Sijoittajien, yritysten tulostietoja analysoivien ammattilaisten ja liikkeenjohdon joukossa on paljon "kassavirtauskovaisia".
Heidän mielestään rahavirrat tuovat oleellista tietoa yhtiöiden tunnuslukujen arvioimiseen liikevaihdon ja -tuloksen rinnalle. Kassavirta kertoo pelkistetysti, kuinka paljon yrityksen tilille on tullut rahaa ja paljonko sitä on sieltä lähtenyt.
Nelisenkymmentä vuotta rahavirtalaskelmien parissa työskennellyt Strategic Accountingin analyytikko Riku Lehtinen on yksi kassavirtojen tietoon luottavista.
Lehtinen pyöräytti Ylen pyynnöstä talousmallinnusohjelmansa läpi 19 suurimman pörssiyrityksen toisen neljänneksen tuloksen.
Virallisten yhteenlaskettujen tulosten ja Lehtisen kassavirta-analyysin ero on hätkähdyttävä. Jälkimmäinen antaa pari miljardia euroa paremman kuvan yritysten tuloskunnosta.
– Se, että kassavirtatulos on korkeammalla kuin virallinen tulos, kertoo Suomen talouden olevan varmalla ja terveellä pohjalla. Vuosina 2005–2008 nämä käyrät olivat päinvastoin.
Nousevasta kassavirrasta voi ennustaa myös yritysten tulevaa tuloskehitystä.
– Tämän vuoden kolmannen ja neljännen kvartaalin sekä vuoden 2018 viralliisten tulosten on pakko nousta ylöspäin. Pitkässä juoksussa käyrät tulevat kohtaamaan toisensa.
Omaisuutta myytiin, mutta ei investoitu
18 suurimman yrityksen investoinnit näyttävät tulleen reippaasti alas viime vuoden ja ensimmäisen neljänneksen luvuista. Nokia ei ole mukana laskelmissa, koska yhtiö teki valtavia yritysjärjestelyjä vuonna 2016.
– Tässä on nyt tullut jonkin sortin rekyyliä. Yritykset ovat jopa myyneet toisella kvartaalilla enemmän käyttöomaisuuksia kuin investoineet. Olin todella hämmästynyt, pitkään aikaan ei ole myyty näin urakalla kalustoa pois.
Samaan aikaan näiden yritysten vieraan pääoman rahavirrat ovat kääntyneet analyysin mukaan voimakkaaseen laskuun. Yhtiöt ovat maksaneet huhti-kesäkuussa velkojaan pois. Myös yhteenlasketut osingot ovat kasvaneet roimasti ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
– Viime ja alkuvuonna otetut velat menivät investointeihin. Nyt kun omaisuuksia on myyty, on maksettu samalla myös ennätysmäisiä osinkoja ja lyhennetty velkoja.
– Luulen, että nyt tervehdytetään yritysten taseita. Omavaaraisuuskin paranee, kun vierasta pääomaa lyhennetään.
Elisa ja Fortum positiivisia yllätyksiä, Nokia negatiivinen
Mitkä analysoidut yritykset sitten pärjäsivät virallisia tuloksiaan paremmin? Lehtinen nostaa joukosta esiin Elisan, Fortumin ja Outokummun.
– Elisa on vahvassa vedossa. Fortum taas on melkoinen paradoksi. Vaikka sen viralliset tulokset ovat menneet alaspäin, kassavirta on noussut hämmästyttävällä tavalla.
– Myös Outokumpu on tehnyt tällä kvartaalilla piristävän käänteen. Kassavirtatulos on ampaissut ylös samaan aikaan, kun virallinen tulos on mennyt alas.
Liikkeenjohdon konsultti luettelee myös muita positiivisia yllätyksiä, joilla kassavirta on nousujohteinen, mutta virallinen tulos ei – Outotec, Stora Enso, Wärtsilä ja YIT.
Huonommin sen sijaan menee Nokialla ja Valmetilla, joiden kassavirta on laskelmien mukaan laskussa.
– Viimeisen osavuosikatsauksen perusteella olen hieman huolissani Valmetista. Myös Nokiasta jossain määrin, koska sen virallinen ja kassavirtatulos ovat menneet miinuspuolella jonkin aikaa.
Kassavirran sukellus paljastaa yrityksen vaikeudet
Pörssiyhtiöt julkaisevat tilinpäätöstietonsa kansainvälisen IFRS-standardin mukaisesti. Yritysten tilaa seurataan muun muassa liikevaihdon, liikevoiton, pääoman käytön tehokkuuden ja omavaraisuuden tunnuslukujen kautta.
Riku Lehtinen harmittelee, että kassavirtalaskelmia käytetään Suomessa aivan liian vähän yritysten tuloskunnon syynäämiseen. Hänen mielestään rahavirrat paljastavat yrityksen tilan virallisia tunnuslukuja paremmin.
–Kaikki juoksevat virallisten tulosten perässä, vaikka niitä voidaan ihan laillisesti manipuloida. Onneksi tähän syyllistyy vain pieni osa pörssiyrityksistä, suurin osa laittaa kaikki tiedot reilusti esille.
Lehtisen mukaan osa yrityksistä yrittää kasvattaa raportoitavaa rahavirtaa kassan laajuutta säätelemällä. Tämä tapahtuu esimerkiksi siirtelemällä eriä kassan ja eri saamisryhmien välillä. Osa taas pyrkii piilottamaan tuloslaskelmissaan vaihto-omaisuusvarastojen, arvojen ja varausten muutostietojaan sekä poistoinformaatiotaan.
Kassavirtoja seuraamalla pystyy myös ennakoimaan vaaran merkit hyvissä ajoin. Lehtinen kertoo tehneensä analyysin suuresta amerikkalaisesta energiayhtiöstä Enronista, joka ajautui konkurssiin vuonna 2001.
– Kassavirtasukellus paljasti selkeästi parikin vuotta etukäteen tulevan konkurssin.
Riku Lehtinen käyttää kassavirtalaskelmissaan yhtiöiden IFRS:n mukaisia virallisia tilinpäätöksiä ja taseita, ei oikaistuja lukuja. Kaikki jaksotuserät on poistettu.