Aurinkoenergia on vastoin yleistä odotusta jo nykyisellään erittäin kannattava energiamuoto. Kannattavuus syntyy Aalto-yliopiston professorien Seppo Junnilan ja Jussi Vimparin mukaan yllättävästi siitä, että aurinkoenergiaa tuotetaan kasvavissa urbaaneissa kaupungeissa.
Toistaiseksi energian kannattavuutta on laskettu energiateollisuusjohtoisesti hyvin perinteisellä tuotantolähtöisellä investointimallilla. Muilla teollisuudenaloilla on kuitenkin jo jonkin aikaa ymmärretty, että asiakaslähtöinen liiketoimintamalli on usein tuottavampi toimintatapa.
Junnila ja Vimpari tekivät juuri tämän muutoksen - he tutkivat tuotantolähtöisestä asiakaslähtöiseen investointimalliin siirtymistä ja saivat varsin yllättävän tuloksen.
Tutkimustulokset on julkistettu artikkelissa Renewable and Sustainable Energy Reviews -julkaisussa
– Katsoimme tilannetta kiinteistönomistajan näkökulmasta eikä energian tuotannon näkökulmasta. Se on uusin tieteellinen oivallus siinä. Eri teollisuudenalat arvioivat rationaalisesti eri tavalla kannattavuuden, kertoo professori Seppo Junnila.
Aurinkoenergian kannattavuuden kasvuun vaikuttaa kaksi mekanismia.
– Toinen on tuotantoketjun lyheneminen, välistä jää moni toimija pois, jonka on saatava oma kannattava siivunsa. Toinen on käyttäjälähtöinen mekanismi. Kasvavissa kaupungeissa aurinkoenergia tulee kannattavammaksi, kun tilalle tulee varmemmin kysyntää, jolloin sen riski laskee. Tällöin tuottavuus nousee, professori kuvaa tilannetta.
Urbanisoituminen lisää aurinkoenergian kannattavuuta
Kaupunkiseudun elinvoimaisuus on ratkaiseva tekijä isoissa metropoleissa, kuten Lontoon tai Amsterdamin keskustassa kiinteistösijoittajan investointi aurinkokennoon on kannattavampaa kuin Ateenassa tai Sevillassa, vaikka näissä aurinko paistaa enemmän.
– Puhutaan, että on kolme merkittävää tekijää sijainti, sijainti, sijainti. Se on saman ilmiön rahataloudellinen merkitys, sanoo Seppo Junnila.
Saimme tulokseksi, että alhaisimmilla mahdollisilla sähkönhinnoilla, silläkin se on kannattavaa parhailla sijainnilla tällä hetkellä ja muualla muutaman vuoden sisällä. Seppo Junnila, professori, Aalto-yliopisto
Professorit tutkivat myös Suomessa lukuisia toimistokiinteistöjä. Niihin etsittiin alhaisin löydettävissä oleva sähkön hinta. Alimmillaan isot kiinteistösijoittajat saavat sähkönsä 6,5 sentin kilowattituntihinnalla (kWh). Keskimäärin kuluttuja maksaa sähköstään 10-11 senttiä/kWh ja muut noin 8 senttiä/kWh.
– Saimme tulokseksi, että alhaisimmilla mahdollisilla sähkönhinnoilla, silläkin se on kannattavaa parhailla sijainnilla tällä hetkellä ja muualla muutaman vuoden sisällä. Jos otamme keskimääräisen sähkönhinnan, joka on 20 % korkeampi, niin se olisi jo nykyisillä hinnoilla monessa paikkaa kannattavaa, arvioi Seppo Junnila.
Aurinkoenergian läpimurtoa odotetaankin aivan lähiaikoina, vaikka isot kiinteistösijoittat, kuten Kesko ja S-ryhmä, vasta aloittelevat kauppakeskustensa ja jakelukeskustensa kattamista aurinkopaneeleilla.
– Nyt on käännepiste ilmassa. Seuraavan kolmen vuoden aikana ne tulevat lisääntymään hyvin radikaalisti, koska taloudellinen yhtälö jo sanoo, että jos sijoittaa kiinteistöön, niin samalla logiikalla kannattaa sijoittaa aurinkokennoon, visioi professori Junnila.
Kaupunkikeskuksiin rakennettavan aurinkoenergian etuna on se, että raskasta infraa ei tarvita, kuten usein muun hajautetun tuotannon kohdalla on tehtävä. Tuotanto ja kulutus ovat lähellä toisiaan.
Aurinkoenergian käytön kasvuun päätyy myös tuore selvitys hajautetun energiatuotannon mahdollisuuksista, jonka Pöyry Management Consulting Oy teki valtioneuvoston tilauksesta.