Hämeenlinnan Rengossa torstaina järjestetty susi-ilta keräsi yli 200 ihmistä Kirkonkylän koulun liikuntasaliin. Riista-asiantuntijoiden esitelmien jälkeen keskustelussa esille nousi joidenkin metsästäjien halu päästä eroon kaikista susista Rengon alueella.
Linnan Erämiesten jäsen Raimo Leppä ei kaipaa Renkoon yhtään sutta jakamaan samaa saalista metsästäjien kanssa.
– Sudet pitäisi poistaa täältä kaikki, ne eivät kuulu tänne Rengon alueelle. Täällä ei ole elintilaa niille. Niitä tulee koko ajan lisää ja katras kasvaa, elintila loppuu.
Leppä katsoo, että metsän riista kuuluu metsästäjille.
– Metsästäjät ovat panostaneet isoilla summilla metsästysmajoihin ja haluavat harrastaa peuran, hirven ja pienpetojen metsästystä. Monessa seurassa tehdään ruokintaa suurilla rahoilla.
– Sudet vievät sen, mitä me olemme suurella työllä saaneet aikaiseksi tänne. Sudet syövät keskimäärin 365 päivää vuodessa. Metsästäjät eivät metsästä kuin pari-kolme kuukautta.
– Kyllä se harmittaa, kun sudet syövät meidän evästä. Ja kun se on niin raaka, se on se pahin homma siinä, huomauttaa Raimo Leppä.
Aluesihteeri Karri Jutila Etelä-Hämeen Luonnonsuojelupiiristä ei yhdy Lepän näkemykseen raakamaisuudesta. Jutila pitää luonnollisena sitä, että pedot syövät toisia eläimiä. Hän ei näe mitään luonnotonta siinä, että sudet tappavat peuroja elääkseen.
Susikiihko ihmetyttää
Rengon Kaloisissa asuva pienen kaksosten äiti Riitta Kopra suhtautuu susiin ymmärtäväisesti.
– Mä ajattelen niin, että ne ovat tulleet tänne ja niillä on oikeus olla täällä. Minun mielestä ihmisellä ei ole oikeutta määritellä sitä, mikä petoeläin täällä saa olla ja mikä ei.
– On tietysti ymmärrettävää, että se on uusi asia ja se herättää paljon epäilyksiä ja pelkojakin.
Kopra sanoo, että sudet eivät häntä pelota, mutta aluksi hänkin oli huolissaan oman hevosensa ja poninsa puolesta.
– Olin huolissani, mutta sitten rakensin eläimille petoaidan tapaisen aidan. Sen jälkeen en ole ollut huolissani niidenkään puolesta.
Riitta Kopra ei ymmärrä metsästäjien suurta kiihkoa tappaa kaikki sudet Rengosta.
– Haluaisin ymmärtää, mutta on hirveän vaikea ymmärtää. Onko kysymys alun perin pelosta, mikä on päässyt jylläämään ja sitä myöten muuttunut vihaksi? Tällä hetkellä on todella vaikea ymmärtää sitä, jos oikeasti kaikista halutaan päästä eroon.
– Vaikuttaa siltä, että metsästäjät pelkäävät susia enemmän kuin äidit, pohtii Riitta Kopra rauhalliseen renkolaiseen tyyliin.
Susilauman tulevaisuutta vaikea ennustaa
Tällä hetkellä kaikki neljä suurpetoa elävät Etelä-Hämeessä, kertoo riistasuunnittelija Marko Muuttonen Suomen Riistakeskuksesta. Vähälukuisin on ahma, josta tehdään muutama havainto vuodessa. Ilveksiä on eniten.
Rengon susilauma on Suomen suurimpia. Poikkeusluvin laumasta ammuttiin tammikuun aikana kaksi urossutta. Arviot lauman koosta vaihtelevat.
– Laumassa on ilmeisesti edelleen yhdeksän sutta, arvioi suurpetoyhdyshenkilö Jarmo Käki Rengon riistanhoitoyhdistyksestä.
Lauman tulevaisuutta riista-asiantuntijat eivät lähde ennakoimaan. Jos alfa-pariskunta voi hyvin, se lisääntynee tulevaisuudessakin Rengossa. Samalla aiemmat pennut hakeutuvat uusille alueille ja perustavat kenties itselleen oman reviirin. Mihin, sen aika näyttää. Tällä hetkellä merkkejä on siitä, että Etelä-Hämeessä uusi susireviiri saattaa syntyä alueen itäosaan.
Rengon susista on kerätty yli 30 ulostenäytettä DNA-tutkimuksia varten. Niiden perusteella yksilöt pystytään erottamaan toisistaan. Niiden perusteella voi olla mahdollista selvittää sekin, mistä lauman alfa-yksilöt ovat Renkoon tulleet. Tuloksia DNA-näytteistä on odotettavissa kevättalvella.