Tero Kallio on autoteollisuuden ja autojen maahantuojien etuja valvovan Autotuojat ry:n toimitusjohtaja. Hymyilevä mies on totuttu näkemään julkisuudessa aina silloin, kun media haluaa tietää, mitä autokauppa asioista ajattelee.
Viikko sitten Kallio ei hymyillyt. Yle oli keskiviikkona julkaissut otteita Bernerin paperiksi kutsutusta liikenneverkkoselvityksestä. Kun siinä mainittiin, että autoverosta luovuttaisiin, alkoi Kallion puhelin piipittää taukoamatta.
– Itse sain sen selvityksen vasta torstain julkaisutilaisuudessa. Liikenne- ja viestintäministeriö kävi toki tiistaina pääkohtia kanssani läpi. Se oli sellainen kohteliaisuus että jotain kerrottiin.
Tieto Bernerin paperista levisi tuona keskiviikkona autoliikkeiden lasikoppeihin muutamassa minuutissa. Automyyjien kierrokset nousivat heti ja kuumana kävivät monet muutkin. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) itse ei ollut tässä vaiheessa sanonut vielä sanaakaan.
– Ensimmäisenä yritin rauhoitella väkeä Facebookissa, että ei ammuta tätä nyt alas. Ykkösviesti oli, että tämä on vasta selvitys, Kallio muistelee.
Väliaikainen autovero tulossa eläkeikään
Kallion johtama yhdistys on ikivanha. Se perustettiin Suomen automobiilikauppiaiden yhdistyksen nimellä tammikuun 27. päivänä 1925. Yhdistys perustettiin puimaan autokaupan hankalaa rahoitustilannetta, edistämään uusien autojen kauppaa ja ratkaisemaan mitä tehtäisiin alati lisääntyville käytetyille autoille. Nimi muuttui 1955.
Tero Kallio tuli toimitusjohtajaksi syksyllä 2010. Hän on tuhansia kertoja eri tilaisuuksissa hokenut, miksi autoverosta pitäisi uuden auton ostamisen yhteydessä päästä eroon ja veroa maksaa sen sijaan auton käytöstä.
– Eli hankinnan verotuksesta käytön verottamiseen. Se viesti menee läpi vain toistolla. Joskus meidän toimistossa joku sanoi, että mehän ollaan just lähetetty tällainen samanlainen tiedote, Kallio naurahtaa.
Mutta autoverolevy on pyörinyt Autotuojien soittimessa jo paljon ennen Tero Kallion syntymää. Alkusysäyksen antoi V.J. Sukselaisen hallitus, joka otti Suomessa käyttöön väliaikaisen autoveron vuonna 1957.
Valtion kassa oli tuolloin tyhjä. Autoilijoilla oli rahaa. Tätä yhdeksi vuodeksi suunniteltua väliaikaisuutta on nyt kestänyt 60 vuotta.
Syyllinen kuljettaja pahassa autossa
Ulkopuolelta katsottuna Tero Kallio on yksi maamme tunnetuimmista lobbareista. Kallio tuntee maineensa, mutta sanoo olevansa mieluummin ”edusmies”.
– Lobbariksihan se kääntyy ihmisten suussa ja usein hämärtyy se, että olisimme lobbausorganisaatio. Itse en ajattele koskaan, että tehtäväni on myydä ihmisille mahdollisimman paljon autoja. Käsi sydämellä voin näin sanoa. Me olemme asiantuntijaorganisaatio.
Ja on Kalliolla autoista paljon muutakin sanottavaa kuin autoveron poisto. Ympäristöasiat ovat automiehen mielessä. Yhteisesti sovittuihin päästötavoitteisiin on päästävä ja lääkkeeksi Kallio tarjoaa uusia autoja.
– Emme me halua hyökätä joukkoliikennettä vastaan. Mutta henkilöautoja demonisoidaan aivan liikaa. Ei autoilijoita saa eikä pidä syyllistää siitä, että he ajavat henkilöautolla. Ihmiset pitävät annettuna, että kun he hyppäävät bussiin, he tekevät ympäristöteon. Vanhemmat bussit ovat kuitenkin todella saastuttavia.
Kalliolla on ässä hihassa odottamassa. Hän aikoo herättää henkiin 80-luvun kampanjan ”Auto – sillä kulkee kaikki”. Tämän päivän autovihamielisen ilmapiirin liennyttämiseksi on kampanjan työnimeksi valittu ”Vapaus valita myös auto”. Kesällä pitäisi olla lanseeraus, jos Kallion automaailma pysyy nyt seuraavat viikot ehjänä.
Markkinahäiriö on autokaupan rumin sana
Ensin Tero Kallion on kuitenkin puitava, mitä oppia ministeri Bernerin vain viisi päivää kituliaasti eläneestä liikenneverkkoselvityksestä on otettavissa.
Kalliota haastateltiin jo kohun ensimetreillä keskiviikkona useisiin medioihin, vaikka Bernerin info aiheesta oli vasta torstaina. Kaikki halusivat tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu kun autovero vihdoin poistuu.
Hyvin poliittista peliä tunteva kokoomuksen eduskuntaryhmän entinen pääsihteeri Kallio tiesi jo silloin, että todellisuudessa autoveron lähtö ei ollut vielä edes lähellä.
– Julkisuudessa oli paljon muitakin kuin minä. Ja oli aika erilaisia tulokulmia. Autoyrittäjiä on paljon ja sinne mahtuu paljon mielipiteitä, Kallio yrittää muotoilla diplomaattisesti.
Monella autokauppiaalla oli torstaina lähes paniikki. Autokauppojen lattioilla oli hiljaista. Sähköpostikaan ei laulanut tuttuun tapaan, kun ihmiset alkoivat odotella kaiken mullistavaa veromuutosta.
Keskimääräisenä kauppapäivänä Suomessa myydään yksityishenkilöille noin 320 uutta henkilöautoa ja hiukan tätä vähemmän yrityksille. Yksityishenkilöt jättivät viiden päivän aikana Kallion tietojen mukaan satoja uusia autoja ostamatta ennen kuin ministeri Berner veti maanantai-iltana liinat kiinni.
Jos tieto pitää paikkaansa, olisi Suomi menettänyt viidessä päivässä ainakin kolmen miljoonan edestä autoverotuloja.
– Kyllä yöllä piti muutaman kerran herätä katsomaan puhelinta. Se huolestutti, kuinka pitkä tästä markkinahäiriöstä tulee. Viesteissä oli lievää hätääntyneisyyttäkin.
Onko nyt oikea aika ostaa auto? –kysymykseen ei voi vastata
Lobbareilla on nykyään vaikeaa. Tietoa ja asiantuntemusta kyseenalaistetaan niin voimakkaasti, että lobbarin on Kallion havaintojen mukaan oltava vielä tarkempi faktojen kanssa kuin muiden asiantuntijoiden.
Kallion on yritettävä vakuuttaa myös media, että hänen tarjoama tieto tai mielipide perustuu johonkin uskottavaan tutkimukseen tai selvitykseen. Autoalalta täysin puolueetonta tietoa on tunnetusti vaikea saada.
Kallion viestintätaktiikkaan kuuluu, että hän vastaa aina puhelimeen. Tai jos ei, niin soittaa ainakin heti takaisin.
– Minäkin tarvitsen mediaa. Mutta ei mediaa voi hallita tai pyrkiä hallitsemaan.
Bernerin paperi hylättiin. Autoverosta ei päästykään. Tero Kallion missio autoverosta kuitenkin jatkuu. Virkamiehiä Suomen johtava autolobbari lupaa kuunnella entistä paremmin ja lainsäätäjille hän ei aio ”kukkoilla”.
– On tärkeää, että pyrkii asettumaan lainsäätäjän kenkiin. Silloin asioilla on läpimenomahdollisuus. On aika vaikeaa ajaa sellaista asiaa, joka on vain yksisilmäisesti parasta alalle.
Media kysyy Kalliolta jatkuvasti, onko nyt oikea aika ostaa auto. Helpon oloinen kysymys on todellisuudessa myrkkyä. Jos suusta lipsahtaa, voi autoilun edusmies hetkessä hyydyttää tai ylikuumentaa autokaupan.
– Kaikille voidaan esittää kiusallisia kysymyksiä, mutta narrata ei saa eikä valehdella. Vastaan siihen aina, että suurimmat kampanjat ja suosituin aika ostaa auto ovat syyskuu ja tammikuu. Onneksi tuo kysymys esitetään yleensä pilke silmäkulmassa, sanoo edusmies Kallio ja hymyilee jälleen.