Kiinan valtion lehdet ovat varoittaneet Yhdysvaltoja laajamittaisesta sodasta, jos Yhdysvallat estää Kiinan pääsyn kiistellyille Etelä-Kiinan meren saarille.
Kiina valtio antaa varoituksensa lehtien kautta, selittää Itä-Aasian turvallisuuteen perehtynyt tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.
– Kiinan johto antaa näiden lehtien välityksellä viestin, että se seuraa, mitä siitä maailmalla puhutaan ja on valmis puolustamaan etujaan. Lehdet ovat eräänlaisia vahtikoiria, Kallio sanoo.
Kiinan ja Donald Trumpin tulevan hallinnon välillä on useita kiistakysymyksiä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia maiden välillä.
1. Kiina rakentaa saaria Etelä-Kiinan merellä
Kiinan mielestä Vietnamin ja Filippiinien välissä sijaitseva merialue on osa Kiinaa, vaikka se sijaitsee kaukana maan eteläpuolella.
Etelä-Kiinan meren pohjassa uskotaan olevan runsaasti öljyä ja kaasua. Merestä nousee lisäksi suuria kalansaaliita. Kaikki meren rantavaltiot ovat vaatineet itselleen omaa osuuttaan.
Kiina on rakentanut meren koralliriutoille tukikohtia, ja sen kalastusalusten kyydissä seilaa puolisotilaallisia joukkoja.
Barack Obaman hallitus ei ole ottanut virallista kantaa kiistaan. Tiistaina Donald Trumpin ulkoministeriksi valitsema Rex Tillerson kuitenkin sanoi, että Kiinan vaatimukset ovat laittomia.
– Kiinalle on lähetettävä ensin selkeä viesti siitä, että saarien rakentaminen loppuu, ja seuraavaksi heitä ei tule päästää saarille, Tillerson sanoi.
Tillerson vertasi saaria Venäjän miehittämään Krimin niemimaahan. Hän ei kuitenkaan kertonut tarkemmin, miten Yhdysvallat voisi karkottaa Kiinan alukset mereltä.
Tutkija Jyrki Kallion mukaan lausunto ei näytä harkitulta.
– Vaikuttaa, että Tillerson on puhunut ohi suunsa. Hän ei voi tarkoittaa, mitä sanoo. Yhdysvallat ei pysty rajoittamaan Kiinan laivaston liikkumista Etelä-Kiinan merellä ilman, että se johtaisi mahdollisesti laajaan sotilaalliseen selkkaukseen.
Kallion mukaan kaikki häviäisivät, jos tilanne Etelä-Kiinan merellä kärjistyy.
– Etelä-Kiinan meri on maailmatalouden kannalta tärkeä kauttakulkureitti. Merenkulun vapaus alueella on tärkeää sekä Kiinalle että Yhdysvalloille.
2. Taiwan on osa Kiinaa – vai onko?
Kiinaa on ärsyttänyt tulevan hallinnon yhteydenpito Taiwaniin. Joulukuun alussa Donald Trump keskusteli Taiwanin presidentin Tsai Ing-wenin kanssa puhelimitse.
Kiinan kanta on yhä se, että Taiwan ei ole itsenäinen valtio vaan kapinoiva Kiinan maakunta.
Kiina vaatii muilta mailta niin sanottua yhden Kiinan politiikkaa, eli se ei salli muiden maiden tunnustavan Taiwaniin itsenäisyyttä, jos ne haluavat olla suhteissa Kiinaan.
Jyrki Kallion mukaan Kiinan johto ei aio joustaa vaatimuksistaan.
– Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde perustuu yhden Kiinan politiikan tunnustamiselle. Kiina ei ole valmis käymään kauppaa siitä. Jossakin vaiheessa myös Trump tajuaa tämän.
Yhdysvallat ryhtyi noudattamaan politiikkaa vuonna 1979. Yhdysvaltojen ja Taiwanin johtajat eivät ole olleet virallisesti yhteydessä sen jälkeen. Yhdysvallat antaa Taiwanille kuitenkin sotilasapua ja on luvannut puolustaa sitä hyökkääjiltä.
Kallion mukaan Trump lähtee tuskin kehittämään suhteita Taiwaniin Kiinan kustannuksella.
– En pidä todennäköisenä, että Trump lähtisi kyseenalaistamaan yhden Kiinan politiikkaa. Se tarkoittaisi sitä, että Kiinan ja Yhdysvaltojen diplomaattisuhteet katkeaisivat.
3. Pohjois-Korea on ongelma kaikille
Pohjois-Korea on pitänyt Yhdysvaltoja vihollisenaan vuosikymmeniä, ja Kiina on ollut käytännössä sen ainoa tukija. YK on määrännyt Pohjois-Koreaa vastaan pakotteita, sillä se kehittää luvatonta ydinaseohjelmaa.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un julisti uuden vuoden puheessaan, että maa on tänä vuonna valmis kokeilemaan mannerten välistä ohjusta. Se ulottuisi Kimin mukaan Yhdysvaltoihin asti.
Donald Trump ilmoitti pian Twitterissä, ettei ohjuskoe tule onnistumaan. Lisäksi hän valitti, ettei Kiina auta Pohjois-Korean hillitsemisessä.
Jyrki Kallion mukaan Trumpin moitteet eivät ole täysin oikeutettuja. Pohjois-Korean ja Kiinan suhteet ovat viime vuosina viilentyneet.
– Kiina on tiukentanut linjaansa ja tullut lähemmäksi muun kansainvälisen yhteisön näkemyksiä, Kallio sanoo.
4. Trump syyttää Kiinaa talouden ongelmista
Suurin kysymysmerkki ovat Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet. Yhdysvaltojen kauppatase Kiinaan on pahasti alijäämäinen, eli se tuo Kiinasta tavaroita paljon kalliimmalla kuin mitä se vie maahan.
Donald Trump on syyttänyt Kiinaa Yhdysvaltojen talouden ongelmista. Trumpin mielestä halpatuonti Kiinasta on hävittänyt amerikkalaisia työpaikkoja.
Hän syyttää Kiinaa myös valuuttansa peukaloimisesta siten, että kiinalaiset vientituotteet ovat suhteettoman halpoja. Talouslehti Forbesin mukaan Kiina on tosin peukaloinut viime vuosina valuuttaansa toiseen suuntaan eli kalliimmaksi.
Trump voi halutessaan julistaa Kiinan virallisesti valuutan peukaloijaksi, minkä jälkeen hän voisi rajoittaa sen kanssa käytävää kauppaa. Tutkija Jyrki Kallio kuitenkin arvelee, ettei Yhdysvaltojen kannata aloittaa kauppasotaa.
– Kauppasodilla on taipumus kärjistyä, toimet johtavat vastatoimiin. Tällaisessa tilanteessa ei olisi voittajia vaan vain häviäjiä, hän sanoo.
Kallion mukaan Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteet uhkaavat kääntyä nyt huonompaan suuntaan. Siitä ei olisi kuitenkaan mitään hyötyä Yhdysvalloille.
– Kiina on Yhdysvalloille elintärkeä kumppani kaupassa ja taloudessa. Yhteistyö monilla aloilla maailmanpolitiikassa ja kansainvälisessä politiikassa on tärkeää molemmille maille.
