Oulun Pateniemessä asuva Esa Granroth, tai pelkkä E, kuten hän itseään laiskuuttaan kutsuu, ottaa vieraat vastaa tervehtimällä omalla tavallaan. Hänen kättelynsäkin on laiska: E:n ja tulijoiden kädet eivät kosketa, ainostaan sormenpäät hipaisevat kevyesti toisiaan.
– Erittäin suurella kunnioituksella E pyytää teitä palatsiin, Granroth sanoo ja kutsuu sisään taloonsa.
Esa Granroth on valittu Suomen laiskimmaksi mieheksi useamman kerran. Hän kantaa titteliä suurella ylpeydellä. Kunniakirjat, joita hänelle on myönnetty laiskuuden ansiosta, komeilevat miehen asunnon seinällä. Suomen paras laiskottelija Esa Granroth oli vuonna 1995, ja City-lehti palkitsi E:n vuonna 1999.
Oululaismiehen laiskuudesta kertoo oivasti esimerkiksi se, että hänellä oli sama joulukuusi yli 40 vuotta.
Ei ole enää – tai oikeastaan on. Laiskuuttaan hän ei ole vain saanut siirrettyä kuusta piharakennuksesta sisään nykyiseen palatsiinsa.
Tie laiskuuteen vie sydämen kautta
69-vuotias muusikko E kertoo laiskotelleensa käytännössä läpi koko elämänsä. Sittemmin hän on omien sanojensa mukaan jäänyt eläkkeelle laiskottelustakin. Nyt päivät kuluvat laiskottelun syvintä olemusta pohtien. Hän ajattelee, että kun oivaltaa mitä laiskottelu oikeasti on, ymmärtää elämää.
Esimerkiksi hän ottaa naulojen vasaroinnin. Ensin kannattaa lyödä yksi naula ja jättää viereiset odottamaan. Sitten voi pysähtyä nauttimaan tekemästään, vähän hehkutella ja antaa ajatuksen levätä.
– Sitten, kun jossakin vaiheessa on sopiva fiilis, voi naulata ne loput neljä naulaa. Päivän työ on näin tehty.
E jatkaa tarinaa vielä niin, että sen jälkeen voi laiskotella loppupäivän. Oikeastaan, kun asiaa kunnolla miettii, sekään ei ole vielä varsinaista laiskottelua.
– Alitajuntasi ei ota vastaan laiskottelua, vaan siihen pitää päästä. Tie sinne vie sydämen kautta.
Vääränlainen laiskottelu ei Esa Granrothin mukaan tuo energiaa, vaan se muuttuu sairaudeksi. Hän sanoo, että siitä tulee vain stressi, ja jos se jatkuu kauan, menettää elämänhallinnan. E:n mukaan tämä kaikki on hyvin tarkkaa homma.
– Vain laiska voi pysyä terveenä.
Kolikon kaksi puolta
Esa Granroth on tehnyt vuosien saatossa laiskottelusta ihan oman taiteenlajinsa. Hän ei kuitenkaan kertomansa mukaan laiskottele siksi, että hänellä olisi fyysisesti erityisen väsynyt tai vetämätön olo. Kolikon toisena puolena, eli laiskuuden vastakohtana, on energia, ja sitä löytyy tarvittaessa hänestäkin.
– Sehän olisi tyhmyyttä, jos minä en pystyisi tekemään mitään. Se ei rakentaisi viisaammaksi.
Suomen laiskimmaksi tituleeratun miehen koti on yhtä persoonallinen kuin mies itse. Asunnosta löytyy pehmotiikereitä, kristallilamppuja ja punaisia satiinilakanoita.
Muusikon seiniä komistavat valokuvat, joissa mies poseeraa tunnettujen artistien kuten Dannyn, Vesa-Matti Loirin, Kari Tapion ja Arja Korisevan kanssa. Kari Tapio oli E:n hyvä ystävä.
Granroth pitää hyvänä sitä, että hän on muusikko ja omaa hyvän rytmitajun. Tällä tavalla hänen levysoittimensakin saa ottaa levon kannalta.
– Minun ei tarvitse laittaa levysoittimeen pyörimään Beatlesin Help-kappaletta, kun se soi päässäni jo valmiiksi.