Eläkeuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Se nostaa vanhuuseläkeikää suurella osalla suomalaisista: käytännössä kaikilla, jotka ovat syntyneet vuoden 1954 jälkeen.
Yle Uutiset pyysi Eläketurvakeskukselta laskelmia siitä, mikä on eri vuosina syntyneiden eläkeikä ja elinajanodote eläkkeellä.
Kun elinikä nousee, työuria pidennetään, mutta miten käy eläkeajan? Piteneekö sekin samassa suhteessa?
Onko uudistus oikeudenmukainen?
Kun tarkastellaan alinta vanhuuseläkeikää, laskurin luvut osoittavat yksinkertaistettuna, että mitä vanhempi olet, sitä aiemmin saat jäädä eläkkeelle. Mutta – elät myös eläkkeellä keskimäärin lyhyemmän ajan kuin nuoremmat.
Kääntäen: mitä nuorempi olet, sitä kauemmin sinun pitää jaksaa töissä, mutta myös keskimääräinen eläkeaikasi on hieman pidempi.
– Kun elinaika pitenee, on oikeudenmukaista, että se jakautuu sekä työssä vietettyyn aikaan että eläkkeellä vietettyyn aikaan. Tavoite on, että työssä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhde pysyisi suurin piirtein samana yli sukupolvien, kertoo tutkimusjohtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.
Tämä näyttääkin karkeasti katsottuna toteutuvan, kun tarkastellaan alinta vanhuuseläkeikää.
Jos taas tarkastellaan tavoite-eläkeikää, eläkeuudistus ei vaikutakaan enää niin oikeudenmukaiselta eri sukupolvien välillä. Tavoite-eläkeikä on se ikä, jossa eläkkeen saa täysimääräisenä.
Nuorten täytyy ennen eläkkeelle jäämistä tehdä vuosikausia pidempi työura kuin keski-ikäisten ja sitä vanhempien, mutta nuorten eläkeaika ei ole pidempi kuin muilla. Kaikkien ikäryhmien elinajanodote tavoite-eläkeiässä liikkuu 20 vuoden molemmin puolin.
Suhde työssäolo- ja eläkeajan välillä ei siis olekaan kaikilla sama.
Jos laskelma kävisi toteen, esimerkiksi vuonna 2000 syntynyt tekisi töitä 7 vuotta ja 5 kuukautta kauemmin kuin vuonna 1955 syntynyt, mutta eläisi eläkkeellä keskimäärin reilun vuoden vähemmän.
Laskurin avulla voit itse vertailla eri ikäryhmien eläkeikää ja eläkeaikaa. Miten uudistus kohtelee sinua? Entä nuorempia ja vanhempia?
Elinajanodote eläkkeellä on laskettu sille vuodelle, jolloin eläkkeelle jäädään. Laskuri ei näytä siis elinajanodotetta tällä hetkellä.
Suurin osa valitsee alimman eläkeikän
Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Kautto muistuttaa, että jos eläkeuudistusta ei olisi tehty ja ihmiset jäisivät tulevaisuudessakin vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaina, he eläisivät muutaman vuoden päästä eläkkeellä keskimäärin 25–30 vuotta.
Lasku tulisi työssäkäyvien maksettavaksi. Suomessa kukin sukupolvi kustantaa käytännössä edellisten sukupolvien eläkkeet.
Kauton mukaan tähän mennessä suurin osa ihmisistä on jäänyt eläkkeelle alimmassa mahdollisessa vanhuuseläkeiässä, jos mahdollista. Saman kehityksen uskotaan jatkuvan, vaikka elinaikakerroin leikkaakin tällöin eläkettä.
– Laskelmat tehdään realistisesti ja otamme huomioon sen, että osa joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, osa työttömäksi ja suuri osa työskentelee vanhuuseläkkeen alarajaan asti. Moni jättää hakemuksen heti siinä vaiheessa, kun se on mahdollista. Silloin kuukausieläkkeeseen tehdään elinaikakertoimen perusteella tehtävä korjaus, Kautto muistuttaa.
– Se on itse kunkin oma valinta, onko se taso sellainen, jolla katsoo pärjäävänsä. Jos jaksaa töissä pidempään, saa palkkatulon ja korkeamman eläkkeenkin.
Työ on paras eläketurva
Jo nyt on joka tapauksessa selvää, että vuonna 2016 tehdyt laskelmat tulevat muuttumaan, koska kuolleisuus tuskin säilyy vuoden 2016 tasolla ikuisesti.
Lisäksi on erittäin todennäköistä, että eläkelait ehditään kirjoittaa uusiksi vielä moneen kertaan ennen kuin vuonna 2000 syntynyt ehtii eläkkeelle.
Yksinkertainen johtopäätös tästä kaikesta on edelleen se, että Suomessa paras eläketurva minkä ikäiselle tahansa on edelleen työnteko.
Niitä ihmisiä, jotka elävät pätkätyökierteessä tai joilla ei ole töitä, tämä ei tietysti lohduta.
Juttua täydennetty 6.11.2016 kello 11.50: Lisätty lauseet "Elinajanodote eläkkeellä on laskettu sille vuodelle, jolloin eläkkeelle jäädään. Laskuri ei näytä siis elinajanodotetta tällä hetkellä."