Ihmisaivoissa on kolme tasoa. Normaalisti käytöstämme säätelevät aivojen kehittyneet alueet.
Meillä kaikilla on kuitenkin syvälle alitajuntaan haudattuja asioita, joista emme ole tietoisia. Psykologi ja psykoterapeutti Lauri Mannermaa kutsuu niitä mielen miinoksi.
– Kun joku alkaa sorkkia niitä, aivojemme kehittyneet alueet menevät pois päältä. Kuin laitettaisiin valokatkaisimesta valot pois. Joudumme "alligaattorimoodiin", Mannermaa kuvailee.
Alligaattorimoodissa mies hyökkää tai pakenee
Varsinkin miehillä on yhä vaikeuksia kohdata omat vaikeat tunteensa. Miesten hoitamiseen erikoistuneen Mannermaan mukaan moni mies mieluummin tuhoutuu kuin ilmaisee tunteitaan. Uhattuna toimitaan harkitsemattomasti.
– Aikaperspektiivi häviää eikä tekojen seurauksia pysty arvioimaan. Haluamme vain takaisin omaan tasapainoon.
Kun tasapaino järkkyy, tyypilliset alligaattorimoodin toimintatavat ovat hyökkäys ja halu tuhota epätasapainon aiheuttaja, täysi vetäytyminen tai lamaantuminen.
Miinakenttä syntyy lapsuudessa
Nopeimmat napsahdukset tapahtuvat, kun kyse on meille läheisistä ihmistä. Jopa pääministerin käämit saattavat palaa, jos hän tuntee lähipiirinsä tulleen uhatuksi. Murtumiskohta tai miina rakentuu alitajuntaan jo lapsuudessa.
– Lapset skannaavat automaattisesti ympäristöään ja sosiaalisia vuorovaikutussuhteita. Ne asiat, joita lapsuuden ympäristössä ei hyväksytä, ikään kuin pyyhitään pois. Ne jäävät mieleen miinoiksi tai miinakentiksi, psykoterapeutti Lauri Mannermaa sanoo.
Kielletyt asiat eivät mahdu minäkuvaamme eivätkä omasta itsestämme luomaamme elämäntarinaan. Ne kuitenkin ovat yhä osa sitä, halusimme tai emme.
Uhkaavassa tilanteessa miinat sitten laukeavat. Siksi ne olisi tärkeä tunnistaa.
Miehelle miinan lähestyminen tarkoittaa tuhoa
Miinojen välttely ajaa lopulta umpikujaan.
– Usein miehet hakeutuvat psykoterapiaan vasta, kun heidän oma tarinansa ei enää pysty selittämään pahaa oloa pois. Miehillä ajatus kulkee usein, että "mä pärjään, mä pärjään" ja sitten he katkeavat.
Naisilla vaikeidenkin tunteiden ja sitä kautta mielen miinojen käsittely koetaan jotenkin miehiä sallitumpana.
– Yleinen oletus meillä miehillä vaan on, että tunteita ei saa olla. Että ne ovat heikkouden merkki ja häpeäksi. Siksi miinoista on muodostunut niin varmaa tuhoa merkitseviä, että niihin ei vaan mennä, kertoo psykoterapeutti Lauri Mannermaa.
Pura miina varovasti, mutta päättäväisesti
Vaikka miinojen lähestyminen voi olla kivuliasta, se olisi hyvä uskaltaa tehdä.
– Jos me emme itse tajua miinojamme, meidän koko elämämme muokkautuu niiden mukaisesti. Mitä enemmän miinoja on, sitä kapeampi on se elämänalue, jolla voimme toimia turvallisesti.
Jos tavallinen Matti Meikäläinen menee alligaattorimoodiin, tilanteen kannattaa ensin antaa rauhoittua ja palata myöhemmin miettimään, mikä sai päässä napsahtamaan.
– Pitäisi päästä oman hardwaren yläpuolelle. Silloin voisi nähdä, että mielikuvitukseni tuottama todellisuus ei ole oikeasti todellisuutta vaan palvelee minun vinoutunutta tarinaani, Mannermaa kuvailee.
Aina kotikonstit eivät riitä. Silloin apua kannattaa hakea ammattilaisilta.
Johtajien miinat vaarantavat turvallisuudentunteen
Oman katkeamispisteen tunteminen on tärkeää kaikille, mutta erityisen tärkeää se olisi johtavassa asemassa oleville. Muuten johtajan miinojen välttelytyyli siirtyy organisaatioon.
– Tällöin vaikeita asioita ei oteta puheeksi tai niistä puhutaan liikaa. Johtaja voi myös miinojaan vältelläkseen runnoa oma tarinansa läpi, vaikka se aiheuttaisi organisaatiolle haittaa.
Poliitikot ovat vielä tärkeämpiä esikuvia siitä, että liskomoodi ei vaikuta heidän päätöksentekoonsa.
– Poliitikkojen tai yritysjohtajien tärkein tehtävä olisi tuoda turvallisuudentunnetta, jotta meillä muilla olisi aivot päällä hyvällä tavalla.