Suomessa vuodenvaihteessa käynnistynyt perustulokokeilu on herättänyt suurta kiinnostusta maailmalla. Kahtatuhatta työtöntä koskeva kokeilu on kansainvälisesti poikkeuksellinen.
Kela kertoo vastanneensa viime päivinä kymmeniin ulkomaisten viestimien kyselyihin asiasta.
– Suomi on saanut valtavasti positiivista maabrändiä kohotettua. Ulkomaisessa mediassa on oltu kiinnostuneita yllättävän laajalti, iloitsee tutkimusta vetävä Kelan yhteiskuntajohtaja, professori Olli Kangas.
Hän vertaa perustulon nostattamaa kiinnostusta äitiyspakkauksen aikaisemmin saamaan myönteiseen huomioon.
"Kuin mannaa taivaasta"
Perustulokokeilulla pyritään selvittämään, voitaisiinko sosiaaliturvajärjestelmää uudistaa perustulolla ja onnistuttaisiinko näin poistamaan kannustinloukkuja ja vauhdittamaan taloutta. Kokeilussa kukin työtön saa 560 euroa perustuloa kuussa. Maksu jatkuu, vaikka töitä löytyisi.
Kankaan mukaan kyselyitä on tullut muun muassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Koreasta ja Japanista sekä eri puolilta Eurooppaa, etenkin Hollannista ja Ranskasta, jotka parhaillaan harkitsevat omia perustulokokeilujaan.
– Väärinymmärryksiäkin on ollut. Yhtäältä on ajateltu, että tämä on kuin mannaa taivaasta, ilmaista rahaa laiskoille. Toisaalta on ihmetelty, että eihän tämä 560 euroa riitä mihinkään, Kangas kuvaa.
Torstaina Kangas oli muun muassa qatarilaisen uutiskanavan al-Jazeeran haastateltavana.
Julkaistuissa jutuissa on kiinnitetty huomiota Suomen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteisiin ja kannustinloukkoihin.
Esimerkiksi uutistoimisto AP julkaisi alkuviikosta perustulokokeilusta jutun, joka levisi laajalti kansainvälisissä viestimissä. Jutussa Suomen kerrottiin olevan ensimmäinen maa Euroopassa, joka alkaa maksaa työttömille kuukausittaista perustuloa.
Kokeilua kuvattiin ainutlaatuiseksi, ja sen tavoitteiksi nimettiin byrokratian ja paperisodan vähentäminen, köyhyyden lievittäminen ja työllisyyden vauhdittaminen.
Jutussa pohdittiin myös, kuinka työtön saattaa kieltäytyä matalapalkkaisesta tai lyhytaikaisesta työsuhteesta pelätessään menettävänsä sen johdosta tukia.
”Kuinka moni törsää rahansa vodkaan?”
Jo joulun alla yhdysvaltalainen New York Times -lehti julkaisi laajan jutun Suomen perustulokokeilusta. Otsikko mainosti, että Suomesta sai ilmaista rahaa.
Lehti kävi Oulussa katsomassa Nokian alamäen jälkeensä jättämiä työttömiä. Nykyinen monimutkainen työttömyysturvajärjestelmä kannustinloukkuineen ei näytä suosivan heidän työllistymistään, lehti arvioi.
Lehden mukaan Suomen hallitusta kiinnostavat perustulon vaikutukset.
– Hakeutuuko useampi ihminen töihin tai perustaa oman yrityksen? Kuinka moni lopettaa työnteon tyystin ja törsää rahansa vodkaan? Entä ne, jotka vapautuvat työttömyysjärjestelmän aikaavievästä vyyhdistä – käyttävätkö he vapauttaan kouluttautumiseen ja valmistautuakseen uutta lupaavaa uraa varten? lehti kyseli.
Lehden mukaan vastauksen etsinnällä alkaa olla kiire työelämän ja työmarkkinoiden maailmanlaajuisessa murroksessa. Populistiset liikkeet leviävät ja eliittejä vastusteaan.
"Perustulon maailmanlaboratorio"
Viestimet ovat halunneet tietää, miten Suomen kokeilu toimii, kuinka siihen osallistuvat ihmiset on valittu ja onko Suomella varaa kalliiksi mielletyn perustulon käyttöönottoon laajemmin.
Espanjalaisen El País –lehden jutussa Suomi kuvataan vastuullisten ihmisten maaksi, jossa perustuloa ei pidetä lahjoituksena vaan mahdollisuutena vauhdittaa taloutta ja innostaa väestöä uuteen liiketoimintaan ja yrittäjyyteen.
Suomi, perustulon maailmanlaboratorio, lehti otsikoi.
Lottovoittokaan ei vie perustuloa
Ranskalainen Le Monde -lehti puolestaan luonnehti myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) olevan vakuuttunut siitä, että näin suomalaisia kannustetaan yritteliäisyyteen ja liikkuvuuteen.
– Perustuloa ei tarvitse ilmoittaa verottajalle eikä sitä menetä, vaikka lottovoitto osuisi kohdalle, kuvasi perustulokokeilua vuorostaan espanjalainen El Mundo.
Kokeilussa on ihmetyttänyt, miksi mallin rahoitus eli verotus ei ole myös mukana testivaiheessa. Kela kertoo pyrkivänsä saamaan verotukseen liittyvät näkökohdat mukaan seuraavaan kokeiluun – mikäli sellainen joskus tulee.
Perustulosta on puhuttu kansainvälisesti jo vuosikymmeniä. Nykyään se nivoutuu keskusteluun uhkakuvista työn loppumisesta ja silppuuntumisesta. Pitkät ja vakituiset työsuhteet harvenevat, kun esimerkiksi keikkatyö lisääntyy ja teknologian kehitys syö perinteisiä työpaikkoja.
Poikkeuksellinen kokeilu
Pieniä kokeilujakin on ollut muualla, mutta ei koskaan Suomen kaltaisissa olosuhteissa.
– Missään vastaavassa maassa, jossa on jollain tavoin institutionalisoitu sosiaalipolitiikka, ei ole vielä kokeiltu perustulon tyyppistä vipstaakia. Suomen sosiaalipoliittinen järjestelmä on hyvin monimutkainen, Kangas huomauttaa.
Tällä hetkellä kokeiluja valmistellaan ainakin Hollannissa, Kanadassa, Britannian Skotlannissa, Ranskassa sekä Kalifornian Piilaaksossa. Pienimuotoisia hankkeita on ollut myös Italiassa, Keniassa, Ugandassa ja Intiassa.
Sveitsissä äänestäjät torjuivat perustulosuunnitelman kansanäänestyksessä viime vuonna.