Pyhtäälle suunnitteilla olevan lentokentän raameja on vielä vaikea hahmottaa metsän keskeltä. Joka tapauksessa ollaan E18-moottoritien eteläpuolella, lähellä Purolan paikallistietä.

Asutusta ei ole kovin lähellä, joten melun ei pitäisi häiritä paikallisia.

– Kuntalaiset tuntuvat ymmärtävän varsin hyvin, että selvitäkseen itsenäisenä ja pärjätäkseen taloudellisesti kunta tarvitsee toimintaa. Kenttä on toki osa sitä, kuvailee yrittäjä, lentokapteeni Esa Korjula.

Myös Pyhtään asukkaat suhtautuvat kenttään positiivisin mielin.

– Kentän tulo voi olla hyväksi. Jos se vaikka lisäisi jonkinlaisia työmahdollisuuksia. Mutta vähän pelkään että myös ne menevät vieraille. Työvoima liikkuu nykyään, sanoo Markku Lonka.

– Ehkä se toisi eloa Pyhtäälle. Suhtaudun ihan positiivisesti siihen, kommentoi paikallisella huoltoasemalla tankkaamassa käynyt Ola Ollas.

Paradox Marine osti helmikuussa 90 hehtaarin maa-alueen Pyhtäältä metsäyhtiö Tornator Oy:ltä. Ostetulla maa-alueella tehdään nyt selvityksiä maaperän osalta ja poistetaan puita.

On arveltu, että kiitoradan rakentaminen saattaisi käynnistyä jo ensi kesänä.

Kenttä palvelee koko Etelä-Suomea

Vaihtoehtoja kentälle oli useita. Pyhtää valikoitui paikaksi etenkin siksi, että kunta suhtautui hankkeeseen myönteisesti ja pääkaupunkiseudulle on lyhyt matka. Lisäksi valinnassa painottui vapaa ilmatila.

– Halusimme paikan, joka palvelee Etelä-Suomea. Olemassaolevat kentät eivät olleet sellaisia, sanoo Korjula.

Korjulan mukaan Suomessa on tähän asti ollut kahdentyyppisiä lentokenttiä: Finavian raskasta liikennöintiä, kuten reittiliikennettä palvelevia, sekä vanhoja "korpikenttiä", jotka ovat usein lentokerhojen pyörittämiä.

– Siitä välistä on puuttunut ammatillista yleisilmailua palveleva kenttä, jolla olisi uudenlaiset lähestymislaitteet mahdollistamassa ammattimaisen toiminnan.

Pyhtäällä kentät voisivat olla ammattimaisessa toiminnassa, esimerkiksi taksilentojen ja yritysten käytössä.

Pyhtää pioneerina

Pyhtäälle rakenteilla olevalla lentokentällä otetaan käyttöön hyvin tarkat satelliittinavigointijärjestelmät. Niiden ansiosta lentoja voidaan tehdä myös huonolla säällä.

– Kun saamme ne toimimaan Pyhtäällä, sillä tulee olemaan valtakunnallinen merkitys. Pyhtää tulee olemaan pioneeripaikka, ensimmäinen Suomessa.

Satelliittinavigoinnin tarkkuus on Korjulan mukaan parantunut huimasti. Siksi lentäjä pystyy pelkkien koordinaattien avulla laskeutumaan turvallisesti, vaikka näkyvyys olisikin olematon.

Pyhtään hankkeen ajoitus osuu nappiin. Lentokalusto, tekniikka ja määräykset mahdollistavat pienempien ja joustavampien kenttien käyttöönoton.

– Juuri viime viikolla Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:lta tuli päätös, että nyt myös yksimoottorisella turbiinikalustolla saa kuljettaa kaupallisesti matkustajia. Se on kustannustasoltaan aivan toista luokkaa.

Trafilta on tulossa myös viranomaismääräykset, jotka mahdollistavat huonon sään lähestymiset. Aikaisemmin lähestymisiä on voinut tehdä vain isommille kentille.

Elämystoimintaa laajasti Sirius Sport Resortin ympärille

Pyhtään elävöittämiseen lentokenttähanke tarjoaa hyvän sauman.

– Onnistuessaan alueelle voi syntyä kaikenlaista toimintaa. Esimerkiksi lentokoneiden huoltoa, koulutusta ja messutoimintaa, sanoo kunnanjohtaja Olli Nuuttila.

Isot lentokonehallit ovat monikäyttöisiä ja soveltuvat hyvin esimerkiksi konserttien ja tapahtumien järjestämiseen.

Nuuttilan mukaan hankkeen eteen on tehty töitä toista vuotta.

– Pohdimme, miten pystyisimme saamaan Sirius Sport Resortin ympärille toimintaa, joka voisi tukea Siriusta ja päinvastoin.

Sirius on Pyhtäällä toimiva suomalaisittain ainutlaatuinen elämysurheilukeskus. Tulevaisuudessa elämystoimintaa voisi olla sekä Siriuksessa, sen lähiympäristössä ja tulevalla lentopaikalla.

– Lisäksi mietiimme, miten Loviisan Strömforsin puolellla ollut kehitys voitaisiin kytkeä tähän kokonaisuuteen.

Malmin lentokentän tilanne ei vaikuta

Kunnan rooli on ollut tukea hanketta. Taloudellisesti se ei ole mukana – ainakaan toistaiseksi.

– Olemme pitäneet ovea raollaan, siltä varalta että se olisi kuntalaisten etu, sanoo Nuuttila.

Suurin käyttäjäryhmä kentällä tulisivat olemaan Malmilta siirtyvät lentäjät.

Pyhtäälle suunniteltava kenttä ei ole kuitenkaan korvaamassa Malmin lentokenttää, jonka edellytykset ammattimaiselle toiminnalle ovat heikentyneet.

– Ja vaikka Malmin kenttä säilyisi, kuten toivomme, se ei ole Pyhtään hankkeelle ollenkaan huono asia.

Yhteistyötä oppilaitosten kanssa

Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä myös Kymenlaakson ja lähialueiden oppilaitosten kanssa.Porvoossa toimiva Haaga-Helian ammattikorkeakoulu on jo käynnistänyt englanninkielisen Aviation Business -koulutusohjelman.

– Olemme olleet rakentamassa sitä yhdessä. Kyseessä ei ole lentäjäkoulutus vaan muuta ilmailutoimintaa tai sitä palvelemaan suuntautunutta toimintaa.

Paradox Marinen Esa Korjula on toiminut aiemmin muun muassa Fly Lappeenranta -yhtiön perustajaosakkaana.

Korjula myi vuosikymmenen alussa lentokenttäyhtiöstä osakkeensa Lappeenrannan kaupunkiyhtiöille.

Ilmailualan unionin IAU:n nelituntinen työtaistelu päättyi kello 19.00 ja liikenne Helsinki-Vantaan lentokentällä normalisoitui nopeasti. Lentokenttätoiminnoista vaastaavan Finavian mukaan puolisen tuntia lakon loppumisen jälkeen kentällä vallitsi tavallinen perjantai-illan meno.

Kentältä lähteviä lentoja oli lakon jälkeen vielä reilut kolmisenkymmentä puoleen yöhön mennessä. Vain Air Berlinin lento Berliiniin on sikäläisen lakon takia peruttu.

Finnairin mukaan kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan ja ne lennot, joiden pitikin lähteä, pääsevät lähtemään. Finnairista kerrotaan, että joissakin kaukolennoissa on viivästyksiä ja ne saattavat vastaavasti vielä vaikuttaa paluulentojen aikatauluihin.

Noin 2 000 ihmistä kuoli ja kokonaisia asuinalueita tuhottiin Turkin hallinnon operaatioissa Kaakkois-Turkissa 18 kuukauden aikana, kertoo YK:n perjantaina julkaisema raportti.

Raportin mukaan jopa 500 000 ihmistä, suurin osa kurdeja, joutui jättämään kotinsa kesäkuun 2015 ja joulukuun 2016 välisenä aikana.

Lisäksi raportti kertoi kidutuksista ja katoamisista kurdialueilla.

Turkki pitää terroristeina

YK käyttää todisteena muun muassa satelliittikuvia, joista näkyy "valtavaa, raskailla aseilla aiheutettua tuhoa asuinalueilla" Kaakkois-Turkissa.

Raportin mukaan väkivaltaan olivat syyllistyneet Turkin turvallisuusjoukot, yleensä useita päiviä kerrallaan kestäneen ulkonaliikkumiskiellon aikana.

Ihmisoikeusloukkaukset ja väkivalta liittyvät Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n ja Turkin turvallisuusjoukkojen rajujen yhteenottojen lisääntymiseen.

Taistelut alkoivat uudestaan, sen jälkeen kun Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n ja Turkin hallituksen välinen rauhanprosessi romahti viime vuonna.

Turkki pitää kielletyn PKK:n jäseniä terroristeina.

YK:n raportin mukaan 2000 kuolleesta noin 800 oli sotilaita ja 1200 "paikallisia asukkaita". Väkivaltaa raportoitiin 30:sta eri kaupungista Kaakkois-Turkissa.

Turkki tyrmäsi raportin

YK:n mukaan ketään ei ole pidätetty tai syytetty rikoksista.

Turkki ei ole päästänyt YK:n ihmisoikeustarkkailijoita alueelle.

Turkin ulkoministeri tyrmäsi raportin tuoreeltaan.

– Tämä 'raportti' terrorismin vastaisista operaatioista on puolueellinen, epäammattimainen ja perustuu väärään tietoon, hän sanoi.

– Raportti antaa tilaa terroristijärjestön propagandalle, eikä se ole hyväksyttävää, ministeri sanoi PKK:hon viitaten.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) on jäänyt sairauslomalle, joka kestää ensi viikon sunnuntaihin. Lindströmin erityisavustajan Leena Riekkolan mukaan kyseessä ei ole vakava sairaus.

Sairausloma liittyy fyysiseen rasitukseen. Lindström oli viime viikolla pari päivää sairauslomalla, mutta nyt hänelle määrättiin pitempi sairausloma.

– Lääkäri on määrännyt hänet lepoon, Riekkola kertoi.

Sairausloman vuoksi Lindströmiltä jäänee Riekkolan mukaan väliin Kiinaan suuntautuva virkamatka, jolle ministerin on tarkoitus lähteä ensi viikon lauantaina.

Kaisa Mäkäräinen joutui heti ensimmäisellä ampumapaikalla takaa-ajajan rooliin, sillä hänen ensimmäinen laukauksensa meni ohi. Kun vielä neljäskin laukaus meni taulun ulkopuolelle, joutui Mäkäräinen kiertämään heti kaksi sakkokierrosta.

Joensuulainen ei onnistunut pystypaikaltakaan, sillä hän ampui silläkin kaksi ohilaukausta ja putosi kärjestä yli minuutin päähän. Mäkäräinen ylitti maaliviivan 17:ntenä, mutta putosi lopulta maailmancupin pisteiden ulkopuolelle 49. sijalle. Hän hävisi kärjelle minuutin ja 50 sekuntia.

Mari Laukkanen joutui sekä makuu- että pystypaikalla sakkokierrokselle, kun hän ampui molemmissa yhden ohilaukauksen. Laukkanen oli illan kisan neljänneksi nopein ladulla ja oli lopputuloksissa 19:s. Takaa-ajokisaan hän pääsee isossa ryppäässä, sillä hänen edestään lähtee kahdeksan kilpailijaa kahdentoista sekunnin ja perään seitsemän urheilijaa kahdeksan sekunnin erolla.

Kilpailun voittoon nousi puhtaasti ampunut Norjan Tiril Eckhoff. Maailmancupia johtava Saksan Laura Dahlmeier ampui yhden ohilaukausen ja jäi Eckhoffista 18,3 sekuntia. Valko-Venäjän Darja Domratsheva oli kisan kolmas. Muista suomalaisista Laura Toivanen sijoittui 69:nneksi ja Sanna Markkanen 89:nneksi.

Mäkäräinen oli ennen Kontiolahtea pikakisan maailmancupin kärjessä, mutta putosi siinä nyt kolmanneksi 323 pisteellään. Laura Dahlmeier johtaa 362 pisteellä ja Tshekin Gabriela Koukalova on toisena 334 pisteellä. Mäkäräinen johtaa vielä takaa-ajon cupia, mutta joutuu lauantain takaa-ajokilpailuun kaukaa kärjen takaa. Dahlmeier on tässä cupissa toisena 9 pistettä Mäkäräisen perässä.

KONTIOLAHTI

Pikakilpailu, naiset

1. Tiril Eckhoff NOR 19.18,4 (0)

2. Laura Dahlmeier GER + 18,3 (1)

3. Darja Domratsheva BLR + 20,4 (0)

4. Daria Virolainen RUS + 34,8 (0)

5. Susan Dunklee USA + 34,9 (1)

6. Lisa Vittozzi ITA + 37,0 (0)

7. Celia Aymonier FRA + 39,8 (1)

8. Anais Chevalier FRA + 42,7 (0)

9. Marie Dorin Habert FRA + 45,3 (1)

10. Anna Magnusson SWE + 46,0 (0)

19. Mari Laukkanen FIN +1.01,9 (2)

49. Kaisa Mäkäräinen FIN +1.50,1 (4)

69. Laura Toivanen FIN +2.30,2 (1)

89. Sanna Markkanen FIN +3.41,2 (4)

Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut turvapaikanhakijana Suomeen tulleen miehen kolmeksi vuodeksi vankeuteen tytön törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Oikeus kuitenkin hylkäsi syytteet törkeästä raiskauksesta, koska katsoi että teko ei tapahtunut vastoin lapsen tahtoa tai pakottamalla väkivaltaa käyttäen.

Uhri oli tekohetkellä vain 10-vuotias, tekijä hieman yli 20-vuotias. Hyväksikäyttö tapahtui Pirkanmaalla pienellä paikkakunnalla syksyllä 2016.

Oikeus määräsi miehen maksamaan uhrille 3 000 euroa kärsimyksestä.

Alkuviikolla Yhdysvaltain puolustusministeriö käynnisti tutkimukset merijalkaväen Facebook-ryhmästä, jossa oli jaettu alastonkuvia. Ryhmään kuului noin 30 000 jäsentä.

Ryhmä on nyt suljettu, mutta amerikkalaisen tv-yhtiön CBS:n mukaan merijalkaväen sotilailla on puoli tusinaa muuta samanlaista ryhmää.

Tutkinnat ovat vielä kesken, mutta BBC sekä CBS kertovat esimerkiksi Anon-IB -sivuston ylläpitämästä ryhmästä, jonka kautta myös muiden aselajien miessotilaat ovat vaihtaneet kuvia naiskollegoistaan.

Sivustolla on yleensä ensin jonkun sotilaan kommentti, jossa kysytään alastonkuvia jostakin yksiköstä tai tietystä naissotilaasta. Kyselyssä saattaa olla naissotilaan sosiaalisessa mediassa oleva julkinen kuva, ja pyyntö nähdä hänestä "voittokuva" eli alastonkuva.

Vastauksissa on sitten kuva kyseisestä sotilaasta alastomana tai vähäpukeisena. Tällaisia kuvia on sivustolla satoja.

BBC:n mukaan osassa kuvia on mukana naisen nimi tai yksikkö, ja monia kuvia on kommentoitu loukkaavasti.

Keskiviikkona kaksi naissotilasta kertoi julkisesti joutuneensa ahdistelun uhriksi. He kehottivat muitakin naisia astumaan esiin:

– Voin sanoa teille, että juuri tällainen käyttäytyminen johtaa seksuaalisen ahdistelun normalisointiin ja jopa seksuaaliseen väkivaltaan, sanoi 23-vuotias Erika Butner, joka palveli merijalkaväessä neljän vuoden ajan viime kesäkuuhun asti.

Senaatin puolustusasiainvaliokunta järjestää skandaalista kuulemisen ensi viikolla.

Seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta yleistä

Vuonna 2014 Puolustusministeriö teetti riippumattoman selvityksen seksuaalisesta ahdistelusta, väkivallasta ja sukupuolisyrjinnästä Rand-tutkimuslaitoksella.

Tutkimuksen mukaan jopa 22 prosenttia naissotilaista ja 7 prosenttia miessotilaista oli edellisen vuoden aikana kokenut jonkinasteista seksuaalista ahdistelua.

Ongelma on suurin laivastossa ja merijalkaväessä, joissa naisista liki kolmannes oli kokenut ahdistelua tai syrjintää. Sen sijaan ilmavoimissa ahdistelu on muita aselajeja vähäisempää.

Seksuaalista väkivaltaa oli kuluneen vuoden aikana kokenut 4,9 prosenttia naissotilaista ja yksi prosentti miessotilaista. Luvussa on mukana myös siviilien harjoittama seksuaalinen väkivalta, mutta 85 prosenttia väkivaltaa käyttäneistä oli sotilaita, ja kahdessa kolmasosassa tapauksista rikospaikka oli armeijan omistama, esim. tukikohta tai sotalaiva.

Ahdistelusta on vaikea kertoa esimiehille, sillä jopa 52 prosenttia niistä naissotilaista, jotka olivat valittaneet seksuaalisesta väkivallasta, oli jälkeenpäin kohdanneet jonkinasteista ammatillista tai sosiaalista syrjintää.

Suomi kiinnostaa Intiassa elokuvien kuvauspaikkana.

Helmikuun lopussa Mumbaissa järjestetyssä suuressa elokuva-alan tapahtumassa eri maiden edustajat saivat tavata tuotantoyhtiöitä ja elokuva-alan ammattilaisia.

Mukana oli Intian lisäksi 16 maata. Suomen, Ruotsin ja Norjan lisäksi edustettuina olivat esimerkiksi Hollanti, Malta, Kroatia ja Jordania.

– Suomi oli intialaisten mielestä kaikista maista kiinnostavin. Meille oli varattu eniten kahdenkeskisiä neuvotteluita. Kaikki materiaali meni, mitä olimme matkaa varten teettäneet, kertoo elokuvakomissaari Teija Raninen Länsi-Suomen elokuvakomissiosta.

Eksoottista ja romanttista

Turku vetää Suomen osalta vuoden alussa voimaan tulleen, globaalin tuotantokannustimen markkinointia.

Teija Raninen kertoo, että suuret intialaiset tuotannot olivat kiinnostuneita nimenomaan Suomen tarjoamasta tuotantokannustimesta. Pienemmät tuotannot kyselivät pienemmistä tukimahdollisuuksista, kuten avustuksista lentolippuihin tai majoituksiin.

– Intialaiset hakevat koko ajan uusia lokaatioita – sellaisia, joissa kukaan ei ole vielä käynyt. Meillä on saaristoa, Lappia ja Järvi-Suomea. Olemme aika eksoottinen paikka, Raninen kertoo.

Erityisesti intialaiset olivat kiinnostuneita ”romanttisista lokaatioista”.

– Myös jälkituotanto kiinnostaa, sillä Suomessa on tekninen osaaminen huippua. Lisäksi löytyy monia muita palveluita, kuten puvustuspalvelu. Yksi iso kansainvälinen epookkituotanto pyytää meiltä tarjousta juuri puvustuspalveluista, Raninen listaa.

Kuvauspaikat vetävät matkailijoita

Intialaiset ovat kiinnostuneita eurooppalaisista kohteista, sillä 350 intialaista tuotantoa kuvataan vuosittain Intian ulkopuolella. Myös maan elokuvaturismi on suurta. Intialaiset matkustavat mielellään paikkoihin, joita ovat nähneet elokuvissa.

Elokuvakomissaari Teija Raninen kertoo, että tällä hetkellä neuvotteluja käydään kahden intialaisen tuotannon kanssa. Toinen on tulossa tutustumaan kuvauspaikkoihin Turkuun ja muualle Suomeen kevään aikana.

Etelä-Kalifornian suurmaanjäristys on yhä todennäköisempi, sillä edellisestä on 160 vuotta ja järistyksiä on tapahtunut keskimäärin sadan vuoden välein, kertoo Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen USGS:n tuore raportti.

San Andreasin siirros repesi vuonna 1857 lähes 300 kilometrin matkalta. Tuon rajun maanjäristyksen jälkeen siirtymän vastalaidat ovat liikkuneet jälleen toisiaan kohti 2,5 senttimetrin vuosivauhtia.

Jos sen vuoksi kasautunut energia purkautuu yhtäkkiä, sen arvioidaan aiheuttavan suuren järistyksen nyt tutkitulla Antelopelaakson ja Tejonin solan välisellä 160 kilometrin matkalla.

Tietoa kymmenestä järistyksestä

Seismologit eivät olleet aiemmin tehneet tällä alueella tarkkaa tutkimusta, eikä tiedossa ollut, miten maa on siellä järissyt ennen 1800-lukua. Nyt tunnistettiin kymmenen järistystä 1 200:lta viime vuodelta.

– Jotta pääsimme ajassa niin kauas, meidän oli tehtävä useita kaivauksia ja porauduttava varsin syvään, sanoo tutkimusta johtanut Kate Scharer The Los Angeles Times -lehdessä.

Menneitten aikojen järistysten voimaksi osoittautui tyypillisesti noin 7,5. Vaikutusalueella sijaitsevan Los Angelesin keskustaa järistys täristelisi parin minuutin ajan, tutkimuksessa arvioidaan.

Ei kalenterintarkkaa, mutta väistämätöntä

Scharer korostaa, etteivät tutkitun alueen järistykset ole tapahtuneet kalenterin tarkkuudella. Kolme kertaa väliaika on ollut pitempi kuin 160 vuotta.

– Mutta aina jännitys on kulminoitunut isoon maanjäristykseen. Siitä olemme pääsemättömissä, Scharer sanoo.

Myös hänen kollegansa Robert Gravesin mukaan järistys on väistämätön. Hän sanoo, ettei panikoimaan kannata ryhtyä, mutta varautumiseen on syytä. Järistys olisi todennäköisesti niin voimakas, että vaikutukset muun muassa Los Angelesin ympäristön tiestöön olisivat huomattavat, Graves sanoo.

Purkautumispaineita myös muualla

Todella raivokasta järistystä ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan ole odotettavissa. Vain kahdesti maa on tärissyt tällä alueella selvästi 7,5:tä voimakkaammin. Viimeisimmän järistyksen lisäksi myös vuoden 1550 järistys oli voimaltaan 7,9.

Seismologi Egill Hauksson, joka ei osallistunut USGS:n tutkimukseen, arvioi The Los Angeles Timesissa, että juuri tuo poikkeuksellinen rajuus vuonna 1857 selittää pitkää väliaikaa. Niin voimakkaassa järistyksessä siirroksesta purkautui paljon energiaa, hän perustelee.

Nyt tutkittu alue ei ole San Adreaksen siirroksen ainoa osa, jossa on purkautumispaineita. Etelä-Kalifornian maanjäristyskeskuksen johtaja Thomas Jordan on verrannut siirtymän eteläpäätä vieteriksi, joka on kierretty äärimmäisen tiukalle ja valmis ponnahtamaan.

Korjattu 10.3. klo 16.35: Faktalaatikossa viimeinen luku oli virheellinen; oikea luku on 260 kiloa.

Loppiaisena se alkaa. Oululaisen puutarhaharrastaja Tarja Käckmanin valmistautuminen kesään.

– Istutan silloin chilit ja paprikat sekä kukista keijunmekot ja orvokit, että ne ehtisivät kukkia mahdollisimman aikaisin.

Maaliskuun puolivälissä lajikkeita on kasvamassa kuutisenkymmentä. Keittiön pöytä on täynnä taimia ja kasveja löytyy ympäri taloa. Kuitenkin vielä kymmenet siemenpussit odottavat kevään etenemistä ja multaan pääsyä.

Kokeneella kasvattajalla on kertoa vinkkejä myös vähän vähemmän asiaan vihkiytyneille harrastajille.

Katse kasvualustaan

Siemeniä ei kannata laittaa kasvamaan mihin tahansa multaan. Normaali kukkamulta on siemenille esimerkiksi liian vahvasti lannoitettua.

– Kannattaa valita kylvö- tai taimimulta, mutta niissäkin on suuria eroja. Ne esimerkiksi pidättävät kosteutta eri tavoin. Osassa mukana on myös kasvua tukevia mikrobeja.

Älä kasvata hujoppeja

Pinnalle nousseet taimet kaipaavat valoa, Käckman muistuttaa.

– Pimeässä tulee honteloita, hujoppeja taimia, jos ne joutuvat kurkottelemaan kohti valoa. Tässä vaiheessa kevättä valo ikkunalla alkaa kuitenkin riittää ja ainahan sitä voi tehostaa kasvilampuilla.

Älä hukuta

– Yleisin syy siihen, miksi taimet kuolevat, on liiallinen kastelu. Pienet, hennot juuret eivät kestä sitä.

Tarja Käckman käyttää apuna altakastelumattoja, jotka auttavat pitämään taimet tasaisen kosteina. Ja kasteluvetenä hän käyttää huoneenlämpöistä vettä.

– Taimia ei kannata kastella kylmällä vedellä. Ne säikkyvät helposti.

Tarja Käckman myös parantaa maan ilmavuutta lisäämällä kylvömullan joukkoon perliittiä.

Nimikoi

Taimet menevät helposti sekaisin. Nimikointi helpottaa taimettajan arkea. Esimerkiksi maitopurkista askartelee nopeasti nimisäleitä.

Malta

Ensimmäiset siemenluettelot ilmestyvät joulun aikaan. Siementen kylvämisessä kannattaa kuitenkin yrittää pitää maltti mukana.

Liian varhain isoksi venähtäneiden kasvien kanssa voi joutua ahtaalle, Tarja Käckman nauraa.

– En tahdo malttaa millään. Päätän, että maltan, mutta alan aina lipsua. Tänäkin vuonna osa tomaateista on jo itänyt. Minun tomaattini olisivat valmiita ulos jo toukokuussa, mutta näillä korkeuksilla se on ihan liian aikaista.

– Viime keväänä kannoin viiden viikon ajan kasvihuoneeseen aamuisin muutaman sata taimea ja iltaisin hain ne takaisin. Kävisin kuitenkin joka päivä sauvakävelylenkillä, joten se on ihan sama, jos kiikuttelen taimia kasvihuoneeseen ja takaisin, Käckman pohtii.

Lue ohjeet

Osa siemenistä itää lämpimässä, osa viileässä, osa haluaa valoa, toiset hämärää. Jotkut siemenet voivat vaatia myös kylmäkäsittelyn tai liottamista ennen kylvöä. Käckman muistuttaa, että siemenpusseista kannattaa ainakin nämä ohjeet, jotta siemenet lähtisivät kasvuun mahdollisimman hyvin.

Siemenkasvatus vaatii siis aikaa ja viitseliäisyyttä, mutta mikä siinä puutarhaharrastajaa viehättää?

– Se on se kasvun ihme. Ja on tämä melkoista terapiaa, Tarja Käckman hymyilee.

Ateneumin taidemuseo nosti perjantaina Kaivokadun puoleiselle julkisivulleen banderollin, jossa nähtävä teos kommentoi Välimerellä tapahtuvaa humanitaarista kriisiä. Kuva on graffititaiteilija EGSin teoksesta Europe’s Greatest Shame #11. Banderollin alalaidassa on teksti Refugees Welcome eli pakolaiset tervetuloa.

Banderolli laitettiin esille samaan aikaan, kun Helsingin Rautatientorilla julkistettiin perjantaina kulttuurialan ammattilaisten kannanotto. Siinä vaaditaan turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja muistutetaan turvapaikanhakijoiden oikeudesta osoittaa mieltään. Image-lehden julkaisemassa kannanotossa on mukana noin 10 000 taide- ja kulttuurialan ammattilaista.

Ateneum halusi olla tukemassa kannanottoa. Banderolli on poliittisesti kantaaottava, mikä on perinteiselle, julkisin varoin rahoitettavalle taidemuseolle harvinaista.

– Kyllä tämä on epätyypillistä. Mielestäni yhteiskunnan eri toimijoiden pitää kuitenkin pystyä ottamaan kantaa asioihin, sanoo museonjohtaja Susanna Pettersson.

Banderolliin ei valtion varoja

Ateneum painottaa, että banderollin painattaminen ja nostaminen on kustannettu yksityishenkilöiden lahjoitusten avulla. Ateneum ei ole myöskään osallistunut keräykseen.

– Yksityiset kansalaiset olivat asiassa aktiivisia ja katsottiin, että tämä on kannattamisen arvoista. Tämä oli myös osoitus siitä, että asioihin voidaan reagoida nopeasti, sillä ehdotus tästä tuli viime viikolla, kertoo Pettersson.

Taidemuseo on saanut banderollista pääasiassa myönteistä palautetta. Monet ovat kehuneet Ateneumia rohkeasta vedosta. Osassa kommenteista on myös kritisoitu julkisin varoin ylläpidettävää laitosta politikoinnista.

– Meille tulleesta palautteesta 95 prosenttia on ollut positiivista ja kannustavaa. Joukossa on tietenkin mukana myös kriittisiä ääniä, sillä tällaiset asiat jakavat mielipiteitä, sanoo Pettersson.

Ateneum pitää banderollia julkisivullaan viikon ajan.

Kosovon poliisi löysi autosta yli 2,1 miljoonan euron arvosta väärää rahaa.

Rahat olivat 50-500 euron seteleinä.

Setelit löydettiin, kun kaksi ihmistä yritti autolla Albanian rajan yli Kosovoon.

Poliisi ei kertonut pidätettyjen kansallisuutta, mutta sen mukaan he eivät olleet kosovolaisia.

Poliisi löysi pidätyksen yhteydessä väärennystarvikkeita, kaksi Kamerunin passia sekä Ranskan oleskeluluvan.

Lähde: AP

Ratapihoilla ja rautateillä tapahtuvissa junavaunujen siirtotöissä on ilmennyt vakavia turvallisuuspuutteita. Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen mukaan töissä on syvään juurtuneita toimintatapoja, jotka eivät vastaa turvallisuusajattelua.

Onnettomuuksia on tapahtunut esimerkiksi puutteellisesta tähystämisestä ja sen laiminlyönnistä johtuen. Selvityksen mukaan laiminlyöntien syynä on todennäköisesti mukavuudenhalu ja työn nopeuttaminen turvallisuuden kustannuksella. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla ei ole pystytty puuttumaan virheelliseen toimintatapaan tehokkaasti.

Onnettomuustutkintakeskus on laatinut neljä uutta turvallisuussuositusta vaihtotöiden turvallisuuden parantamiseen rautateillä. Ne katsottiin tarpeellisiksi sen jälkeen, kun Onnettomuustutkintakeskus oli tutkinut kahden teollisuusbensiiniä sisältäneen säiliövaunun raiteilta suistumiseen johtanutta onnettomuutta Kotkan Mussalon satamassa.

Seuraukset voivat olla mittavat

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja rautatieliikenteen harjoittajat tehostavat vaihtotöiden valvontaa. Selvityksen mukaan törmäyksiä ja suistumisia tapahtuu keskimäärin kolmen päivän välein.

Lisäksi rataverkon haltijoita kehotetaan huolehtimaan siitä, että ratapihojen raiteiden mittapituus on yhdenmukainen järjestelmästä riippumatta. Jos pituus vaihtelee, voi syntyä onnettomuuteen johtava tulkintavirhe.

Rataverkon haltijoiden pitäisi myös uusia raidestopparit niillä raiteilla, joilla tehdään vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä vaunujen siirtoja. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan vanhat stopparit eivät ehkä pysty pysäyttämään vaunuja. "Pitkäksi meno" saattaa aiheuttaa onnettomuuden.

Rautatieyritysten pitäisi jatkossa noudattaa paikallista pelastussuunnitelmaa satamissa ja alueilla, joilla toimii myös muita yrityksiä. Alueen kokonaisturvallisuus edellyttää toimijoilta yhdenmukaista toimintaa.

Ohjauspaikka valittava tarkkaan

Vaihtotyöonnettomuuksia tapahtuu selvityksen mukaan yleisesti siksi, että valittu ohjauspaikka ei ole oikea. Mussalon onnettomuudessa vaihtotyönjohtaja oli sijoittunut siten, ettei hän nähnyt noin 200 metrin päässä olevaa raiteen stopparia. Tämän seurauksena kaksi säiliövaunua meni stopparista läpi ja suistui kiskoilta.

Toisen vaunun säiliöön tuli noin 25 senttiä syvä, lähes metrin kokoinen painauma. Vuotoja ei syntynyt, mutta repeämä olisi voinut aiheuttaa suuronnettomuuden. Vaihtotyönjohtaja huomasi tapahtuneen vasta tehtyään seuraavan vaihtoliikkeen.

Kaisa Mäkäräinen epäonnistui pahoin sekä makuu- että pystypaikalla Kontiolahden pikakilpailussa. Joensuulainen ampui molemmissa kaksi ohilaukausta.

– Ammuntaan minulla ei ole minkäänlaisia selityksiä. En osaa sanoa yhtään, mitä niissä tapahtui, Mäkäräinen tunnusti Yle Urheilun haastattelussa.

Mäkäräisen mukaan hänellä oli makuupaikalla vaikeuksia kohdistuksessa, mutta stadionin valot ovat aiheuttaneet hänelle aikaisemminkin ongelmia. Pystypaikalla Mäkäräisen tuntuma oli hyvä, mutta tulos oli silti heikko.

– Ihan käsittämätöntä, että pystyy tällä tavalla sössimään yhden kauden tärkeimmistä kilpailuista.

Mäkäräinen totesi jo ennen kilpailua, että hän ei ole täysin terve. Verryttelyssä hän sanoi olonsa tuntuneen vielä hyvälle, mutta kun kilpailussa piti hiihtää kovempaa, ei hän saanut itsestään kaikkea irti.

–Ei missään nimessä parasta. Tasaisella jouduin antamaan periksi, enkä jaksanut pitää kierroksia yllä.

Takaa-ajokilpailuun Mäkäräinen lähtee vaikeista lähtökohdista, sillä hän putosi peräti maailmancupin pisteiden ulkopuolelle. Samalla hän menetti johtopaikkansa pikakilpailujen maailmancupin johtajana ja todennäköisesti myös takaa-ajocupin kärkipaikan.

– Takaa-ajossa lähdetään hakemaan sijoja ylöspäin, mutta en tiedä, mitä niillä teen. Cupit menivät tällä yhdellä kisalla sen siliän tien. Ei ole hyvät fiilikset tällä hetkellä.

Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahdella on autoilijoille yksinkertainen ohje, kun peruutuspeilissä näkyy vilkut päällä sireenit huutaen lähestyvä ambulanssi tai paloauto.

– Vauhtia ei pidä hidastaa. Jostain syystä moni autoilija laskee nopeutta, kun takaa kuuluu hälytysajoneuvon sireeni. Nopeuden pudottamisesta ei kuitenkaan ole hyötyä, päinvastoin se saattaa jopa hidastaa hälytysajoneuvon kulkua, Etelä-Savon pelastuslaitoksella työskentelevä Halmeslahti sanoo.

Autoilijan on myös syytä välttää äkkinäisiä väistöliikkeitä. Jos ympärillä sattuu olemaan hyvin tilaa, auton voi ohjata esimerkiksi bussipysäkille tai jopa jalkakäytävälle.

– Kannattaa kuitenkin suhtautua rauhallisesti niin, että hälytysajoneuvo kyllä etsii itselleen sen sujuvimman reitin, Halmeslahti sanoo.

Kenen vika jos pelti kolisee paloauton kanssa

Hälytysajossa oleva auto saa rikkoa liikennesääntöjä, mutta sen täytyy tieliikennelain mukaan tapahtua "erityistä varovaisuutta noudattaen". Jos siis hälytysajoneuvo ajaa esimerkiksi punaisia päin tai tulee kolmion takaa niin, että seurauksena on kolari, vastuu on yleensä hälytysauton kuljettajan.

– Kyllä siinä niin tahtoo käydä. Hälytysajossa olevan kuljettajan pitää muistaa, että sireenit ja vilkut eivät kumoa fysiikan lakeja eivätkä tee hänestä yhtään taitavampaa kuljettajaa, Halmeslahti sanoo.

Vihreä aalto edessä

Ambulanssien ja paloautojen hälytysajoja sujuvoittaa suomalaiskehitteinen Hali-järjestelmä, joka muuttaa valot vihreiksi hälytysajossa olevien ajoneuvojen tieltä. järjestelmä on jo monin paikoin käytössä ja laajenee lähitulevaisuudessa suureen osaan isoja kaupunkeja.

– Esimerkiksi meillä tehdään Savonlinnassa viimeisiä testejä, ja jos kaikki menee hyvin, järjestelmän pitäisi olla käytössä vielä ennen kesää, Halmeslahti sanoo.

Kustannukset ovat Halmeslahden mukaan sunnilleen 1500 euroa autoon asennettavaa päätelaitetta ja muutamia tuhansia euroja valo-ohjattua risteystä kohti. Kokenut hälytyskuski toivottaa järjestelmän lämpimästi tervetulleeksi.

– Tavoite on, että apu saataisiin perille nopeammin ja toisaalta liikenneturvallisuus paranisi, kun ei tarvitse ajaa punaisia päin. Oulussa olivat hälytysten perillemenoajat nopeutuneet muistaakseni noin 10 prosenttia järjestelmän käyttöönoton myötä, Halmeslahti sanoo.

Pääkaupunkiseudulla sijaitsevan pienen Kelan toimiston nurkilla ensimmäiset kommentit toimittajalle ja televisiokameraa kantavalle kuvaajalle tulevat pyytämättä.

"Olisitte tullu aamulla, sillon täällä on väkeä."

"Ei sieltä mitään saa, monta kertaa oon käyny."

Ovelle on valjastettu ystävällinen virkailija ohjaamaan ja neuvomaan tulijoita. Vaikka päivän kiireisin aika on jo ilmeisesti ohitse, hän ei millään ehdi auttaa kaikkia.

"Voisitko auttaa? Minun pitäis saada tiliotteet tulostettua?"

Virkailija ohjaa iäkkään rouvan käyttämään verkkopankkia toimiston asiakaspäätteellä. Tiliotteita tarvitaan hakemusta varten.

"Kysy siltä, miten mä saan tästä tulostettua."

"Tuu vähän neuvoon."

"Ootteko niin kiltti, että tuutte näyttämään?"

"Tulen ihan kohta", virkailija vastaa. Hän ei kuitenkaan ehdi, sillä apua tarvitsee asiakas toisensa perään. Eikä hän tietoturvasyistä edes saisi katsoa asiakkaan verkkopankkitietoja.

Rouva on seissyt asiakaspäätteen ääressä jo pitkään. Avunpyynnöt kaikuvat puheensorinan, lasten itkun ja palvelupisteiden merkkiäänien yli. Hän alkaa jo tuskastua. Kukaan ei tule.

Luovun sivustaseuraajan roolista ja tarjoan rouvalle apua. Helppo juttu, helmikuun ja maaliskuun tiliotteet esiin ja tulostimeen. Toimin ripeästi, joten en edes ehdi näkemään tilitietoja.

Rouva kiittelee minua moneen kertaan ja toivottaa hyvää menestystä.

"Onneksi löyty joku auttamaan. Ei tästä olis muuten tullu mitään."

"Olipa tämä työlästä", hän vielä päivittelee ja lähtee ulos.

Menen auttamaan nuorta huivipäistä naista, joka ei osaa kopioida hakemukseen tarvittavia papereita. Kopiokone syytää naiselle puhtaan valkoisia arkkeja. Kopioin pari paperia ja näytän, miten pitää toimia.

Toimiani seurannut vakavanoloinen mies kysyy, millä asioilla olen. Kerron, että teen juttua Kelan ruuhkien aiheuttamasta tilanteesta ja tarvitsen kuvaa televisiojuttua varten. Hän haluaa kertoa omasta kohtalostaan. Ei kameran edessä, mutta minulle. Vieraskielinen puheensorina vieressämme yltyy, siirrymme sivummalle.

Kutsun miestä Pekaksi, en hänen omalla nimellään. Pekka on hakenut perustoimeentulotukea tammikuun 13. päivänä. Nyt eletään jo maaliskuun toista viikkoa ja hän on epätoivoinen. Hän sanoo, että on ollut ilman lääkkeitä kaksi kuukautta.

Pekan kertoman mukaan sähköt uhataan katkaista, asunto on menossa alta ja hän on menettämässä luottotiedot. Kolmen viikon päästä hän pääsisi töihin, mutta epäilee, että ei silloin enää ole työkuntoinen vaan osastolla hoidossa.

Pekka sanoo, että jos muu ei auta, hänen täytyy tehdä rikos, jotta saisi vankilassa katon päälleen, ruokaa ja lääkkeet.

Lopulta Pekan jonotusnumero ja seinällä näkyvä punainen vuoronumero täsmäävät. Hän varoittaa minua, että tuolit lentävät, jos hän ei saa mitään apua. Yritän tyynnytellä miestä. Asiat eivät riehumalla paranisi.

Seuraan Pekan asiointia muutaman metrin päästä. Hän on lasikopissa selin minuun enkä näe hänen kasvojaan. Muutaman minuutin päästä hän marssii kohti ulko-ovea. Ehdin kysyä, saatko apua. Hän lätkäisee käteeni kaksisivuisen asumistukihakemuksen.

"Tämän sain", hän sanoo ja jatkaa matkaa vauhdilla kadulle sekä katoaa pian näkyvistä.

Kuvaaja on valmis, voimme lähteä pois. Pekan kohtalo jää vaivaamaan mieltä. Soitan viimaiselta pihalta hänen sosiaaliohjaajalleen. Pekka oli antanut minulle numeron ja luvannut soittaa.

Sosiaaliohjaaja on huolissaan Pekan tilanteesta. Hän ei istu rahasäkin päällä, mutta voi ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Sosiaalityöntekijät voivat antaa akuutissa tilanteessa maksusitoumuksen ruokaan tai lääkkeisiin. Ensin hän kuitenkin aikoo soittaa Pekalle ja selvittää tilannetta hänen kanssaan.

Parin päivän päästä soitan sosiaaliohjaajalle uudelleen. Hän ei voi kertoa tilanteesta muuta kuin, että Pekka on saanut apua eivätkä hänen pelkonsa toteutuneet. Yleisellä tasolla hän voi sanoa, että Pekan kertomuksen mukaisia tilanteita voi olla olemassa ja ne voivat kärjistyä.

Mitä, jos näin tapahtuu? Jos hädässä oleva ihminen ei suoriudu jokapäiväisistä välttämättömistä menoistaan ja menettää tukipäätöksiä odottaessaan terveyden, luottotiedot, asunnon ja työn? Jos hän ei jaksakaan hakea ja kiirehtiä apua uudelleen ja uudelleen?

Kela on luvannut korvata ylimääräiset kulut, jotka perustoimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästymisestä ihmisille aiheutuvat. Millä tavoin tällaiset seuraamukset ylipäänsä voitaisiin korvata? Minä en tiedä. Tiedätkö sinä?

Kirjoittaja on Yle Uutisten toimittaja

Professori Robert Kellyn videohaastattelu sai perjantaina yllättävän käänteen, kun hänen lapsensa syöksyivät huoneeseen kesken yleisradioyhtiö BBC:n suoran lähetyksen.

Tapauksen voi nähdä BBC World -kanavan Twitter-tilillä.

BBC:n juontaja on juuri kysymässä Etelä-Korean Busanissa asuvalta Kellyltä arviota maan presidentin erottamisen seurauksista, kun keltapaitainen lapsi tanssahtelee hänen takanaan sijaitsevasta ovesta huoneeseen.

– Ja mitä se merkitsisi laajemmalle alueelle... yksi lapsistasi taisi tulla sisään... olosuhteet muuttuvat äkisti alueella, luuletteko että suhteet Pohjois-Koreaan muuttuvat? juontaja kysyy Kellyn yrittäessä siirtää lasta kädellään syrjään.

Samalla huoneeseen tallustaa valkopukuinen vauva kävelytuolissaan. Keltapaitainen lapsi taas alkaa puuhailla Kellyn takana pudottaen kirjoja pöydältä.

– Olisin yllättynyt, jos ne muuttuisivat, tuota, olen pahoillani, professori yrittää vastata, kun ovesta ryntää nainen pelastamaan tilannetta.

– Jatkakaa vain.

– Pyydän anteeksi, Kelly naurahtaa.

Professori yrittää pitää kasvojaan peruslukemilla, kun nainen kiskoo kiljahtelevat lapset pois huoneesta ja vetää oven kiinni perässään.

– Miten tämä siis vaikuttaa alueeseen?

– Olen pahoillani. Pohjois-... anteeksi. Pohjois-Korean, siis Etelä-Korean politiikan vaihtoehdot Pohjois-Korean suhteen ovat olleet selvästi rajallisia viimeisen puolen vuoden tai vuoden ajan Pohjois-Korean toiminnan takia, Kelly jatkaa haastattelua.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kutsunut palestiinalaishallinnon presidentin Mahmud Abbasin Valkoiseen taloon puhelinkeskustelussa perjantaina.

Johtajat keskustelivat perjantaina ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun Trump aloitti virassaan tammikuussa.

– Trump esitti Abbasille virallisen kutsun. Hän painotti sitoutumistaan prosessiin, joka johtaa todelliseen rauhaan Palestiinan ja Israelin välillä, sanoi Abbasin edustaja Nabil Abu Rdainah.

Palestiina on ollut huolissaan siitä, että Yhdysvallat suhtautuu Palestiinaan Trumpin kaudella aiempaa kielteisemmin.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kävi jo viime kuussa tapaamassa Trumpia Washingtonissa. Hän on myös keskustellut Trumpin kanssa puhelimitse jo ainakin kahdesti.

Palestiinalaishallinnon edustajien mukaan Trump on ottanut palestiinalaisiin etäisyyttä, eikä ole esimerkiksi vastannut palestiinalaishallinnon yhteydenottoihin.

Abbas aikoo edustajansa mukaan nostaa vierailun aikana esiin huolensa Israelin siirtokuntien rakentamisesta Länsirannalle. Samoin hän aikoo korostaa tarvetta kahden valtion ratkaisuun.

Kansainvälinen yhteisö pitää Israelin siirtokuntahankkeita laittomina.

Lähde: Reuters

Tilastojen perusteella kuntavaaliehdokkaat ovat hieman paremmin koulutettuja ja toimeentulevia kuin me muut suomalaiset.

Asia käy ilmi, kun vertailee ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen jättämiä vastauksia Tilastokeskuksen aineistoihin.

Kuntavaaliehdokkaat ja Suomen kansa ovat keskimäärin samanikäisiä.

Neljännes suomalaisista ei ole kouluttautunut peruskoulun tai vastaavan koulun jälkeen. Ehdokkaista heitä on vain nelisen prosenttia. Ammattikoulutuksen tai muun toisen asteen tutkinnon on suorittanut ehdokkaista ja suomalaisista suurin piirtein yhtä suuri osa, 40 prosenttia.

Vaaliehdokkaissa näyttää olevan jonkin verran enemmän hyvätuloisia kuin suomalaisissa keskimäärin. Tietojen vertailu ei ole ihan aukotonta, sillä Tilastokeskuksen aineistossa ovat mukana kaikki suomalaiset. Kuntavaaliehdokkaaksi pääsevät kuitenkin vain täysi-ikäiset.

Kuntavaaliehdokkaissa on hitusen enemmän yrittäjiä kuin muissa suomalaisissa. Erikoinen yksityiskohta on, että eläkeläisiä on Suomessa paljon, mutta kuntavaaliehdokkaissa vähänlaisesti. Eläkeellähän olisi eniten aikaa osallistua politiikkaan!

Vertailu on suuntaa-antava

Kaikki kuntavaaleissa ehdolla olevat henkilöt eivät vastanneet Ylen vaalikoneen kysymyksiin. Itse asiassa tuhannet jättäytyivät ulkopuolelle. Tässä jutussa on verrattu 12 000:ta vaalikoneeseen vastannutta ehdokasta Tilastokeskuksen numeroihin siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Useiden taustatietojen kohdalla vertailu ei ole ollut mahdollista.

Jutun esittämät tiedot ehdokkaista ovat vain suuntaa-antavia.

Espanjassa on havaittu BSE-tautitapaus, kertoo kansainvälinen eläinten tartuntatautitoimisto OIE uutistoimisto Reutersin mukaan. BSE tunnetaan yleisesti nimellä hullun lehmän tauti.

Tauti havaittiin OIE:n saaman raportin mukaan naudalla Salamancan kaupungin lähellä Kastiljan ja Léonin itsehallintoalueella. Taudin epätyypillinen L-tyyppinen muoto havaittiin rutiinikokeessa.

BSE-taudin epätyypillisiä muotoja tavataan aika-ajoin, ja ne saattavat johtaa väliaikaisiin kaupan rajoituksiin.

Britanniassa hävitettiin miljoonia nautoja 1990-luvulla laajan tautiepidemian takia. Naudanlihan tuontikielto muihin EU-maihin kumottiin vasta vuonna 2006.

Tautiin sairastuneen eläimen syöminen voi aiheuttaa ihmisellä tappavaa Creutzfeldt-Jakobin tautia. Lihasta tai maidosta tauti ei kuitenkaan tämänhetkisen tiedon mukaan tartu, vaan niin sanottua BSE-prionia on esimerkiksi naudan aivoissa, selkäytimessä ja suolistossa.

Korjattu 10.3. klo 21.20. Tauti ei tartu ihmiseen lihasta.

Lähde: Reuters