Maskuliinisuudesta, varsinkin vahingollisesta sellaisesta, on puhuttu kuluneena vuonna paljon. Määritelmän mukaan toksiseen maskuliinisuuteen kuuluu muun muassa kovuus, aggressiivisuus ja väkivallan ihannointi. Teattererinjohtaja ja näyttelijä Juho Milonoff on joutunut pohtimaan termin merkitystä tehdessään Okko Leon uutuusnäytelmää Ateria.
– Siinä on sellainen alaotsikko, että eriarvoisuuden kokemus on räjähdyspanos. Näytelmän henkilöt ovat ihmisiä, jotka ovat ajautuneet pisteeseen, jossa he eivät koe kuuluvansa yhteiskuntaan. Se aiheuttaa heissä toksista käytöstä. Voisi sanoa, että näiden henkilöiden kohdalla se synnyttää toksista maskuliinisuutta, joka viime aikoina on ollut muotisana.
Toksinen maskuliinisuus ja vallan väärinkäyttö
Milonoffin mukaan samalla käsitellään asioita, jotka viime aikoina ovat puhuttaneet taiteen alalla, esimerkiksi vallan väärinkäyttöä.
– Tottakai pitää puhua yksittäistapauksista, jotta saadaan tietää, missä väärinkäytöksiä on tapahtunut, mutta sen jälkeen pitäisi alkaa puhua siitä, minkälaista kulttuuria me toteutamme.
Samalla Milonoff haluaa pohtia sitä, millaiseen patriarkaaliseen maailmaan on itse syntynyt.
– Minkälaiseen maailmaan minä synnyin 70-luvun alussa syntyneenä miehenä? Minkälaista miehen mallia minulle on tuputettu ulkopuolelta? Mitä arvoja olen alitajuntaisesti vetänyt itseeni? Ei Katajanokalta lähdetty siihen aikaan keskustaan ilman että oli valmistautunut tappeluun.
Ei Katajanokalta lähdetty siihen aikaan keskustaan ilman että oli valmistautunut tappeluun Juho Milonoff
Opittu kaanon näkyy yhä yhteiskunnassa
Milonoffin mukaan hänen sukupuolensa eli vielä maailmassa, jossa joutui puolustautumaan ja rakentamaan itselleen panssarin.
– Siinä asenneilmapiirissä kasvaneet ihmiset rupeavat toteuttamaan niitä arvoja esimerkiksi työpaikoilla, tai missä tahansa. Siitä syntyvät vallan väärinkäytön mekanismit.
Puoli seitsemän -ohjelmassa vierailleen Milonoffin mukaan nyt pitäisi puhua, miten siitä käytöksestä päästään yli. Sitä käsitellään myös pikaruokaravintolaan sijoittuvassa Ateria-näytelmässä.
– Näytelmä on ollut minulle itselleni matka siihen. Juuri se toksinen maskuliinisuus itsessänikin herättää kysymyksen, että mitä minussa on jäljellä siitä. Millaista kaanonia minä olen jatkamassa ja toteuttamassa.
Katso täältä Juho Milonoffin koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa.
Britannian pääministeri Theresa May antoi maanantaina ymmärtää, että äänestys pidetään ennen tammikuun 21. päivää. Se on takaraja, jolloin eroprosessi siirtyy hallitukselta parlamentille, mikäli hallitus ei ole pystynyt sopimaan erosta itse EU:n kanssa.
Mayn ja hänen hallituksensa kohtalo ovat vaakalaudalla, sillä omassa puolueessa muhii kapina johtajaa vastaan ja hallitus on vaarassa joutua epäluottamusäänestyksen kohteeksi.
Tässä viisi todennäköistä vaihtoehtoista seurausta, johon brexit-polku seuraavaksi johtaa.
1. Sopimusta viilataan parlamentille sopivammaksi
May suuntaa Brysselin EU-huippukokoukseen torstaiksi ja perjantaiksi hakemaan lisätakuita kiistanalaisen Irlannin rajakysymyksen ratkaisemiseksi.
Kyse on siitä, pysyykö Irlannin ja Pohjois-Irlannin raja avoimena. Kovaa rajaa ei kukaan halua, mutta se ei sovi yhteen Britannian aikomuksen kanssa irtautua yhteismarkkina-alueesta ja tullliliitosta.
Eron kannattajat vaativat asian perusteellista muokkaamista sopimustekstissä ennen kuin se tuodaan äänestykseen. EU vastustaa uudelleen neuvottelua ja ainoastaan pienet viilaukset ovat mahdollisia.
2. Norjan malli
Jos vastuu brexit-prosessista siirtyy parlamentille, kansanedustajat saattavat lähteä ajamaan niin sanottua Norjan mallia. Britannia pysyisi Euroopan talousalueen ETA:n jäsenenä Norjan tavoin. Tämä tarkoittaisi "pehmeämpää" eroa.
Osana yhteismarkkinaa pysymistä Britannian pitäisi kuitenkin suostua myös kansalaisten vapaaseen liikkumiseen, minkä estäminen on ollut eroa vaatineiden pääteemoja.
Mielenosoittajia Britannian parlamentin edessä Lontoossa.Tolga Akmen / AOP
Britannian eron on määrä astua voimaan 29. maaliskuuta eroa säätelevän artikla 50. mukaan.
May on varoittanut, että erosopimusta vastaan toimiminen johtaa eroon ilman sopimusta. Tämä katkaisisi kaikki suhteet yhdessä yössä Britannian ja EU:n välillä: tällöin näkymiä on loihdittu lentoliikenteen loppumisesta, lääkepulasta ja ruuhkautuvista satamista.
Vaatimus uudesta kansanäänestyksestä saa tukea nyt yli puoluerajojen.
Pääministeri May on toistuvasti sanonut, että uutta kansanäänestystä ei tule. Jos Britannia syöksyy kuitenkin poliittiseen kaaokseen, hän saattaa olla pakon edessä taipua uuteen kansanäänestykseen.
Jos parlamentissa päätöksenteko pysyy umpisolmussa, May voi yrittää avata tilanteen julistamalla uudet vaalit. Tämä vaatisi kahden kolmasosan tuen alahuoneessa.
Yksinkertainen enemmistö voisi toisaalta myös kaataa Mayn hallituksen epäluottamuslauseäänestyksessä. Maanantaina parlamentissa kuultiin ääniä tämän puolesta. Työväenpuolue aikoo esittää epäluottamuslausetta, "kun tilanne sille on sopiva".
Epäluottamuslauseen läpimeno voisi johtaa uuteen hallitukseen jopa parissa viikossa. Vaalien järjestäminen veisi kauemmin.
Konservatiivipuolueen sisäinen kapina voi myös syöstä Mayn ulos virka-asunnosta, mutta hallitusvastuu säilyisi konservatiiveille.
Turun Normaalikoulussa Varissuolla opettava Samran Khezri on joutunut pohtimaan koko uransa ajan, kuinka maahanmuuttajataustainen lapsi pystyy rakentamaan uuden indentiteetin tullessaan uuteen maahan.
– Alusta alkaen ajattelin, että on tärkeää kertoa heille, keitä he ovat, miksi he ovat täällä ja mitä heidän tulee tehdä. Kun itse tulin Suomeen ajattelin, että mitä tahansa teen, se voi leimata kurdeja tai tuoda kunnioitusta heitä kohtaan, sanoi opettaja Samran Khezri Radio Suomen Päivässä.
Oulussa paljastuneissa seksuaalirikostapauksissa maahanmuuttajataustaisten miesten epäillään syyllistyneen vakaviin seksuaalirikoksiin. Oulun poliisi varoitti tyttöjä ulkomaalaistaustaisista miehistä somessa. Julkinen keskustelu maahanmuuttajien rikosepäilyistä vaikuttaa myös maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin.
– Tietysti lapset kokevat häpeää ja ovat surullisia, jos heidän maanmiehensä tekee väärin. Jokainen toivoo, että hänen maataan ja kulttuuriaan edustava onnistuu.
Opettajana Khezri kertoo, mitä laki sanoo ja millaisia rangaistuksia rikoksista seuraa. Hän haluaa kertoa myös oman mielipiteensä nuorille.
– Monelle maahanmuuttajalapselle olen myös isähahmo. Voin sanoa, että toisen ruumiin hyväksikäyttäminen on kiellettyä missä tahansa kultuurissa. Pitää vain valistaa ihmisiäsiitä, miten voidaan kunnioittaa toista ihmistä.
Maahanmuuttajalasten ristiriitainen identiteetti
Khezri näkee työssään ristiriitoja maahanmuuttajalasten entisen kotimaan ja suomalaisen kulttuurin välillä.
– Valitettavasti monet perheet ajattelevat, että täällä heidän on pakko säilyttää oma kulttuuri-identiteettinsä ja uskontonsa. Moni vanhempi ajattelee, että jos siitä vähänkin luovutaan, se on menetys ja tappio.
Khezrin mielestä lapsilla ei ole kykyä elää kahdessa eri maailmassa.
– Lapsi ei voi olla sataprosenttisesti somali, kurdi, afgaani tai turkkilainen kotona. Koulussa he näkevät, kuinka nuoret normaalisti käyttäytyvät.
– Muukalaisuuden leima korostuu lapsissa liikaa, vaikka monet heistä ovat syntyneetkin Suomessa. Miten kauan voidaan korostaa, että he ovat maahanmuuttajataustaisia.
Khezrin mielestä maahanmuuttajien kielenopetusta korostetaan ja yhteiskunnallisten asioiden opettaminen jää liian vähälle.
– Pitää puhua suomalaisista elämäntavoista, kulttuurista ja laeista. En usko, että genetiivin ja partitiivin osaaminen on kaiken a ja o. Pitää ymmärtää, että ollaan yhteiskunnan jäsen heti, kun astutaan Suomeen.
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta seksi? Onko se sukupuoliyhdyntää peiton alla lauantai-iltana puolison kanssa? Vai tuleeko mieleesi kadulla tapahtuva kevyt flirttailu? Tuoko seksi-sana edes mieleesi itsetyydytyksen?
Me kaikki ymmärrämme sanat hieman eri tavoin, muistuttaa suomalaisen seksitutkimuksen uranuurtaja, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula.
– Enemmistön mieleen tulee seksistä varmaan mieleen parisuhdeseksi, jossa tehdään erilaisia asioita. On kuitenkin yksilöllistä, miten asian ymmärtää ja miten siihen on perehtynyt.
Onko esileikki vain lämmittelyä ennen varsinaista seksiä?
Yleisesti ottaen käsitys seksuaaliasioista ja hyväksyttävästä seksistä on laajentunut viime vuosikymmeninä.
– Meidän aikaamme 2000-luvulla on leimannut, että kiinnostus kokea uusia asioita on kasvanut. Mistään mullistuksesta ei ole kyse, mutta trendi on, että halutaan monipuolisempia seksuaalikokemuksia.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Kokeilunhalun lisääntymisestä huolimatta yleisessä keskustelussa ja mediassa seksi nähdään yhä usein varsin kapeasti miehen ja naisen parisuhteessa tapahtuvana yhdyntänä. Muita seksin harjoittamisen tapoja, kuten halailua, hierontaa, käsin koskettelua ja suuseksiä kutsutaan yhä esileikiksi, jonka tehtävänä on toimia vain polkuna kohti varsinaista seksiaktia eli yhdyntää.
Myöskään esimerkiksi sooloseksiä eli itsetyydytystä tai seksuaalisten tuntemusten hakemista esimerkiksi eroottisista tarinoista ei aina muisteta laskea seksiksi.
Seksi on paljon muutakin kuin yhdyntää
Tiedonpuute ja seksin ymmärtäminen kapeasti voi aiheuttaa hankaluuksia seksuaalisen itsetunnon suhteen. Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström kohtaa vastaanotollaan ihmisiä, joille kapea käsitys seksuaalisuudesta aiheuttaa harmia. Yleisesti esimerkiksi naisen orgasmia pidetään hyvän seksin mittarina, kun tärkeämpää olisi tarkastella nautinnon kokemusta kokonaisuutena.
– Varsinkin orgasmivaikeuksista kärsivät naiset kokevat usein olevansa aivan vääränlaisia, ikään kuin heidän tapansa nauttia olisi jotenkin väärä. Orgasmeja myös arvotetaan, vaikkei se ole tarpeen.
Henrietta Hassinen / Yle
Kihlström näkee ongelmallisena myös sen, että seksiä arvioidaan määrällisesti ja varsinkin, jos lasketaan vain varsinaisten yhdyntäkertojen määrää. Seksi on niin paljon muutakin kuin yhdyntää.
– Sanat ymmärretään eri tavoin. Jos kysytään, kuinka usein harrastat seksiä, niin sisältääkö se itsetyydytyksen tai ihanan pitkän halailun ja pussailun, jos siinä ei tapahdu yhdyntää?
Seksikertojen laskemisen voi unohtaa
Seksuaalisten kohtaamisten määrän korostaminen voi aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta, kun ihminen vertailee itseään tutkimuksissa tai kyselyissä esiin tulleisiin keskiarvoihin muiden ihmisten seksikäyttäytymisestä. Seksin määrä ei myöskään välttämättä kerro kanssakäymisen tyydyttävyydestä.
– Mielestäni seksikertojen laskeminen voi olla jopa vahingollista seksuaaliselle itsetunnolle. Se kapeuttaa sekä naisten että miesten ajatusta siitä, minkälaista seksuaalisuuden pitäisi olla, Marja Kihlström sanoo.
Seksuaaliterapeuttina Kihlström toivoo, että ihmiset hankkisivat ja saisivat lisää tietoa seksuaalisuudesta ja seksistä, jotta voisivat rohkeammin määritellä, mistä juuri he nauttivat.
Sanat voivat ylläpitää ennakkoluuloja
Suomalaisten seksielämää ja sen muutoksia vuodesta 1971 asti kartoittanut Finsex-tutkimus on omalta osaltaan muokannut ymmärrystä siitä, mikä käsitetään normaaliksi seksiksi.
Tutkimuksessa kysytään muun muassa, kuinka usein vastaaja on ollut yhdynnässä. Yhdyntä määritellään ”emättimeen tapahtuvana sukupuoliyhteytenä”. Määritelmä on jossain määrin ongelmallinen, koska se rajaa ainakin miesparit kysymyksen ulkopuolelle ja toisaalta antaa kuvan seksistä yhdyntäkeskeisenä.
Finsex-tutkimusta pitkään tehnyt Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula ymmärtää arvostelun tutkimuksen joidenkin kysymysten hetero-oletuksesta ja yhdyntäkeskeisyydestä. Kysymyksiä ei hänen mukaansa kuitenkaan voi muuttaa, jotta eri vuosikymmeninä tehtyjen tutkimusten vertailtavuus säilyisi.
Pixabay
– Tutkijana olen hieman käsitteiden vanki. Siellä on joitakin käsitteitä, joita hyvin mielelläni muuttaisin, mutta tutkimusmaailmassa asia vaan on niin, että jos sanankin muuttaa, niin tuloksia ei enää voi vertailla keskenään.
Kontula myös muistuttaa, että tutkimuksessa on 2000-luvulla noussut esiin myös merkittäviä seksikäyttäytymisen muutoksia. Näitä ovat esimerkiksi yhdyntämäärien väheneminen ja toisaalta itsetyydytyksen lisääntyminen. Lisäksi käsin tai suulla annettu seksi on hieman lisääntynyt.
Kaikki eivät mahdu heterokeskeiseen muottiin
Polyamoria-monisuhteisuusyhdistyksessä vaikuttava Markus Oja näkee kapean seksikäsityksen olevan vuosikymmenen aikaansa jäljessä.
– Heterokeskeinen keskustelu ylläpitää heteronormatiivista ja hyvin rajallista näkökulmaa seksiin. Tällöin esimerkiksi samaa sukupuolta olevien tai vammaisten seksuaalisuus ja jopa yhdessä sovittu seksittömyys nähdään normin ulkopuolisena ja outona tai pelottavana asiana.
Rajattu käsitys seksistä luo ulkopuolisuuden ja kelpaamattomuuden tunnetta niille, jotka eivät sovi annettuun muottiin. Sanojen ymmärtäminen kapeasti ruokkii ihmisten välisiä väärinkäsityksiä.
Erik Pendzich / AOP
Markus Ojan mukaan oman seksuaalisuuden ja sen tuoman ilon tutkiminen olisi hyödyllistä kaikille sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Seksikertojen määrän laskemisen voisi hänen mukaansa jo unohtaa.
– Seksikerta-keskeisyydessä merkittävä ongelma on, että seksi nähdään helposti yhdyntäkeskeisenä ja irrallisena osana läheisyydestä. Seksikertojen laskeminen panee ihmiset tarpeettomasti vertaamaan seksielämäänsä johonkin ulkoiseen mittariin sen sijaan, että he saisivat eväitä oman seksielämänsä arvostamiseen.
Ahdas miehen malli voi stressata poikia
Seksiin liittyvistä käsityksistä puhutaan paljon Väestöliiton Poikien Puhelimeen tulevissa yhteydenotoissa.
– Kysymysten lähtökohta on usein yhdynnässä, mutta samalla pojat osaavat kysyä tarkempaa tietoa myös muista seksitavoista, myös esimerkiksi itsetyydytyksestä, kertoo nuorten asiantuntija Anders Huldén.
Herkässä kehitysvaiheessa olevat soittajat vertaavat itseään yleisessä keskustelussa esillä oleviin malleihin ja pornoon. Huoli omasta ”normaaliudesta” on suuri. Monista Poikien Puhelimeen tulevista yhteydenotoista kuuluu Huldénin mukaan melko kapea mieskuva.
– Yleisin kysymys on, että kun mulla on tämä tai tämä asia, niin olenko normaali. Monilla pojilla on arvolatautuneita käsityksiä siitä, miten miehen pitäisi haluta. Oletetaan esimerkiksi, että miehen pitäisi aina haluta seksiä.
Tutkimusprofessori Osmo Kontula muistuttaa, ettei seksi ole vain tekoja.
– Seksi on enemmän mielessä kuin teoissa. Seksi voi käväistä mielessä vaikka kadulla kävellessä ja se voi tuntua miellyttävältä, vaikka se ei mitenkään ilmene ulospäin.
Kaikki jutussa haastatellut asiantuntijat rohkaisevat ihmisiä puhumaan seksistä ja seksuaalisuudesta. Markus Ojan mukaan ihmiset, jotka puhuvat näistä asioista avoimemmin, ovat usein myös tyytyväisempiä seksielämäänsä.
Britannian pääministeri Theresa May on päättänyt siirtää tiistaiksi aiottua parlamentin brexit-äänestystä.
May päätti lykätä ratkaisevaa äänestystä, koska arveli brexit-sopimuksen kaatuvan alahuoneessa. Pääministeri kertoi asiasta kansanedustajille brexitiä koskevassa ylimääräisessä lausunnossaan.
Pääministerin mukaan brexit-sopimuksen vaikein osuus liittyy niin sanotuun backstop-järjestelyyn eli Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan rajan avoimuuden turvaamiseen brexitin jälkeen.
May peräänkuulutti kompromisseja brexitin aikaansaamiseksi. Hän varoitti maan jakautuvan kahtia, mikäli brexitistä vaaditaan uutta kansanäänestystä.
– Parlamentin tavoitteena pitäisi olla maan yhdistäminen, sanoi May.
Pääministeri muistutti, että vaikka hän itse oli henkilökohtaisesti EU:ssa pysymisen kannalla, kunnioittaa hän vuoden 2016 kansanäänestyksen tulosta.
May kertoo, että hallitus jatkaa brexit-keskusteluja tällä viikolla. Lisäksi hän kertoo aikovansa keskustella brexit-sopimuksesta vielä Brysselissä. Näin siitäkin huolimatta, että EU:n komissio on todennut, ettei neuvotteluja enää avata uusiksi.
May kuitenkin kertoi keskustelleensa asiasta useiden EU-johtajien kanssa. Hänen mukaansa he ovat olleet valmiita avaamaan keskustelut Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan rajan avoimuutta koskevista kysymyksistä.
May kertoi parlamentissa, että hän aikoo matkustaa loppuviikosta Brysseliin jatkoneuvotteluihin.
Mayn neuvottelemaa brexit-sopimusta on vastustettu niin oppositiossa kuin Mayn omassa konservatiivipuolueessa ja hallituksessa.
Corbyn: Britannialla ei ole enää toimivaa hallitusta
Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn luonnehti pian Mayn puheen jälkeen brittihallituksen olevan kaaoksessa.
Corbyn vaati pääministeriä väistymään, mikäli tämä ei pysty neuvottelemaan brexit-sopimusta uusiksi.
Äänestyksen lykkääminen osoittaa Corbynin mukaan, ettei Britannialla ole enää toimivaa hallitusta.
Punta ja osakekurssit sukelsivat
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on kertonut tiedottajansa välityksellä, että brexit-sopimuksesta ei käydä enää uusia neuvotteluja.
Komission mukaan EU on jo tarjonnut Britannialle "parhaan ja ainoan mahdollisen" brexit-erosopimuksen.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ilmoitti illalla Twitterissä kutsuneensa koolle ylimääräisen huippukokouksen brexitin viimeisimpien käänteiden vuoksi.
Torstaiksi kaavaillussa kokouksessa on tarkoitus keskustella muun muassa siitä, miten EU-jäsenmaat ovat varautuneet siihen mahdollisuuteen, että Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta.
Brexit-äänestykseen liittyvät epävarmuudet ovat romahduttaneet punnan arvon alimmalle tasolleen 20 kuukauteen. Punta laski kuudelta illalla Suomen aikaa 1,5 prosenttia noin 1,25 dollariin eli 1,1 euroon.
Myös Yhdysvaltain osakekurssit olivat laskussa Mayn pitämän puheen jälkeen.
Kiinalaiset ovat ostamassa Amerin, ja hintalapuksi on arvioitu 4,6 miljardia euroa. Konsultti- ja suunnitteluyhtiö Pöyry puolestaan päätyy ruotsalaisen konsulttiyrityksen ÅF:n eli entisen Höyrypannuyhdistyksen syliin runsaalla 600 miljoonalla eurolla.
Hiljattain norjalainen Orkla ilmoitti ostavansa Kotipizzan ja amerikkalaiset hierovat kauppoja ohjelmistoyhtiö Baswaren kanssa. Kaikille yrityskaupoille on yhteistä se, että suomalaisfirmoja ollaan myymässä ulkomaille selvästi ylihintaan eli kalliimmalla kuin niiden osakkeita voisi pörssistä ostaa.
Vesa Moilanen / Lehtikuva
Yrityskauppasumaa ja kovia ostohintoja on ihmetelty markkinoilla jo tovin. Pörssikurssit kun ovat laskussa, ja taantumankin pitäisi kolkutella ovella muutaman vuoden sisällä.
Pelkästään näiden neljän yrityskaupan toteutuminen aiotusti merkitsisi kuuden miljardin yrityskauppapottia.
Nyt on rahaa
Yksi selitys ostovimmaan on se, että nyt ostajilla ja rahoittajilla on varaa yritysostoihin. Nyt jos koskaan on oikea aika laajentua.
Tästä on kyse esimerkiksi Pöyryn ja ÅF:n yhdistymisessä. Pöyry on maineikas konsulttiyhtiö, joka on jollakin tapaa lähes kaikkien suurten suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden hankkeiden takana.
Lisäksi Pöyry on laajentunut voimakkaasti myös muihin energia-, teollisuus- ja infratoimialojen hankkeisiin. Työ- ja suunnittelulistalle mahtuu sellutehtaiden lisäksi raitioteitä, tunneleita, jätevedenpuhdistamoita ja uimahalleja.
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Pöyry toimii maailmanlaajuisesti. Se jos mikä on kansainvälinen suomalaisyritys. Uuden ruotsalaissuomalaisen yhtiön syntymisen takana on synergioiden hankkiminen.
Eli yhtiöt hakevat laajentumisillaan lisää muskeleita, kokoa ja voimaa. ÅF–Pöyryn palveluksessa tulee olemaan noin 14 550 työntekijää, kun Pöyryllä on nyt noin 4 650 työntekijää. Pöyry toimii tällä hetkellä noin 20 maassa, joissa ÅF ei nyt toimi.
Sitä paitsi aina voi aloittaa toiminnan tehostamisen yhdistymisen jälkeen.
Osaaminen houkuttelee
Tietysti Pöyryn, Amerin, Kotipizzan ja Baswaren kaltaisilla yhtiöillä täytyy olla myös hallussaan sellaista osaamista, mikä houkuttelee ostajia.
Pöyryn osalta vahvuus on ennen kaikkea sellu-, paperi- ja energiateollisuuden tuntemus. ÅF on perehtynyt muun muassa auto-, elintarvike- ja lääketeollisuuteen.
Kotipizza
Vaikka Pöyry siirtyy ruotsalaisten omistukseen, suomalainen metsäteollisuus tuskin on huolissaan. Suomen markkinat ovat yhä tärkeitä Pöyrylle, ja kilpailevia konsultteja riittää.
Mutta muuten menestyksen harjalla revitelleestä metsäteollisuudesta kuuluu kummia. Epävarmuus sellumarkkinoilla on kasvanut. Samalla metsäyhtiöiden osakekurssit ovat painuneet rajusti alas.
Kuinka mahtaa käydä uusien investointisuunnitelmien kauppasodan varjossa?
Kiinalaisen verkkolaitteita ja älypuhelimia valmistavan Huawein rahoitusjohtaja pidätettiin Kanadassa viime viikolla Yhdysvaltojen pyynnöstä. Syyksi on ilmoitettu se, että johtaja on jotenkin rikkonut Yhdysvaltain asettamia Iran-pakotteita.
Vastavetona Kiina kutsui Yhdysvaltojen suurlähettilään puhutteluun. Nyt Kiina uhkaa myös pidätyksen toteuttanutta Kanadaa vakavilla seuraamuksilla.
Samaan aikaan Yhdysvallat ja Kiina käyvät veristä kauppasotaa alunperin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aloitteesta.
Miten Huawei liittyy maailmanpolitiikkaan?
Tänä syksynä ovat yleistyneet myös syytökset Huaweita kohtaan: sen laitteiden ja ohjelmistojen väitetään mahdollistavan Kiinan vakoilun länsimaissa. Yhdysvallat on estänyt Huawein verkkojen ja laitteiden tulon markkinoilleen jo vuosia sitten. Australia ja Uusi-Seelanti ovat kieltäneet Huaweita rakentamasta 5G-verkkoa alueilleen.
Lehtitietojen mukaan Yhdysvallat on taivutellut viime aikoina myös Saksaa, Italiaa ja Japania kieltämään Huawein uuden sukupolven teknologian turvallisuussyistä. Britannia taas velvoittaa Huawein tekemään miljardeja euroja maksavia teknisiä muutoksia laitteisiinsa, koska sen viranomaiset ovat todenneet niissä turvallisuuspuutteita.
Huawei on kiistänyt syytökset vakoilun mahdollistamisesta. Sikäläiset viranomaiset ovat toivoneet, että boikottia pohtivat maat tarjoaisivat reilun kilpailuympäristön myös kiinalaisille yrityksille.
Huawein perustajan tytär ja yhtiön johtaja Meng Wanzhou pidätettiin Kanadassa viime viikolla.Alexei Druzhinin / AOP
Miten Huawei uhkaa amerikkalaisbisneksiä?
Huawei toimii suurimmassa osassa maailman maita. Kännykkäverkkojen toimittajana se on markkinajohtaja Nokian ja Ericssonin edellä.
Älypuhelinten myynnissä se on noussut vastikään maailman kakkoseksi Applen ohi. Maailman viiden myydyimmän puhelinmerkin joukossa on kolme kiinalaista. Myös Suomessa Huawein mallit ovat kärkisijoilla.
Yhdysvaltojen vetämät boikottitoimet saattavat nyt ainakin hidastaa Huawein suunnitelmia olla maailman markkinajohtaja myös uuden sukupolven 5G-teknologiassa.
Käytetäänkö Huawein laitteita vakoiluun?
– Varmasti Huaweilla on yhteyksiä Kiinan hallitukseen. Mutta niin on myös Ericssonilla Ruotsin hallitukseen ja Nokialla Suomen hallitukseen, tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo. Mitään konkreettista yhteistyötä ei ole pystytty osoittamaan.
Yhdysvaltojen kannalta kyse on Hyppösen mielestä ainakin osin kaupankäynnistä ja kauppapolitiikasta. Sikäläistä valtionjohtoa pelottaa Kiinan nousu.
– On eletty Amerikan imperiumin aikaa sata vuotta, ja nyt aika vahvasti näyttää, että seuraavaksi nousee Kiinan imperiumi. Vastaan voi pyristellä ja imperiumin nousua voi hidastaa.
Hyppösen mielestä kuvaavaa on, että Yhdysvalloissa ei myydä maailman toiseksi suosituimman Huawein puhelimiakaan käytännössä lainkaan.
– Huawein reitittimistä ja kännyköistä on löytynyt reikiä [tietoturvapuutteita] ihan kuten vaikkapa Applen kännyistä on löytynyt reikiä. Kuka voi sanoa, ovatko Huawein järjestelmässä olleet reiät tahallaan vai vahingossa jätettyjä, Hyppönen kysyy.
"Fiksu verkkohyökkääjä jättää tahallaan reikiä [tietoturva-aukkoja], jotka näyttävät vain surkealta koodilta", F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo. Niitä on kuitenkin hyvin vaikea osoittaa tiedusteluksi tai vakoiluksi.Yle
Suomalaisista Elisalla on Huawein tekniikkaa tukiasemissaan. Lisäksi Elisa on rakentanut Huawein laitteilla 5G-pilottiverkon.
– Säännöllisin väliajoin huolet Huawein mahdollisesta vakoilusta nousevat esiin. Sitä on tutkittu ja seurattu ainakin kymmenen viime vuoden ajan hyvin monien operaattoreiden toimesta, eikä ole löytynyt mitään, Elisan mobiiliteknologiajohtaja Eetu Prieur sanoo.
Prieurin mielestä on hyvä, että verkkovalmistajien tuotteita tutkitaan ja tarkkaillaan: sen ansiosta ne muuttuvat entistäkin turvallisemmiksi.
– En tunnista mitään yksittäistä riskiä Huawein tekniikassa. Ne ovat standardilaitteita. Pitää muistaa, että mobiiliverkossa ei ole pelkkiä Huawein tuotteita. Niiden pitää toimia yhteen muiden valmistajien laitteiden kanssa, jotta koko verkko toimisi.
Toisaalta voi olla, että joidenkin maiden turvallisuusviranomaisilla on tietoa vakoilusta, mutta sitä ei vain kerrota.
– Maa A voi jättää kertomatta tietävänsä maan B tiedustelusta siksi, että se ei halua paljastaa omia korttejaan, Tietoturva-alan yhteistyöjärjestö FISC:in toiminnanjohtaja Juha Remes kuvaa.
Ismo Pekkarinen / AOP
Miksi boikottien kohteena on Huawein 5G?
Tulevaisuuden 5G-teknologian turvallisuus on vielä monilta osin ratkaisematta ja riskejä on kaikkien yritysten tarjoamassa teknologiassa.
– 5G tekee maailmasta ihan uudennäköisen. Verkko ei ole jatkossa enää samalla tavalla turvallinen kuin tähän asti. 5G-maailmassa vakoilua voi harjoittaa uusilla tavoilla, Remes sanoo.
Kiinalaiset hallitsevat laite- ja komponenttituotantoa, käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot tulevat Euroopasta ja Yhdysvalloista.
– Kybermaailmassa todisteiden toteennäyttäminen on hirveän vaikeaa. Epäilyksiä voi heittää, mutta todisteita ei ole.
Millaista verkkovakoilu on?
Laitteisiin voidaan yrittää piilottaa toiminnallisuutta, jonka avulla päästään kiinni sen välittämään dataan.
– Esimerkiksi kriisin tai sodan oloissa olisi mahdollisuus ottaa käyttöön etäohjaus, F-Securen Hyppönen sanoo.
– Sitä olisi hyvin vaikea havaita. Jo kännykkäkin on sellainen, että ulkopuolisen on vaikea tutkia, mitä siellä sisällä on. Keskusprosessoreissa on miljoonia ja miljoonia transistoreita, joiden tutkiminen on mahdotonta.
Miten turvallisuutta varmistetaan?
Teleoperaattorit valvovat verkkojaan itse. Jos tapahtuu jotain epäilyttävää, ne ilmoittavat Viestintävirastolle.
– Elisa ei osta Huaweilta kaikkein kriittisimpiä laitteita vaan vain tukiasemia. Lisäksi operoimme verkkoamme itse eli emme osta Huaweilta operointipalveluja, Prieur sanoo.
– Riski kaikenlaiselle vakoilulle on pienin mahdollinen, jos hankkii pelkkiä tukiasemia, hän muotoilee.
Yhdysvaltalainen Intel on maailman suurimpia mikroprosessorien valmistajia. Se valmistaa prosessoreita myös Huaweille ja tekee tämän kanssa yhteistyötä 5G-teknologian kehittämisessä.Ritchie B. Tongo / EPA
DNA:n ja Telian yhteisyritys Suomen Yhteisverkko sen sijaan on hankkinut paitsi kaikki tukiasemansa myös niiden operoinnin Huaweilta. Suomen Yhteisverkko toimii Itä- ja Pohjois-Suomessa ja kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta. Operointikeskus on Romaniassa.
– Verkot muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, ja ulkopuolisen on yhä vaikeampi mennä niihin mukaan [operoijiksi]. On yleinen trendi, että laitetoimittaja hoitaa myös verkon operoinnin, Suomen Yhteisverkon toimitusjohtaja Antti Jokinen sanoo.
– Mitään tietoja ei kulje Romanian kautta vaan keskus hoitaa vain valvontatyön. Keskus seuraa, että tukiasemat toimivat niin kuin pitää, ja lataa esimerkiksi ohjelmistopäivityksiä, kun tarvetta tulee.
Tammikuussa 2018 tamperelainen Minna Tolonen oli kotona nukkumassa, kun hän yhtäkkiä kuuli huutoa kerrostalon alakerrasta.
– Havahduin siihen, kun kuului huuto: Auttakaa, mää palan. Nousin sängystä ja kuulin palohälytyksen, Minna Tolonen kertoo.
Ensimmäisen kerroksen asunnossa oli syttynyt tulipalo Tampereen Tesomalla. Minna Tolonen asuu kakkoskerroksessa ja juoksi portaat alas. Näky alakerrassa oli järkyttävä.
– Pyörätuolissa paloi mies. Se oli, mitä savun seasta näin. Juoksin vessaan ja otin vesiämpärin ja heitin miehen päälle. Juoksin täyttämään ämpäriä ja sitten soitin hätäkeskukseen.
– Puhelimessa oli akkua vain kolme prosenttia, luojan kiitos pystyin soittamaan, hän kertaa.
Miehen vaatteet syttyivät palamaan tuntemattomasta syystä.
Tolonen sammutti miehen vaatteet vedellä ja toi hänet sisääntulotasanteelle. Mies oli tajuissaan, mutta ei enää puhunut mitään. Kun Minna Tolonen sai hänet tasanteelle, palokunta tuli nopeasti.
Hän ei kertaakaan ajatellut lähteä savun seasta ennen kuin apua olisi tullut.
– Asun kakkoskerroksessa, eikä ole kamala pudotus. Ajattelin, että hyppään parvekkeelta, pakotie oli tiedossa.
Järkytys iski jälkeenpäin
Pirkanmaan pelastuslaitos huomioi maanantaina kansalaisia, jotka ovat toimineet hyvin onnettomuustilanteissa. Muistolaatan sai Minna Tolosen lisäksi 13 henkilöä, jotka asuvat Tampereella, Lempäälässä, Urjalassa, Hyvinkäällä, Sastamalassa, Ikaalisissa, Nokialla, Mäntässä, ja Valkeakoskella.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kaján sanoo, että Pirkanmaalla huomioidaan muistolaatalla kerran vuodessa. Muissa pelastuslaitoksissa huomioidaan ansioituneet kansalaiset hänen mukaansa yleensä onnettomuustapahtuman jälkeen.
Minna Tolonen on ammatiltaan lähihoitaja ja osaa elvyttää. Silti pelastustilanne oli ihan uusi. Vasta kun palomiehet tulivat, hän tiedosti, että on itsekin hengittänyt savua.
– Juoksin ulos ottamaan happea, kun palomiehet tulivat. Olin hengittänyt savua. Olin ulkona odottelemassa, kunnes uhri vietiin ambulanssilla sairaalaan.
Vasta tapahtuman jälkeen iski järkytys, eikä Minna Tolonen muista enää, mitä tapahtui.
– Menin kotiin ja aloin imuroida. En tiedä miksi. Vanhemmat asuvat kaukana pohjoisessa. Soitin äidille ja siskoille uudestaan ja uudestaan, enkä muista siitä mitään.
Trauma-apua olisi kaivattu
Minna Toloselle tuli itselleen paha olo ja oksetti. Lopulta hänen piti soittaa itselleen ambulanssi. Hän oli saanut jonkinasteisen häkämyrkytyksen.
Marko Melto / Yle
Minna Tolosen läheinen soitti Kriisikeskukseen, jos tämä saisi apua traumaattisen tilanteen käsittelyyn. Pelastettu mies vielä kuoli sairaalassa.
– Aika yksin jäin, olisi toivonut jonkinlaista tukea. Kaksi päivää kesti, että kriisikeskuksesta soitettiin. Siinä voisi olla parannusta jatkossa. Sain onneksi purettua tilanteen äidille, siskoille ja naapurille.
Pelastuslaitoksen antamasta palkinnosta Minna Tolonen on ylpeä. Hänen mukaansa pienikin teko voi hätätilanteessa olla merkittävä.
– Jos ei tiedä mitä tekee, tekee ainakin jotain, se riittää.
"Perusmaalaisjärki riittää"
Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen sanoo, että pelastuslaitos kaipaa kansalaisaktiivisuutta.
– Pelastuslaitos on aina myöhässä, koska lähdemme liikkeelle keskimäärin 60 sekunnissa.. Lähdemme sen tiedon varassa liikkeelle, mitä kansalaiset antavat.
Kansalaisten apua korostuu etenkin maaseudulla ja kaukana kaupunkien keskustoista.
– Perusmaalaisjärki riittää, kun vain pysähdytään ja katsotaan.
Jo se riittää usein, että hälyttää apua tai jää paikalle auttamaan.
– Emme kaipaa yltiöpäistä sankaruutta, koska siitä voi olla itselle vaaraa. Maltti pitää säilyttää.
Ruotsissa on lisääntynyt huomattavasti käsikranaatti-iskujen määrä. Asiasta uutisoi SVT viitaten tuoreeseen tutkimukseen. Räjähtäneitä käsikranaatteja oli vuonna 2011 kaksi, ja vuonna 2016 kaikkiaan 39 kappaletta.
Viimeisen kahdeksan vuoden aikana tapauksia on ollut yhteensä 116, ja erityisesti niitä on ollut suurkaupungeissa, kuten Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössa.
Poliisin pommiryhmä tutkii räjähdyspaikkaa Malmössa marraskuussa.Johan Nilsson / Lehtikuva
Käsikranaatteihin liittyvissä välikohtauksissa on kuollut kaksi ihmistä ja kymmenkunta on loukkaantunut. Määrä on suuri verrattuna muihin Euroopan maihin, kertoo tutkimus.
– Se on äärimmäistä maassa, joka ei ole sodassa, sanoo jengiväkivaltaan perehtynyt rikoskomisario Gunnar Appelgren.
Explosive violence: A near-repeat study of hand grenade detonations and shootings in urban Sweden -tutkmus on tehty Malmön yliopistossa.
Englannin punnan arvo vajosi maanantaina alimmilleen puoleentoista vuoteen. Markkinat reagoivat heti, kun huhut brexit-äänestyksen lykkäämisestä alkoivat levitä iltapäivällä.
Britannian pääministeri Theresa May vahvisti lykkäämisen brittiparlamentin alahuoneessa maanantaina illansuussa, ja punnan lasku vain syveni.
Yle Uutisgrafiikka
Brexit-sopimuksen oli ennakoitu kaatuvan alahuoneessa, koska enemmistö brittiparlamentaarikoista on sitä vastaan.
– Markkinat hinnoittelivat kielteisen päätöksen punnan hintaan jo aiemmin. Tässä tuli vielä huonompia uutisia, kun äänestystä ei edes toteuteta, elinkeinoelämän EK:n EU-asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo.
– Punta on mennyt ylös alas jo aiemmin, ja nyt tätä epävarmuutta varmasti jatkuu.
Sopimukseton brexit on myrkkyä markkinoille
Brittilehti Financial Timesin mielestä punnan heilunta muistuttaa jo kehittyvien markkinoiden valuuttoja. Maanantaina punnan arvo miltei alitti 1,1 euron rajan, mutta kääntyi taas nousuun.
May päätti lykätä äänestystä siksi, että hän haluaa neuvotella etenkin Irlannin rajaa koskevat sopimuskohdat uusiksi EU:n kanssa. Hän haluaa myös lisää aikaa valmistautua sopimuksettomaan eroon.
Tämä kauhistuttaa sijoittajia, koska sopimukseton brexit vaikeuttaa Britannian kauppasuhteita enemmän kuin hallittu ero vaikeuttaisi.
Lisäksi EU:n komissio on ilmoittanut selvästi, että nyt pöydällä oleva erosopimus on paras mitä on tarjolla.
– Tässä on kuitenkin neuvoteltu 20 kuukautta. Isoja muutoksia erosopimukseen ei varmasti aleta tehdä, Ylikarjula arvioi.
Hänen mukaansa ongelma on, että millekään vaihtoehdolle ei tunnu löytyvän enemmistöä brittiparlamentissa.
– Varmaan loppuviikon EU-huippukokouksessa kuulostellaan, voisiko sopimukseen tai etenkin poliittiseen julistukseen tehdä pieniä muutoksia, jotta se voisi mennä läpi parlamentissa.
Yritykset ottavat varasuunnitelmat käyttöön
Jos markkinoiden reaktiot epäselvään tilanteeseen kovenevat, se voisi myös "taivutella" joitakin parlamentaarikkoja sopimuksen taakse.
– Mutta riittäisivätkö markkinareaktiot? Tilanne on vaikea, koska Britannian työväenpuolue haluaa ennen muuta uudet vaalit ja valtaa.
Ylikarjulan mukaan epävarmuuden jatkuminen on yritystenkin kannalta huono asia.
– Ne käynnistävät nyt vaihtoehtoisia ratkaisuja, koska yrityksetkin ovat odottaneet äänestyksen lopputulosta. Jos sopua ei lähiaikoina löydy, niin yritysten kannattaa ottaa käyttöön varasuunnitelmia.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ehdottaa järeitä päivityksiä perusopetuslakiin, jotta kouluruokailun paikoin matala suosio saataisiin nousuun ja koululaiset osallistumaan kouluruokailuun nykyistä laajemmin. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan joillain paikkakunnilla jopa 60 prosenttia koululaisista jättää kouluruoan syömättä kerran tai useammin viikossa, mutta alueelliset erot ovat suuria.
– Tuore kouluterveyskysely pysäytti minut henkilökohtaisesti. Tarvitsemme kovempia keinoja kouluruuan suosion vahvistamiseksi. Esimerkiksi perusopetuslakia muuttamalla voimme asettaa uusia vaatimuksia kouluruokailuun liittyen. Se on tehokkain keino saattaa kaikki koululaisemme samalle viivalle, Leppä totesi Kouluruoka 70 vuotta -seminaarissa Espoossa tänään.
Välipala osaksi koulupäivää?
Tiivistettynä Lepän ehdotus tarkoittaa kouluruokailun velvoittavuuden lisäämistä kouluissa eri keinoilla. Ministeriössä on haluja velvoittaa koulut ottamaan oppilaat mukaan kouluruokailun suunnitteluun, kun se nyt on vapaaehtoista.
Myös kouluruokailulle voitaisiin määrätä pakollinen minimiaika lukujärjestykseen ja opettajan roolia kouluruokailussa kasvattaa. Ministeriössä mietitään pitäisikö opettajien esimerkiksi ruokailla yhdessä oppilaidensa kanssa, kuten oli yleistä takavuosikymmeninä.
– Tarvitsemme myös opettajien täydennyskoulutusta kouluruokailun pedagogisesta merkityksestä ja ruokatajun kasvattamisesta. Opetussuunnitelmien perusteet tulee entistä enemmän jalkauttaa opetustyöhön, Leppä vaatii.
– Laissa voisi lukea päivittämisen jälkeen, että terveellinen välipala on tarjottava kerran päivässä, oppilaat vaikuttavat ruokalistojen sisältöön, ruokailulle on varattu riittävästi aikaa, ja ruokailu tapahtuu tiettyyn ikään asti aikuisten johdolla.
Leppä kertoo keskustelleensa asiasta sekä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) että perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) kanssa. Molemmilla ministereillä on Lepän mukaan haluja kehittää kouluruokailua nykyistä paremmaksi. Istuva hallitus ei ruokailulakeja ehdi enää muuttaa, vaan asia siirtyy seuraavan hallituksen pohdittavaksi.
Hygieniapassi vaaditaan elintarvikehuoneistossa työskenteleviltä henkilöiltä, jotka käsittelevät pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Sellaisen on voinut suorittaa jo vuodesta 2002 lähtien.
Satunnaisiin keikkoihin ei tarvita passia, mutta jos työskentelee elintarvikehuoneistossa edellä mainitussa työssä yli kolme kuukautta, passi täytyy hankkia.
Ylitarkastaja Satu Meririnne kertoo, että hygieniapassi herättää paljon kiinnostusta. Eviralla on hygieniapassiin keskittynyt oma asiakaspalvelu, joten tietoa on tarjolla.
– Monilla työpaikoilla työnantajat haluavat hankkia kaikille työntekijöilleen hygieniapassin. Sillä tavalla työnantaja saa moniosaajia ja pystyy liikuttamaan työntekijöitään tehtävästä toiseen. Näin hygieniapassin puuttuminen ei rajoita työntekoa, kertoo Meririnne.
Monet maahanmuuttajat ja nuoret hankkivat passin edistääkseen työllisyyttään. Kouluissa hygieniapassista on tullut lähes muoti-ilmiö.
– Ylästeella, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on yleistä, että hygieniapassin pystyy suorittamaan vapaaehtoisena tai osana elintarvikealan tutkintoa, sanoo Meririnne.
Testaa, miten sinulla on keittiöhygienia hallussa:
Tässä testissä on kysymyksiä Eviran mallitestistä, joka löytyy kokonaisuudessaan Eviran verkkosivuilta. Voit tämän testin jälkeen jatkaa harjoittelua sen parissa.
Evira on 1. tammikuuta 2019 lähtien osa Ruokavirastoa. Siitä löytyy tietoa täältä.
Jere ja Julia Fonsen ovat erityistukea tarvitsevia nuoria aikuisia. He tutustuivat toisiinsa jalkapalloharrastuksessa. Nyt he ovat olleet naimisissa kuukauden verran.
– Hän on vaan niin mukava. Ja hän on lojaali. Voimme luottaa molemmin puolin, Julia Fonsen sanoo miehestään.
He ovat onnekkaita, sillä yksinäisyys koetaan tässä väestöryhmässä erityiseksi ongelmaksi. Siksi nuori aviopari kannustaa menemään mukaan toimintaan ja harrastuksiin.
– Me harrastamme myös salibandya ja biljardia, Jere Fonsen kertoo.
– Ihastuin Julian luonteeseen ja elämänasenteeseen. Häneen pystyy luottamaan ja hänelle pystyy kertomaan kaikkia asioita. Hänen kanssaan on hauskaa. Saa itkeä ja nauraa – viettää hauskaa elämää.
Nuoripari Jere ja Julia Fonsen tulivat laulamaan karaokea Villiklubille. Aviopari aikoo hankkia lemmikiksi koiran. Jerellä on menossa myös autokoulu.Jussi Mansikka / Yle
Jotta kukaan ei jäisi yksin -hankkeen järjestämä Villiklubi on Fonseneille paikka tavata tuttuja. He laulavat karaokea myös duettona. Iltaa vietetään nopeasti täyttyvässä Ravintola Kivenheitossa.
– Onhan tämä hyvä tilaisuus. Aina ei tietenkään ravintoloista voi elämänrakkautta löytää, mutta siihenkin on mahdollisuus, jos vain luottaa itseensä, Julia Fonsen rohkaisee.
– Täällä on sellaista porukkaa, jonka kanssa voi puhua rehellisesti ja luottamuksellisesti. Ehkä jopa seksistä, Jere Fonsen sanoo.
"Tärkeintä on saada läheisyyden kokemus"
– Yksinäisyys on jo monessa kansanryhmässä kansantauti, ei yksinomaan erityistä tukea tarvitsevien ihmisten elämässä, Markku Vellas sanoo. Hän työskentelee projektipäällikkönä Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä.
Vellas korostaa, että sosiaalinen elämä on tärkeä hyvinvoinnin lähde.
– Perushoitohan meillä on ollut hyvällä tasolla, mutta sosiaalisen kohtaamisen taitoja ei siihen sisälly.
Markku Vellas ja Helvi Hellsten setvivät erityistä tukea tarvitsevien ongelmia. Setlementin Voimavirta on yksi erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamispaikka, jossa voi pelata biljardiakin.Mauri Tikkamäki / Yle
Kynnys lähteä tapaamaan ihmisiä julkisille paikoille on suuri. Kyse ei ole aina vain asenteista, vaan ihan käytännön asioista, kuten esimerkiksi pyörätuolilla liikkumisen haasteista.
– Kohtaamispaikoista on pula. Tämä meidän Voimavirta on hyvä paikka ja on niitä myös esimerkiksi seurakunnilla. Monilla on kuitenkin vaikea päästä kohtaamispaikkoihin, erityisohjaaja Helvi Hellsten sanoo. Hänen toimipisteensä sijaitsee Setlementin Tampereen osastolla.
– Monelle on tärkeintä saada läheisyyden kokemus, hän muistuttaa.
"Avoimuus olisi paras lähtökohta"
Erityistason seksuaaliterapeutti Tanja Roth on tullut Tampereen Villiklubille Oulusta saakka. Hän tietää, että kysymykset seksistä askarruttavat. Niitä ei voi lakaista maton alle, koska seksuaalisuus toteutuu kaikilla ihmisillä joka tapauksessa jollain tavalla.
– Ehkä tavallisin kysymys on yksinäisyys ja se, että kenen kanssa voisi harrastaa seksiä. Joissain maissa on laillista ostaa seksipalveluja. Itse en näkisi sitä pois suljettuna asiana, vaan joskus vaihtoehtona.
– Oli ihmisellä vammaa tai ei, niin kyse on siitä, että mistä löytäisi kumppanin, jota voisi rakastaa ja joka rakastaisi.
Terapeutti Tanja Roth tietää erityisnuorten tavallisimmat kysymykset. Ne liittyvät kumppanin löytämiseen.Jussi Mansikka / Yle
Villiklubilla pyritään syventämään sosiaalisia taitoja, jotka osaltaan ovat tie parempaan seksuaaliterveyteen. Sosiaaliset taidot on opittava ja ne kehittyvät muiden kanssa toimiessa.
Osalle puhe seksistä on vaikeaa.
– Dramaattisiakin tilanteita voi tulla eteen, sillä aihe on melko lailla tabu. Avoimuutta tarvittaisiin.
– Pitäisi kertoa, kuinka ne asiat pitäisi hoitaa. Jos ei lähipiirissä asiasta puhuta, niin löytyy kyllä tahoja, jotka voivat antaa neuvoja, Roth sanoo.
Myös Markku Vellas kehottaa avoimuuteen.
– Jokaisellehan on jo pelkkä oman seksuaalisuutensa kohtaaminen haaste. Avoimuus olisi tässä paras lähtökohta, kun tiedetään, että jollain tavalla seksi kuitenkin toteutuu. Villiklubilla seksiin pyritään saamaan turvallinen lähestymistapa, Vellas kertoo.
Jon Mattsson laulaa karaokea Villiklubilla.Jussi Mansikka / Yle
Omaisille oman kehitysvammaisen lapsen murrosikä ja lisääntyvä kiinnostus sukupuoliasioista voi olla hankalaa. Seksuaaliterapeutti korostaa, että asioista pitää puhua selkeästi.
– Tieto pitää antaa ymmärrettävällä kielellä, esimerkiksi selkokielellä. Voi puhua lyhyillä lauseilla ja välttää monimutkaisia käsitteitä, Roth neuvoo.
"Huolenahan on hyväksikäytön vaara"
Tieto seksistä on tärkeää myös erityistä tukea tarvitseville, sillä se ehkäisee vaaratilanteita ja hyväksikäyttöä.
– Voisi ottaa esille kysymyksen siitä, tuntuuko hyvältä, jos ventovieras tulee koskettelemaan. Että ihmisen saisi ohjauksen siihen jo ennakolta, Hellsten sanoo.
– Huolenahan on hyväksikäytön vaara, Vellas jatkaa.
Entä mitä voi sanoa heille, jotka eivät tule ajatelleeksi, että erityistä tukea tarvitsevilla on aivan samat seksuaaliset tarpeet kuin kaikilla muillakin?
– Kyllä siinä tervettä valistusta tarvitaan, kun seksi kuitenkin tapahtuu ja toteutuu. Uskon että nuorempi sukupolvi on jo suvaitsevaisempaa tässä suhteessa, Vellas sanoo.
Lahtelainen Miikka halusi lokakuussa uusia rikki menneen ajokorttinsa. Hän surffasi Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuille ja tuli samalla keksineeksi, miten sen tietojärjestelmistä lypsetään suomalaisten henkilötietoja.
Trafin uudesta kuljettajatiedot-palvelusta saattoi hakea suomalaisten ajokorttitietoja sosiaaliturvatunnuksen perusteella.
Ensin Miikka kokeilee omalla sotullaan. Nimi ja ajokorttitiedot ilmestyvät ruudulle.
Sitten hän syöttää vaimonsa sosiaaliturvatunnuksen. Sama juttu.
Tämän jälkeen hän ryhtyy kokeilemaan.
Miikka syöttää palveluun sattumanvaraisen syntymäajan, lisää perään kolme numeroa – "useimmilla suomalaisilla on pieni numero" – ja laskee loppuun tarkistusmerkin.
Jälleen osuma. Toinen. Ja kohta kymmenes.
Miikalla ei ole hajuakaan, kenen sosiaaliturvatunnuksia hän Trafin palveluun syöttää. Mutta palvelu kertoo aina, kun arvaus osuu.
Tuntemattomien suomalaisten henkilötietoja.
– Testailin vähän aikaa, ja pian olin saanut kymmenen suomalaisen tiedot. Useimmille olisi todennäköisesti löytynyt helposti myös kotiosoitteet jonkun fonectapalvelun kautta.
Miikka kertoo tajuneensa heti, mihin rikollinen voisi käyttää tietoja. Hän muistaa Ylen artikkelin, jossa kuopiolaisen Jarin nimiin tilattiin tavaraa tuhansilla euroilla.
– Kun soittajalla on nimi, henkilötunnus ja osoite, palveluntarjoajat uskovat, että langan päässä on se henkilö, joka hän väittää olevansa, hän muistelee.
– Sehän on täydellinen identiteettivarkaus.
Karanneita henkilötietoja voidaan väärinkäyttää vielä vuosien päästä. Pankkikortin voi kuolettaa, mutta henkilötunnusta ei vaihdeta.
Trafi myöntää ongelman
Edellä kerrottu tarina perustuu Miikan Ylelle kertomaan tapahtumakulkuun. Hän haluaa pysytellä nimettömänä, vaikka ei omien sanojensa mukaan tallentanut löytämiään henkilötietoja, eikä syyllistynyt rikokseen.
Miikka kertoo lähettäneensä ilmoituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon. Sieltä ei tullut yhteydenottoa, mutta muutamassa päivässä palvelun suurin epäkohta oli tukittu.
Lopulta palvelu suljettiin kokonaan viime viikonloppuna.
Trafin tietojohtaja Juha Kenraali myöntää, että Trafin kuljettajatiedot-palvelun kautta “sinnikäs” on voinut onkia ihmisten henkilötunnuksia.
– En väitä vastaan, etteikö sinnikkäällä yrittämisellä voisi saada jotain aikaiseksi. Se on kuitenkin laitonta, jos niitä käyttää rikolliseen toimintaan. Se ei tosin ole mikään puolustus, Kenraali sanoo.
– Massana tietoja ei ollut saatavilla, koska bottien käyttö on estetty. Tiedot piti hakea yksittäisinä kyselyinä.
Kyselijöitä ei tunnisteta
Kenraali kertoo, että koska kyse on julkisesta palvelusta, Trafille ei ole jäänyt ip-osoitteita tai muita tietoja siitä, kuka palvelussa on käynyt tietoja etsimässä.
– Se on julkinen palvelu. On tietysti mahdollista, että järjestelmän kautta voisimme lähteä sitä purkamaan, vaikka dataa ei suoraan kerry, Kenraali sanoo.
– Tällä hetkellä ei ole havaintoja mistään erityisen poikkeuksellisesta.
Trafi on puolustanut palveluaan sillä, että uusi liikennepalvelulaki teki ajokorttitiedoista julkisia. Kenraalin mukaan palvelusta on tehty myös normaalit riskikartoitukset ennen sen julkaisua.
Trafi totesi palvelunsa lain mukaiseksi ennen sen avaamista heinäkuussa.
Palvelusta raportoinut Miikka on tyytyväinen, että palvelu on nyt suljettu.
– Sitä en vain ymmärrä, että valtiollinen toimija tekee tämän kokoluokan munauksia.
Ei sitä ymmärrä tietosuojavaltuutettukaan. Ja juuri se on kuitenkin koko sopan olennaisin kysymys.
Tietosuojavaltuutettu: ministeriö ei kuunnellut
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kiittelee lukuisia suomalaisia, jotka ovat suoraan ja sosiaalisen median kautta osoittaneet aktiivisuutta Trafin palvelun epäkohtien havaitsemiseksi.
– On aivan loistavaa, että kansalaiset reagoivat tällaisiin asioihin. Se on ehdottoman tarpeellista, hän sanoo.
Trafi sen sijaan saa Aarniolta moitteita. Hänen mukaansa se ei riitä perusteluksi tämän kaltaiselle palvelulle, että uusi liikennepalvelulaki teki ajokorttitiedoista julkisia.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.Matti Hämäläinen / Yle
– Tuo on klassinen argumentti, että “nämä tiedot ovat julkisia”. Se, että joku on julkista, ei tarkoita, että sitä voi käsitellä miten huvittaa, Aarnio sanoo.
– Päinvastoin. Julkisuuslaki edellyttää, että järjestelmät tehdään sellaisiksi, että niissä otetaan tietosuoja ja tietoturva riittävästi huomioon.
Aarnion mukaan julkisuuslaki edellyttää, että luovuttaja huolehtii siitä, että vastaanottajalla on myös oikeus ottaa pyytämänsä tieto haltuun. Sellaista mekanismia ei hänen käsityksensä mukaansa ole palveluun rakennettu.
– Näyttää siltä, että Trafin tarkastelukulma koko järjestelmäuudistukseen on ollut liian kapea-alainen – ja siitä tämä soppa johtuu.
Trafin tietojohtaja ei muista saaneensa tietosuojavaltuutetun toimistosta viestejä palvelua koskien, mutta Aarnio kertoo toimistonsa lähettäneen Trafille selvityspyynnön palvelusta jo elokuussa. Ensimmäisen kerran tietosuojavaltuutetun toimisto nosti Aarnion mukaan huolensa esiin jo elokussa 2017.
– Me kritisoimme tätä asiaa jo liikennepalvelulain valmistelun yhteydessä. Liikenne- ja viestintäministeriö ei kuitenkaan ottanut sitä kuuleviin korviinsa.
Tietosuoja-asiamies Reijo Aarnion mukaan eduskunnan käsittelyssä oleva laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuo viranomaisille velvollisuuden osoittaa ja todistaa, että tietojärjestelmä on lain mukainen.
Hän toivoo että uusi laki johtaisi julkisten tietojärjestelmähankkeiden ryhtiliikkeeseen.
– Ei se voi olla niin, että kansalaisten on oltava näissä asioissa varpaillaan. Viranomaisten kuuluu olla varpaillaan.
Kun tavallinen ihminen katsoo puuta, hän näkee yleensä rungon, oksat ja lehdet. Oksan hauska muoto voi kiinnittää huomion hetkellisesti, mutta pian mielenkiinto loppuu.
Reetta Tourunen näkee paljon enemmän, paljon tarkemmin. Kaarnan muodot, niihin tarttuneet kimmeltävät lumikiteet. Mietteliäs katse viipyy niissä hyvän tovin.
– Puhutaan mindfullnessista ja siitä, miten pitäisi poikkeuksellisesti pysähtyä tarkastelemaan ympäristöä. Minä en oikeastaan voi sille mitään, että yksityiskohdat vyöryvät päälleni, naurahtaa Tourunen sitten.
Luonnossa on paljon aistiärsykkeitä, joita Tourusen aivot eivät osaa suodattaa kunnolla. Hänelle metsä on täynnä pieniä yksityiskohtia, joita ei voi vain ohittaa.
Hänellä on Aspergerin oireyhtymä, tai kuten Tourunen itse mieluummin sanoo: autismikirjon häiriö. Tämän vuoksi monia muita rauhoittava retki metsään saattaa tuntua jopa kaoottiselta, ellei ole aikaa pysähtyä tarkastelemaan ympäristöä tarkemmin.
Rakastan luontoa, mutta minun täytyy aina miettiä, kestänkö aistiärsykkeitä tänään niin paljon, että voin lähteä kävelylle. Reetta Tourunen
Informaatiotulvaa voi seurata pyörryttävän huono olo.
– Vähän kuin katselisi hurjaa vauhtia liikkuvan junan ikkunasta maisemia, hän kuvailee.
“Tuntui, etteivät muut ymmärrä”
Monilla autismikirjon henkilöillä on erityisiä kiinnostuksen kohteita varhaisesta iästä lähtien.
Sosiaalinen maailma on henkilölle vaikeasti ymmärrettävä, jolloin mielenkiinto keskittyy erityiseen kohteeseen. Se on eräänlainen kiintopiste, jonka kautta hän tuntee hallitsevansa tilanteen.
Autismikirjon häiriöt ovat neurobiologisen keskushermoston kehityshäiriöitä. Ne ovat synnynnäisiä ja monille osa identiteettiä – ei sairaus, joka pitäisi piilottaa.
Synnynnäinen ei kuitenkaan tarkoita, että häiriö tunnistettaisiin aina jo lapsuusiässä tai edes nuoruusvuosina. Ilman diagnoosia henkilö ei välttämättä käsitä, miksi tuntee olevansa erilainen kuin muut.
Monesti autismikirjon tytöt ja naiset saattavat omaksua jonkun roolin, jonka mukaan he toimivat sosiaalisissa tilanteissa. Elina Havukainen, Autismi- ja Aspergerliitto
Reetta Tourunen huomasi, että joidenkin tuttujen kanssa ajatusmaailmat kohtasivat hyvin. Vastaan tuli kuitenkin myös tilanteita, joissa hän koki asiat hyvinkin eri tavoin kuin muut.
– Esimerkiksi työkaverit saattoivat sanoa, että olipa rentouttava viikonloppu luonnossa tai ihana käynti kampaajalla. Ei siinä jaksanut ruveta kertomaan, miten minä koen ne tilanteet. Tuntui, etteivät muut ymmärrä, hän kertoo.
Monet naiset kokevat käynnin kampaajalla hemmotteluhetkeksi. Touruselle tuolissa istuminen on kaikkea muuta kuin rentoutumista.
– Minulle siinä yhdistyy niin monta stressaavaa tekijää: kirkkaat valot, peili, hurisevat äänet, läheisyys ja small talk.
Koettelevasta tilanteesta selviää, mutta jälkeenpäin Tourunen tuntee itsensä uupuneeksi. Silloin hän saattaa käydä päiväunille.
Reetta Tourunen kokee autismikirjon häiriönsä hyvin kehollisesti. Hän haluaa vaatteidensa olevan pehmeitä.Tiina Karppi / Yle
Naisten ja miesten oireissa eroja
Reetta Tourunen oli hieman alle nelikymppinen saadessaan diagnoosin muutama vuosi sitten.
– Kuulemani mukaan aika moni muukin nainen on saanut tämän synnynnäisen diagnoosin vasta tässä iässä, vertaistukitoimintaa pyörittävä Tourunen toteaa.
Tämä johtuu osittain siitä, että käytössä olevat seulontamenetelmät ja autismikirjon häiriöiden diagnostiset kriteerit pohjautuvat historiallisista syistä miesten kokemuksiin. Miehet saavatkin huomattavasti enemmän diagnooseja kuin naiset.
– Autismikirjon diagnoosi tehdään ihmisen käyttäytymisen perusteella. Vaikka peruspiirteet ovat samat, nämä asiat ilmenevät naisilla osittain eri tavoin kuin miehillä, kertoo suunnittelija Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitolta.
Mitä useampi aikuinen saa diagnoosin, sitä enemmän avartuu myös näkemys autismikirjon ilmenemisestä eri muodoissaan. Elina Havukainen, Autismi- ja Aspergerliitto
Neuropsykiatrian apulaisylilääkäri Pekka Tani Helsingin yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että erot näkyvät varsinkin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja mielenkiinnonkohteissa.
Liiallisuuksiin menevä fanitus voi olla autismia
Naiset pystyvät usein piilottamaan tai kompensoimaan autismikirjon piirteitään. Siksi he ovat myös alttiimpia jäämään ilman diagnoosia.
– Yleensä naiset, joilla ei ole merkittävää oppimishäiriötä tai kehitysvammaisuutta, pystyvät oppimaan ulkoa sosiaalisia tilanteita paremmin kuin samantasoiset autistiset miehet, apulaisylilääkäri Pekka Tani sanoo.
– Monesti autismikirjon tytöt ja naiset saattavat omaksua jonkin roolin, jonka mukaan he toimivat sosiaalisissa tilanteissa. Se voi perustua vaikkapa luokan suosituimman tytön tai tv-sarjan hahmon käyttäytymiseen, Elina Havukainen kertoo.
Miehillä myös erityiset mielenkiinnonkohteet ovat usein erikoisia, kuten keskiaikaisen Lontoon kartta. Naisilla kohde ei aina ole niin epätavallinen.
Jos mielenkiinto kohdistuu julkisuuden henkilöön, lähipiiri voi tulkita sen ikään kuuluvaksi “fanitukseksi”.
– Se voi olla esimerkiksi Britney Spears. Vaikka tämä kiinnostus olisi laadultaan autistista, se ei välttämättä vaikuta lähipiirin silmään niin erikoiselta, että he tarttuisivat siihen, Pekka Tani kertoo.
Kauan kaivattuja vastauksia
Reetta Tourunen kuuli autismikirjon häiriöistä parikymppisenä.
Hän alkoi tutkia asiaa, sillä oireet kuulostivat tutuilta. Hän kävi tutkimuksissa reilu kymmenen vuotta sitten, mutta diagnoosia hän ei saanut.
– Nyt jälkeenpäin olen kuullut, ettei sitä tutkittu oikeilla testeillä, hän kertoo.
Erityisesti naispotilaista ajatellaan helposti, että hänellä on esimerkiksi masennus ja persoonallisuushäiriö. Silloin asiaa ei lähdetä tutkimaan tai purkamaan sen enempää. Pekka Tani, apulaisylilääkäri, neuropsykiatrian poliklinikka
Muutama vuosi sitten Tourunen hakeutui tutkimuksiin uudestaan.
– Tahdoin tietää, että jos tämä ei ole autismikirjon häiriö, niin mikä sitten.
Sillä kertaa Asperger-diagnoosi tuli. Reetta Tourunen tunsi helpotusta.
Puiden havujen muodot ja niillä lepäävät lumikiteet kiinnittävät Reetta Tourusen huomion.Matti Myller / Yle
Riskinä ylikuormitus
Paitsi että naisten autismikirjon häiriön diagnoosi viivästyy, he myös saavat helposti virheellisen diagnoosin.
– Vuosikausia oireiden kanssa eläminen ja niiden kompensoiminen kuormittaa väistämättä. Naisten ja tyttöjen autismikirjon häiriö havaitaan usein vasta sen jälkeen, kun on saatu jonkinlainen liitännäinen diagnoosi, Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitosta toteaa.
Tyypillisiä liitännäisiä diagnooseja ovat masennus, ahdistus ja syömishäiriöt, joita on saatettu hoitaa jo kauan lääkityksellä ennen kuin taustalla oleva autismikirjon häiriö on havaittu.
Apulaisylilääkäri Pekka Tanin mukaan liitännäinen diagnoosi on valtaosalla.
– Nämä naiset kulkevat usein muilla diagnoosinimikkeillä, jotka voivat sinänsä olla oikeita. Mutta jos päädiagnoosia ei tunnisteta, niin toisenkaan häiriön hoito ei onnistu, Tani sanoo.
Haasteista selviää huumorilla
Itse autismikirjon häiriötä ei lääkityksellä voi parantaa.
Jotkut asiat ovat pysyviä, kuten Reetta Tourusen tapauksessa aisteihin liittyvät kokemukset ja kuormittuminen. Näiden käsittelyssä keskustelu on auttanut paljon.
– Vertaistukiryhmä on ollut itselleni todella tärkeä. Siinä pääsee pois ajatuksesta, että on yksin. Välillä kuulee sanottavan, ettei autismikirjon henkilöillä ole huumorintajua. Me kyllä nauramme paljon, arjen haasteillekin.
Entä kokeeko Tourunen olonsa väärinymmärretyksi? Ei enää, sillä hän ymmärtää nykyään itseään paremmin. Negatiivisetkaan kommentit eivät enää aiheuta ajatuksia siitä, että hänen pitäisi muuttaa itseään.
– En ota niitä enää henkilökohtaisesti. Ne johtuvat joidenkin ihmisten suhtautumisesta tähän ilmiöön, ei minuun.
Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitolta toivoo, että stereotypiat murtuisivat tietoisuuden lisääntymisen myötä.
– Yhä ajatellaan, etteivät autismikirjon henkilöt katso silmiin, tai ettei heillä voi olla ystäviä, parisuhdetta tai lapsia. Mitä useampi aikuinen saa diagnoosin, sitä enemmän avartuu myös näkemys autismikirjon ilmenemisestä eri muodoissaan, Havukainen sanoo.
Reetta Tourunen toivoo voivansa avata ihmisten silmiä siihen, miltä autismikirjo todella näyttää. Hän toivoo, että muutkin löytäisivät rohkeutta jakaa oman tarinansa.Juha Korhonen / Yle
Ammattilaisilta puuttuu tietoa
Elina Havukaisen mielestä tärkeintä olisi, että ihmiset, jotka saattavat kohdata autismikirjon henkilöitä työnsä kautta, perehtyisivät naisten ja tyttöjen oirekuvaan ja siihen, kuinka paljon miehiä hienovaraisempi se on.
Kuulemani mukaan aika moni muukin nainen on saanut tämän synnynnäisen diagnoosin vasta tässä iässä. Reetta Tourunen
Tietoisuutta pitäisi lisätä muun muassa työ- ja opiskeluterveydenhoidon ammattilaisten keskuudessa.
Apulaisylilääkäri Pekka Tanin mukaan ongelma on yksinkertaisesti siinä, ettei autismikirjon häiriötä ajatella edes yhtenä vaihtoehtona diagnoosia tehdessä.
– Erityisesti naispotilaista ajatellaan helposti, että hänellä on esimerkiksi masennus ja persoonallisuushäiriö. Silloin asiaa ei lähdetä tutkimaan tai purkamaan sen enempää. Jos kyseessä on lievempi autismikirjon häiriö, vastaanotollakaan ei välttämättä lyhyessä ajassa näe mitään erityistä.
Tanin mukaan tätä tapahtuu myös nuorisopsykiatrian poliklinikoilla, joille monet autismikirjolaiset päätyvät liitännäisdiagnoosien vuoksi. Yksiköissä, joissa henkilökunta on näistä asioista kiinnostunut, potilaita lähetetään eteenpäin.
Tätä ei kuitenkaan tapahdu kaikkialla.
– Alueellinen vaihtelu on valtavan suurta ja valitettavaa, Tani toteaa.
Reetta Tourunen kertoo saaneensa apua ja tukea, kun on sitä hakenut. Hän on kuitenkin kuullut vertaistukiryhmässä, etteivät kaikki ole niin onnekkaita.Juha Korhonen / Yle
Häiriökään ei aina “häiritse”
Reetta Tourunen kertoo, että vaikka autismikirjon häiriö haittaa hänen elämäänsä, hän on oppinut elämään sen kanssa ja luomaan toimivia rutiineja.
Eikä kaikki häiriössä “häiritse”.
– Olen hyvä ongelmanratkaisija. Stressaavassakaan tilanteessa en mene tunteen valtaan, Tourunen kertoo.
– Yhtä aikaa minulla voi olla totaalinen ylikuormitustila, mutta samaan aikaan pystyn ajattelemaan täysin analyyttisesti. Se ei ymmärtääkseni ole kovin tavallista, usein se on joko tai. Joku muu voi ajatella, että tarvitsen apua, mutta samanaikaisesti olen jo itse ratkaisemassa tilannetta.
Ajan myötä Reetta Tourunen on myös oppinut hyväksymään, ettei kaikkiin asioihin voi vaikuttaa, vaikka haluaisikin.
Lähipiirinsä hän on kuitenkin valinnut tarkasti.
– He, jotka hyväksyvät minut tällaisena kuin olen, ovat ystäviäni. He, joille ei tarvitse selitellä mitään.
Iloa pienistä asioista
Kävelylenkki metsässä lähenee loppuaan. Aikaa on käytetty enemmän yksityiskohtien tutkiskeluun kuin liikkumiseen, mutta juuri siitä Reetta Tourunen pitää.
– Rakastan luontoa, mutta minun täytyy aina miettiä, kestänkö aistiärsykkeitä tänään niin paljon, että voin lähteä kävelylle.
Toisaalta luonnon yksityiskohdat tuovat hänelle poikkeuksellisen paljon iloa.
– Sellaisia ovat esimerkiksi ihana kaarnan palanen, tai linnun jalanjälki lumella, hän hymyilee.
Kun hän keskittyy niiden tutkimiseen, visuaalinen maailma vie mennessään.
Viikonlopun silakkasaalis saapuu Kaskistan satamaan maanantaina aamukuudelta troolari Sonnskärin ruumassa.
Selkämerestä nousi perjantaina iltapäivällä alkaneella matkalla 45 000 kiloa silakkaa, josta noin 18 000 kiloa päätyy ihmisruuaksi. Loput käytetään rehuksi.
Sonnskärin aluskohtaista kalastuskiintiötä uhkaa jäädä tältä vuodelta käyttämättä. Sonnskärin kapteeni ja Sonnfishin yhdessä isänsä Carl Gustavin kanssa omistava Anders Granfors sanoo, että syysmyrskyt ovat pitäneet aluksen maissa liian pitkään.
– Syksy on ollut heikko kaikille, nyt tuli kuitenkin ok saalis, joten olemme tyytyväisiä. Tänä syksynä on ollut paljon myrskyjä, Granfors kertoo.
Kun tuuli puhaltaa yli 15 metriä sekunnissa, Sonnskär jää Kaskisten satamaan.
Aluskohtaisia silakkakiintiöitä
Kaskisten kalasatamasta tulee arviolta puolet Suomessa syötävästä ruokasilakasta. Anders Granfors kalastaa siitä valtaosan yhdessä isänsä ja veljensä kanssa.
Sonnskärin aluskohtainen silakkakiintiö uhkasi täyttyä jo toukokuussa. EU myönsi kuitenkin Pohjanlahden silakanpyyntiin lisää lupia 9 miljoonaa kiloa alkuperäisiä kiintiöitä enemmän.
Lisäksi Granforsit saivat vuokrattua 1000 tonnia lisäkiintiöitä muilta kalastajilta.
– Osa siitä tulee jäämään käyttämättä heikon syksyn takia. Vuokrakiintiöstä on jäljellä 400 tonnia. Syksy on ollut tuulinen ja siksi olemme olleet paljon maissa.
Ruokasilakat pakataan 400 kiloa vetäviin säiliöihin valmiiksi merellä.Tuomo Rintamaa/Yle
Silakkaa menisi kuitenkin ruokapöytiin. Kuivaniemen kala Kaskisten satamassa fileoi ja myy Sonnskäristä tulevat ruokasilakat.
– Kaikki fileet menevät mitä saadaan tehtyä. Enemmänkin menisi, jos olisi paukkuja tehdä ja olisi raaka-ainetta, Kuivaniemen kalan toimitusjohtaja Reijo Suutari sanoo.
Silakan ja kilohailin trooli- ja rysäkalastus sai MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatin kesäkuussa ensimmäisinä kalalajeina Suomessa.
Suutari uskoo, että sertifikaatti parantaa silakan mainetta ruokakalana. Myös uudenlaisille silakkatuotteille olisi tilausta.
– Sertifikaatti ei vielä näy meidän toiminnassa konkreettisesti, koska se prosessi on hiukan kesken. Varmaankin ensi vuoden puolella voimme myydä sertifioitua silakkaa. Oletettavasti se vaikuttaa silakan menekkiin myönteisesti, toivotaan ainakin, Suutari sanoo.
Osa Sonnskärin troolaamasta silakasta menee rehuksi.Tuomo Rintamaa/Yle
Silakkakiintiöt pienenivät edellisvuodesta
Vuoden 2018 Selkämeren silakkakiintiötä leikattiin 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rehupyyntiin keskittyneet kalastajat saivat suuret kiintiöt, koska rehukalaa voidaan pyytää suuria määriä pakkasvarastoihin.
Ruokasilakan pyytäjät sen sijaan pyrkivät toimittamaan suurempaa ja tasalaatuisempaa kalaa jalostajille. Ruokasilakat myös lajitellaan aluksessa ja ne on toimitettava jalostajalle tuoreena.
Sonnskär käy tyhjentämässä saaliin Kaskisten kalasatamaan kolmen päivän välein. Anders Granfors näkee kaskislaisessa silakanpyynnissä uhkakuvia monen myönteisen signaalin lisäksi.
– Ei voi sanoa varmasti kalastetaanko täällä silakkaa viiden vuoden päästä. Alaspäin on menty kaksi vuotta. Ehkä nyt mennään ylöspäin kolme vuotta. Kolme vuotta jos menevät saaliit tästä alaspäin, niin sitten pitää kyllä miettiä uudestaan.
Suomen Kansa Ensin on merkitty puoluerekisteriin, kertoo oikeusministeriö tiedotteessa. Puoluerekisterissä on lisäyksen jälkeen 18 puoluetta.
Puolueen perustamiseksi vaaditaan muun muassa vähintään 5 000 oikeusministeriön vahvistamaa kannattajakorttia. Suomen Kansa Ensin -liike kertoo verkkosivuillaan ajavansa ensisijaisesti suomalaisten etuja.
Egyptin viranomaiset ovat kaikessa hiljaisuudessa ryhtyneet rajoittamaan keltaisten huomioliivien myymistä.
Taustalla liivien myyntikieltoihin ja rajoituksiin on pelko siitä, että maan hallitusta vastustavat tahot ottavat mallia Ranskan keltaliivisistä mielenosoittajista arabikevään vuosipäivän lähestyessä tammikuussa. Vuoden 2011 arabikevään kansannousun seurauksena silloinen presidentti Hosni Mubarak syöstiin vallasta.
Uutistoimisto AP:n mukaan poliisit ovat kieltäneet turvavarusteiden vähittäismyyjiä myymästä keltaisia liivejä yksittäisille ostajille rangaistuksen uhalla. Tukkukauppiaat saavat myydä huomioliivejä ainoastaan viranomaisten varmentamille ostajatahoille poliisin luvalla.
Useista alan liikkeistä Kairossa kerrottiin AP:lle, että keltaisten huomioliivien myynti on lopetettu kokonaan. Myyjät, jotka eivät halua esiintyä jutussa nimillä mahdollisten seurausten pelossa, kertovat, että myynti on lopetettu poliisin käskystä.
– He eivät tunnu haluavan kenenkään toimivan, kuten Ranskassa toimitaan, sanoo yksi myyjistä.
Turvallisuusviranomaisten mukaan liivien myyntirajoitukset ovat voimassa tammikuun loppuun saakka.
Vuoden 2011 jälkeen Egypti on lähettänyt vuosittain tammikuun 25. päivänä sotilaita ja poliiseja eri puolille Egyptiä valvomaan, etteivät ihmiset lähde massoittain kaduille juhlimaan kansannousun vuosipäivää. Aiempina vuosipäivinä protesteissa on kuollut ja loukkaantunut useita ihmisiä.
Kun EU käsittelee talous- ja rahaliitto Emun uudistuksia loppuviikon huippukokouksessaan, pöydän ääressä istuu todennäköisesti kaksi suurta yhteisiä sääntöjä rikkoavaa jäsenmaata: ei enää vain Italia vaan nyt myös Ranska.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron taipui maanantai-iltana niin kutsuttujen keltaliivien edessä ja lupasi sadan euron korotukset minipalkkoihin tammikuusta lähtien. Samalla hän ilmoitti, että aiemmin suunnitellut veronkorotukset eivät koske alle 2 000 euroa kuussa ansaitsevia työntekijöitä tai eläkeläisiä.
Lisäksi Macron lupasi, että ylitöitä ei veroteta ensi vuodesta lähtien. Työnantajia Macron kehottaa jakamaan työntekijöilleen bonuksia vuoden lopussa – eikä niistäkään peritä veroja tai ylipäätään mitään kuluja.
Kysymys kuuluu, miten Macronin lupaukset rahoitetaan?
Jotta työttömyys Ranskassa ei pahene, esimerkiksi minimipalkkojen korotukset pitäisi rahoittaa valtion budjetista. Jos ne taas rahoitetaan valtion budjetista, valtiontalouden jo aiemminkin hatara tasapaino horjuu.
Macron kävi katsomassa Pariisin Riemukaarella keltaliivien mellakoiden tuhoja joulukuun alussa.Van Der Hasselt / EPA
Budjetin alijäämä repeää selvästi
Ranskan talous on pitkään ollut alijäämäinen, ja viime vuonna maa onnistui supistamaan budjetin alijäämänsä alle kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä tarkoittaa, että Ranskan julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat.
Kolme prosenttia on EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen raja. Ranskan hallitus on tähän asti ennakoinut myös ensi vuoden budjetin pysyvän yhteisesti sovitun puitteissa.
Maan valtiontalouden tarkastuselin on kuitenkin varoitellut, että budjetin pysyvään tasapainottamiseen ja julkisten menojen supistamiseen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.
Nyt Macronin suunnittelemat rakenteelliset uudistukset näyttävät kariutuvan.
Ranskan selitystä odotetaan
Menot voivat kasvaa selvästi, ja esimerkiksi Les Echos -talouslehti laskee ensi vuoden vajeeksi jopa 3,5 prosenttia maanantai-illan lupausten peruteella.
Macronin uudistusten hintalappu on lehden mukaan noin 11 miljardia euroa. Valtion kokonaismenoiksi on arvioitu Ranskassa noin 700 miljardia euroa tänä vuonna.
– Kyllähän Macronin lupaukset maksavat aika paljon. Tarkennuksia olisi hyvä saada. Kun on epäilyksiä, että alijäämä ylittyy noinkin reippaasti, niin Ranska joutuu varmasti esittelemään uusia budjettilaskelmiaan EU-komissiolle, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus arvioi.
Myös Ranskan valtionlainoihin sijoittaneet odottavat tarkennuksia aikeisiin. Maan valtionlainojen korot nousivat hieman perjantaina, ja ovat nyt korkeammat kuin kertaakaan Macronin presidentiksi valinnan jälkeen.
Sijoittajat vaativat Ranskan valtion joukkolainoilta suurempaa tuottoa, koska he pelkäävät mahdollisia tulevia maksuongelmia.
KASSEL Gynekologi Nora Szász tekee kollegansa kanssa noin 15 aborttia vuodessa klinikallaan Kasselissa. Abortit ovat Saksassa laillisia, mutta Szászia saattaa uhata nyt sakko- tai vankeusrangaistus lääkäriaseman verkkosivujen vuoksi.
Kaksi saksalaista abortinvastustajaa teki sivustosta rikosilmoituksen, koska sivuilla mainitaan klinikan tekevän abortteja. Aktivistien mukaan sivusto mainostaa abortteja, mikä on kielletty Saksan rikoslaissa.
– Olin ällistynyt, kun sain tietää rikosilmoituksesta. Minun piti oikein perehtyä lainsäädäntöön. Meillä on ollut tämä sama verkkosivu jo seitsemän vuotta, Szász sanoo.
Kiista aborttimainonnasta on kuohunut Saksassa jo aiemmin. Nyt asiasta on tulossa Saksan kristillisdemokraattisen CDU-puolueen uuden puheenjohtajan ensimmäinen tulikoe. Saksan hallituspuolueet neuvottelevat keskiviikkona kompromissiratkaisusta aborttimainontakiistaan.
Natsiajan pykälä toi gynekologille 6 000 euron sakot
Kiistelty aborttien mainonnan kieltävä rikoslain pykälä 219a on hyväksytty Saksan natsivallan aikana vuonna 1933. Moni juutalainen lääkäri teki tuolloin abortteja, ja pykälän tarkoituksena oli rajoittaa heidän toimintaansa.
Kiellon rikkomisesta voi seurata jopa kahden vuoden vankeusrangaistus.
Mielenosoittajat puolustivat oikeutta aborttiin Berliinissä helmikuussa 2018. He vaativat aborttimainontapykälän poistamista rikoslaista, koska abortinvastustajat käyttävät sitä lääkäreiden uhkailuun.Hayoung Jeon / EPA
Lokakuussa hovioikeus piti voimassa gynekologi Kristina Hänelin Gieβenissä saaman 6 000 euron sakkotuomion aborttimainonnasta. Hänel on kampanjoinut näkyvästi lain muuttamiseksi.
Abortinvastustajat ovat pelotelleet lääkäreitä rikosilmoituksilla, jos nämä eivät poista mainintaa aborteista lääkäriasemiensa nettisivuilta.
Saksalaisviestimet ovat kertoneet esimerkiksi 28-vuotiaasta matematiikan opiskelijasta, joka järjestelmällisesti etsii abortista ilmoittavia gynekologeja netistä.
Markus Krause -nimimerkillä esiintyvä opiskelija on kertonut tehtailleensa viime vuosina 60-70 rikosilmoitusta gynekologeista. Hän on kuvannut haluavansa suojella elämää.
Saksassa abortista säädetään rikoslaissa. Abortti on rikos, mutta se on sallittu, kun tietyt edellytykset täyttyvät: Abortti on tällöin tehtävä ennen 12. raskausviikkoa. Abortin saadakseen hakijan on osallistuttava pakolliseen neuvontaan ja käytävä läpi kolmen päivän harkinta-aika.
Saksassa on tehtävä ennen 12. raskausviikkoa. Abortin saadakseen hakijan on osallistuttava pakolliseen neuvontaan ja käytävä läpi kolmen päivän harkinta-aika.Uwe Tautenhahn
Poliisi suositteli aborttia koskevan lauseen poistamista myös Nora Szászille.
– Se ei kerta kaikkiaan käy. Pian Saksasta ei löydy juuri lainkaan nettisivuja, joilla kerrotaan aborttitoimenpiteiden tekemisestä. Tätä pitää vastustaa ja pysäyttää, Nora Szász sanoo uhmakkaasti.
– Emme tee mitään väärää. Abortista kertominen ei voi olla kiellettyä pelkästään siitä syystä, että poliittinen oikeisto niin vaatii. Pidämme puoliamme, hän jatkaa.
Aborttikiista jakaa hallitusta
Saksan liittopäivien on määrä ottaa kantaa pykälä 219a:n muutokseen. Opposition vasemmistopuolue, vihreät ja liberaalit ovat tehneet aloitteen lakimuutoksesta.
Enemmistö parlamentista on pykälän poistamisen kannalla, hallituspuolue sosialidemokraatit mukaanlukien. SPD kuitenkin pohtii, kannattaako sen järkyttää hallituksen työrauhaa liittymällä opposition vaatimuksiin.
Muut hallituskumppanit, kristillisdemokraattinen CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU, eivät suostu höllentämään aborttisääntöjä.
Kristillisdemokraattisen CDU:n edustaja Eugen Abler kieltäisi abortit kokonaan.Uwe Tautenhahn
– Ilman 7–8 miljoonan lapsen tappamista vuodesta 1975 lähtien meillä ei olisi työvoimapulaa emmekä tarvitsisi maahanmuuttajia, Abler sanoi abortista CDU:n puoluekokouksessa Hampurissa viime viikolla.
Hän vaati puoluetta sitoutumaan elämän suojelemiseen.
Ylen haastattelussa Abler arvioi neuvoloiden ja kirkon neuvontapisteiden jakaman tiedon olevan riittäviä raskauden keskeytystä pohtiville. Kirkon neuvonnasta saa tietoa "elämän suojaamisesta".
Mikä sitten olisi ero asiallisen tiedottamisen ja mainonnan välillä?
– Mainonnassa on kyse liiketoiminnasta, jossa tarjotaan palveluita. Näin tekee esimerkiksi parturi. Minusta on skandaali, jos näyteikkunassa lukee "täällä voit saada neuvontaa siitä, miten saat abortin", Abler vastaa.
Entä yksi ainoa lause netissä?
– Yksikin lause on liikaa. Kun on kyse elämästä ja kuolemasta, on oltava elämän turvaamisen puolesta, Abler sanoo.
Abortin vastustajat häiriköivät lääkäri Nora Szászia netissä.Uwe Tautenhahn
"Feminisminvastaisuus kasvaa"
Gynekologi Nora Szász on valmis viemään oman oikeusjuttunsa Saksan perustuslakituomioistuimeen asti, jos poliitikot eivät suostu muuttamaan lakia ennen sitä.
– Hyvä juttu tässä kaikessa on se, että olemme saaneet erittäin paljon tukea, kukkia ja lohdutusviestejä, hän kuvaa.
Eräskin yli 90-vuotias nainen otti Szásziin yhteyttä, ja kertoi omista kokemuksistaan.
– Rouva kertoi, että jos hän ei olisi saanut apua vuonna 1946, hän olisi hukuttanut itsensä jokeen. Ennen vanhaan jotkut epätoivoiset naiset tekivät itsemurhan, jos he tulivat raskaaksi vastoin tahtoaan.
Abortin vastustajat piinaavat Nora Szászia netissä. Häntä on haukuttu murhaajaksi.
Saksalaisen yhteiskunnan meno konservatiivisempaan suuntaan on näkynyt myös esimerkiksi Vaihtoehto Saksalle -puolueen nousun myötä.
– Feminismivastaisuus yhteiskunnassa kasvaa. Berliinissä gynekologikollegastani tehtiin rikosilmoitus, jonka yhteydessä sanottiin feministien hyppivän nenille, jos heitä ei panna aisoihin, Nora Szász sanoo.
Oikeus ottanee tammikuussa kantaa siihen, rikkoiko Szász abortin mainoskieltoa.
