion ja joutui Jokelan vankilaan.

Tuomio oli yli 4 vuotta vankeutta. Koko tämä ajan Haimi vietti vankilassa ilman päihteitä. Jonkin ajan kuluttua Haimi pääsi koevapauteen.

Hän perusti Helsingin Töölöön osto- ja myyntiliikkeen. Kauppa ei kuitenkaan käynyt odotetusti.

– Kun myynti ei sujunut, niin hyvin nopeasti palasin siihen vanhaan, minkä osasin. Myin huumeita myymälän takahuoneessa.

Myymälä kaatui tähän ja Haimille tuli taas vankilatuomio.

Kuntoutus jatkuu myös vangin vapauduttua

Vankilat ovat kuntouttaneet vankeja tavalla tai toisella jo kymmeniä vuosia.

Ongelmana on ollut se, että kuntoutuksella ei ole ollut jatkoa, vaan se on päättynyt kotoutumispäivään.

Nykyään kuntouttava toiminta nähdään pitkänä jatkumona myös vapautumisen jälkeen.

– Emme halua hyvää vankia, vaan hyviä kansalaisia, kiteyttää vankilan johtaja Tammi-Moilanen.

Ratkaisevaa on kuitenkin edelleen se, mitä vapautuva vanki itse päättää.

– Monet vangit puhuvat ratkaisevasta ensimmäisestä 15 minuutista vapaudessa. Monesti päätös siitä suunnasta mihin lähtee, tapahtuu hyvin nopean harkinnan perusteella, Tammi-Moilanen kertoo.

Vangin vapautumista on yritetty hallita lainsäädännön keinoin.

Vuonna 2006 lakiin tuli valvottu koevapaus.

– Tämä on parhaita työkaluja, mitä suomalainen lainsäädäntö on meille vankilaväelle antanut, sanoo Tammi-Moilanen.

"Rangaistusten koventamisella ongelmaa ei ratkaista"

Rikollisuuden määrä on pysynyt Suomessa viimeiset 10 vuotta lähes samana.

Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen ei usko, että rangaistusten koventamisella olisi suotuisaa vaikutusta rikollisuuden määrään.

– Sen sijaan voisi olla järkevää käyttää enemmän valvontarangaistusta ja yhdyskuntapalvelua. Näiden rangaistusten kustannukset yhteiskunnalle ovat huomattavasti vankilaa pienemmät, ja vaikuttavuus parempi, sanoo Nieminen.

Niemisen mielestä paras tulos yhteiskunnan kannalta saavutetaan silloin, kun rangaistukset ovat oikeassa suhteessa tekoon, ja vanki onnistutaan kuntouttamaan takaisin yhteiskuntaan.

"On haasteellista myöntää, että on heikko ja avuton"

Jarkko Haimi on ollut koevapaudessa noin viisi kuukautta. Jos kaikki sujuu ongelmitta, hän on vapaa mies heinäkuun alussa.

Jatkossa hän uskoo pysyvänsä lain oikealla puolella, sillä perusasiat ovat nyt kunnossa.

– Minulla on työ, asunto, vaimo ja urheilutreenit. Lisäksi käyn kuntouttamassa itseäni vertaistukiryhmissä. Niinpä aikaa ei jää pähkäillä mitään tyhmiä juttuja.

Haimin mielestä tukea ja apua on saatavilla - pitää vain olla halua ottaa se vastaan.

Avun pyytäminen voi kuitenkin olla monelle haasteellista.

– On haasteellista myöntää, että on heikko ja avuton, kertoo Haimi omasta kokemuksestaan.

Iitissä sijaitsevassa erityislastensuojelulaitoksessa on paljastunut vakavia ongelmia nuorten kohtelussa.

Loikalan kartanossa tehdyssä tarkastuksessa on selvinnyt, että laitoksessa oli esimerkiksi riisutettu alasti ja eristetty nuoria. Alasti riisuttaminen ei perustu lakiin. Laitokseen sijoitetut olivat tarkastushetkellä 14–17-vuotiaita.

Tarkastus tehtiin eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin määräyksestä viime lokakuussa ennalta ilmoittamatta.

Loikalan kartanon lapset kertoivat tarkastuksessa, että heidät oli käsketty riisuutumaan alasti saavuttuaan laitokseen. Lisäksi heidät eristettiin muista ihmisistä käytännössä kokonaan. Apulaisoikeusasiamies vaatii, että laitoksessa luovutaan jatkuvasta eristämisestä ja sosiaalisten suhteiden rajoittamisesta.

Apulaisoikeusasiamies käytti ratkaisunsa pohjana paitsi lasten kertomuksia, myös laitoksen toimittamia rajoituspäätöksiä, henkilöntarkastuspäätöksiä ja lapsista tehtyjä asiakirjamerkintöjä.

Lisäksi ratkaisussa on hyödynnetty eri valvontaviranomaisten aiempia päätöksiä.

Rasismia?

Esittelijäneuvos Tapio Räty oikeusasiamiehen kansliasta pitää poikkeuksellisena sitä, miten totaalisesti lasten sosiaaliset suhteet katkaistiin heti laitokseen saavuttua.

– Sijoitetut lapset eivät saaneet liikkua oman yksikkönsä sisällä ja he joutuivat pyytämään lupaa päästäkseen ulos omasta huoneestaan koputtamalla oman huoneensa sisäpuolelta, Tapio Räty kuvailee.

Räty ihmettelee myös niin sanotun hiljaisen ruokailun käytäntöä, jonka mukaan lapset eivät saa puhua keskenään aterioinnin aikana. Raportissa lapset kuvasivat hiljaisia ruokailuja muun muassa erittäin ahdistaviksi, epänormaaleiksi ja omituisiksi.

– En ole koskaan törmännyt tällaiseen hiljaiseen ruokailuun. Se tuntuu epänormaalilta kasvatuskeinolta, Tapio Räty sanoo.

Lapset olivat kertoneet myös työntekijöiden rasistisesta käytöksestä. Työntekijät olivat erään lapsen mukaan vitsailleet, että "ei sua löydä tuolla pimeässä".

Kartanon johtaja: "Asiavirheitä"

Apulaisoikeusasiamies pitää laitoksen käytäntöjä lakiin perustumattomina, mielivaltaisina ja lapsia alistavina. Loikalan kartanon mukaan tarkastus antaa laitoksen toiminnasta liian negatiivisen kuvan.

– En saanut tehdä vastinetta ennen tarkastuspöytäkirjan julkistamista. Nyt syntyy sellainen kuva että minä rikon lakia, olen pahansuopa ja kiusaan lapsia. Jotkut kunnat siirtävät nyt lapsia pois minua kuulematta, sanoo yksikön johtaja Heidi Rauha.

Rauhan mukaan hän on ollut siinä käsityksessä, että laitoksen asiat ovat kunnossa.

– Mielestäni raportti sisältää asiavirheitä. Esimerkiksi sosiaalisten suhteiden katkaiseminen ei pidä paikkaansa.

Hän myös huomauttaa, että lapset ovat erityislastensuojelulaitoksessa, koska eivät ole kodeissaan tai väljempirajaisissa laitoksissa selvinneet.

– Minusta näyttää siltä, että oikeustoimilaitoksen silmissä nämä kaikki laitokset pitää muuttaa aika vapaiksi ja lapset saavat tulla ja mennä halujensa mukaan. Minulle se on vierasta, koska kokemukseni mukaan nämä lapset tarvitsevat rajoja.

Rauhan mukaan myös laitokseen sijoitetut lapset ovat olleet hämmentyneitä ratkaisusta.

– Tämä on vaikea paikka talossa, jossa lapset ovat kiintyneet meihin ja monet tykkäävät täällä olla. Se vaatinut läsnäoloa lapsille ja henkilökunnan rohkaisemista.

Ongelmia jo aiemmin

Yle Uutiset kertoi viime syksynä, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies oli löytänyt lukuisia puutteita lastensuojelulaitoksista ympäri maan. Vakavimmat laittomuudet paljastuivat Muhoksella sijaitsevassa Pohjolakodissa.

Räty on ollut mukana parinkymmenen lastensuojelulaitoksen tarkastuksessa muutaman vuoden sisällä.

– Mielestäni suurimmat ongelmat ovat olleet Loikalassa ja Pohjolakodissa, hän sanoo.

Apulaisoikeusasiamies on puuttunut Loikalan kartanon toimintaan jo kymmenisen vuotta sitten, kun eräs lapsi oli kannellut elämästään Loikalan kartanossa vuonna 2008.

Silloin lapsen oli todettu olevan laittoman vapauden menetyksen kohteena. Lopulta Hämeenlinnan kaupunki maksoi Loikalan kartanoon sijoitetulle lapselle hyvitystä vapaudenriistosta yli 1700 euroa.

Esittelijäneuvos Tapio Rädyn mukaan sama meno on jatkunut, vaikka tavat eivät ole nykyisin yhtä "pitkällisiä ja krouveja" kuin ne olivat vuosikymmen takaperin.

"Kunnat eivät ole valvoneet toimintaa"

Syyttävän sormen Räty osoittaa kohti kuntia, joiden pitäisi valvoa toimintaa tarkemmin.

– En osaa sanoa, mikseivät sijoittavat kunnat ole valvoneet toimintaa, vaan ovat päinvastoin pitäneet Loikalan kartanon kasvatuskeinoja hyvinä. Se tuntuu käsittämättömältä, hän sanoo.

Samalla hän lähettää terveiset hallitusneuvotteluihin.

– Toivottavasti hallitusohjelmassa otetaan huomioon sijoitettujen lasten asema. Sitä toivon uudelta hallitukselta, Tapio Räty sanoo.

Apulaisoikeusasiamies on lähettänyt Loikan kartanon tarkastuspöytäkirjan tiedoksi ja toimenpiteitä varten laitoksen lisäksi myös sinne lapsia sijoittaneille kunnille. Ne ovat Varkaus, Forssa, Hämeenlinna, Kouvola, Hyvinkää, Nastola, Espoo, Valkeakoski, Järvenpää, Kuopio, Lahti, Jyväskylä, Kotka ja Savonlinna.

Iitin Mankalassa sijaitseva Loikalan kartano on tarkoitettu 13–18-vuotiaille huostaanotetuille nuorille. Laitoksen omistaa yksityinen Pro Manors Oy.

Nyt paljastuneista ongelmista on kertonut aiemmin muun muassa Helsingin Sanomat.

Vain 245 grammaa.

Sen verran painoi Yhdysvalloissa syntynyt vauva, joka on ilmeisesti kaikkien aikojen pienin hengissä selvinnyt vauva.

Saybie-lempinimen saanut vauva painoi syntyessään siis suurin piirtein saman verran kuin puolet voipaketista. Ja mahtui aikuisen kämmenelle.

Naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri Hilkka Ijäs Oulun yliopistollisesta sairaalasta toteaa, että raskausviikoilla on suuri merkitys selviytymisessä.

Yhdysvalloissa syntynyt Saybie-vauva syntyi raskausviikolla 24. Tyypillisesti raskaus kestää 40 viikkoa. Ijäs toteaa Saybien olleen raskausviikkoihin nähden hyvin pienikasvuinen.

– Sen lisäksi, että hän on syntynyt keskosena, niin hänellä on ilmeisesti myös ollut todella vaikea kasvun hidastuma.

Ijäksen mukaan keskenmenon ja synnytyksen raja kulkee raskausviikolla 22. Myös painolla on merkitystä.

– Syntymäpainon tulisi olla vähintään 500 grammaa, jos syntyy ennen 22. raskausviikkoa.

Keskoshoidot kehittyneet 2000-luvulla huimasti

Mutta kuinka pieniä vauvoja voimme pelastaa?

Ijäs muistelee, että vielä 2000-luvun taitteessa ajateltiin, ettei alle 24-viikkoisilla vauvoilla ole mahdollisuuksia selvitä. Keskoshoidot ovat kuitenkin kehittyneet parissakymmenessä vuodessa huimasti.

Ijäksen mukaan Suomessa varhaisimmassa vaiheessa raskautta syntynyt vauva, joka on jäänyt henkiin, on syntynyt raskausviikolla 23.

Syntymäpainoa oli kuitenkin huomattavasti enemmän kuin yhdysvaltalaisella Saybie-vauvalla: yli 600 grammaa.

Kaikkia ennenaikaisesti syntyviä vauvoja, jotka ovat ohittaneet 22. raskausviikon ja osoittavat elonmerkkejä, pyritään hoitamaan.

– En tiedä, kuinka pitkälle viikkorajaa on mahdollista venyttää. Minkä kokoisen vauvan voisi ajatella jäävän henkiin? Pitäisi varmaan keksiä keinokohtu, johon liian aikaisin syntyneet laitettaisiin, Ijäs pohtii.

Ijäksen mukaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa pienin henkiin jäänyt vauva on painanut noin 385 grammaa. Vauvalla oli vaikea kasvun hidastuma ja paino jäi matalaksi, vaikka raskausviikkoja oli takana jo reilummin.

Pienikokoisuus voikin olla hoidossa merkittävä ongelma. Ijäksen mukaan realistisesti voidaan ajatella, että noin 400 grammaa painavaa vauvaa voidaan vielä hoitaa.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa oli vastikään tapaus, jossa vaikeasta kasvun hidastumasta kärsivän sikiön painoarvio oli vielä 28. raskausviikolla vain noin 300 grammaa.

– Lastenlääkärit olivat sitä mieltä, ettei heillä ole edes riittävän pieniä välineitä, joilla esimerkiksi intuboida, jotta saataisiin laitettua hengitysputki, Ijäs kuvailee.

Keho ei ole vielä valmis kohdun ulkopuoliseen elämään

Ijäs kertoo, että keskosvauvoilla on paljon terveysongelmia.

– Verenkierron säätely, lämmön säätely, silmien kehittyminen – kaikki on keskeneräistä. Suolisto ei välttämättä siedä suun kautta annettua ravintoa. Aivoverenvuodot ovat pikkukeskosilla tavallisia, Ijäs kertoo.

Varsinkin keuhkojen kypsymättömyys on ongelma.

Usein ennenaikaisesti syntyneillä vauvoille kehittyy hengityskonehoitoa vaativa hengitysvaikeusoireyhtymä, RDS. Syynä on se, etteivät keuhkot ole vielä sopeutuneet kohdun ulkopuoliseen elämään.

Mitä varhaisemmilla raskausviikoilla vauva syntyy, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hänellä on terveysongelmia myös myöhemmällä iällä.

– 28. raskausviikon jälkeen syntyneillä riskit alkavat pienentyä. Eloonjäämisennuste on hyvä, eikä keskosuudesta välttämättä jää mitään ongelmia.

Lääketieteen kehittyessä paranevat keinot edesauttaa ennenaikaisesti syntyvien lasten selviytymistä.

Jos vaarana on ennenaikainen synnytys, äidille voidaan nykyisin antaa kortisonipistoksia sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi ja magnesiumia sikiön aivojen suojaamiseksi.

– Ja tietenkin ennustetta varmasti parantaa se, että pienten keskosten syntymät on keskitetty Suomessa suuriin yliopistosairaaloihin.

Lue myös:

Syntyessään 245 grammaa painanut Saybie-vauva selvisi elossa Yhdysvalloissa – arvellaan maailman pienimmäksi selviytyjäksi

Avokadon painoinen "mini-ihme" pääsi kotiin – Japanissa ihastellaan tiettävästi pienintä sairaalasta päässyttä keskosta

Kello yhdeksän illalla. On nälkä, mutta jääkaapissa ei ole valon lisäksi kuin kaksi kuivunutta porkkanaa. Toisaalta kauppaankaan ei huvita lähteä eikä varsinkaan kokata. Näppäilen tottuneesti auki puhelimesta Glovo-nimisen sovelluksen. Ruoan lisäksi palvelusta voi tilata kotiovelle mitä vain lähes mihin aikaan tahansa.

Valikoimasta löytyy kaikkea kainalosauvoista kondomeihin ja tamponeihin, alkoholia ja tupakkaa unohtamatta. Käyttäjien suosikkituotteiden listalta silmään pistävät raskaustestit. Niiden tilauksissa oli piikki viime vuonna esimerkiksi Madridissa 25. kesäkuuta, tasan kuukausi Real Madridin voittaman Champions-liigan finaalin jälkeen. Myös suosittujen tv-sarjojen, kuten Game of Thronesin, esitysajat näkyvät palvelun käytössä.

Glovon keltareppuiset lähetit pitävät huolta siitä, että Espanjan suurimmat kaupungit eivät koskaan hiljene täysin. Keltareput kulkevat kaikissa sääolosuhteissa mihin aikaan tahansa.

Espanjassa toimii toki muitakin lähettipalveluja, mutta katalonialainen Glovo on niistä ylivoimaisesti suosituin. Vuonna 2015 perustettu yhtiö on kasvanut vauhdilla. Nyt se palvelee 2,5 miljoonaa asiakasta sadassa kaupungissa ja 23 eri maassa.

Minun ovellani keltareput vierailevat vähintään kerran viikossa, kiireisimpinä viikkoina vielä useammin.

Venezuelalainen ystäväni työskentelee palvelun lähettinä.

Kotimaassaan tv-kuvaajana työskennellyt Eduardo saapui Espanjaan pakoon Venezuelan kurimusta. Paperittomana siirtolaisena mahdollisuudet löytää työtä ovat kuitenkin rajalliset. Eduardolle ja monelle muulle vastauksen on tarjonnut Glovo.

Palvelun työntekijät toimivat autonomolla eli toiminimellä itsenäisinä ammatinharjoittajina. Toisin sanoen he huolehtivat sosiaaliturvamaksuista ja muista toiminimeen liittyvistä kuluista itse, ja Glovo ostaa heiltä palveluita.

Ystäväni ei voi kuitenkaan työskennellä Glovolle suoraan laittoman maahanmuuttajastatuksensa vuoksi. Siksi hän vuokraa toiminimeä ja työskentelee toisen henkilön nimellä. Tienesteistä 30 prosenttia menee ”vuokraisännälle”.

Glovo- ja muiden lähettipalveluiden toiminimien vuokraamisesta onkin tullut tuottoisa bisnes, joka toimii laittomien siirtolaisten kustannuksella.

Lähettipalvelut etsivät jatkuvasti uusia työntekijöitä.

Glovo mainostaa tarjoavansa työntekijöille mahdollisuuden joustavaan ja itsenäiseen työhön. Työtä tehdään urakkapalkalla: ansiot riippuvat siitä, montako tilausta ehtii tunnissa tekemään. Eduardolle tämä tarkoittaa noin 40–100 euron päiväansioita, jos hän tekee töitä 10 tuntia päivässä. Yhdestä tilauksesta lähialueelle maksetaan 3,5 euroa. Pidemmästä matkasta voi saada korkeintaan 5 euroa.

Ystäväni ei silti valita. Hänelle kelpaa kaikki, kunhan ei tarvitse palata Venezuelaan. Töitä hän tekee joka päivä.

Moni paperiton siirtolainen on samassa tilanteessa. Tämän olen huomannut keskustellessani ruokalähettien kanssa. Ainakin Barcelonassa suurin osa heistä on Venezuelasta ja muista Latinalaisen Amerikan maista. Moni polkee ilman papereita henkensä pitimiksi.

Viime perjantaina ovelleni keltaisen repun kanssa pyyhälsi venezuelalainen lääkäri. Ulkona satoi vettä, mutta lähetti iloitsi: huono keli, enemmän tilauksia.

Seuraavana päivänä muutaman korttelin päässä kodistani yksi lähetti menetti henkensä, kun roska-auto ajoi hänen ylitseen. Onnettomuuspaikalta otetuissa kuvissa ruumiin vieressä lojuu keltainen reppu ja puhelin, jolla tilauksia otetaan vastaan.

Kuolemantapaus synnytti kohun, kun kävi ilmi, että lähetti oli ollut juuri toisen toiminimellä työskentelevä paperiton siirtolainen. Hänet tuntevien lähettien mukaan nuori mies oli saapunut Espanjaan neljä kuukautta aiemmin.

Kuolleen lähetin kaltaiset työntekijät ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, sillä heitä ei onnettomuushetkellä suojaa minkäänlainen vakuutus eikä heillä ole Espanjassa sosiaaliturvaa.

Yritys myönsi lähetin laittoman statuksen, mutta totesi, että ongelmaan on vaikea puuttua. Glovon ja muiden samankaltaisten palvelujen lähetit järjestivät sunnuntaina ja maanantaina protesteja, joissa he polttivat keltaisia reppuja ja vaativat parannuksia työoloihinsa.

–Olemme kuin leijonille heitettävää lihaa. Meidät on helppo korvata, ja jos valitamme jostain, meille sanotaan, ettei ketään pakoteta työskentelemään, sanoi lähettien oikeuksia vaativan lähettiyhdistyksen puheenjohtaja Badr Eddine Hilali El Diario -lehdelle

Hän muistutti myös siitä, että etenkään väärällä toiminimellä työskentelevien asema on hankala. He eivät uskalla astua esiin maastakarkotuksen pelossa. El Diario -lehdelle puhuneen lähetin mukaan Glovo ja muut lähettipalvelut käyttävät paperittomia siirtolaisia hyväkseen tuottojen maksimoimiseksi.

Ongelma on juuri se, että näiden näkymättömien siirtolaisten määrä Espanjassa on niin suuri, että heillä tehdään bisnestä. Työluvan odottaminen voi viedä vuosia. Myös kuluttajat ovat alkaneet herätä Glovon kaltaisten palvelujen epäeettisyyteen. Moni vaatii reilun kaupan periaatteella toimivaa palvelua.

Glovon kaltaiset palvelut tuskin ovat kuitenkaan häviämässä.

Asiakkaalle Glovo on pelastus etenkin niinä päivinä, kun jääkaapissa ei ole kuin valo. Kahta kuivunutta porkkanaa tuijottaessa nälkä kurnii enemmän kuin omatunto kolkuttaa.

Kyseessä on sama ilmiö kuin pikamuodissa: niin helppoa ja edullista – ja siksi niin vastustamatonta.

SDP:n johdolla kasattava hallitus laskee toivonsa työllisyysasioissa vahvasti työmarkkinajärjestöihin.

Niin sanottujen kolmikantaneuvottelujen toivotaan johtavan kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen syntymiseen. Järjestöiltä pyydettäneen ensimmäiset ehdotukset jo loppukesäksi, ennen kuin hallitus päättää esityksestään valtion ensi vuoden budjetiksi.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että aikataulu on erittäin kunnianhimoinen.

– Tässä on käytännössä pari kuukautta aikaa, ja uskon, että ihmiset täälläkin ovat poissa työelämästä heinäkuun tullessa, Eloranta sanoo.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että järjestöt saavat tosissaan miettiä mitä on tehtävä, jos työpaikkoihin syntymiseen johtavien päätösten pitäisi olla laskettavissa budjettiriiheen mennessä.

Hallitus lähettää kutsun keskusteluihin paitsi perinteisille työmarkkinakeskusjärjestöille, myös Suomen yrittäjille.

Eloranta: Järjestöjä hankala pistää tilille

Jo etukäteen näyttää, että järjestöjen ja hallituksen ei ole helppo löytää yhteisymmärrystä keinoista.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto parantaisi työllisyyttä lyhentämällä lasten kotihoidon tukea ja porrastamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Poliitikot ovat kuitenkin eri linjoilla, sillä hallitusneuvotteluista saatujen tietojen mukaan kotihoidontukeen ei olisi tulossa merkittäviä muutoksia. Ainakin keskusta on vanhastaan vastustanut tuen leikkaamista.

Ansiosidonnaisen porrastaminen taas ei käy suurimmalle palkansaajajärjestölle SAK:lle, vaikka porrastamiselle löytyy tukea muista palkansaajajärjestöistä.

SAK parantaisi esimerkiksi työntekijöiden muutosturvaa, jolloin yritysten pitäisi satsata työttömyysuhan alla olevien kouluttamiseen.

Johtaja Ilkka Oksala EK:sta sanoo, että muutosturvan parantaminen voisi saada vaikeassa tilanteessa olevat yritykset vähentämään henkilöstöä enemmän kuin ne muuten tekisivät.

– Mitä kalliimmaksi henkilöstön vähentäminen yrityksille tehdään, sitä vaikeampaa on selvitä jäljelle jäävän henkilöstön kanssa, Oksala sanoo.

Yrittäjien Pentikäisen mukaan olisi oikein, että hallitus velvoittaisi järjestöjä vastuuseen siitä, että päätöksiä uusien työpaikkoja syntymisestä tulee.

– Järjestöjen tehtävä on olla talkoissa mukana, mutta korostan, että hallitus viime kädessä kantaa vastuun. Jos järjestöt eivät kykene ratkaisuja tuottamaan, on ministerien tehtävä miettiä mitä eduskunnalle esitetään jotta tavoitteisiin päästään, Pentikäinen sanoo.

Eloranta ei osaa sanoa, mitä velvoittaminen tarkoittaisi.

– Jos työpaikkoja ei synny näin, aika hankala siitä olisi pistää järjestöjä tilille.

Pentikäinen: Hallitusohjelma pelättyä parempi

Viime vaalikaudella Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus ajautui taisteluun ay-liikkeen kanssa, mutta Antti Rinteen (sd.) uudella hallituksella tilanne voi olla päinvastainen.

Työnantajapuolta saattaa nyt vuorostaan odottaa kutsu kolmikantaryhmiin, jossa sillä ei välttämättä ole muuta kuin hävittävää.

Viime vaalikaudella palkansaajapuoli arvosteli, että hallitus oli jo käytännössä päättänyt asiat ja kolmikantaisten työryhmien tehtävät jäivät ohuiksi. Nyt Yrittäjien Pentikäinen odottaa, että mahdollisen Rinteen hallituksen toimeksiannot olisivat "selkeitä, mutta riittävän väljiä".

Molempia puoluejohtajia, Rinnettä ja Sipilää yhdistää se, että myös Rinteen tavoitteena näyttää olevan jonkinlainen sopimus, jossa työmarkkinajärjestöt osallistuisivat tai sitoutuisivat siihen, että Suomeen syntyy erilaisilla toimilla tuhansia uusia työpaikkoja.

Sipilän kaudella nähdyn kaltainen kilpailukykysopimus ei kuitenkaan olisi sikäli enää mahdollinen, että Elinkeinoelämän keskusliitto ei suostu kytkemään palkkoja laajempaan sopimukseen. Seuraava neuvottelukierros suomalaisten palkoista alkaa syksyllä.

Pentikäinen toivoo, että sopimus syntyy ja epävarmuus poistuu.

– Se mitä olen kuullut Säätytalolta viittaisi siihen, että vaalipuheet ja -ohjelmat huomioon ottaen hallitusohjelma on yrittäjien kannalta pelättyä parempi, Pentikäinen sanoo.

Itävaltaan on nimitetty uusi liittokansleri korvaamaan maanantaina eronnutta Sebastian Kurzia. Uutena liittokanslerina toimii ensimmäistä kertaa nainen, perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja Brigitte Bierlein.

Liittopresidentti Alexander Van der Bellenin mukaan Bierleinin johtamaan väliaikaiseen hallitukseen tulee jäseniksi lähinnä virkamiehiä. Uuden hallituksen on määrä johtaa Itävaltaa syyskuussa järjestettäviin vaaleihin asti.

Sebastian Kurzin johtama hallitus kaatui maanantaina epäluottamulauseäänestyksessä. Kurzista tuli siten Itävallan historian ensimmäinen liittokanslerin virasta pois äänestetty henkilö.

Itävalta ajautui poliittiseen kriisiin, kun julkisuuteen tuli kaksi vuotta sitten kuvattu video vapauspuolueen johtajan Heinz-Christian Strachen Ibizan-matkalta. Salaa kuvatulla videolla Strache puhuu venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneen naisen ja tämän avustajan kanssa ja näyttää lupaavan venäläisille valtion urakoita vastineena puolueensa tukemisesta.

Varaliittokanslerina toiminut Strache joutui eroamaan hallituksesta videon tultua julki. Lopulta kaikki vapauspuolueen ministerit jättivät hallituksen ja Itävalta ajautui ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin.

Lisää aiheesta:

Videoskandaalin ryvettämä Itävallan äärioikeistojohtaja tehtailee kanteluja videon vuoksi

Poliittisen skandaalin keskellä olevan Itävallan presidentti vetosi kansaan: Älkää kääntäkö selkäänne politiikalle

Tiukan aborttilain säätänyt Georgian osavaltio on joutumassa maksamaan kalliin hinnan päätöksestään. Georgia on päättänyt kieltää abortit sen jälkeen, kun alkion sydämenlyönnit ovat havaittavissa.

Päätöksen seurauksena valmistellaan boikottia, jolla saattaa olla valtavat rahalliset seuraukset osavaltiolle, jossa elokuva- ja tv-tuotannot ovat merkittävää liiketoimintaa. Verohelpotuksia tuotannoille antavassa Georgiassa on kuvattu viime vuosina muun muassa suuria Hollywood-elokuvia, kuten Marvelin supersankarielokuvat Black Panther ja Avengers: Endgame.

Nyt muun muassa Marvel-elokuvia tuottava Disney on ilmoittanut saattavansa siirtää kuvaukset pois Georgiasta vastalauseena aborttilain tiukentamiselle.

– Meidän on hyvin vaikea jatkaa kuvauksia Georgiassa, jos aborttilakia ryhdytään toteuttamaan Disneyn pääjohtaja Bob Iger toteaa uutistoimisto Reutersille.

– Monet meille työskentelevät ihmiset eivät varmaankaan halua enää työskennellä siellä ja meidän on otettava se huomioon. Seuraamme nyt tilannetta todella tarkasti, Iger jatkaa.

Myös WarnerMedia ilmoitti torstaina harkitsevansa uusia tuotantojaan Georgiassa, mikäli lakia ryhdytään toteuttamaan.

Aiemmin suoratoistopalvelu Netflix ilmoitti harkitsevansa tuotantojensa siirtämistä pois Georgiasta.

– Lainsäädäntöä ei ole vielä alettu soveltaa. Jatkamme tuotantojamme Georgiassa samalla, kun tuemme niitä, jotka eivät niin tee. Jos lakia aletaan soveltaa käytäntöön, harkitsemme uudelleen kaikkia investointejamme Georgiaan, sanoo Netflixin sisältöjohtaja Ted Sarandos Variety-lehdelle.

Netflix on kuvannut Georgiassa muun muassa Stranger Things -sarjaa.

Useat ohjaajat, näyttelijät ja käsikirjoittajat ovat jo ilmoittaneet, etteivät aio enää työskennellä Georgiassa aborttilain vuoksi.

Renkajoen koskien kunnostus alkoi 2000-luvun alussa. Liki parinkymmenen vuoden työn jälkeen kaikki kosket on saatu palautettua luonnonmukaisiksi.

Se antaa mahdollisuuden joessa eläville taimenille kulkea koko joen matkalla Janakkalan Haapajärveltä Renkajoelle asti.

Tähän asti joen oma taimenkanta on jäänyt kooltaan pieneksi, mutta nyt kun taimen pääsee ruokailemaan Renkajärvellä, sen uskotaan kasvavan vauhdikkaammin.

– Pääsääntöisesti koskista on poistettu vanhoja säädeltäviä patoja ja muutettu pohjakynnyksiksi. Samalla on turvattu vaelluskalojen kulku, sanoo Hämeen ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Martti Lautala.

– Tänne on rakennettu myös poikastuotantoalueita vaelluskaloille. Myös uittorakenteita, vanhoja myllypatoja ja saharakenteita on rakennettu, jotta myös ihmisen historia saadaan näkyvästi esiin, täydentää Hämeen ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Mika Soramäki.

Halkoja hakattiin omaosuuden eteen

Renkajoen koskien kunnostukseen on käytetty 270 000 euroa. Kunnostuksiin on osallistunut kaikkiaan 14 tahoa. Suurin kunnostustöiden yksittäinen rahoittaja on ollut Hämeen ELY-keskus.

Kuittilankosken luonnontilaiseksi palauttaminen maksoi 50 000 euroa. Kuittilan osakaskunta osallistui rahoitukseen 10 000 euron osuudella.

– Halkoja hakattiin, että kymppi saatiin kasaan. Kyllähän tämä on sellainen tulevaisuuden kohde. Ei täällä vielä ranteet kipeiksi tule taimenten painosta, mutta tulevaisuudessa näin tulee toivottavasti käymään, sanoo Kuittilan osakaskunnan kalastuslupamyyjä Harri Takkumäki.

Koskien kunnostusta edisti se, että ihmiset olivat kyllästyneitä säätämään luukkupatoja, jotka olivat käyneet tarpeettomiksi sahojen ja myllyjen toiminnan loputtua.

– Enemmän ihmiset pelkäsivät maiseman muuttumista radikaalisti, mutta loppujen lopuksi huomattiin, että luonnonmukaiset padot ovat kaikkein parhaita, sanoo eläkkeellä oleva vesistöasiantuntija Kari Rannisto.

Varhasimmat maininnat Renkajoesta ovat 1400-luvulta

Renkajoki saa alkunsa Hattulassa sijaitsevasta Renkajärvestä. Sieltä se kulkee mutkitellen Rengon halki kohti kaakkoa Janakkalan rajalla sijaitsevaan Haapajärveen. Runsaan 20 kilometrin matkalla korkeuseroa on 41 metriä. Joessa on kaikkiaan yhdeksän koskea.

Varhaisimmat maininnat Renkajoesta ovat vuodelta 1470. Renkajoen nimen alkuperä on hämärän peitossa, mutta kantasana on rengas. Yksi mahdollinen selitys on kuikkien sukellusten jälkeen jääneet renkaat vedenpinnassa.

Renkajoen koskia käytettiin vuosisatojen ajan myllyjen, sahojen ja vanutuslaitosten voimanlähteinä sekä puutavaran uittoväylänä.

Esimerkiksi Myllykylässä mylly oli jo 1600-luvulla. Lopulta höyrykoneet ja sähkö korvasivat koskivoiman. Jäljelle jäivät vain myllyjen ja sahojen luukkupadot ja tukkirännit.

Suurin uitto Renkajoessa tapahtui vuonna 1932, kun tukit uitettiin Hinkaloisten sahalle asti. Uitot päättyivät vuonna 1954.

Keväisin oiva melontareitti

Keväisin Renkajoessa vettä riittää myös melojille. Renkajärveltä jokea on mahdollista meloa aina Hinkaloistenkoskelle saakka. Siitä eteenpäin jokeen kaatuneet puut tekevät siitä läpipääsemättömän.

Alkumatka Renkajoesta on maisemiltaan jopa erämaista. Muurilankosken jälkeen joki kulkee peltomaisemissa, joskin paikoin jopa useita metriä syvässä kanjonissa, jonka reunamia keväisin värittävät valkovuokot ja keltaisena loistavat rentukat.

Melojat ja muut retkeilijät voivat vuokrata Kuittilankoskella olevaa kotaa. Kaikkien käytössä on Kuittilan osakaskunnan ylläpitämä pieni sauna, josta on mukava pulahtaa vilvoittavaan Ylijärveen.

Sperman laatu heikkenee jatkuvasti Euroopassa ja kaikkialla teollistuneessa maailmassa. Kehityksen syy on osin yhä arvoitus.

Vuonna 2017 valmistuneessa metatutkimuksessa vedettiin yhteen yhteensä 185 tutkimuksen tuloksia. Selvisi, että siittiöiden määrä siemennesteessä oli yli puolittunut vajaassa neljässä vuosikymmenessä.

Aivan tuore on tutkimus, jonka mukaan Sveitsi on sperman laatua verrattaessa heikoimpien maiden joukossa Euroopassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 2 500:n 18–22-vuotiaan nuoren sveitsiläismiehen spermaa: siittiösolujen määrää, liikkuvuutta ja muotoa.

Peräti 17 prosentilla miehistä siittiöitä oli alle 15 miljoonaa millilitrassa, mitä Kansanvälinen terveysjärjestö WHO pitää heikentyneen hedelmällisyyden rajana.

Jos siittiöitä on alle 40 miljoonaa millilitrassa, pitenee hedelmöittymiseen kuluva aika merkittävästi, sanoo Geneven yliopiston tutkija Serge Nef tutkimustiedotteessa. Koko tutkimus on julkaistu Andrology-lehdessä.

Sveitsiläistutkimuksen hälyttävä tulos oli myös se, että vain 38 prosentilla sperma täytti WHO:n terveen sperman vaatimukset.

Syy yhä arvausten varassa

Miksi teollisuusmaiden nuorten miesten sperman laatu sitten heikkenee?

Syystä ei ole tarkkaa varmuutta, mutta epäiltyjä riittää: äidin raskaudenaikainen tupakointi, alkoholi, stressi sekä altistuminen tuholaismyrkyille.

Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta mainitsee vielä yhden ehdokkaan: hormonit. Hormoneja alettiin epäillä jo silloin, kun ensimmäiset raportit spermanlaadun heikkenemisestä tulivat julki.

Hormoneihin viittaa esimerkiksi se, että Tanskan ja Saksan kaltaisissa maissa, joissa kasvatetaan ja syödään paljon sikaa, spermatilanne on Euroopan heikoimpia. Sikojen kasvatusta tehostettiin aiemmin hormoneilla. Nykyisin EU-lainsäädäntö rajoittaa hormonien käyttöä lihantuotannossa.

Myös hormonaalisella ehkäisyllä voi olla samankaltaisia seurauksia.

Gisslerin mukaan ongelmana on, että useimmat tutkimukset perustuvat pieniin otoksiin, jolloin niistä on vaikea tehdä kunnollisia tilastoja.

Suomalaisille hyvä uutinen on, että maamme kuuluu muun muassa Viron ja Espanjan ohella niihin eurooppalaismaihin, joissa sperma on muita tasokkaampaa.

– Suomessakin mennään huonoon suuntaan, mutta toistaiseksi hitaammin kuin esimerkiksi Tanskassa, Gissler sanoo. Hänen mukaansa tanskalaisnaisista yli kolmasosa myös polttaa raskauden aikana, kun Suomessa luku on vain 15 prosenttia.

Kehitykseen ehtii vielä vaikuttaa

Tutkimusprofessori Gissler ei pidä peliä menetettynä.

Paljon ratkaisee se, korjaantuuko tilanne tulevien sukupolvien myötä vai tuleeko meille uusia ympäristöaltistuksia, hän sanoo.

Tuholaismyrkkyihin on pyritty vaikuttamaan esimerkiksi EU-lainsäädännöllä ja työsuojelu on parantunut niin, ettei työpaikoilla enää altistuta yhtä lailla kuin ennen. Nykyiset työsuojelusäännökset on otettu hyvin huomioon, arvioi Gissler.

Hän korostaa myös, että satunnainen altistuminen esimerkiksi puutarhan myrkyille ei vielä ole paha, mutta pysyvä altistus on hankala.

Sperman laatu ja kivessyöpä

Kehno sperma hankaloittaa lasten saantia, mutta sillä voi olla myös vakavia terveysvaikutuksia. Kivessyövän on todettu yleistyneen maissa, joissa sperma on heikkoa.

Tämä todettiin myös sveitsiläistutkimuksessa. Vuonna 1980 syöpätapauksia oli 7,6 sataa tuhatta miestä kohden. Vuonna 2014 luku oli noussut 10,4:ään.

Tutkija Serge Nefin mukaan sperman laadun on yleensäkin todettu olevan heikompi maissa, joissa kivessyöpää esiintyy muita enemmän. Suomi kuuluu tässäkin suhteessa Euroopan onnekkaisiin.

Tanskan ja Norjan kaltaisissa heikon sperman maissa kivessyöpää esiintyy selvästi enemmän. Tästä syystä Tanskassa on rutiini, että kivekset tarkastetaan terveystarkastusten yhteydessä.

Pitäisikö niin tehdä myös Suomessa?

– Toistaiseksi ei suositella kivesten rutiininomaista lääkärintarkastusta, mutta jos (kivessyöpä) yleistyy, tulee sekin varmaan pohdintaan.

Kaikeksi onneksi kivessyöpä on harvinainen sekä helppo diagnosoida ja hoitaa. Se voi kuitenkin olla fataali, jos sitä ei huomata ajoissa, Gissler sanoo.

Entä voiko spermansa laatua parantaa kotikonstein?

– Sperma on todennäköisesti hyvänlaatuista, kun ei tupakoi, eikä altistu hormoneille ja myrkyille. Mitä pienempi altistus, sitä parempi, sanoo Gissler.

Lue lisää:

Suomalaisen sperman laatu jatkaa laskuaan – monelle miehelle tulee yhä yllätyksenä, että omaan siemennesteeseen voi vaikuttaa

Tutkimus: Iäkäs isä lisää lapsen riskejä

Hallitusohjelmapuserrus jatkuu tänään Helsingin Säätytalolla. Neuvotteluissa mukana olevien puolueiden puheenjohtajien on tänään määrä käydä läpi edelleen avoinna olevia asioita.

Hallitusneuvotteluja vetävä Antti Rinne (sd.) sanoi keskiviikkona näyttävän siltä, että perjantaipäivän aikana kaikki on kunnossa.

– Perjantaina palataan pöytään puheenjohtajien toimesta. Käydään läpi se, mitä on vielä auki ja katsotaan nämä tekstit sillä tavalla, että ollaan kaikki samaa mieltä teksteistäkin ja sen jälkeen on paketissa tämä ohjelma, Rinne sanoi.

Hallitusohjelman sisällön oli ennakoitu voivan valmistua jo keskiviikkona. Myöhään illasta median eteen astunut Rinne kuitenkin kertoi, että neuvottelujen kahdeksasta ryhmäkokonaisuudesta kuusi oli valmiina.

Rinne myös kertoi, että helatorstaina ei neuvotella, vaan käydään läpi laskentaa.

Neuvotteluja on määrä jatkaa tänään yhdeksältä aamulla.

Rinne: Hallitus lisää pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla

Julkisuuteen on tihkunut joitakin yksityiskohtia tulevasta hallitusohjelmasta. Tällä viikolla on esimerkiksi vahvistunut, että tuleva hallitus lisäisi pysyviä menoja reilulla 1,2 miljardilla eurolla.

Menolisäykset katetaan Rinteen mukaan työllisyystoimilla, veroelementeillä ja uudelleenkohdennuksilla.

Veronkorotuksia on tulossa nettona noin 700 miljoonaa euroa.

– Kokonaisuuteen sisältyy myös veronkevennyksiä, Rinne kertoi tiistaina, mutta ei avannut verotukseen liittyviä yksityiskohtia.

Nyt neuvoteltavan hallituksen talouspolitiikan kannalta saatiin keskiviikkona kylmä suihku, kun Tilastokeskus kertoi bruttokansantuotteen työpäiväkorjattuna kasvaneen tammi-maaliskuussa vain 1,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Hiipuva kasvu varjostaa julkisen talouden näkymiä. Samalla se tekee vaikeammaksi työllisyysasteen nostamiseen, jonka on toivottu tuovan julkiseen talouteen pelivaraa menopaineiden rahoittamiseksi.

Hallitusta rakentavat SDP:n johdolla keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Lue lisää:

Hallitusneuvotteluiden loppusuoran suurin kysymys ratkaistu: Oppivelvollisuus pitenee toisen asteen tutkinnon suorittamiseen

Geeni- ja viruslääkkeitä valmistava FinVector alkaa koevalmistaa Kuopiossa virtsarakon syöpälääkettä. Yhtiö on käynnistänyt lääkkeen kaupallisen valmistuksen varastoon, ja sille on haettu myyntilupaa.

Lääkettä on testattu Yhdysvalloissa kolmessa vaiheessa ihmiskokeissa. Lisäksi myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on aloitettu ensivaiheen testaus potilailla. Tulokset ovat olleet lupaavia.

FinVectorin toimitusjohtaja Timo Ristolan mukaan virtsarakon syöpälääkkeellä on kova kysyntä Yhdysvalloissa.

– Kysyntä on sitä luokkaa, että joka vuosi Yhdysvalloissa tulee 20 000 uutta potilasta. Tämähän on sellainen lääke, ettei se saa koskaan loppua hyllystä, oli potilaita yksi tai 10 000.

Sen vuoksi lääkettä alettiin valmistaa jo ennen myyntiluvan saamista.

– Kun lupa tulee, niin sitten meillä on olemassa aloitusvarasto. Kyllä me ajetaan täällä niin sanotusti putket punaisina, Ristola kuvaa.

Tuotantoa varten Kuopioon on investoitu 25 miljoonaa euroa. FinVector palkkaa 50 uutta työntekijää. Kaikkiaan yhtiön palveluksessa on 160 työntekijää.

Kuudes geeniterapialääke maailmassa

Geeniterapialääkkeiden kehityksen ja tuotannon ennakoidaan tulevaisuudessa kovasti lisääntyvän. Kuopiossa nyt kehitetty virtsarakon syöpälääke on kuudes geeniterapialääke koko maailmassa.

Lisäksi FinVectorilla on tuotantolinjalla tulossa myös munasarjan- ja keuhkopussin syöpälääkkeet.

FinVectorin omistaa sveitsiläinen Frederik Paulsenin säätiö, joka omistaa myös lääkeyhtiö Ferringin. Virtsarakon syöpälääke on lisensioitu Ferringille. FinVector toimii kuitenkin irrallisena Ferringin organisaatiosta.