Helmikuun lopussa valmistuvan uuden ison terminaalirakennuksen lisäksi Länsisataman kärjessä on myös kaksi uutta laituria, joihin isot matkustajalaivat voivat kiinnittyä.

Toisella näistä kahdesta laiturista kokeillaan uutta tekniikkaa. Jatkossa siihen tulevan isonkaan laivan ei tarvitse käyttää köysiä lainkaan, vaan laiturin laitteet "imaisevat" laivan laituriin alipaineella.

Sen sijaan, että laivasta joku heittäisi laiturilla olevalle köysiä, nappaa uusi automaattijärjestelmä suoraan laivan kyljestä kiinni. Laitteiston käyttöön tarvitaan vain yksi henkilö joko laivan komentosillalla tai laiturissa.

Länsiterminaalin uusi automaattinen kiinnitysjärjestelmä on ensimmäinen matkustajalauttakäytössä Itämerellä. Helsingin matkustajasatamien johtaja Kari Noroviidan mukaan tällä haetaan nyt kokemuksia. Jos uusi järjestelmä osoittautuu hyväksi, saatetaan niitä nähdä jatkossa myös muissa laitureissa.

– Tämä talvi on ollut vielä aika kesy, mutta tarkoitus on saada kokemuksia pakkasista, minkä jälkeen tehdään päätöksiä jatkosta, Noroviita toteaa.

Noin puoli miljoonaa euroa kappaleelta maksavia kiinnitysyksikköjä tulee toiseen laituriin yhteensä kuusi. Määrä on mitoitettu Tallinkin isoimman laivan mukaan.

Matkustajaliikenteessä aika on rahaa

Automaattikiinnityksen ansiosta aluksissa kuluu vähemmän polttoainetta. Näin myös päästöt ja melu vähenevät. Suurin hyöty saadaan kuitenkin siitä, että kiinnitys on jatkossa viitisen minuuttia nopeampaa.

Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä nopeus on Noroviidan mukaan kriittinen seikka. Tunnin aikana pitää pystyä purkamaan ja lastaamaan laivat autoista ja ihmisistä. Tällöin jokainen säästetty minuutti tulee tarpeeseen.

– Liikennöinti perustuu siihen, että laivoilla tehdään kolme reissua päivässä, eikä viiveitä saa tulla. Jokainen minuutti on kullan arvoinen ja tällä järjestelmällä saadaan reilu viisi minuuttia lisää purkamis- ja lastaustoiminnoille.

Jatkossa köysiä tarvitaan enää silloin, jos laivan ulkosivu on jääkerroksen peitossa tai länsituulen voimakkuus ylittää 20 m/s. Tällaisia olosuhteita on Helsingin Jätkäsaaressa kuitenkin melko harvoin.

Helsingin sataman uuden Länsiterminaali 2:n avajaiset pidetään 28.2.2017, jonka jälkeen Tallinkin Star- ja Megastar-alukset siirtyvät käyttämään sitä. Eckerö Linen Finlandia siirtyy käyttämään uutta terminaalia kesäkuussa.

MM2001-MUISTOT. Sami Jauhojärvi oli Lahden MM-kisojen aikaan vuonna 2001 vasta 19-vuotias hiihtolupaus. Jauhojärvi voitti saman vuoden alussa nuorten MM-kultaa ja -pronssia, muttei ollut kilpaillut vielä kertaakaan aikuisten maailmancupissa. Kutsu Lahden kotikisoihinkin tuli pikakomennuksella kisojen jo alettua.

Valmentaja Heikki Pusa oli Jauhojärveä vastassa linja-autoasemalla ja tie vei nopeasti Suomen joukkueen majoituspaikkaan, jossa nuori hiihtäjä kyseli ohjeita.

- Mene tuohon naapurikämppään, Isometsän Jari on jo lähtenyt siitä, Jauhojärvi kertoo valmentaja Jarmo Riskin ohjeistaneen aluksi.

- Se käry oli tullut ja kuuntelin sen puimista matkalla radiosta. Ainakin Kirvesniemen Harri asui samassa huoneistossa ja olisiko Janne Immonen ja Sami Repokin ollut. Kohtuullisen nimekkääseen joukkoon pääsin, Jauhojärvi muistelee 16 vuotta myöhemmin.

Jauhojärven ainoa matka MM-kotikisoissa oli ensimmäistä kertaa ohjelmassa ollut sprintti, jossa hän jäi aika-ajojen 18:nneksi ja niukasti ulos 16. parhaan joukosta. Ari Palolahti nappasi finaalissa neljännen sijan, mikä on yhä suomalaisen mieshiihtäjän paras tulos MM-sprintissä.

Yöelämään 50 kilometrille valmistautumisen sijaan

Sprintit hiihdettiin kisojen päätösviikon aluksi maanantaina. Maajoukkueen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö tarjosi Jauhojärvelle mahdollisuutta osallistua myös päätössunnuntain 50 kilometrin kisaan, mutta nuorukaisella oli viikonlopulle muuta mielessä.

- Perjantai-iltana olin lähdössä kaupungille ja K-P tuli kämpän ovella vastaan. Se kysyi, että haluanko ylihuomenna hiihtää 50 kilometriä. Vastasin, etten halua vaan lähden vähän haistelemaan tunnelmia, Jauhojärvi muistelee.

Juttu jatkuu kuvan alapuolella.

Naisten 30 kilometrin kisa lauantailta jouduttiin perumaan kovan pakkasen takia, ja myös miesten 50 kilometrin kisan perumista pohdittiin pitkään. Kuninkuusmatka hiihdettiin lopulta, mutta sen alku oli ehtinyt moneen otteeseen siirtyä.

- Myllylän Mika tuli meidän kämpille, kun 50 kilometrin lähtöä siirrettiin pakkasten takia. Se kysyi syötävää, etteivät energiat lopu. Latasin siihen kaiken pöydälle ja lähdin juoksemaan kisapaikalle. Siinä hetkessä olisin voinut jäädä pöydän ääreen ja jututtaa Mikaa 50 kilometrin valmistautumisesta.

Jauhojärvi seurasi kisojen kuninkuusmatkan katsojana. Olympiavoittaja ja nelinkertainen maailmanmestari Myllylä ei lopulta startannut matkalle, koska sai kesken valmistautumisen tiedon positiivisesta doping-näytteestään. Sen jälkeen hän suuntasi pikavauhtia autollaan kohti kotiaan Haapajärvellä. Matkaa Myllylä kuvaili kirjassa Riisuttu mestari (2001) hyvin dramaattisin kääntein.

Syöksykierteeseen elämässään doping-skandaalin takia joutunut Myllylä kuoli vuonna 2011.

- En päässyt tuntemaan Mikaa hirveän hyvin. Olimme tuttuja ja pystyimme juttelemaan, mutten varsinaisesti tuntenut häntä, Jauhojärvi muistelee.

”Muutama vuosi treeniä ja olen maailman huipulla”

Myllylän lisäksi doping-skandaalissa kärysivät Jari Isometsä, Harri Kirvesniemi, Janne Immonen, Milla Jauho ja Virpi Kuitunen. Yhtäkkiä suomalaisen hiihdon terävin kärki oli pyyhitty pois listoilta kahdeksi vuodeksi.

- Karpaasit kun kärysivät, sitä nuorten maailmanmestarina kuvitteli, että muutama vuosi treeniä ja olen maailman huipulla. Ei se niin yksinkertaista ollutkaan, Jauhojärvi sanoo.

Toisen epäonni on kuitenkin toisen onni. Kokeneiden hiihtäjien poisputoaminen avasi paikan Jauhojärvelle ja muille nuorille, jotka pääsivät kiertämään maailmancupia jo nuoressa iässä.

- Se oli opettavainen ajanjakso, jota ei olisi tullut ilman Lahden tapahtumia.

Suomalainen hiihto joutui melkoiseen kurimukseen doping-skandaalin jälkeen ja asiaa on puitu aina näihin päiviin asti. MM-hiihdot palaavat 16 vuoden tauon jälkeen Lahteen ja Jauhojärvi on joukkueen konkari, jonka aikuisura alkoi suomalaishiihdon painajaisesta.

- Ei se taakka ollut, Jauhojärvi kuitenkin sanoo.

- Huuma saadaan päälle, jos menestymme. Siihen vaaditaan kultamitaleja, pronssit ja hopeat eivät auta. Se tuntuu hyvältä ja on mahdollista, olympiavoittaja pohtii.

Lahden MM-kisat nähdään ja kuullaan Ylen kanavilla 22.2-5.3. Katso tarkempi ohjelma Ylen Kisaoppaasta.

Rapala aikoo keskittää uistinten valmistusta Asikkalasta Venäjälle ja Viroon.

Maailman johtaviin uistinvalmistajiin lukeutuva Rapala VMC aloittaa yt-neuvottelut Vääksyn uistintehtaan tuotannon osittaisesta siirtämisestä Sortavalan ja Pärnun tehtaille.

Yhtiön mukaan vähennystarve Vääksyn tehtaalla on 41-45 työntekijää. Lisäksi Vääksyssä ja yhtiön pääkonttorissa Helsingissä työt uhkaavat vähentyä 4-8 toimihenkilöltä.

Asikkalassa on tällä hetkellä 80 tuotannon työntekijää sekä runsaat 40 toimihenkilöä. Rapalan uistimia maalataan jo nyt Vääksyn lisäksi myös Sortavalassa ja Pärnussa. Keskittämisellä konserni pyrkii parantamaan kannattavuuttaan.

– Uistinten valmistus on ollut jo pitkään hajautettuna eri vaiheisiin ja kolmeen paikkaan. Nyt tehdään tuotantosiirtoja näiden välillä. Siten saamme yksinkertaistettuja tuotantoprosessia, kun osien kuljettaminen eri toimipisteiden väliltä jää pois, selittää Rapala-konsernin toimitusjohtaja Jussi Ristimäki.

Uistinten pintakäsittely siirtyy kokonaan pois Vääksystä. Tuotekehitystä puolestaan keskitetään Asikkalan tehtaalle. Vääksyyn jää yhtiön hallinto sekä tuotannon alkuvaihe eli uistenten osien valmistus.

Yt:t koskevat myös Rovaniemen puukkotehdasta

Rapala VMC käynnistää yt-neuvottelut myös Marttiini Oy:n puukkotehtaalla Rovaniemellä. Suunnitelmissa on noin 10 työntekijän vähentäminen Rovaniemen puukkotehtaalta.

Yhtiön ilmoittamat yt-neuvottelut koskevat noin 150 henkilöä koko maassa. Säästöjä Rapala hakee myös siitä, että se ei jatka määräaikaisia työsuhteita.

Yt-neuvotteluja perustellaan alle odotusten jääneellä myynnillä ja kannattavuudella.

Toimilla Rapala tavoittelee 1,5 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä.

Näkymä Kolmen sepän patsaan luona Helsingin ydinkeskustassa on lohduton. Pommitukset ovat runnelleet patsasta ja jokaisen lähellä olevan rakennuksen julkisivuja. Räjähdysten äänet kumisevat lähistöllä ja taivas hehkuu tulesta.

Kokemus on virtuaalitodellisuudessa, mutta sen vertailukohta on todellinen. Kyseessä on Yle Kioskin, Teatime Researchin ja Yle Betan luoma virtuaalikokemus, jossa pääsee näkemään ja kokemaan Helsingin keskustan, jos siellä olisi käyty sotaa samalla tavoin kuin Syyrian Aleppossa.

– Halusimme tuoda ihmisille kokemuksen siitä, jos kotikaupunkisi ja kaikki minkä tunnet siellä turvalliseksi, olisikin tuhottu. Ikään kuin niillä ihmisillä, jotka joutuvat lähtemään pakolaisina omasta maastaan, Kioskin toimittaja Peter Westerholm avaa.

Helsinki Aleppona -virtuaalitodellisuuskokemuksessa pystyykin katselemaan, kuuntelemaan ja liikkumaan sodan ympäristössä. Virtuaalikokemus on kaikille avoin ja sen voi ladata omalle tietokoneelleen tai katsoa siitä laaditun 360-videon. Yle Kioskin haastattelemat julkisuuden henkilöt pitivät kokemusta vaikuttavana.

– Tuo on niin lähellä maanpäällistä helvettiä kuin voi ajatella, räppäri Karri “Paleface” Miettinen toteaa Yle Kioskin videolla kokemuksen jälkeen.

Virtuaalitodellisuutta hyödynnetty journalismissa vielä vähän

Helsinki Aleppona on tiettävästi ensimmäinen kokeilu Suomessa, jossa virtuaalitodellisuutta hyödynnetään journalismissa. Vastaavia ei ole maailmallakaan tehty vielä paljon.

– Muutamia esimerkkejä on ollut aiemmin, kuten The Guardianin tekemä virtuaalinen vankilakokemus. Meidän projektissamme olemme halunneet viedä kokemuksen vielä muutaman askeleen pidemmälle, Teatime Researchin tiedejohtaja Aleksis Karme sanoo.

Kokemus on tarkoituksella pidetty yksinkertaisena, eikä siellä esimerkiksi näy ihmisiä. Tämä johtuu Peter Westerholmin mukaan osittain tiukasta aikataulusta ja siitä, ettei käyttäjiä haluttu järkyttää liikaa.

– Virtuaalitodellisuus avaa ihan uuden kanavan tarinankerronnalle. Siellä pääset kokemaan tilanteet itse sen sijaan, että vain lukisit ja katsoisit niistä. Tässä on valtavia mahdollisuuksia jatkon kannalta, hän toteaa.

Virtuaalitodellisuus Suomessa hyvässä nosteessa

Virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin uskotaan ja ne kiinnostavat myös media-alan ulkopuolella. Virtuaalisisältöihin keskittyneitä yrityksiä onkin Suomessa perustettu vuoden sisällä useita ja ne kehittävät virtuaalimaailmaan eritoten nyt sisältöjä.

– Tällä hetkellä virtuaalimaailmoja hyödynnetään eritoten peleissä ja yritykseltä yritykselle liiketoiminnassa, Karme kertoo.

Teknologian uskotaan tuovan hyötyjä kuitenkin useille aloille, kuten esimerkiksi tieteeseen, jossa sitä voitaisiin käyttää opetuksessa ja asioiden visualisoinnissa.

– Sen lisäksi virtuaalitodellisuuden avulla voitaisiin opettaa koneille, miten ihminen havaitsee erilaisia asioita. Selkeitä mahdollisuuksia löytyy myös etähallintasovelluksissa esimerkiksi laiva- ja puuteollisuudessa, Karme sanoo.

Rallimaailmassa kaikki tiet tuntuvat tällä hetkellä vievän Puuppolaan. Puuppolassa pääkonttoriaan pitävän Toyotan WRC-tallin autot kulkevat maailmalla ja kotimainen rallikansa odottaa mielenkiinnolla 16-vuotiaan Kalle Rovanperän debyyttiä rallin SM-sarjassa.

Mukana Mikkelissä on koko kansallinen kärkikaarti, mutta etukäteen kirkkaimmat valokeilat on kohdistettu 16-vuotiaaseen Kalle Rovanperään.

– Mitä olen lukenut, niin kyllähän kaikki odottaa tosi paljon, mutta ei se mulle hirveästi tuo paineita. Tekee vaan sen oman jutun ja kattoo sitten mihin se riittää, puntaroi Kalle Rovanperä.

– Tulee varmaan haastava kisa olemaan. Ensimmäinen kisa Suomessa ja täällä on kuitenkin niin erilainen tiestö, että paljon on uutta opeteltavaa.

Mitä olen lukenut, niin kyllähän kaikki odottaa tosi paljon, mutta ei se mulle hirveästi tuo paineita Kalle Rovanperä

Rovanperän debyytti tapahtuu viikonloppuna Mikkelissä. Itse kisaviikonlopun rutiinit eivät muutu.

– Ei tässä mikään muutu. Tulee varmaan aika samanlainen viikonloppu kuin meillä on siellä.

Rovanperä valloitti jo viime kaudella Latvian mestaruuden ja on tälläkin kaudella dominoinut sarjaa. Viime viikonloppuna ajetussa osakilpailussa puuppolalainen oli nopein kaikilla erikoiskokeilla.

– Siellä ei oikein ole R5 autoja hirveästi, tällä hetkellä taitaa olla kolme. Sieltä on kyllä nopeita kuljettajia viime aikoina tullut ja siellä on hyvät taistelut aina käynnissä, näkee Rovanperä.

– Siellä tiet on verrattavissa ehkä Puolan MM-ralliin. Vähän sellaista nopeampaa, tasaisempaa ja pinta on erilainen, niin varmasti tulee täällä olemaan haastavaa.

Sinne pitäisi tietysti päästä oppimaan mahdollisimman aikaisin, jos siellä meinaa ajaa Kalle Rovanperä

Nuotteja vieressa lukee isä Harrin vanha kartturi Risto Pietiläinen. Rallien nuotituksessa kaksikko joutuu käyttämään luovuutta, sillä alaikäinen ja ajokortiton kuljettaja ei voi ajaa kuin yleiseltä liikenteeltä suljetuilla erikoikokeilla. Rovanperä ja Pietiläinen nuotittavat postiautolla, jolloin Rovanperä voi istua omalla puolellaan.

Kotimaisessa SM-sarjassa Kalle Rovanperä ajaa poikkeusluvalla, joten kaksikko ei taistele SM-pisteistä, eikä aja koko sarjaa. Jatkossakin pääpaino on Latvian sarjassa.

Nämäkin ainostaan väliportaita, sillä rallimaailmassa Kalle Rovanperän nimi on ympyröity vahvalla värikynällä. Tähtiin on kirjoitettu jo kirjainyhdistelmä WRC.

– Sinne pitäisi tietysti päästä oppimaan mahdollisimman aikaisin, jos siellä meinaa ajaa. Sitä pitää vielä odottaa 18-vuotiaaksi saakka, ehkä sen jälkeen jossain vaiheessa.

Rovanperän kotoa olisi sopivasti muutaman kilometrin matka Toyotan WRC-tallin päämajaan.

– Joo, se olisi tässä aika lähellä. Ei olisi kovin pitkä matka aamulla kipaista.

Hiekkarannoistaan tunnetussa Hangossa pääsee pian uimaan myös sisätiloissa. Kylpyläyhtiön hallituksen puheenjohtaja Peder Planting astelee altaan reunalla kevätauringon paisteessa.

– Tavoitteeseen on päästy aikataulussa ja tulos, tämä arkkitehti Pekka Helinin suunnittelema kylpylä, on jopa odotuksia parempi.

Peder Planting on yksi Hangon Merikylpylän rahoittajista. Sama sijoittajaryhmä on kunnostanut myös Regatta-hotellin, jonka laajennusosaa miehet suunnittelevat parhaillaan kylpylän viereen. Alueelle on rakenteilla myös kesällä valmistuvia loma-asuntoja. Kaikkiaan Tehtaanniemen rakentamiseen uppoaa yli 40 miljoonaa euroa.

Moni on yrittänyt vuosien varrella samaa. Plantingin mukaan yleinen taloustilanne ja projektit ovat kuitenkin olleet liian kaukana toisistaan. Hanko ei ole ollut tarpeeksi houkutteleva sijoituskohde. Nyt asialla on porukka, jolla riittää uskoa kaupunkiin ja sen mahdollisuuksiin.

– Ainakaan huonompaan suuntaan Hanko ei voi mennä. Väestö väheni viime vuonna 200 ihmisellä. Yrittäjäystävällisyys on todettu aika heikoksi täällä ja Hangon talous on ollut lähes kriisikunnan tasolla. Nyt näkyy kuitenkin valoa putken päässä ja minä ainakin uskon, että Hanko nousee jälleen sille paikalle, joka sille kuuluu.

Eli ympäri vuoden houkuttelevaksi lomakohteeksi ja asuinpaikaksi. Hanko on tunnettu kylpyläkaupunkina 1800-luvulta lähtien, ja Plantingin mukaan entisajan väki vietti Hangossa viikkokausia yksinkertaisesti vain nauttien olostaan. Maine on säilynyt, vaikka kylpylää kaupungissa ei ole ollut vuosikymmeniin.

– Me emme ole missään vaiheessa menettäneet meidän kylpyläkaupunki-brändiämme ja nythän Hangosta tulee jälleen kylpyläkaupunki 80 vuoden tauon jälkeen. Matkailusesonki pitenee sitä kautta huomattavasti, kaupungin matkailupäällikkö Marika Pulliainen iloitsee.

Seuraavassa vaiheessa sijoittajaryhmä aikoo rakentaa noin 200 asuntoa läheiselle Kuningatarvuorelle. Sen toteuttamisaikataulusta ei kuitenkaan ole vielä tietoa.

– Se on paljon suurempi projekti kuin Tehtaanniemi. Sen toteutuminen vaatii hyvää suunnittelua, hyvää markkinatilannetta, ja ennen kaikkea ihmisiä. Se edellyttää, että Hanko nousee halutuksi paikaksi. Siihen me uskomme, ja siksi me investoimme tänne, Planting päättää.

Liian hiljaa ajaminen voidaan kieltää jatkossa liikennemerkillä. Uusi vähimmäisnopeudesta kertova merkki sisältyy ehdotuksiin, joita liikenne- ja viestintäministeriö kasasi tieliikennelain kokonaisuudistukseen.

Tahallinen alinopeus on jo nyt tieliikennelaissa kielletty. Käytännössä poliisi jakaa aiheesta minimaalisen määrän sakkoja vuositasolla.

Liikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Liikennevirastosta kertoo, että uusi merkki voisi tulla käyttöön esimerkiksi isojen kaupunkien lähellä kulkevilla kehäteillä, joissa on kolme kaistaa yhteen suuntaan. Jos kehätielle menee hitaalla työkoneella tai muuten vain haluaa ajaa hitaasti, tulisi ajatuksen mukaan ajaa laitimmaisella kaistalla – vähän niin kuin monin paikoin ulkomailla tehdään.

Liikenne- ja viestintäministeriön yli-insinööri Mikko Karhunen sanoo puolestaan, että hitaan ajon kieltävä merkki voisi olla käytössä tilanteissa, joissa halutaan kieltää yhdellä selkeällä merkillä esimerkiksi traktorit moottoritiellä.

Nastakielto mahdollinen ilmanlaadun parantamiseksi

Uusien liikennemerkkien joukkoon kuuluu myös merkki, jolla kielletään ajamasta nastarenkailla tietyllä tieosuudella.

– Nastarengaskielto on kopioitu Ruotsista, Liikenneviraston Österman sanoo.

Hänen mukaansa Tukholmassa on pieni määrä kadunpätkiä, joissa ilmanlaatuun liittyvistä syistä on haluttu kieltää sellaisilla autoilla ajaminen, joissa on nastarenkaat alla. Nastarenkaat jyrsivät tien pinnasta irti pienhiukkasia, jotka hengitettynä lyhentävät elinikää.

– Kielto on voimassa hyvin pienellä alueella. Sillä ei haluta hankaloittaa liikaa autoilijoiden elämää, Österman sanoo.

Sekä Östermanin että liikenne- ja viestintäministeriön Karhusen mukaan juuri nyt ei ole tiedossa yhtään tiettyä paikkaa, jossa vähimmäsnopeusmerkkiä tai nastarenkaat kieltävää merkkiä välittömästi käytettäisiin. Muutoksilla varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Pieniä muutoksia kymmeniin liikennemerkkeihin

Nämä kaksi edellä esiteltyä merkkiä eivät ole ainoita uusia liikennemerkkejä. Uusiksi merkeiksi ehdotetaan esimerkiksi symbolia, joka näyttää sähköautojen latauspisteen.

Samalla jopa kymmeniä liikennemerkkejä viilataan vähän. Joissakin merkeissä muutokset ovat niin vähäisiä, että ihmissilmä ei niitä helposti huomaa – tyyppiä muutaman millin muutos viivaan siellä ja toiseen täällä. Näillä pienillä muutoksilla parannetaan näkyvyyttä pimeässä.

Lisäksi useisiin merkkeihin tehdään muutoksia, jotka ovat jo jollain tasolla havaittavissa. Nuolien kärjet muuttuvat terävämmiksi tai ajoneuvojen kuvat suoraviivaisemmiksi.

Hiihtäjä Riitta-Liisa Roponen joutuu jättämään Lahden MM-hiihdot väliin leikkausoperaation takia. Asian vahvisti Yle Urheilulle Lahden kisojen pääsihteeri Janne Leskinen.

Roponen leikattiin torstaina Saksassa lannerangan välilevypullistuman takia. Hän alkoi kärsiä vaivoista ennen vuodenvaihdetta ja joutui jättämään kisoja väliin. Roponen oli mukana Keuruun SM-hiihdoissa helmikuun alussa, mutta selkävaivat pahenivat uudelleen harjoitusleirillä Ruhpoldiningissa.

- Huippu-urheilussa urheilijat kokevat onnistumisia ja epäonnistumisia. Kotikisojen väliin jättäminen vuosien harjoittelun jälkeen on urani suurin pettymys, mutta elämä jatkuu, 38-vuotias Roponen kommentoi Hiihtoliiton tiedotteessa.

Lahden MM-hiihdot alkavat ensi viikolla. Yle näyttää kaikki kisatapahtumat suorina lähetyksinä.

Ensimmäisenä Roposen tilanteesta kertoi Urheilulehti.

Sopimus reittilentojen aloittamisesta Lappeenrannan lentokentältä kariutuu erittäin suurella todennäköisyydellä. Sopimus ja lentoyhteydet piti alun perin julkistaa huomenna perjantaina.

Lennot olisivat alkaneet jo ensi kesänä. Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Olli Naukkarinen ei sopimussyistä paljasta lentoyhtiötä tai -kaupunkeja. Naukkarinen kuitenkin kertoo, että Lappeenrannasta olisi voinut lentää Keski-Eurooppaan päivittäin. Yhteys olisi ollut keskuskaupunkiin, josta kaikkiin merkittäviin eurooppalaisiin kaupunkeihin ja lomakohteisiin olisi ehtinyt puoleen päivään mennessä.

– Todellisen ihmeen pitää tapahtua, että lentoja olisi ensi kesänä, Naukkarinen sanoo.

Kovaa kritiikkiä maakuntajohtajalle

Naukkarinen kritisoi erittäin kovasananaisesti maakuntajohtaja Matti Viialaisen toimintaa. Naukkarisen mielestä Viialainen on pääsyyllinen lentojen peruuntumiseen. Naukkarisen mukaan "maakuntajohtajan sooloilu on systemaattisesti sabotoinut" yritykset reittilentojen käynnistämisestä.

Tieto reittilentojen aloittamisesta vuoti sanomalehti Etelä-Saimaan kautta julkisuuteen viime viikonloppuna. Lehdessä Viialainen kertoi pitävänsä suunnitelmaa lentojen aloittamisesta jo ensi kesänä liian riskialttiina. Lehden mukaan Viialainen pelkää, että EU:n tiukentuneet kilpailusäännökset johtaisivat lentokentälle myönnetyn julkisen tuen takaisinperintään.

Naukkarisen mielestä allekirjoituksia vailla ollut sopimus karahti juuri Viialaisen ulostuloon. Julkinen riitely on vaarantamassa lentojen aloittamisen myös ensi vuonna.

– On suuri huoli, että kohu aiheuttaa ongelmia, Naukkarinen sanoo viitaten kesään 2018.

Huoli johtuu siitä, että lentoyhtiöt kokoavat parhaillaan listoja tulevista yhteyskaupungeistaan. Naukkarisen mukaan Lappeenrannalla on vain muutama kuukausi aikaa päästä listoille.

– On aito riski, että tipumme listoilta kesän 2018 osalta, Naukkarinen toteaa.

Viialainen: "Surullista"

Maakuntajohtaja Matti Viialainen ei niele Naukkarisen kritiikkiä.

– Surullista kuultavaa. Olli hyvin tietää, mistä tässä on kysymys. Laillisuus- ja talousriski oli muodostumassa liian suureksi. Parempi, että pysytään kaidalla tiellä ja pidetään lompakosta huolta, Viialainen vastaa.

Hänen mielestään suunnitelma oli liian riskialtis ja olisi saattanut veronmaksajien rahat vaaraan.

– Täydellistä lipunmyyntiriskiä ei voi ottaa, vaan lentoyhtiöllä täytyy olla halukkuutta ottaa riskiä, Viialainen sanoo.

Viialainen ei usko, että maakunnan maine on kärsinyt.

– Me olemme huolellisia. Käytämme veronmaksajien meille uskomia varoja huolellisesti. Minusta nämä ovat imagotekijöitä, joista kannattaa pitää kiinni, Viialainen sanoo.

Edit 16.2. klo 15.50: Täsmennetty toisen kappaleen kieliasua.

Monelle penkkaripäivä on talven paras päivä. Ilmassa väreilee lupaus keväästä ja vanhakin nuortuu abiturienttien riemua seuratessaan. Samaa mieltä on ylikomisario Dennis Pasterstein Helsingin poliisista.

– Helsingissä on satoja tapahtumia vuosittain, mutta penkkareista henkii positiivisuus ja ilo. Poliisi on mukana penkkareissa pitämässä huolta turvallisuudesta ja liikenteen sujuvuudesta, Pasterstein sanoo.

Penkkariautojen letka täyttää Helsingin keskustan torstaina kello 13–14. Reitti on se perinteinen. Kulkue on Kauppahallin kohdalla noin yhden pintaan ja jatkaa sitten reittiä Ehrenströmintie – Laivasillankatu – Eteläranta – Pohjoisesplanadi – Lönnrotinkatu – Hietalahdentori – Bulevardi – Yrjönkatu – Uudenmaankatu – Erottajankatu – Eteläesplanadi – Eteläranta.

Reitti kierretään tuttuun tapaan kahdesti.

– Tällä reitillä on menty jo pidemmän aikaa. Reitti on aikoinaan valikoitunut juuri tällaiseksi, koska se kiertää laajasti kaupungin ja sen äärelle mahtuu paljon jalankulkijoita. Toki liikenneturvallisuuden takia olisi fiksumpaa ajaa jossain Tattarisuon varikolla, ylikomisario heittää ja lisää heti perään:

– Mutta kun on tarkoitus juhlia koulujen päättymistä, niin totta kai juhlan pitää saada paljon näkyvyyttä osakseen.

Poliisi suosittelee, että yksityisautoilua vältetään keskustana penkkariajojen aikaan, jotta suuremmilta ruuhkilta vältyttäisiin.

Penkkarihumu houkuttelee joka vuosi kymmeniä tuhansia ihmisiä katujen varsille. Ylikomisario kertoo, että abeja on ohjeistettu heittämään karkkia vain jalkakäytäville. Ajoteille tipahtavat namut kun saattavat aiheuttaa vaaratilanteen.

– Lapsen harkintakyky saattaa helposti pettää, jos hän näkee karkin ajotiellä. Siinä lähdetään helposti säntäilemään.

Tänään torstaina itsekin penkkareita seuraamaan suuntaava Pasterstein muistelee, ettei olisi kuullut penkkareissa tapahtuneen ainakaan viime vuosina mitään vakavaa.

Yle Uutiset lähettää penkkariajelun tunnelmat suorana kello 12.45 alkaen Töölön yhteiskoulun lukion kuorma-auton lavalta sekä Pohjois-Esplanadilta. Lähetystä voi seurata Yle Uutisten nettisivuilla sekä Yle Areenassa.

1) Mikä oli murhan motiivi?

Kim Jong-namin tiedetään arvostelleen Pohjois-Korean järjestelmää ja velipuoltaan japanilaiselle toimittajalle. Mikään äänekäs kriitikko hän ei kuitenkaan ollut, eikä hänen tiedetä olleen kiinnostunut veljensä syrjäyttämisestä.

Värikästä elämää viettänyt Kim Jong-nam arvioitiin Pohjois-Korean johdolle pikemminkin kiusalliseksi kuin uhaksi.

Asiantuntijoiden mukaan Kiina piti häntä hyödyllisenä, jos Pohjois-Korean johtaja olisi pitänyt vaihtaa.

Etelä-Korea on pitänyt salamurhan motiivina Kim Jong-unin luuloja siitä, että velipuoli olisi vehkeillyt häntä vastaan.

Etelä-Korean tiedustelun mukaan Kim Jong-unin suhtautuminen olisi ollut vainoharhaista ja että salamurhaa olisi yritetty jo viiden vuoden ajan. Kim Jong-namin väitetään pyytäneen veljeltään määräyksen kumoamista.

Yhtenä mahdollisena motiivina pidetään myös tuoreita vahvistamattomia tietoja, joiden mukaan Kim Jong-nam olisi yrittänyt loikata Etelä-Koreaan vuonna 2012.

Kim Jong-namille läheinen setä, Jang Song-thaek teloitettiin Pohjois-Koreassa vuonna 2013.

2) Miksi murha tehtiin lentokentällä?

Murhan tekopaikaksi on rauhallisempiakin vaihtoehtoja kuin lentokenttä. Kuala Lumpurin kenttä on sitä paitsi vilkas risteysasema.

Kiinan viranomaisten tiedetään suojelleen Kim Jong-namia Macaossa, jossa hän enimmäkseen oleskeli.

On mahdollista, että murhaa ei kyetty toteuttamaan Kiinan maaperällä, vaan se oli tehtävä ulkomailla. Kimin myös tiedettiin vierailleen usein Malesiassa.

3) Keitä murhaajat ovat?

Malesian poliisi on pidättänyt murhaan liittyen kaksi naista ja yhden miehen. Toisella naisista oli Vietnamin ja toisella Indonesian passi. Mies on malesialainen, ilmeisesti toisen pidätetyn naisen poikaystävä. Poliisi on kertonut etsivänsä lisää epäiltyjä.

Etelä-Korea pitää varmana, että murhan tekivät kaksi Pohjois-Korean naisagenttia. Myös Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun edustajat epäilevät samaa. Malesian poliisi on puhunut vain ulkomaalaisista tekijöistä.

5) Murha-ase ja kuolinsyy?

Kim Jong-nam murhattiin myrkyttämällä. Myrkyn koostumus ei ole tiedossa.

Eräs malesialaisviranomainen kuvaili myrkkyä syanidia vahvemmaksi. Syanidin ohella mahdollisina myrkkyinä pidetään muun muassa arsenikkia ja risiiniä.

Täysin selvää ei ole, miten tappava annos myrkkyä saatiin uhriin. Todennäköisenä pidetään joko suihketta tai myrkyllä käsiteltyä pyyhettä.

4) Vaikutus Pohjois-Koreassa?

Pohjois-Korean propagandakoneisto ei ole reagoinut millään tavalla Kim Jong-namin kuolemaan.

Keskiviikkona maan Kuala Lumpurin suurlähetystön edustajien kerrottiin vastustaneen ruumiinavausta ja vaatineen ruumiin luovuttamista. Myöhemmin Malesia ilmoitti luovuttavansa ruumiin.

On pidetty mahdollisena, että Kiina raivostuu murhasta, koska Kim Jong-nam on ilmeisesti ollut tärkeä tietolähde.

5) Missä murhattu oli viime vuodet?

Kim Jong-nam eli viimeiset vuotensa liikkuvaa elämää pääasiassa Kaakkois-Aasiassa. Syynä matkustamiselle saattoi olla pelko salamurhasta.

Kim vietti paljon aikaa Kiinalle kuuluvassa Macaossa. Lisäksi hänet nähtiin viime vuosina muun muassa Indonesiassa, Malesiassa, Singaporessa ja Ranskassa.

Pohjois-Koreassa hän ei käynyt mahdollisesti enää kymmeneen vuoteen. Kim ei esiintynyt vuosikausiin julkisuudessa.

6) Mitä Kimin perheelle tapahtuu?  

Macaossa asuvat Kimin poika ja vaimo ovat salamurhan jälkeen erittäin tarkassa vartioinnissa.

Poika Kim Han-sol on arvostellut Pohjois-Korean diktatuuria. Maailmalla sai paljon huomiota hänen haastattelunsa Elisabeth Rehnin ohjelmassa vuonna 2012.

Kim Jong-namilla tiedetään olleen toinen vaimo ja lapsi Pekingissä.

Tämä tiedetään Kim Jong-namin persoonasta

Kim Jong-namia on kuvattu hyväntuuliseksi mieheksi, joka viihtyi usein kasinoilla ja nautti hyvästä ruoasta ja juomasta.

Hänet tunteneiden mukaan Kim ei vaikuttanut asemastaan huolimatta pelokkaalta vaan ennemminkin huolettomalta.

Kim pukeutui usein arkisesti farkkuihin ja sandaaleihin. Hänellä oli selässään näyttävä lohikäärmetatuointi. Toisinaan hän kävi kuntosalilla.

Kuoleman jälkeen paljastuneilla, hänelle kuuluneiksi väitetyillä salaisilla Facebook-sivuilla hän ilmoitti pitävänsä muun muassa Serge Gainsbourgin musiikista ja singaporelaisista baareista.

Kimin väitetään omistaneen aikaisemmin japanilaisen ravintolan Macaossa. Hänen törsäilevän rahankäytönsä kerrottiin viime vuosina vähentyneen. Kimin esimerkiksi kerrotaan jonottaneen taksia tavallisen kansan joukossa.

Perhe myös joutui muuttamaan Macaossa halvempaan auntoon.

Kaksi kertaa Pohjanmeren öljyvarojen veroisen energiaomaisuuden jättäminen käyttämättä tekee mainosten mukaan Suomesta maailman hölmöimmän kansan.

Pohjois-Pohjanmaan liiton koolle kutsuman kosteikkoseminaarin näkökulmasta hölmöyttä olisi olla kulkematta kompromissien tietä pohjoissuomalaisen suoluonnon suojelemisessa ja hyödyntämisessä. Yli puolet Pohjois-Pohjanmaan maapinta-alasta on suota.

Parempaa paikkaa kosteikkoseminaarin järjestämiseen ei Suomessa ole kuin Liminganlahden luontokeskus, maan ainoa kosteikkokeskus. Siitä tulee myös Euroopan kosteikkomaakunnan keskipiste, kun sellainen aikanaan perustetaan.

– Liminganlahti on hyvä alku, mutta pitää päästä pidemmälle muidenkin hienojen kosteikkojen kanssa. Jos meillä olisi tällainen Euroopan kosteikkomaakunnan titteli, se velvoittaisi pitämään huolta muistakin maakunnan kosteikoista, sanoo Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suo-ohjelman teossa ja seurannassa tiiviisti mukana ollut Pohjois-Pohjanmaan liiton erityisasiantuntija Ismo Karhu.

Samaan aikaan kun turveala kampanjoi aggressiivisesti soiden suojelua vastaan. Suomen soisimmassa maakunnassa puuhataan kosteikkojen kestävästä käytöstä laatubrändiä, joka pitää sisällään niin suojelun kuin soiden ja muiden kosteikkojen vastuullisen käytön.

"Käyttömahdollisuudet yhdistettävissä"   

Liminganlahden luontokeskukseen kokoontunut sekalainen joukko kosteikoista kiinnostuneita luonnonsuojelijoita, virkamiehiä, maanomistajia ja turvetuotantoalan edustajia on yllättävän yksimielinen perusasiasta.

– Kaikki erilaiset suon käyttömuodot on mahdollista yhdistää, kiteyttää Karhu.

Ollaan ainutkertaisten alueiden kanssa tekemisissä oikeastaan kaikissa mittakaavoissa. Jorma Pessa

Jopa paneeliin kutsutut hallituksen ja opposition kansanedustajat, Antti Rantakangas (kesk.) ja Hanna Halmeenpää (vihr.), ovat yhtä mieltä siitä, että kosteikot eivät saisi kuormittaa vesistöjä, olipa sitten kyse turvetuotannosta tai suometsätaloudesta.

– Kiireellisintä on jokivesien tilasta huolehtiminen, vihreä ja keskustalainen komppaa.

– Meillä on parhaat edellytykset Suomen ja Euroopan kosteikkomaakunnaksi, jatkaa Rantakangas.

Ainutkertaisia alueita

Liminganlahti on Suomen lintuvesien ykköskohde. Siellä sijaitsee myös Suomen ainoa kosteikkoluontokeskus, Liminganlahden luontokeskus.

Suomen kansainvälisesti tunnetuimman lintuveden Liminganlahden välittömässä tuntumassa ovat myös Hailuodossa sijaitseva Isonmatalan-Tömpän lintuvesi sekä Siikajoen lintuvedet, jotka ovat vähintäänkin yhtä arvokkaita alueita.

– Ollaan ainutkertaisten alueiden kanssa tekemisissä oikeastaan kaikissa mittakaavoissa, toteaa erityisesti kosteikkoihin ja soihin perehtynyt ylitarkastaja Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristöpuolelta.

Rannikon lintuvesikohteiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaalta löytyy esimerkkejä niukasta saaristoluonnosta ja edustavasta suoluonnosta.

Aapasuot ovat tyypillisintä jäljellä olevaa suoluontoa Pohjois-Pohjanmaalla, esimerkkeinä vaikkapa Lapin kanssa yhteinen Litokaira ja Pudasjärven-Utajärven alueella sijaitseva, edelleen kansallispuistoksi haviteltava Olvassuo.

Turvesuosta kosteikoksi

Nyt soiden käytössä on tapahtumassa merkittävä muutos. Pohjois-Pohjanmaan suo-ohjelman seurantakatsauksessa havaittiin, että suunta on vaihtunut. Suometsätalouden supistumisen takana ovat taloudelliset realiteetit. Kaikista soista ei vain ole metsiksi. Mutta parhaista suometsistä ei tietenkään olla edelleenkään luopumassa.

Vanhimmat suot ovat poistuneet ja niitä poistuu koko ajan käytöstä. Pitää aina miettiä, että mitä niille tehdään jatkossa. Aimo Lehmikangas

– Soita muuttava käyttö supistuu määrällisesti ja kohdentuu jo ojitetuille soille. Samalla se järkiperäistyy ja keskittyy kannattavimpiin kohteisiin sekä pyrkii nostamaan jalostusastetta, toteaa Karhu.

Metsätaloudessa heikosti kannattavia suometsiä jätetään nyt ennallistumaan. Turvesuotkin muuttuvat käytön jäljiltä rakennetuiksi kosteikoiksi, osa jopa uudestaan soiksi.

Erinomaisen soinen kunta

– Meillä on maakunnan suo-ohjelmassa hyvä pohja siihen, mitä voidaan hyödyntää ja mitä voidaan suojella, sanoo erinomaisen soisen kunnan, Siikalatvan tekninen johtaja Aimo Lehmikangas.

Siikalatvalla turvetuotanto on merkittävä elinkeino. Tämän vuoksi Lehmikankaan pöydälle tulee viikoittain turvetuotantoa koskevia asioita.

– Uutena asiana sillä saralla on turvetuotantosoiden jälkikäyttö. Vanhimmat suot ovat poistuneet ja niitä poistuu koko ajan käytöstä. Pitää aina miettiä, että mitä niille tehdään jatkossa. Monista tulee kunnostustöiden jälkeen kosteikoita ja osasta tuhansien vuosien kuluessa soitakin, naurahtaa Lehmikangas.

Suomen soisin seutu

Suomen alkuperäisestä suoalasta kolmannes on luonnontilaisena. Niin suojellut, kuin suojelemattomat suot sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa ei soita paljon enää jäljellä ole.

Nyt yhdessä mietitään uusia ratkaisumalleja. Samuli Pohjama

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisin maakunta. Suurin osa senkin alkuperäisestä suo-alasta on muuttunut maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon takia. Välillä varsinkin turvetuotanto ja suojeluväki ovat olleet kovastikin eri mieltä asioista, mutta ilmapiiri on muuttunut.

– Vastakkainasettelun aika näissä asioissa on ohi. Nyt yhdessä mietitään uusia ratkaisumalleja, linjaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Samuli Pohjamo.

Ilmastonmuutoksesta myötätuulta

Pohjois-Pohjanmaan halutaan kehittyvän Euroopan kosteikkomaakunnaksi. Hyvänä lähtökohtana tälle on runsas suoluonto, joka kattaa erilaiset suot merenrannikon nuorista soista ja laajasta aapasuovyöhykkeestä vaarojen rinnesoihin.

Tulevaisuudessa täällä on yhä enemmän kosteikkoja; lintuvesiä ja rakennettuja jälkikäyttö- ja vesiensuojelukosteikkoja. Samaan suuntaan saattaa osaltaan vaikuttaa myös ilmastonmuutos.

– Ensi vaiheessa se näkyy niin että etelästä levittäytyy uutta lajistoa ja toisaalta alkuperäinen pohjoinen lajisto joutuu vetäytymään edelleen pohjoiseen. Kun sademäärät lisääntyvät, se tulee vaikuttamaan suoluontoon ehkä positiivisesti, arvioi Pessa.

Soiden ja turvemaiden vastuullinen talouskäyttö on osa kosteikkomaakunnan ilmettä ja kosteikkojen elinkaarta. Talouskäytön on kuitenkin kehityttävä aiemmasta: käyttö kohdistetaan muuttuneille turvemaille, joilla ei ole merkittäviä luonnonarvoja ja sen vesistöhaitat osataan ehkäistä.

Julkisuutta ja turismia

Pohjois-Pohjanmaan kosteikkoluonnon runsaus ja merkitys on jäänyt vähälle huomiolle julkisuudessa. Nyt tavoitellaan yleisen suotuntemuksen lisäämistä sekä Suomen kosteimmassa maakunnassa että maailmalla. Kosteikkomaakunnan statuksen ohella tavoitellaan Olvassuolle kansallispuistostatusta ja Liminganlahti-Oulujokilaaksolle maailmanperintökohteen asemaa. Myös kosteikkomatkailussa nähdään mahdollisuuksia.

Maakuntakaavan teossa on Karhun mukaan onnistuttu hyvin sovittamaan yhteen kosteikkojen käytön erilaiset intressit, kuten suojelu ja turvetuotanto.

– Jatkossa muuttava käyttö ohjataan vain sellaisille alueille jotka on jo ennestään ojitettuja. Olemme tälla hetkellä kulminaatiovaiheessa. Viimeisen kolmen vuoden aikana soita muuttava toiminta on vähentynyt ja on edelleen vähentymässä. Soiden suojelu sen sijaan on etenemässä. Samana ajanjaksona meillä on tehty päätöksiä 8000 suohehtaarin suojelusta, listaa Karhu.

Karhun mukaan Pohjois-Pohjanmaan hienoa suoluontoa ei tiedosteta eikä ymmärretä kokonaisuutena. Asiantilan muuttaminen on yksi keskeinen ponnin kosteikkomaakuntahankkeelle.

– Tärkeintä on saada kosteikkokokonaisuus maakunnan omien asukkaiden ja suomalaisten sekä eurooppalaisten tietoisuuteen, kertoo Karhu.

Valmet Automotive on käynnistänyt Mercedes-Benz GLC-katumaasturin sarjatuotannon Uudenkaupungin autotehtaalla.

Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen kertoo, että katumaasturituotannon käynnistäminen on ollut yksi autotehtaan historian vaativimmista projekteista.

– Kiitän Daimleria heidän luottamuksestaan sekä yrityksemme henkilöstöä heidän panoksestaan projektin toteuttamiseksi. Henkilöstömme osaamisen ansiosta meillä on syytä uskoa, että yhteistyömme Daimler AG:n kanssa tulee jatkumaan vielä pitkään, Korhonen toteaa Valmet Automotiven tiedotteessa.

Mercedes-Benz Cars -yksikön S-, E- ja C-sarjojen tuotannosta vastaava johtaja Andreas Kellermann sanoo, että Uudenkaupungin autotehdas on tärkeä osa Mercedez-Benzin maailmanlaajuista tuotantostrategiaa.

– Olemme asettaneet kunniahimoisia tavoitteita GLC-tuotannolle Suomessa ja Valmet Automotive on aina kyennyt saavuttamaan ne. Olemme iloisia voidessamme juhlistaa tätä hienoa tilaisuutta yhdessä.

Autotehdas palkkaa lisää työntekijöitä

Autotehtaalla järjestetyssä tilaisuudessa vieraillut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan uskoo, että Uudenkaupungin autotehtaalla pystytään vastaamaan toimialan kiristyviin vaatimuksiin.

– Valmet Automotivea voidaan pitää monen alan edelläkävijänä, Lintilä kiittelee.

Valmet Automotive rekrytoi tämän vuoden aikana kaikkiaan yli 1 000 autonrakentajaa Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotannon tarpeisiin.

Parhaillaan on käynnissä rekrytointikampanja, jolla haetaan Uudenkaupungin autotehtaalle 500 autonrakentajaa.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) jää sairauslomalle, kertoo ulkoministeriö tiedotteessa. Sairausloma kestää loppuviikon.

Tiedotteen mukaan Soinin sairausloman syynä on tapaturma.

Soinin erityisavustajan Riikka Taivassalon mukaan Soini liukastui ulkoiluttaessaan koiraansa.

– Voin vahvistaa, että Soini on liukastunut ulkoiluttaessaan koiraansa, Taivassalo sanoo Ylelle.

Hän ei kerro, koska liukastuminen tapahtui tai kuinka vakavasti Soini on itsensä loukannut.

Soinin tapaturmasta ei ensin kerrottu julkisuuteen mitään yksityiskohtia. Tapaturman syystä eli liukastumisesta koiraa ulkoiluttaessa kertoivat ensimmäisinä MTV3 ja Helsingin Sanomat.

Soini oli sairauslomalla viimeksi viime vuoden lopulla. Tuolloin syynä oli ennalta suunniteltu lääketieteellinen toimenpide.

Muokattu klo 10.30: Soinin avustaja vahvisti Ylelle Soinin liukastuneen ulkoiluttaessaan koiraansa.

Tampereen Kalevan lukiossa esiintyneen norovirusepidemian aiheuttaja on selvinnyt. Abeilla esiintynyt norovirusepidemia on levinnyt matematiikan preliminääreissä tarjoiltujen juustosämpylöiden välityksellä.

Epidemiaa on selvitetty kysely- ja laboratoriotutkimuksilla. Kyselytutkimukseen vastasi 83 abiturienttia, joista sairastuneita oli 29 eli 35 prosenttia.

Sairastuneiden pääasialliset oireet olivat oksentelu, kuume ja pahoinvointi.

Tampereen kaupungin tiedotteen mukaan osallistuminen matematiikan preliminääreihin 7. helmikuuta oli riski sairastumiselle. Preliminääreissä tarjotuista ruoista - pillimehu, jogurtti ja juustosämpylä - ainoastaan juustosämpylä nosti sairastumisriskin moninkertaiseksi.

– Sämpylät täytettiin koulun keittiössä ja norovirus tarttui todennäköisesti sämpylöissä olevasta kurkusta, arvioi hygieenikkoeläinlääkäri Katri Jalava.

– Kurkut oli tuotu keittiöön kokonaisina.

Sairastuneista abiturienteista on todettu saman geneettisen ryhmän norovirus. Samaa virusta on todettu myös kahdella koulun henkilökunnan ja yhdellä keittiöhenkilökunnan jäsenellä. Myös he olivat syöneet matematiikan preliminääreissä tarjottuja sämpylöitä.

Sairastuneet ovat olleet preliminääreihin osallistuneita abiturientteja, siellä tarjottujen sämpylöiden ulkopuolisia syöjiä tai koulun kanttiinista sämpylän ostaneita opiskelijoita.

Sämpylöiden saastumismekanismi ei ole selvillä, ja noroviruksen leviämistä tartunnan saaneissa henkilöissä, sämpylöissä ja keittiötiloissa tutkitaan edelleen.

Tuoreimmassa kampanjamainoksessa turveala viestittää, että turvetuotannossa olevan suon alapuolella järvi on paremmassa kunnossa kuin vastaava luonnontilainen.

Aiemmin mainoksissa on väitetty, että Suomessa asuu maailman hölmöin kansa, kun se velkaantuu, lakkauttaa klinikoita ja supistaa koulutusta, vaikka kansantalous saataisiin nousuun turpeella.

Esimerkiksi Suomen Luonto -lehden sivulla turvekampanjaa arvostellaan kipakasti. Toimituspäällikkö Antti Halkka pelkää, että kampanja herättää jopa vihaa ja raivoa päättäjiä, luonnonsuojelijoita ja ilmastonmuutoksen torjuntaa kohtaan.

– Paheksun kampanjan virheellisiä talousväittämiä. On kuin jokin estää ja pidättelee Sammon luomista, jolla hävittäjähankinnat, eläkkeet ja terveydenhoito ratkaistaisiin.

Halkka viittaa valtiovarainministeriön taulukoihin, joiden mukaan turve vaatii vuosittain 146 miljoonaa euroa verotukea, jota ilman turpeen käyttö romahtaisi Suomessa.

Mainoskampanja jatkuu

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka ei some-kritiikistä hätkähdä. Hänen mukaansa räväkkää kampanjaa tarvitaan ihmisten herättelyyn.

– Turpeesta kertova kampanja jatkuu vielä jonkin aikaa. Siinä ovat mukana turpeen tuottajat ja käyttäjät. Alalla tunnelmat ovat sellaiset, että ihmisillä ei ole oikeaa tietoa turpeesta.

Laurikka muistuttaa, että turpeen energiakäytöstä maksetaan veroa eikä se saa valtiolta energiatukia tai syöttötariffeja. Samaan aikaan Suomen energiakauppatase on miinuksella useita miljardeja euroja vuodessa.

Vastuullisesti tuotetulla turpeella on etuja kansantaloudessa. Harri Laurikka

– Vastuullisesti tuotetulla turpeella on etuja kansantaloudessa. Siksi on linjattu, että turvetta voidaan käyttää Suomessa energiana niin kauan kuin fossiilisia polttoaineita tuodaan Suomeen. Turpeella on myös aivan uudenlaisia käyttökohteita ja ala pyrkii kehittymään, Laurikka sanoo.

Turvealan mukaan turpeen käyttö energiantuotannossa on laskevalla uralla. Vuonna 2016 turvetta käytettiin esimerkiksi kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon 10,5 prosenttia vähemmän kuin 2015.

Samalla fossiilisia polttoaineita käytettiin 11,5 prosenttia enemmän.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Suomen puolustuskyvyn kehittämisen painovoima on tällä vuosikymmenellä maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa.

Ensi vuosikymmenellä painottamista vaativat samanaikaisesti uusittavaksi tuleva ilmavoimien hävittäjäkalusto ja merivoimien alushankinnat.

Niinistö totesi puolustusselonteon valmistumisesta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Suomen sotilaallinen toimintaympäristö ja geostrateginen asema ovat muuttuneet ja asettavat omat vaatimuksensa puolustuksen kehittämiselle. Myös kynnys voimankäyttöön on Niinistön mukaan alentunut.

– Perinteisen sodan mahdollisuus on palannut takaisin uhkavalikkoon ja tästä käytännön eurooppalaisena esimerkkinä tietenkin Ukraina, sanoi Niinistö.

Puolustusyhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa

Kansallisen puolustuskyvyn kehittämisen lisäksi selonteossa esitetään kansainvälisen yhteistyön kehittämistä. Tarkoitus on edistää EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä ja Nato-kumppanuuden sekä Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön syventämistä. Puolustusjärjestelmää esitetään kehitettäväksi niin, että myöskään sotilaallinen liittoutuminen ei olisi käytännössä mahdotonta.

Keskeiseen rooliin selonteko nostaa pohjoismaisen puolustusyhteistyön sekä yhteistyön Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa.

Paikalliseen puolustukseen uutta virtaa

Niinistön mukaan sotilaallisiin uhkiin vastaaminen edellyttää Suomelta hyvin koulutettua ja varusteltua operatiivista joukkoa sekä kevyemmin varusteltuja paikallisjoukkoja.

Paikallista puolustusta on tarkoitus vahvistaa hyödyntämällä vapaaehtoisen maanpuolustuksen voimavaroja entistä tehokkaammin. Sodanaikaisten joukkojen määrä on tarkoitus nostaa nykyisestä 230 000:sta 280 000 sotilaaseen.

Niinistö korosti, että nykyisen hallituksen aikana on paikattu viime vuosina puolustusvoimien materiaalirahoitukseen tehtyjä leikkauksia.

Hallitusohjelman mukaan rahoitusta korotetaan vuoden 2014 tasosta 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Selonteossa esitetään korotuksen säilyttämistä 150 miljoonassa myös vuodesta 2020 eteenpäin puolustusvoimien kehittämistarpeiden tyydyttämiseksi. Selonteossa esitetään myös 55 miljoonan euron lisäpanostusta puolustusvoimien valmiuden parantamiseen ensi vuodesta alkaen.

Viimeaikainen meemimylly on pyörinyt Yhdysvalloissa. Se näkyy myös kevään abiturienttien tekemissä penkkarijulisteissa. Presidentti Donald Trumpin sanomiset olivat torstaina ahkerassa uusiokäytössä.

– Kuuluu genreen eli tekstilajiin haistattaa peet Trumpin kaltaisille hahmoille. Tässä yhteydessä sen voi tehdä rajusti ja turvallisesti. Samalla tietysti luodaan me-henkeä, arvioi kielentutkija Vesa Heikkinen tämän kevään julisteita.

Tässä Trump-julisteita eri puolita Suomea. Jutun lopusta löytyy runsaasti muita irvailun aiheita.

Medianomi Tarina Tommiska huomaa, että kuvataidepainotteisten lukioiden kädenjälki erottuu selkeästi joukosta.

– Tuollainen juliste on haastava tehdä, koska se on niin iso. Iskulause täytyy miettiä tosi tarkkaan, jotta se näkyy kauas. Julisteen pitää olla "siisti", Tommiska sanoo.

– Aiheet ovat hyvin ajankohtaisia. Tosin Trumpeja on niin monta, että voi olla haastavaa erottua joukosta. Idean on oltava tosi kirkas, tai hukkuu massaan, Tommiska jatkaa. Hän oli itse abiturientti vuonna 2012. Silloin esillä oli mm. samalle vuodelle ennustettu maailmanloppu.

Tamperelaisena Tommiska nostaa esiin erityisesti ankarasta norovirusepidemiasta kärsineen tamperelaislukion julisteen. Kalevan lukion abit tekivät uuden julisteen alle viikossa. Hän uskoo, että sanaparilla noro ja moro leikkivä julisteen viesti avautuu muuallakin Suomessa.

Vaikka ajankohtaisuus on julisteissa tärkeää, tutkija Vesa Heikkinen löytää kuvista myös kestosuosikkeja, kuten Teletapit, erilaiset tuotemerkit, televisio-ohjelmat ja Uuno Turhapuro.

– Tämä kertoo jotain olennaista penkkarijulisteiden tekstilajista: otetaan toisista yhteyksistä ja teksteistä tuttuja hahmoja, ideoita ja lauseita uusiokäyttöön. Käännetään merkityksiä nurin kurin ja päälaelleen. Se on samalla sekä kriittistä että hauskaa.

Tässä on lisää nokkelia julisteita eri puolilta Suomea.

Postin nimissä on lähetetty useita huijaussähköposteja. Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan kyseessä on väärennetty postin saapumisilmoitus.

– Meille on tullut kymmeniä ilmoituksia huijaussähköposteista, kertoo tietoturva-asiantuntija Markus Lintula Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Viestintäviraston mukaan sähköpostien avulla yritetään levittää kiristyshaittaohjelmaa, joka salakirjoittaa käyttäjän tiedostot.

Huonolla suomen kielellä kirjoitetussa huijaussähköpostissa kerrotaan saapuneesta paketista, jota ei ole pystytty toimittamaan määränpäähän, kertoo Viestintävirasto. Viestissä pyydetään hankkimaan ja tulostamaan rahtikirja seuraamalla linkkiä.

Huijausviestit on lähetetty väärennetystä osoitteesta posti.org, kun oikeat osoitteet ovat smartpost@posti.fi tai saapumisilmoitus@posti.com. Viestintäviraston mukaan sähköpostin otsikkoon on kirjoitettu norjan kielellä "Faktura Fra Telenor Norge AS, Mobil [numeroita]".

Toimi näin, jos saat huijausviestin

1. Älä avaa, älä lataa. Huijausviestin sisältämää linkkiä ei saa klikata auki, varoittaa Viestintävirasto. Huijaussivustolla olevaa väärennettyä rahtikirjaa ei pidä myöskään avata tai ladata.
2. Ota yhteys poliisiin. Jos rahtikirjan on vahingossa avannut ja saanut kiristyshaittaohjelmantartunnan, niin sen vaatimia lunnaita ei pidä maksaa vaan pitää ottaa yhteyttä poliisiin.
3. Päivitä varmuuskopiot. Viestintävirasto muistuttaa, että varmuuskopiot kannattaa päivittää säännöllisesti, jotta haittaohjelman salaamat ja menetetyt tiedostot voidaan palauttaa.

Kuluttajien sähkölaskun loppusumma tulee todennäköisesti kasvamaan lähivuosina, koska paine korottaa sähkönsiirtohintoja on kova.

Jo tällä hetkellä noin puolet kotitalouksien sähkölaskusta koostuu sähkönsiirrosta.

Energiaviraston valvontaraportista ilmenee, että sähkönsiirtoyhtiöt ovat keränneet enemmän tuottoa kuin sähkömarkkinalain mukaan on sallittua. Vuonna 2015 päättyneellä valvontajaksolla sähkönjakelijoille kertyi yhteensä 115 miljoonaa euroa ylijäämää.

Jos lasketaan yhteen kaksi edellistä valvontajaksoa, niin ylijäämää on kertynyt noin 170 miljoonaa euroa.

Kertynyt ylijäämä tulisi tasata asiakkaille seuraavan jakson eli vuosien 2016–2019 aikana. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei hyvityksiä tulla tekemään vaan rahat laitetaan siirtoverkon säävarmuuden parantamiseen.

Elenia ja Caruna listan kärjessä

Energiaviraston verkot-ryhmän johtaja Veli-Pekka Saajo kertoo, että suurin osa yhtiöistä täytti päävaatimuksen eli hinnoitteli siirron kohtuullisesti.

– Muutama poikkeustapauskin oli. 2–3 yhtiötä olivat olleet ylijäämäisiä ja yksi oli ollut selvästi alijäämäinen. Heillä on nyt neljä vuotta aikaa hoitaa nämä ylijäämät pois, Saajo toteaa.

Pahimmat ylihinnoittelijat olivat Elenia ja Caruna. Elenialle oli kertynyt jakson aikana ylijäämää 79 miljoonaa euroa ja Carunalle 36,5 miljoonaa euroa.

Hintojen korotukset ovat välttämättömiä, jotta sähköverkkoja voidaan kehittää lain edellyttämällä tavalla. Kenneth Hänninen, Energiateollisuus

Energiavirasto ottaa ylijäämän huomioon, kun se laskee kohtuullisen siirtohinnan tasoa.

– Yritykset voivat myös investoida ja parantaa toimintaansa sekä alentaa kustannuksiaan. Jos ei muuta keinoa ole, niin sitten alennetaan viime kädessä siirron hintaa, Saajo kertoo.

80 eri jakeluverkkoyhtiön välillä on suuria eroja yli- ja alijäämien määrässä, selviää raportista. Jokainen yhtiö päättääkin itsenäisesti, hyvittääkö se asiakkailleen liikaa perittyjä maksuja vai ei.

Caruna kertoo hyvittäneensä ylijäämää asiakkailleen viime vuoden aikana. Elenia taas tasaa ylijäämää viime ja tänä vuonna kertyvällä alijäämällä.

Caruna joutui vuosi sitten keskelle kohua, kun se ilmoitti suurista korotuksista siirtohintoihin. Yhtiö päätti pienentää korotuksia kuluttajaviranomaisten puututtua asiaan.

Jätti-investoinneista lisäkorotuksia

Etujärjestö Energiateollisuus kertoo yhtiöiden varautuvan ylijäämällä mittaviin sähköverkkoinvestointeihin, joilla vastataan lain toimitusvarmuusvelvoitteisiin. Tämäkään ei vielä riitä vaan siirtohintoja tullaan todennäköisesti monin paikoin korottamaan.

Yhtiöillä on nyt neljä vuotta aikaa hoitaa nämä ylijäämät pois Veli-Pekka Saajo, Energiavirasto

– Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi tehtävät verkkoinvestoinnit ovat edellyttäneet verkkoyhtiöiltä hinnoittelun tarkistamista. Hintojen korotukset ovat välttämättömiä, jotta sähköverkkoja voidaan kehittää lain edellyttämällä tavalla vastaamaan asiakkaiden odotuksia ja yhteiskunnan tarpeita, johtaja Kenneth Hänninen korostaa tiedotteessa.

Sähkömarkkinalain mukaan sähkön jakelu ei saa olla poikki asemakaava-alueella yli kuutta tuntia. Muilla alueilla sähkökatkos ei saa ylittää 36 tuntia. Vaatimukset tulee täyttää asteittain vuoden 2028 loppuun mennessä.

Pitkät sähkökatkot vähentyneet

Energiaviraston mukaan jakeluyhtiöt joutuvat investoimaan verkkoihin 8,6 miljardia euroa seuraavan runsaan kymmenen vuoden aikana.

Rahalla siirretään ilmakaapeleita maan sisään, jotta ne olisivat paremmin turvassa esimerkiksi myrskyiltä.

Viimeisen kahden vuoden aikana säävarman verkon piiriin on siirretty lisää 300 000 asiakasta. Viime vuosina tehty maakaapelointi ja kunnossapitotoimet ovat myös vähentäneet pitkiä sähkönkatkoksia, kertoo johtaja Veli-Pekka Saajo.