Pk- ja kasvuyritykset haluaisivat Suomen satavuotisjuhlavuoden virallisen kampanjan valtakunnallisiksi yrityskumppaneiksi, mutta kumppanuuden hinta on niille liian kova.
Kumppanuus kiinnostaa, koska se tuo runsaasti näkyvyyttä kaikille mukana oleville yrityksille. Mukaan on toistaiseksi valikoitunut melko perinteinen lista nimiä: muun muassa Altia, Fazer, Fiskars, Finnair, Fortum, UPM, Metsä Group, Stora Enso, Marimekko, Nordea ja OP.
"Ei siellä oltu kiinnostuneita siitä, mitä teemme"
Puisia kukkia ja koriste-esineitä valmistava Johan ja pellavatuoteyhtiö Jokipiin Pellava olisivat halunneet valtakunnallisiksi kumppaneiksi juhlavuotta varten kehitetyillä tuotteillaan.
– Kun soitin sinne, konsultti kysyi ensimmäisenä yrityksemme liikevaihdon ja totesi heti perään, että ette varmaan halua osallistua tähän yksinänne, koska 30 000 euroa pitää laittaa hyväntekeväisyyteen, Johanin markkinoinnista vastaava Henna Rintamäki kertoo.
Hän kirjoitti aiheesta myös paljon keskustelua herättäneen kirjoituksen Facebookiin viikonloppuna.
– Ei siellä oltu kiinnostuneita siitä mitä teemme, vaan heti puhuttiin rahoista.
"Miksi ei katsota, paljonko tuotannosta on Suomessa?"
Samaa tarinaa kertoo Jokipiin Pellavan toimitusjohtaja Timo Laurila.
– Olemme kyllä aika suivaantuneinta. Miksi kriteereissä ei ollut mitään vaikkapa siitä, paljonko yrityksen tuotannosta on Suomessa?
Napue-ginistään tunnettu Kyrö Distillery olisi hakenut mukaan Suomi Finland 100:n valtakunnalliseksi yrityskumppaniksi uudella ruispohjaisella whiskyllään. Hanke tyssäsi silläkin osallistumisen hintaan.
– Jokin 1950-luvulla suunniteltu tuote on toki tärkeä Suomelle, mutta nykyään siihen liimataan tarra kylkeen Thaimaassa. Pitäisihän juhlia myös uusia innovatiivisia, kotimaassa valmistettuja tuotteita, Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen sanoo.
Hän kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin viime sunnuntaina, ja kertoo saaneensa sen jälkeen runsaasti palautetta muilta yrittäjiltä.
– Ainakin 70 yritystä on ollut yhteydessä ja pähkäillyt, että miten Suomi 100 voi toimia näin.
"Puheet kynnysrahasta ovat väärinymmärrystä"
Pk-yrityksiä Suomi Finland 100 -hankkeessa neuvova konsultti Jukka Kunnas korostaa, että yritykset voivat itse valita, mihin ne sijoittavat yhteiskunnalliseen tarkoitukseen vaaditut 30 000 euroa.
– Ne voivat käyttää sen vaikka uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Näin ollen ei missään tapauksessa ole kyse kynnysrahasta.
Suomen satavuotisjuhlavuodesta vastaavan pääsihteerin Pekka Timosen mukaan kyse on väärinymmärryksestä.
– Mitään kynnysrahaa ei ole. Totta kai kysyttäessä vastaamme, millaisilla summilla yritykset ovat lähteneet yleishyödyllisiin tekoihin. Se vaihtelee 30 000:sta yli miljoonaan euroon, Timonen sanoo.
Kultaseppä sanoo ottavansa valtavan taloudellisen riskin
Suomi Finland 100:n yhteistyökumppaniksi on hyväksytty yksi pieni yritys, alle puolen miljoonan euron liikevaihdon Kultaseppä Tarkkanen. Se on kehitellyt juhlavuodeksi Sibelius-monumenttia kuvaavan korun.
Tarkkasen yleishyödyllinen sijoitus on se, että se on lupautunut työllistämään ihmisiä oppipoika-kisälli-järjestelmällä.
– Itsellenikin tuli mieleen, että hakuprosessi on tehty isojen yritysten näkökulmasta. Mutta meillä oli tuo itsenäisyysvuoden juhlakoru valmiina, joten tämä Suomi 100 loksahti meille hyvin. Me tarvitsemme juuri tämänkaltaista näkyvyyttä, kultaseppämestari Mika Tarkkanen sanoo.
– Rahaa kuluu paljon, joten valtava riski tämä on. On katastrofaalista, jos tämä ei onnistu.
Pienille yrityksille suunnitellaan nyt uutta yhteistyömallia
Juhlavuoden yhteistyökumppaneita valittaessa kiinnitetään huomiota kolmeen asiaan: 1) mitkä ovat yrityksen omat teot eli esimerkiksi erikoistuote, jota se valmistaa juhlavuodeksi 2) miten laajasti yritys on valmis kertomaan tuotteiden ja juhlavuoden tarinaa eli viestimään ja 3) mitä yleishyödyllistä yritys tekee.
Pk-yritysten innostus juhlavuodesta on nyt noteerattu valtioneuvoston kansliassa, ja vielä marraskuussa avautuu Timosen mukaan “pienille yrityksille sopiva yhteistyökanava”. Se voi tarkoittaa esimerkiksi yrityksen kehittämää uutta tuotetta, johon se saa Suomi 100 -logon.
– Siinäkin edellytetään sitoutumista, pelkkä ilmoittautuminen ei riitä. Ei riitä, että painetaan vain logo johonkin. Pitää olla hyvä tarina ja yhteistyön pitää tuoda jotain uutta, Timonen sanoo.
Yrittäjät perustavat nyt oman kampanjan
Kyrö Distilleryn Lipiäinen pitää olennaisena, että pienillekin yrityksille luodaan juhlavuonna mahdollisuuksia saada näkyvyyttä.
– Jos pk-yrityksistä halutaan tämän kansan vientivetureita, ja valtakunnallinen taso varataan suuryrityksille, niin pieleen on menty. Ei mikään kasvua haluava yritys pysty vain täällä Pohjanmaan alueella toimimaan, Lipiäinen sanoo.
Lipiäinen ja Johanin Henna Rintamäki aikovatkin nyt perustaa virallisen satavuotisohjelman rinnalle oman Suomen seuraavat 100 vuotta -kampanjan.
– Siitä tulee ihmisten, ideoiden ja tuotteiden ohjelma. Kevyt konsepti, jossa on lähinnä ohjeistusta ja työkaluja, ei mitään osallistusmisrahoja. Porukat voivat lähteä tekemään ohjelmaa itse, Lipäiäinen sanoo.
– Teemme itse omat tuotelanseerauksemme ja yritämme inspiroida muitakin tekemään omat juttunsa, Rintamäki kertoo.