Suomalaisten eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on kohentunut selvästi vuoden 1995 jälkeen.
Eläketurvakeskuksen laajasta tutkimuksesta selviää, että keskimääräinen kokonaiseläke nousi kahden vuosikymmenen aikana yli kolmanneksen – noin 1 200 eurosta reiluun 1 600 euroon. Käytettävissä olevat tulot ja kulutus ovat nousseet lähes puolella.
Eläkkeiden keskitaso pitää myös pintansa verrattuna palkansaajien tuloihin. Keskieläkkeen taso suhteessa keskiansioihin on ollut koko tutkimusjakson noin 50 prosenttia. Käytettävissä oleva tulo on vaihdellut 70–80 prosentin välillä verrattuna palkansaajiin.
Keskieläkkeiden nousuun ovat tosin vaikuttaneet merkittävimmin muutokset eläkeläisten joukossa. Eläkkeelle on siirtynyt suurten ikäluokkien myötä uutta väkeä, joka on ollut työeläkejärjestelmän piirissä koko pitkän työuransa ajan. Samalla pieniä kansaneläkkeitä nauttivia on poistunut joukosta.
Mutta Eläketurvakeskus on tarkastellut myös henkilöitä, jotka ovat olleet eläkkeellä koko tutkimusjakson. Heidänkin eläkkeensä ovat nousseet 21 prosenttia 1 250 eurosta reiluun 1 500 euroon.
– Päätuloksena on, että eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana, sanoo Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen.
Taistelu taitetusta indeksistä
Tutkimuksen mukaan suomalaiset eläkeläiset nauttivat hieman parempaa toimeentuloa kuin eurooppalaiset keskimäärin.
Suuria toimeentulovaikeuksia kokee eläkeläisistä eurooppalaisittain hyvin pieni osuus: 1,2 prosenttia vuonna 2014. Lievemmistä vaikeuksista kertoi reilut 16 prosenttia. Suuria vaikeuksia kokevien osuus on pienempi kuin suomalaisten työikäisten keskuudessa.
Tutkimusjakson aikana Suomessa on ollut käytössä paljon kiistelty taitettu indeksi, joka on sitonut eläkkeiden kasvun yleiseen hintatasoon eikä palkkojen kehitykseen. Indeksin vastustajat ovat tehneet eduskunnalle kansalaisaloitteen indeksin purkamiseksi, koska se heidän mukaansa köyhdyttää eläkeläiset.
– Tutkimustulos osoittaa, että eläkeläisten köyhyys ei ole kasvanut tämän 20 vuoden aikana, toteaa Eläketurvakeskuksen Susan Kuivalainen.
Taitetun indeksin näkyvin vastustaja Kimmo Kiljunen ei niele näkemystä alkuunkaan.
– Taitettu indeksi köyhdyttää eläkeläisiä rakenteellisesti, koska ansiotulot nousevat nopeammin kuin eläkkeet. Suhteessa elintason nousuun suomalaisessa yhteiskunnassa eläkkeensaajat köyhtyvät.
Kiljunen pitää yllättävänä tulosta, jonka mukaan hyvin pieni osa eläkeläisistä kokee suuria toimeentulovaikeuksia.
– Tulee vähän tuntemattoman sotilaan Hietanen mieleen, että rätingit kertovat kaloreiden riittävän, mutta maha sanoo toista. Valtaosa eläkkeensaajista on erittäin pienituloisia ja erittäin suuri joukko elää köyhyysrajan alla.
Työkyvyttömät ja iäkkäät naiset heikoimmilla
Eläketurvakeskuksestakin korostetaan, että eläkeläisten joukkoon mahtuu myös ryhmiä, joilla on tiukkaa. Heikoimmin menee alle 55-vuotiailla työkyvyttömyyseläkeläisillä, joiden suhteellinen toimeentuloasema on vain heikentynyt 20 vuodessa.
Myös yli 75-vuotiaissa naiseläkeläisissä on paljon erittäin pienituloisia. Yksinasuvilla eläkeläisillä pienituloisuusriski on suurin.
Koko eläkeläisten joukossa naisten ja miesten eläkkeiden ero on kaventunut. Naisten eläkkeet ovat keskimäärin edelleen selvästi miesten eläkkeitä pienempiä, mutta erityisesti työeläkkeiden taso on noussut miehiä nopeammin.
Eläkeläiset varakkaampia kuin palkansaajat
Kokonaiskuvassa näkyy myös, että eläkeikäisten keskimääräinen nettovarallisuus on selvästi työikäisiä suurempaa ja ero on viime vuosina kasvanut eläkeläisten hyväksi.
Eläkeläistalouksien keskimääräinen nettovarallisuus on 20 vuodessa yli kaksinkertaistunut noin 150 000 euroon. Palkansaajien vastaava luku on noin 100 000 euroa.
Eron kasvamista selittää ennen kaikkea se, että kiinteistöjen hinnat ovat nousseet pitkään ja eläkeikäiset ovat yleensä saaneet asuntonsa maksettua.