Queenin Bohemian Rhapsody -kappeleesta on tullut maailman striimatuin eli suoratoistetuin kappale viime vuosisadalta.

Kappale syrjäytti ykköspaikalta Nirvanan vuoden 1991 albumin avausraidan Smells Like Teen Spiritin. Queenin kappale oli listaykkösenä Britanniassa vuonna 1975 ja uudelleen vuonna 1991 laulaja Freddie Mercuryn kuoleman jälkeen. Nyt hittibiisiä on striimattu 1,6 miljardia kertaa, mukana laskuissa ovat niin YouTube kuin Spotify-palvelukin.

Kappaleen suosiota on lisännyt syksyllä levitykseen tullut elokuva Freddie Mercuryn elämästä. Kappaleen mukaan nimetty elokuva on esitellyt hitin myös uusille sukupolville. Lisäksi levy-yhtiö Universal on mainostanut kappaletta suoratoistopalveluissa viime aikoina.

Queen-yhtyeen kitaristi Brian May kommentoi kappaleen suosiota ”Rock-musiikin joki on muuntautunut virraksi. Todella tyytyväinen, että musiikkimme virtaa täysillä!"

Queenin levy-yhtiön edustaja Lucian Graingen mukaan saavutus on hieno todiste siitä, kuinka kestävää Queenin lahjakkuus on.

Viime vuosisadan striimatuimmat kappaleet eivät ole aivan ennalta arvattavia, nimittäin supertähdet kuten Michael Jackson ja Beatles puuttuvat listalta. Nirvanan grungehitti on toisella sijalla, sitä seuraa kaksi Guns N’ Roses'n kappaletta, Sweet Child O’ Mine sekä November Rain. Viidennellä sijalla on aha:n hitti Take on Me, kertoo The Guardian-lehti.

Suomalaiset syövät aiempaa ahkerammin ravintoloissa. Suosiota ovat kasvattaneet erityisesti lounaat, jotka nautitaan henkilöstöruokaloissa. Asia selviää Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran tuoreesta trenditutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset söivät keskimäärin 3,6 ruoka-annosta ravintolassa kahden viikon aikana. Useimmiten ravintolassa ruokailivat alle 25-vuotiaat, miehet, toimihenkilöt, pariskunnat, joilla on lapsia ja suur-Helsingin alueella asuvat.

Nykyisin puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta ja kasvisruoan ympäristölle edullisista vaikutuksista. Tämä ei kuitenkaan näy lautasilla. Ravintola-aterioilla valittiin pääruoaksi eniten kanaa (15 prosenttia vastaajista), toiseksi eniten hampurilaisia ja kolmanneksi eniten pizzaa sekä kokolihapihvejä ja kokoliharuokaa.

Kuusi prosenttia vastaajista valitsi pääruoaksi kasvisvaihtoehdon, jonka osuus oli kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2016. Parin vuoden takaisesta eniten, eli kolmella prosenttiyksiköllä, suosiotaan kasvatti kuitenkin kokolihapihvi.

Työpaikkaravintolat nousijoita

Työpaikkaruokalassa oli viimeisen kahden viikon aikana aterioinut noin joka viides kyselyyn vastanneista. Määrä oli kasvanut selvästi vuodesta 2016, jolloin luku oli 14 prosenttia.

– Se kertoo siitä, että kahdessa vuodessa työllisyys on parantunut. Ihmiset ovat palanneet henkilöstöravintoloihin, sanoo Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.

Ravintolakulttuurista väitöstutkimusta tekevä Sami Koponen puolestaan näkee työpaikan lounasruokailun suosion kasvussa helppouden trendin.

– Arki on hektistä. Moni haluaa helpottaa sitä ja syödä yhden päivän aterioista niin, että se on valmiina ja nopeasti saatavilla.

Maran selvityksestä käy ilmi myös, että ravintolaa valittaessa paikan sijainti on ruoan laatua tärkeämpää. Vielä pari vuotta sitten asia oli päinvastoin.

– Helppous ja nopeus luonnehtivat osaltaan tämän ajan ravintolakulttuuria. Ihmiset ovat kiinnostuneita syömään paikoissa, joista ruokaa saa nopeasti, Koponen sanoo.

Koposen mukaan Iso-Britanniassa on havaittu selvää kasvua juuri quick and convenient (nopea ja kätevä) -tyyppisessä aterioinnissa.

Suomalaiset a la carte -ravintolat pitivät silti edelleen pintansa. Niissä syöneiden määrä oli säilynyt kahden vuoden takaiseen verrattuna ennallaan eli 19 prosentissa.

Nuoret oppivat eurooppalaisiksi

Vielä parikymmentä vuotta sitten ravintolassa aterioivien luvut olivat toista luokkaa: 57 prosenttia Maran kyselyyn vastanneista ei ollut käynyt kertaakaan ravintolassa viimeisen kahden viikon aikana. Tänä vuonna vastaava luku oli enää 21 prosenttia.

– Nuoremmat ovat oppineet käyttämään palveluja eurooppalaiseen tapaan. Takavuosina perinteinen väki maaseudulla ei käynyt koskaan ravintolassa. Nyt, jos ravintoloissa katsoo ympärilleen, huomaa, että siellä istuu paljon nuoria aikuisia, Aittoniemi sanoo.

Sami Koponen komppaa. 2000-luku on ollut vauhdikasta ulkonasyömisen arkipäiväistymisen aikaa.

– Muutos 20 vuoden takaiseen on selkeä. Kiinnostus ruokaa ja ravintoloita kohtaan on kasvanut vauhdilla. Ravintolaan meneminen ei vaadi erityistä juhlaa.

Maran ravintolaruokailun trenditutkimukseen vastasi noin 2 000 ihmistä, joilta kysyttiin ravintolassakäynnistä viimeisen kahden viikon aikana.

Sisätilojen bakteeripitoisuuksia voidaan hallita monin keinoin.

Harva tietää, että esimerkiksi huonevalaistus voi tappaa tehokkaasti bakteereja. Salolaisen Led Tailor Innova7tionin kehittämä sininen led-valo tekee sen vaikkapa yön aikana.

Teho perustuu uuteen led-tekniikkaan, jossa sinisen valon aallonpituus ja intensiteetti saavat aikaan mikrobeita tuhoavan vaikutuksen. Yrityksen mukaan valo yltää jopa 90–99 prosentin desifiointitehoon.

– Tämä on erittäin uusi innovaatio. Olemme Euroopassa ensimmäisiä. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten kukaan ei tiennyt tälläisestä ominaisuudesta yhtään mitään, kertoo Led Tailorin tieteellinen asiantuntija Camilla Högman.

Uudet innovaatiot torjumaan bakteeri-infektioita

Moni muukin yritys on kehittänyt omia antimikrobisia tuotteita markkinoille. Esimerkiksi Isku Interior on tutkinut paljon erilaisia pintoja, jotka hylkivät tai tappavat vaarallisia bakteereja. Yhtiön kehityspäällikkö Kari Soljamo muistuttaa, että antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä lisääntyy maailmassa hälyttävästi.

– Tiedetään, että käsihygienialla ja siivouksella voidaan vähentää bakteerien leviämistä, mutta myös antibakteerisilla pinnoilla. Ne tuovat merkittävän lisän ja ovat yksi keino muiden joukossa.

Isku odottaa antimikrobisten tuotteiden viennistä lähitulevaisuudessa merkittävää kasvua liiketoiminnalle. Niin odottaa moni muukin yritys. Ongelmana on, että yksittäisinä innovaatioina niiden on vaikeaa päästä esiin erilaisissa rakennushankkeissa.

Hygieniaosaamisesta luotiin allianssi

Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö kokosivat ensimmäisenä maailmassa yhteen sisätilojen hygieniaan keskittyneen ohjeiston yhdessä Rakennustietosäätiön kanssa. RT-ohjesarjaa voidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi julkisten tilojen suunnittelussa.

Yksittäisiä tuotteita on markkinoilla, mutta tällaistä kokonaisuutta ei toistaiseksi tarjoa kukaan muu kuin Hygtech Alliance. Kari Soljamo

Ryhmä suomalaisia yrityksiä on nyt lähtenyt hyödyntämään tätä tietopohjaa myös vientiponnisteluissa.

Yhteistyö ohjesarjan luomisessa synnytti uudenlaisen yrityskonsortion, jossa suomalaiset yritykset yhdessä markkinoivat kokonaisvaltaista ratkaisua sisätilojen hygieniarakentamiseen. Hygtech Allianssiin kuuluu nyt kuusi isoa suomalaista yritystä – Iskun lisäksi Abloy, Oras, Teknos, Korpinen ja Lojer Group. Allianssin etu on, että se kykenee yhdessä toimittamaan lattiasta kattoon ulottuvan hygienisen ratkaisun.

– Markkinoilla on yksittäisiä tuotteita, mutta tällaistä kokonaisuutta ei toistaiseksi tarjoa kukaan muu kuin Hygtech Allianssi, Kari Soljamo kertoo.

Olemme jo päässeet tutustumaan yhteen saudien megaprojektiin, jossa he luovat tyhjästä kaksi kokonaista sairaalakeskusta, 'medical cityä'. Jos toiveunemme toteutuvat, pääsemme työskentelemään heidän kanssaan. Tiina Mäkitalo-Keinonen

Päiväunissa Saudi-Arabian valtavat markkinat

Ensimmäisenä aluevaltauksena allianssi tähyää öljyrikkaan Saudi-Arabian markkinoille. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun projektipäällikön Tiina Mäkitalo-Keinosen mukaan Saudi-Arabialla on käynnissä erittäin kunnianhimoinen suunnitelma terveydenhuollon parantamiseksi, ja siihen suomalaiset haluavat mukaan.

– Olemme jo päässeet tutustumaan yhteen saudien megaprojektiin, jossa he luovat tyhjästä kaksi kokonaista sairaalakeskusta, 'medical cityä'. Jos toiveunemme toteutuvat, pääsemme työskentelemään heidän kanssaan yhdessä näissä projekteissa.

Islamilaisen maailman keskuksena tunnettu Saudi-Arabia pyrkii lisäämään vuoden 2030 visiossaan pyhiinvaeltajien määrää nykyisestä kahdeksasta miljoonasta aina 30 miljoonaan.

– Se aiheuttaa merkittäviä haasteita infektiokontrollille. Juuri tähän meillä suomalaisilla olisi erikoisosaamista, Mäkitalo-Keinonen sanoo.

Liikenteen sujuvuus ja ympäristövaikutukset ovat valiokunnan perusteet nopeusrajoituksen nostolle

Erityisesti 15–17-vuotiaille suunnattujen kevytautojen nopeusrajoitus on nousemassa yllättäen 60 kilometriin tunnissa. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan tekemä linjaus poikkeaa hallituksen esityksestä, jossa rajaksi ehdotettiin 45 kilometriä tunnissa.

– Muutoksella on merkittäviä liikenteen sujuvuutta edistäviä vaikutuksia ja sillä on positiivisia vaikutuksia myös ympäristön kannalta, valiokunta perusteli uutta rajaa tiistaina.

Kevytautot ovat tavallisia henkilöautoja, joiden enimmäisnopeutta on rajoitettu. Kyseessä on uusi ajoneuvoryhmä, jonka on määrä tulla käyttöön ensi vuoden marraskuussa. Rinnalle jäävät edelleen mopot ja mopoautot, joiden enimmäisnopeusrajoitus on 45 kilometriä tunnissa.

Liikenneturva ei hyvällä katso esitystä

Tieliikenteen turvallisuutta edistävä Liikenneturva on pitänyt ehdottoman tärkeänä, että nuorten kevytautojen nopeusrajoitus olisi enintään 45 kilometriä tunnissa. Samalla se on varoittanut korkeamman nopeusrajoituksen vaaroista.

– Korkeampi nopeusrajoitus varmuudella lisäisi onnettomuuksien lukumäärää ja pahentaisi seurauksia sekä ajoneuvon kuljettajille ja matkustajille että erityisesti vastapuolena oleville tienkäyttäjille, Liikenneturva arvioi lausunnossaan kesällä.

Myös liikenne- ja viestintäministeriö arvioi lain perusteluissa, että korkeampi 60 kilometrin nopeusrajoitus vaikuttaisi kielteisesti liikenneturvallisuuteen.

– Suurimman sallitun ajonopeuden nostaminen 60 kilometriin tunnissa vaikuttaa jossain määrin onnettomuustapahtuman riskiin, koska korkeammilla nopeuksilla ympäristön havainnointi on heikompaa ja reaktio- ja jarrutusaikana kuljettu matka on pidempi, ministeriö kirjoitti esityksessään syksyllä.

Valiokunnan mietintö kevytautoista etenee seuraavaksi eduskunnan suuren salin keskusteluun ja hyväksyttäväksi. Useimmiten eduskunta päättää laista valiokunnan pohjaesityksen mukaisesti, mutta halutessaan kansanedustajilla on mahdollisuus tehdä myös muutosesityksiä.

Lue lisää:

Jiri Pihala, 16, istuu mopoauton ratissa 26 000 kilometriä vuodessa – "Jos vaihtoehtoina olisivat mopoauto ja kevytauto, niin kevytauton valitsisin"

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin ajokorttitietojupakka on herättänyt lukuisia kysymyksiä.

STT kokosi vastauksia keskeisiin kysymyksiin, mutta tiistaina Trafin tietojohtaja Juha Kenraali oli melko vaitonainen ja vetosi keskeneräiseen selvitykseen. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi maanantaina Viestintävirastolta selvitystä Trafin palveluiden tietosuojasta ja turvasta. Selvityksen on määrä olla valmis keskiviikkona.

Mitä tietoja Trafin palvelusta sai?

Trafin kuljettajatiedot-palvelusta oli mahdollista nähdä henkilön voimassaolevat ajo-oikeudet ja kuljettajan ammattipätevyystiedot. Tietoja pystyi vielä sunnuntai-iltana hakemaan pelkällä henkilötunnuksella tai nimen ja jonkin muun tunnistetiedon yhdistelmällä.

Miksi pelkällä henkilötunnuksella hakeminen on ongelmallista?

Kun haku toimi pelkällä henkilötunnuksella, sen perusteella oli mahdollista erilaisia yhdistelmiä kokeilemalla arvata toimivia henkilötunnuksia ja saada samalla tietoon henkilötunnuksen haltijan nimi.

Hakkeri- ja tietoturvatapahtuma Disobeyn perustanut Benjamin Särkkä pitää tätä palvelun ongelmallisimpana seikkana, sillä henkilötunnuksen loppuosa on kohtuullisen helppo päätellä ja koneellisesti arvauksia pystyy tekemään nopeastikin.

Henkilötunnuksen loppuosaan kuuluu kolme numeroa ja tarkistusmerkki, jonka määrittelyyn on olemassa laskukaava. Viimeisen merkin laskukaava on esitelty Väestörekisterikeskuksen verkkosivuilla. Lisäksi verkosta löytyy kaavaa hyödyntäviä laskureita.

Mitä näillä tiedoilla pystyi tekemään?

Särkkä huomauttaa, että identiteettivaras pystyy tekemään Suomessa aika paljon etu- ja sukunimellä, henkilötunnuksella ja kotiosoitteella. Niiden avulla voi saada esimerkiksi taloudellista hyötyä.

– Henkilötunnusta käytetään tunnistautumiseen aika usein ja sen avulla voi ottaa esimerkiksi pikavippejä, Särkkä selvensi.

Miksi palvelu mahdollisti tällaisen ja antoi hakea tietoja pelkällä henkilötunnuksella?

Trafin tietojohtaja Juha Kenraali ei vastaa suoraan kysymykseen ja kertoo, että Trafi tekee parhaillaan asiasta selvitystä liikenne- ja viestintäministeriölle.

– Olemme rauhoittaneet nyt tämän, että saamme rauhassa selvitettyä asian. Vastaamme sitten paremmin, Kenraali sanoi STT:lle.

Miten automaattiset haut estettiin?

Trafin palvelussa oli käytössä kuvallinen captcha-varmennus, jolla pyrittiin varmistamaan, että haun tekijä oli ihminen eikä kone. Käyttäjän oli syötettävä lomakkeelle kuvassa näkyvä numerosarja ennen kuin haun pystyi tekemään.

Captcha-varmennukset eivät kuitenkaan ole vedenpitäviä.

– Se vähän hidastaa, mutta ei se varsinaisesti estä mitään, Särkkä kertoi.

Trafin palvelun osalta Särkkä ei ottanut kantaa, kuinka tehokkaasti siinä oli automaattiset haut estetty, sillä hän ei ole testannut asiaa.

Lue lisää:

Berner Trafin verkkopalvelukohusta: Massaluovutusta ei näyttäisi tapahtuneen, mutta kaikkia tietoja ei vielä ole

Joku voi vielä muistaa, kun hallituksen ministerikolmikko Juha Sipilä (kesk.), Alexander Stubb (kok.) ja Jari Lindström (sin.) juhlivat kilpailukykysopimuksen etenemistä nyrkkitervehdyksellä, fist bumpilla.

Lomarahojen leikkauksen kohteeksi joutuneet kuntien ja valtion työntekijät eivät välttämättä muistele nyrkkitervehdystä hyvällä.

Yläfemma oli päivän ele tänään Keskuskauppakamarin pääministeritentissä. Juha Sipilä ja Petteri Orpo (kok.) heittivät yläfemman paikallisen sopimisen laajentamiseksi työpaikoilla (katso video, aikakoodi 30:44).

Porvarihallituksen parivaljakko löysi toisensa ja kumpikin puheenjohtaja yritti tehdä itsestään taisteluparin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa.

Vaaliasetelma on se, että tässä vaiheessa porvaripuolueen puheenjohtajan kannattaa asemoida itsensä puoluekannatuskyselyjä johtavan SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen taistelupariksi. Siis olla jostakin näkyvästi eri mieltä kuin Rinne.

Jos muodostuu selkeä taistelupari Rinne vastaan Sipilä tai Orpo, molemmat taisteluparin osapuolet hyötyvät näkyvyydestä ja kiinnostuksesta. Samalla pääsee esittelemään oman puolueen vaalitavoitteita kärkikamppailussa.

Vaalien jälkeen voi sitten taisteluparin kanssa päästä muodostamaan hallitusta, enemmän tai vähemmän sovussa.

Tähän asti porvarikaksikosta Petteri Orpo on ollut etulyöntiasemassa taisteluparin toiseksi osapuoleksi. Kokoomuksen kyselykannatuskin on keskustaa parempi.

Keskuskauppakamarin tentissä Juha Sipilä oli jättänyt pääministerivakavuutensa narikkaan ja saanut vaalivaihteen päälle.

Lavalla oli humoristisempi ja rennompi Sipilä. Ehdotuksia sateli asiaan, jos toiseenkin. Nyt ei kuitenkaan kuultu varoittelua sinipunahallituksesta.

Verokiistely erottaa Petteri Orpoa ja Antti Rinnettä. Orpo pyrkii Rinteen taistelupariksi varoittelemalla veroasteen nostosta.

Rinne puolestaan uskoo, että osinkojen lähdevero ei talouskasvua heikentäisi. SDP:n mukaan osinkojen lähdevero osuisi eläke- ja sijoitusrahastoihin sekä säätiöihin ja yleishyödyllisiin yhteisöihin.

Sipilän ja Orpon haastama Rinne ei ollut puheissa tai eleissä niin vauhdikas kuin porvarikaksikko.

Rinne luotti siihen, millä tällä vaalikaudella on oppositiossa pärjätty: toisti hallituksen koulutusleikkaukset ja korosti SDP:n satsaavan koulutukseen, jos puolue pääsee valtaan.

Samalla konstilla vihreiden aiempi puheenjohtaja Ville Niinistö nosti vihreiden kannatusta.

Vihreiden Pekka Haavisto pärjäsi tentissä, vaikka todellinen mahdollisuus pääministeriksi on muita heikompi. Tosin: välillä kohtelias Haavisto meinasi jäädä sivustaseuraajaksi.

Pekka Haavisto ei ole niin populisti kuin Ville Niinistö eikä muistuttanut joka välissä nykyhallituksen koulutusleikkauksista.

Haaviston pisteitä ammattiliittoihin kuuluvien työntekijöiden joukossa saattoi nostaa näkemys paikallisesta sopimisesta ammattiliittojen tuella.

Keskuskauppakamari oli kutsunut vaalitenttiinsä Helsinkiin kyselykannatukseltaan neljän suurimman puolueen puheenjohtajat. Tentissä olivat SDP:n Antti Rinne, kokoomuksen Petteri Orpo, keskustan Juha Sipilä sekä vihreiden Pekka Haavisto.

Käytännössä kysymys oli eduskuntavaalien ensimmäisestä pääministeritentistä, koska kaikkia eduskuntapuolueiden puheenjohtajia ei ollut kutsuttu mukaan.

Näistä pääministeriehdokkaat ovat erimielisiä:

Paikallisen sopimisen laajentaminen työpaikoilla järjestäytymättömiin yrityksiin erotti ehkä merkittävimmin pääministeriehdokkaita.

Keskustan Juha Sipilä ja kokoomuksen Petteri Orpo haluaisivat, että työnantajaliittoihin järjestäytymättömätkin yritykset voisivat sopia työehtosopimusten sallimissa rajoissa nykyistä laajemmin työehdoista yritysten työntekijöiden kanssa.

Orpo vielä korosti: ilman, että ammattiliitot ovat sopimisessa mukana.

Yhteisen näkemyksen sinetiksi Sipilä ja Orpo heittivät keskenään yläfemmat. Ei tullut epäselväksi, ketkä kannattavat paikallisen sopimisen laajentamista. Sitä Sipilä ja Orpo yrittivät myös nykyhallituksessa.

Tentissä Orpo jopa flirttaili mahdollisuudella höllentää työehtosopimusten yleissitovuutta. Vähemmästäkin ammattiliitot ovat alkaneet koota joukkoja torille.

SDP:n Antti Rinne ja vihreiden Pekka Haavisto eivät olleet näin laajasti laajentamassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

Rinne arvioi, että paikallinen sopiminen toimii hyvin työpaikoilla, jos on luottamusta. Ja Rinteen mielestä paikallisen sopimisen luottamusta pitää olla rakentamassa ammattiliiton luottamusmies.

Myös vihreiden Pekka Haavisto halusi edelleen työpaikkojen paikalliseen sopimiseen työntekijöiden puolelle ammattiliittoon kuuluvan sopijan.

Sipilä, Orpo ja Haavisto olisivat valmiita luopumaan EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkinnasta.

Sen sijaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne säilyttäisi edelleen ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan, mutta purkaisi byrokratiaa ja nopeuttaisi maahan pääsyä.

Pääministeriehdokkaita erotti myös suhtautuminen perustuloon tulevaisuuden sosiaaliturvana. Jakolinja oli sama kuin Ylen marraskuun tukikyselyssä.

Perustuloa ilmoittivat kannattavansa vihreiden Haavisto ja keskustan Sipilä.

Sipilän perustulomallin pääkohdat jäivät vielä epäselviksi. Sipilän ajatuksenjuoksussa oli mukana sosiaaliturvan vastikkeellisuus, jota ei vastikkeettomaan perustulomalliin yleensä yhdistetä.

Jos keskusta ei ensi vuoden alkuun mennessä pysty esittämään hahmotelmaansa perustulosta, pääsevät muut puolueet piikittelemään siitä tenteissä.

Sosiaaliturvauudistus on seuraavan hallituksen suurimpia urakoita. Yksikään suuri puolue ei voi mennä vaaleihin ilman näkemystä tulevaisuuden sosiaaliturvasta.

Kokoomuksen Orpo ja SDP:n Rinne vastustivat perustuloa tulevaisuuden sosiaaliturvana ja esittelivät omia yleistuki ja yleisturva -mallejaan. Sosiaaliturvamalleissaan kokoomus ja SDP ovatkin lähellä toisiaan.

Pääministeritentatuista Petteri Orpo oli ainoa, joka päästäisi viinit myyntiin maitokauppaan, pikkuhiljaa maltilla, kuulemma.

Yleisen oppivelvollisuusiän pidentämistä tentissä kannattivat Antti Rinne ja Pekka Haavisto. Tentissä myös tuli selväksi, miksi keskusta ja kokoomus vastustavat sitä: puolueiden mukaan hanke olisi liian kallis.

Vaihtoehdoksi Juha Sipilä tarjosi ohjausta heille, jotka ovat jäämässä ilman riittävää koulutusta.

Nämä asiat yhdistävät pääministeriehdokkaita:

Ilmastonmuutoksen torjuminen sai myönteistä hyrinää aikaiseksi pääministeritentissä. Tosin tässä ratkaisevat teot, eivät puheet.

Kaikki pääministeriehdokkaat kannattivat erillistä, valtion budjetin ulkopuolista väyläyhtiötä. Jos pääministeri löytyy tästä joukosta, teiden ja ratojen korjausvelka voisi siis lyhetä ainakin vähän.

Sipilä, Orpo, Rinne ja Haavisto kannattivat kaikki apteekkikilpailun lisäämistä. Puheenjohtajat olivat valmiita vapauttamaan apteekkien määrän sääntelyä.

Koulutus ja osaaminen saivat kaikilta puheenjohtajilta sympatiaa. Tosin jokaisella oli oma lähetysmistapansa. Orpo korosti varhaiskasvatusta, Rinne oppivelvollisuuden pidentämistä.

Kaikki osallistujat kannattivat työllisyysasteen nostamista 75:een prosenttiin ensi vaalikaudella. Keinot olivat kuitenkin puheenjohtajilla erilaisia.

Tämän pääministeritentin jälkeen eduskuntavaaleihin on vielä aikaa reilut neljä kuukautta.

LUE LISÄÄ:

Pääministeritentti: Sipilä ja Orpo kaipaavat lisää sopimisjoustoa työpaikoille – Rinne ja Haavisto maltillisempia

Analyysi: Rinne ja Orpo hakevat jo kaksintaistelua – Sipilää ohjataan sivuraiteille oppositioon

Analyysi: Haavisto-ilmiö säikäytti SDP:n – Antti Rinteen pääministerihaaveet vaarassa

Ylen kannatusmittaus: Vihreiden kannatus uuteen nousuun – SDP, kokoomus ja perussuomalaiset menettäneet tukijoita

Jo kahden kuukauden ajan Lapin käräjäoikeudessa on puitu jättimäisillä virkarikoskäräjillä Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän erottamista ja siihen johtaneita syitä. Syytteessä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä on 27 kuntapäättäjää.

Syyttäjän mukaan Mäkelän erottaminen oli kuntapäättäjien häikäilemätön kosto siitä, että Mäkelä teki tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Syytetyt taas ovat oikeudenkäynnissä sanoneet, että luottamus Mäkelään oli mennyt jo aiemmin ja tutkintapyyntö oli vain rikka rokassa.

Palosaari itse pääsi ääneen oikeudenkäynnin viimeisenä päivänä. Kuulemisessa puhuttiin myös Mäkelästä, mutta sitäkin enemmän nykyisestä SDP:n puheenjohtajasta Antti Rinteestä sekä Levin kylpylähotellia aiemmin johtaneesta Ari Aspiasta.

"Kukaan ei kysynyt minulta mitään"

Palosaaren mukaan hänen tekemisiinsä puututtiin ensi kerran marraskuussa 2012, kun Palosaari oli markkinointiyhtiö Levin matkailun yhtiökokouksessa äänestänyt toisin kuin kunnanjohtaja Mäkelä toivoi. Pian tämän jälkeen Palosaarta vaadittiin kertomansa mukaan "pienentämään omaa julkisuuskuvaansa".

Vuoden kuluttua, marraskuussa 2013 Palosaari kutsuttiin Levin maailmancup-viikonlopun päätteeksi Antti Rinteen hotellihuoneeseen. Rinne oli tuolloin ammattiliitto Pro:n puheenjohtaja ja Levin hissiyhtiön hallituksen jäsen. Hallitus oli kokoontumassa myöhemmin illalla.

– Rinne ilmoitti, että sinulla on kolme vaihtoehtoa; eroat, sinut erotetaan tai otat vastaan projektipäällikön tehtävän. Jos tämä ei sovi, sinusta tehdään tutkintapyyntö, Palosaari kertaa Rinteen sanoja.

Palosaari sanoo, ettei tiennyt lainkaan mistä on kyse.

– Kukaan ei ollut esittänyt kritiikkiä minua kohtaan, kukaan ei ollut kysynyt minulta lisätietoja hissikaupasta, ei kukaan.

Oikeussalissa palattiin Rinteen alkoholinkäyttöön

Oikeussalissa ja totuudessapysymysvelvoitteen alla Palosaari toisti Rinteen olleen tilanteessa humalassa. Myöhemmin syyttäjän vastakuulustelussa Palosaari vältteli sanaa humala, mutta totesi Rinteen joka tapauksessa nauttineen alkoholia.

– Jos ihminen juo alkoholia, niin silloin ollaan alkoholin vaikutuksen alaisena, Palosaari totesi. Marraskuussa todistanut Rinne kiisti olleensa humalassa.

Projektipäällikkönä saman tien aloittanut Palosaari kertoo kyselleensä hissiyhtiön hallituksen puheenjohtajalta Lauri Kurulalta, mistä potkuissa on kyse.

– Lauri sanoi, että en ymmärrä mikä silmitön viha Aspialla on sinua kohtaan, Palosaari lainaa Kittilän teknisenä johtajana yhä toimivaa Kurulaa. Ari Aspia oli ammattiliitto Pro:n omistaman kylpylähotelli Levitunturin toimitusjohtaja.

Paria viikkoa myöhemmin Kittilästä lähti kolmen hengen lähetystö Rinteen luokse Helsinkiin. Matkassa oli myös Levin matkailu Oy:n toimitusjohtajana toiminut Jussi Töyrylä. Lähetystön tavoite oli saada Palosaari palautettua toimitusjohtajaksi.

Palosaaren puolustajat vetosivat Rinteeseen

Syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen kysyi oikeudessa tiistaina todistaneelta Töyrylältä, miksi kolmikko suuntasi nimenomaan Rinteen luokse. Levin hissiyhtiön suurin omistaja kun oli Kittilän kunta, jolla oli edustus hissiyhtiön hallituksessa.

– Ehkä se näkemys oli, että Rinne on merkittävä tekijä ja hänen kauttaan pystyttäisiin vaikuttamaan asioihin.

Lähetystö vei mukanaan Levin yrittäjien laatiman kirjeen, jossa kritisoitiin värikkäästi Ari Aspiaa Levin ongelmista. Aspiaa syytettiin esimerkiksi oman edun tavoittelusta. Töyrylän mukaan Rinne hermostui kirjeestä.

Samana päivänä Levin matkailukeskus ja kunnanjohtaja Anna Mäkelä tekivät tutkintapyynnön Palosaaresta.

– Jälkikäteen on tullut mieleen, että oliko meidän käynti se laukaiseva tekijä tutkintapyynnölle, Töyrylä totesi kuulustelussa.

Marraskuussa todistajanaitiossa istuneen Rinteen mukaan käynnillä oli vaikutusta tutkintapyynnön tekemiseen.

– Hänestä (Aspia) esitettiin erilaisia, hassunkurisiakin väitteitä. Syntyi kuva, että hän on kaiken pahan alku ja juuri. Puurot ja vellit olivat sekaisin ja ajattelin, että jonkun ulkopuolisen täytyy selvittää, mitä on tapahtunut, Rinne sanoi omassa kuulemisessaan.

"Viiden vuoden helvetti, jota en toivo kenellekään"

Palosaaren hissikauppoja puitiin Lapin käräjäoikeudessa keväällä. Kesäkuussa annetun tuomion mukaan Palosaari toimi epäasiallisesti luovuttaessaan hissiyhtiö Leitnerin luottamuksellisia tarjoustietoja toiselle yhtiölle. Syytteet luottamusaseman väärinkäytöstä kuitenkin kaatuivat, koska mahdollinen taloudellinen vahinko kohdistui Leitneriin eikä Palosaaren johtamaan Levin hissiyhtiöön.

Syyttäjä on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Palosaaren nimi ja tekemiset ovat nousseet taajaan esiin myös tässä oikeudenkäynnissä, jossa pitäisi ratkaista kuntapäättäjien syyllisyys tai syyttömyys. Oikeussalissa kävi selväksi, että vuosia jatkunut julkisuus on vaatinut veronsa.

– Se on ollut sellainen viiden vuoden helvetti, että en toivo sitä kenellekään. Laskekaapa kuinka monta kertaa minun nimeni on julkisuudessa mainittu, Levin hissiyhtiötä yhä johtava Palosaari totesi.

Todistajaksi pyydetty oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaara ei ollut tiistaina paikalla, koska häntä ei ole käräjätuomari Vilho Niirasen mukaan saatu haastettua käräjille. Jos Eilavaara tavoitetaan, häntä kuullaan tammikuussa.

Loppulausunnot annetaan tammikuussa ja tuomio kevään aikana.

Rautatien päälle rakennettava kansi on alkanut hahmottua Tampereen juna-aseman naapurissa. Kannen päälle on tarkoitus rakentaa uusi monitoimiareena, hotelli, kasino ja tornitaloja (rakennusyhtiö SRV:n sivut). Kansiareenasta tulee Tapparan ja Ilveksen uusi kotihalli.

Uuden jäähallin rakentaminen on ollut Tampereella ikuisuuskysymys. Suomen ensimmäinen jäähalli, Hakametsä on tamperelaisille rakas mutta jo iäkäs.

Runsaat kymmenen vuotta sitten, juuri ennen maailmanlaajuista talouskriisiä, keskustelu modernista jääkiekkopyhätöstä sai jälleen uutta vauhtia. Tampereella toivottiin, että monitoimihalli saataisiin rakennettua vuoden 2012 jääkiekon MM-kisoihin. Ilman uutta hallia kisat pelattaisiin taas muualla kuin Tampereella.

Muun muassa tamperelaisen jääkiekkovaikuttajan Kalervo Kummolan innoittamana Tampereella tehtiin selvitys hallin rakentamiseksi Sorsapuiston urheilukentän paikalle Tampere-talon viereen. Kummola oli tuolloin vielä Tampere-talon toimitusjohtaja.

Sorsapuistosta ei tullut uuden hallin kotipaikka. Suunnitelmat menivät uusiksi, kuten niin monta kertaa myöhemminkin Tampereen areenahankkeessa.

Ei Sorsapuistoon vaan rautatien päälle

Monitoimihallin paikaksi vaihtui Tampereen ratapiha. Hallin lisäksi radan päälle tulisi useita tornitaloja. Ne tarvittiin, jotta rahoittajat kiinnostuisivat, mutta nekään eivät auttaneet. Rahoitusta ei löytynyt millään.

Halli ei valmistunut vuoden 2012 kisoihin eikä sitä seuraaviinkaan. Sekä hanketta vetänyt Tampereen Keskusareena Oy että rakennusyhtiö NCC jäivät nuolemaan näppejään.

Tampereen kaupungin piti etsiä kannelle ja areenalle uudet tekijät. Rakennusyhtiö Lemminkäisen mukana areenan ravintolatoimintaan halusi mukaan myös rockyhtye Eppu Normaali. Voiton vei kuitenkin rakennusyhtiö SRV.

Ensin SRV markkinoi aluetta nimellä Kruunu (Tamperelaisen artikkeli). Sitten rakennusyhtiö testasi nimiä Centre, Expe, Atmos ja Premi. Lopulta alueen nimeksi tuli kuitenkin Tampereen Kansi. Kansiareenan nimi on tarkoitus myydä vielä myöhemmin sponsoreille.

Nyt tavoitteena on, että Tampereella pelattaisiin vuoden 2022 MM-kisoja. Tämäkään ei ole vielä täysin varmaa. Myös Helsinki, Jyväskylä ja Turku haluavat uuden hallin ja kisaisännyyden.

Tampere on kuitenkin vahvoilla – jos Tampereen Kannen uusi areena vain saadaan ajoissa valmiiksi.

Suora nettilähetys kansityömaalta on nähtävissä Yle Areenassa keskiviikkona 12.12. klo 11.30 alkaen. Työmaahan pääsee tutustumaan keskiviikkona myös Radio Suomen Tampereen lähetyksessä ja Pirkanmaan alueellisissa tv-uutisissa Yle TV1:ssä.

Korjaus: Videossa ovat vuonna 2009 yksityisiltä rahoittajilta hankittavaksi suunnitellun summan miljoonat muuttuneet miljardeiksi.

Yle on seurannut hanketta tiiviisti vuosien varrella. Tässä osa jutuista vuosilta 2016–2018:

Tampereen kannen ja areenan alueen nimeksi Tampereen Kansi – Centre, Expe, Atmos tai Premi ei kelvannut

Tuleeko Tampereen areenan alueen nimeksi Centre, Expe, Atmos tai Premi? Vaihtoehdoille irvaillaan jo netissä

Kaupunki ikuistaa kannen ja areenan rakennustyöt taiteilijan piirroksiin

Tampereen Kansi ja areena -hanke varmistui lopullisesti: Osapuolilta nimet rahoitussopimukseen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi Tampereen Kansi ja areena -hankkeen yhteisyrityksen

Valtion tuki Tampereen monitoimiareenalle varmistui – "Sehän on hieno uutinen"

Konsultin tuore arvio: Kansi ja Areena -hanke tuo ennakoitua vähemmän pysyviä työpaikkoja Tampereelle

Tampere kiistää Suomen Kuvalehden väitteet – "Kannen ja Areenan tukimiljoonilta ei ole pohja pois"

Hallitus myönsi Tampereen monitoimiareenalle 18 miljoonaa euroa valtion rahaa

Tampereen monitoimiareenan majoittajaksi Lapland Hotels, ravintoloista vastaa Restamax

Tampereen Kansi ja areena -hankkeen rakennustöiden lähtölaukaus lähestyy

"Palikat alkavat olla kohdallaan" – Euroopan komissio hyväksyi Tampereen monitoimiareenalle myönnettävän tuen

Lapio maahan syksyllä? KHO hylkäsi Tampereen Kansi ja areena -hankkeesta tehdyt valitukset

"Nyt kisoja aletaan juosta kasaan" – Tampereella vuoden 2022 MM-lätkäkisojen järjestelyt alkavat heti

Hyvä ajanviettopaikka vai kaupunkikuvan rumentaja? Radan päälle tuleva Tampereen areena jakaa mielipiteet

Pelataanko Tampereen monitoimiareenalla MM-kiekkoa 2021? – Kansi ja Areena -hanke löysi rahoittajat

Tampereen keskustan mullistavan Kannen ja Areenan rakentaminen voi alkaa tänä vuonna – Tällainen siitä tulee

Tampereen Kansi ja Areena kurkottaa aiempaa korkeammalle – SRV sai poikkeamisluvan

Suomen uusi kasino tulee monitoimiareenaan Tampereella

Jo viisi valitusta Tampereen Kansi ja areena -hankkeesta

Ministeri perusteli kiekkohallin jättitukea höttöluvuilla – tilaustyö konsulteilta

Tamperelaiset liigaseurat uskovat uuden hallin mahdollisuuksiin – taitoluistelijat pelkäävät jäävänsä jalkoihin

Tampereella pestään salaisen päätöksenteon jälkipyykkiä – vedättikö rakennusyhtiö valtuutettuja?

Tampere ja SRV allekirjoittivat salatun areenasopimuksen – tällainen se on

Kansi ja areena -hanke niitti valtuustossa kritiikkiäkin: "Ruotsinlaivasysteemi, joka olisi ollut kova sana 1980-luvulla"

Tampere päättää isosta rakennushankkeesta suljetuin ovin – laillista vai ei?

SRV: Harkimo ei tällä hetkellä mukana Tampereen areenan neuvotteluissa

Tampere valitsi SRV:n Kansi ja areena -kumppaniksi

Jarkko Martikaisen seitsemäs sooloalbumi Aina auki ilmestyi elokuussa. Vuotta aiemmin Martikainen joutui tekemään lopettamispäätöksen nopeasti huonoon kuntoon menneelle Toivo-koiralle. Kappaleen tekeminen oli kaikkea muuta kuin helppoa.

– Se oli vakava paikka. Silloin kun se lopetuspäätös oli tehtävä aloin heti miettiä, että minä haluan kiittää Toivoa. Sinä meni aika monta kuukautta, että pääsin työn alkuun, se oli liian vereksellä se juttu. Kyllä minä olen joutunut huomaamaan, että oudolla tavalla sitä kiintyy eläimeen, kun eläin kiintyy minuun.

Oudolla tavalla sitä kiintyy eläimeen, kun eläin kiintyy minuun Jarkko Martikainen

Lopulta albumille syntyi kappale Kiitos kaikesta, joka on osoitettu Toivo-koiralle.

Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Martikainen muistelee koiran hankintaa. Idea koiran ottamiseen tuli alun perin puolisolta.

– Minä yritin laittaa vähän kampoihin. Että se on niin vaikeaa ja monimutkaista säätää ja kuljettaa. Varsinkin kun kyse oli suurroduista. Lopulta se koira kuitenkin leimautui juuri minuun.

Koira voi opettaa elämänasennetta

Parhaimmillaan ihmisen ja koiran suhde näkyy Martikaisen mielestä esimerkiksi siinä, miten koira katsoo ihmistä.

– Se pystyy vetoamaan jopa minun kaltaiseen ihmiseen, joka yrittää esittää kohtuullisen tylyä ja etäistä isäntää, jotta meillä pysyy se marssijärjestys kunnossa, että se pysyy koirana. Mutta kun katsoi sitä Toivoa – se oli loppuun saakka hyvin lapsellinen koira. Se meni ihan sekaisin, kun kävin vaikka ulkona ja tulin takaisin.

Martikaisen mukaan Toivosta, niinkuin monesta muustakin koirasta, olisi paljon opittavaa asenteessa elämään.

– Joku sellainen olemassaolon riemu ja kiitollisuus siitä, että tällainenkin päivä koettiin. Kyllähän siitä jotain voi yrittää ainakin oppia ihminen. Yrittää miettiä, että kun tuolla on koko ajan noin upea meininki, niin kai minäkin voisin yrittää viihtyä. Vaikka laskuja lankeaa laatikkoon, tai mitä vastoinkäymisiä meillä aikuisilla ihmisillä onkaan.

Katso Jarkko Martikaisen koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa täältä.

Kari Hotakaisen kirjoittama Tuntematon Kimi Räikkönen jatkaa ennätysten murskajaisia. Elokuussa julkaistua kirjaa on myyty jo yli 170 000 kappaletta.

Näin siitä tulee Suomen kaikkien aikojen myydyin kirja ilmestymisvuonnaan. Ykköspaikkaa on pitänyt hallussaan J.K. Rowlingin Harry Potter ja Feeniksin kilta -kirja, jota myytiin vuonna 2004 kaikkiaan 170 200 kappaletta.

Kotimaisten kirjojen myyntitilastoissa Räikkös-kirja nappasi ykköspaikan jo jokin aika sitten, kun se ohitti viime vuonna ilmestyneen Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia -kirjan. Sitä myytiin viime vuoden aikana 163 000 kappaletta.

Tietokirjaksi luokiteltavan Tuntematon Kimi Räikkönen -kirjan menestys heijastelee kirja-alan laajempia trendejä: Kirjakauppaliiton tilaston mukaan tietokirjojen myynti on ollut tänä vuonna hienoisessa kasvussa. Sen sijaan kaunokirjallisuutta on myyty alkuvuoden aikana kymmenisen prosenttia viime vuotta vähemmän.

Tämän vuoden kirjamyyntitilastot voivat kuitenkin vielä muuttua, sillä vuoden kiivain kirjasesonki eli joulumyynti on parhaillaan käynnissä.

Lue myös:

Elämäkerran kirjoittaja Kari Hotakainen: "Vuosi Kimi Räikkösen seurassa oli urani oudoin"

Helsinkiläisen Henriika Tulivirran kirjapinossa on satoja luettuja kirjoja, ja kymmeniä on vielä pinossa odottamassa vuoroaan. Hänellä on tavoitteena lukea vähintään yksi kirja päivässä. Siis vuodessa vähintään 365 kirjaa. Se on paljon!

Moni muu saattaa harmitella sitä, kuinka aikaa lukemiselle ei ole tai miten kaikenlaiset vempaimet vievät huomion.

Ei hätää!

Henriikalla on helppo, mutta hieman sitoutumista vaativa harjoitus:

Lue joka päivä!

Päätä lukea viisi tai kymmenen minuuttia, mutta lue joka päivä. Seuraavalla viikolla lue enemmän: kymmenen, viisitoista tai 20 kymmentä minuuttia päivässä. Jatka tätä sopivissa määrin viikosta toiseen. Kasvata lukemiseen käytettävää aikaa oman lukukunnon mukaan.

Henriika vertaa lukemisen harjoittelua liikuntaharrastukseen. Harjoituskertoja ei kannata jättää väliin, jos haluaa säilyttää ja parantaa kunnon. Treeni vaatii myös keskittymistä eli toisin sanottuna pidä kännykkä loitolla, Henriika lisää.

– Aina kun lukuaikaa pidentää, niin kannattaa muistaa, että se on silloin sitä lukuaikaa.

Mutta mitkä ovat harjoittelun tulokset? Henriikalla on siitä selvä käsitys.

– Yhtäkkiä voi huomata, että lukeminen on kivaa ja että on siinä on vielä kaiken lisäksi tosi hyvä!

Haaste on innostanut muita lukemisen pariin

Kun Henriika lukee, hänen katseensa on koko ajan kirjan sivun keskellä ja se liikkuu ylhäältä sivun alareunaan. Nopeasta lukutekniikasta huolimatta, Henriikaa ei stressaa sitä, saavuttaako hän asettamaansa haastetta. Sen sijaan hän iloitsee, että se on herättänyt keskustelua kirjallisuudesta.

– Useat ovat kertoneet, että listaavat nyt lukemiaan kirjoja ja ovat alkaneet lukea enemmän kirjoja. Se on syy miksi tämä haaste on ehdottomasti onnistunut, vaikka en lukisikaan 365 kirjaa.

Seuraa Henriikan lukuhaasteen edistymistä hänen Twitter-tililtään!

11.12.2018 klo 11:22 lisätty juttuun Areena-insertti.

Entisen kanadalaisdiplomaatin Michael Kovrigin epäillään joutuneen vangituksi Kiinassa. Kovrig työskentelee The International Crisis Group (ICG) -järjestön Koillis-Aasian asiantuntijana.

Kriisien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen keskittyvä riippumaton järjestö kertoo selvittävänsä parhaillaan Kovrigin olinpaikkaa.

Tiedot Kovrigin mahdollisesta vangitsemisesta tulevat samaan aikaan, kun kiinalaisen teknologiayhtiö Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou on vangittuna Kanadassa.

Meng pidätettiin Kanadassa Yhdysvaltain pyynnöstä 1. joulukuuta. Häntä syytetään Yhdysvaltain asettamien Iranin talouspakotteiden rikkomisesta.

On epäselvää, onko tapauksilla yhteyttä. Kiinan ulkoministeriö kuitenkin varoitti viikonloppuna Kanadaa vakavista seuraamuksista Mengin pidätyksen vuoksi.

Kanadan liberaalipuolueen aiempi johtaja Bob Rae pitää selvänä, että Kiina vangitsi Kovrigin kostaakseen Mengin pidätyksen:

– Kyse on sorrosta ja kostosta, Rae tviittasi.

Kanadalaisprovinssi Brittiläinen Kolumbia perui aiemmin viikolla ryhmänsä kaupanedistämismatkan Kiinaan, koska se pelkäsi ryhmänsä edustajien joutuvan pidätetyksi Kiinassa.

ICG-järjestön asiantuntija Kovrig työskenteli aiemmin diplomaattina Pekingissä ja Hongkongissa sekä YK:n päämajassa New Yorkissa.

Aiheesta lisää:

Kiina vaati Kanadaa vapauttamaan Huawein talousjohtajan tai kohtaamaan seuraukset

Huawein talousjohtajan vapautuksesta päätetään aikaisintaan tänään – Yhdysvallat vaatii luovutusta

Lähes kolmanneksella suomalaisista ei ole lainkaan säästöjä pahan päivän varalle. Alle 27 000 euroa vuodessa ansaitsevista lähes puolella ei jää lainkaan rahaa säästöön. Tiedot käyvät ilmi Vertaa ensin -yhtiön teettämästä selvityksestä.

Puskurirahaston puute ei koske vain nuoria. Kaikissa ikäryhmissä 18-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin noin kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan säästöjä. Selvitys tehtiin YouGov-tutkimusyhtiön kuluttajapaneelissa.

Viidenneksellä on säästössä kuukauden nettopalkkaa vastaava tai sitä pienempi summa. Lähes 40 prosentilla on säästössä enemmän kuin kuukauden nettopalkkaa vastaava summa.

Tilillä pitäisi olla rahaa kolmen kuukauden menoihin

Puskurirahastossa olisi hyvä olla noin kolmen kuukauden menojen verran rahaa. Jos esimerkiksi jää työttömäksi, tukien tilille saamiseen menee aikaa, neuvoo toimittaja Julia Thurén kirjassaan Kaikki rahasta.

Puskurirahat pitäisi voida ottaa käyttöön vaikka samana päivänä, eli ne ovat eri asia kuin vaikkapa osakkeissa tai rahastoissa olevat sijoitukset, Thurén kirjoittaa.

Omat kulut suurella osalla hyvin tiedossa

Tieto oman talouden kuluista suomalaisilla on sen sijaan hyvällä tolalla. Yli puolet vastasi tietävänsä melko tarkkaan, miten paljon heillä kuluu kuukaudessa kiinteisiin kuluihin, kuten asumiseen, ruokaan ja harrastuksiin.

Tiedot perustuvat kahteen Vertaa ensin -yhtiön YouGov-tutkimusyhtiöllä teettämään tutkimukseen. Lokakuun lopussa 1 008 täysi-ikäistä suomalaista vastasi kiinteitä kuluja koskeviin kysymyksiin YouGovin kuluttajapaneelissa.

Kysymyksiin puskurirahastosta vastasi YouGovin kuluttajapaneelissa marraskuun alussa 1 012 täysi-ikäistä suomalaista. Otokset painotettiin iän, sukupuolen ja maantieteellisen alueen mukaan vastaamaan suomalaista aikuisväestöä valtakunnallisesti.

Testaa taloustaitosi vastaamalla kolmeen kysymykseen ja katso, onko sinulla raha paremmin hallussa kuin samanikäisillä suomalaisilla.

Lue lisää:

Ennätyssuuret veronpalautukset kilahtavat tileille tänään – joulukauppa saa viimeistä kertaa kunnon potkun joulun alla

Testaa Ylen sijoituslaskurilla, miten sinun kannattaisi säästää – bloggaaja Natalia Salmela kokeili: "Tsiisus, täytyy alkaa säästää heti"

Sosiaalinen media antoi äänen rahasta kiinnostuneille naisille ja heidän esikuvilleen – Naisten osuus sijoittajista kasvaa hitaasti

Julia Thurénin Melkein kaikki rahasta -podcast Areenassa

Hiljattain päättyneessä startup-yritysten jättitapahtumassa Slushissa on tullut esille taas häirintätapauksia. Tapauksia, joissa osallistujat ovat joutuneet epäasiallisen käytöksen uhreiksi, on alle kymmenen.

– Asiaton käyttäytyminen pitää sisällään fyysistä ja sanallista seksuaalissävytteistä häirintää, Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari kuvailee.

Poliisi ei ole Saaren tietojen mukaan ollut yhdessäkään tapauksessa mukana selvittämässä tapahtumien kulkua.

Suurin osa häirinnästä on tapahtunut Messukeskuksessa Slushin jatkobileissä tai jatkobileiden jälkeen 5. päivä joulukuuta.

Tapahtumat ovat tulleet Slushin järjestäjien tietoon useita eri reittejä pitkin; tekojen kohteeksi joutuneet ovat ottaneet yhteyttä joko järjestyksenvalvojiin tai Slushin omaan henkilökuntaan.

Osa on selvitetty paikan päällä, kun ne tulivat esille itse tilanteessa, mikä on hyvä asia, Saari kertoo.

Kahdelta evätty jatkossa pääsy Slushiin

– Tunnistetuissa tapauksissa ollaan oltu yhteyksissä heidän edustamiinsa organisaatioihin. Kahdessa tapauksessa tekijöille on annettu porttikielto koko tapahtumaan.

Parin tapauksen selvittely on vielä kesken, joten niistä Saari ei halua kertoa sen enempää.

Slush sanoo Facebook-sivuillaan haluavansa auttaa selvittämään tapaukset ja toivoo palautetta, jotta näitä tapauksia ei tulisi jatkossa lisää. Kaikille osallistujille on lähetetty palautekysely, johon voi vastata myös nimettömänä. Palautteita käydään läpi jatkuvasti.

– Meillä on vielä palautekyselyt ulkona, ja sitten nähdään tarkemmin, tuleeko näitä lisää. Mitenkään ei voi tietää, missä vaiheessa ihmiset haluavat kertoa näistä asioista, Saari sanoo.

Hän painottaa, että tämän tyyppiseen käytökseen Slushilla on nollatoleranssi.

– Tämä on todella hankala asia. Selvästikään jotkut ihmiset eivät vielä ole oppineet käyttäytymään, Saari sanoo.

Viime vuonna häirintätapauksia oli pari, sitä edeltävänä vuonna muutama enemmän myöskin iltajuhlan yhteydessä.

Muutoin toimitusjohtaja Andreas Saari on tyytyväinen tämän vuoden Slushiin ja tapahtuma pääsi tavoitteeseensa eli se oli loppuunmyyty ja kävijöitä oli yli 20 000.

Slushin häirintätapauksista kertoi ensimmäisenä Talouselämä. Slush kertoi asiasta ennen Talouselämää omalla Facebook-sivullaan.

Lue myös:

"Amerikkalaisista digiyhtiöistä on tullut suurpetoja", jyrähtää EU:n kilpailukomissaari – Facebookin vaikutus näkyy myös Ranskan mellakoissa

Dinosaurukseksi kasvanut Slush ei ole enää mikään uusi juttu – kun tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran, nykyinen toimitusjohtaja oli yläasteella

Seksuaalirikoksista Oulussa epäilty mies on otettu kiinni Saksasta, poliisi kertoo tiistaina iltapäivällä.

Poliisi oli samana päivänä jo ehtinyt julkaista miehen nimen ja kuvan, koska miestä ei ollut tavoitettu.

Häntä epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä, kertoi ylikomisario Marko Kiiskinen Ylelle aiemmin tiistaina.

Miestä epäillään osalliseksi laajaa julkisuutta herättäneeseen tapaukseen, jossa useaa ulkomaalaistaustaista epäillään muun muassa alle viisitoistavuotiaan tytön raiskauksesta.

Samaan tapaukseen liittyen on jo vangittu seitsemän miestä, jotka ovat tulleet Suomeen joko turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Epäillyt teot tapahtuivat yksityisasunnoissa useiden kuukausien aikana.

Poliisi tutkii Oulussa myös kahta muuta rikosepäilyä, joissa epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia ja uhrit alle 15-vuotiaita tyttöjä. Näiden rikosten epäillään tapahtuneen Tuiran kaupunginosassa ulkona ja samana päivänä marraskuun puolessa välissä.

Toista niistä tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, toista törkeänä raiskauksena ja törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty on ollut pidätettynä, mutta hänet on eilen vapautettu. Hän on kuitenkin edelleen epäilty.

Päivitetty uutista 11.12. kello 15.06: Mies on saatu kiinni, joten uutista on päivitetty kauttaaltaan.

Britannia piehtaroi EU-eronsa takia ennennäkemättömässä poliittisessa sekamelskassa.

Suurimman taakan kaaoksesta kantaa heikon vähemmistöhallituksen konservatiivinen pääministeri Theresa May.

Jos Britannian pääministeri seuraa sosiaalista mediaa tai pilapiirtäjien hengentuotteita, olo ei voi olla kovin huojentunut. Raakaa pilailua tulee joka suunnasta.

Yksi Theresa Maysta kertova vitsi kuuluu seuraavasti: Kaikki haluavat Theresa Mayn pysyvän pääministerinä. Paitsi kansan enemmistö - ja Theresa May itse.

The Guardian -lehden pilapiirtäjä Steve Bell kuvasi Mayn zombina, joka vääjäämättä, toisten zombien avustamana, ajautuu kohti kohtalokasta kalliojyrkännettä.

Theresa Mayn puolustajat ovat vähissä.

Kun May perui tiistaiksi suunnitellun parlamenttiäänestyksen Britannian erosopimuksesta, hänen poliittinen uskottavuutensa romahti entisestään.

The Guardian -lehti kirjoitti pelkurimaisesta möhläyksestä mutta näki myös tilanteessa jotakin suurta: lehti leikitteli ajatuksella, tuliko May tahtomattaan jopa estäneeksi Britannian EU-eron.

Kokonaan yksin pääministeri May ei kuitenkaan ole jäänyt. Brexit-sotkun alulle pannut entinen pääministeri David Cameron kommentoi tilannetta sanomalla, että kansanäänestyksen järjestäminen aikoinaan oli oikea ratkaisu.

Cameron lisäsi tukevansa Mayta, mutta brexitin syntipukiksi leimatun ex-pääministerin julkinen tuen ilmaisu tuskin on sitä, mitä May muutenkin vaikeassa tilanteessaan tarvitsee.

Kuningattaren anastettu nuija

Perinteitä kunnioittavassa brittiparlamentissa nähtiin maanantaina myös epätavallinen välikohtaus sen jälkeen, kun May oli ilmoittanut lykkäävänsä parlamenttiäänestyksen ajankohtaa.

Työväenpuolueen kansanedustaja Lloyd Russel-Moyle marssi puhujapönttöön ja nappasi kuningattaren nuijan syliinsä.

Hopeinen nuija muistuttaa saarivaltiota monarkian perinteistä. Jos nuija ei ole omalla paikallaan, parlamentti ei ole päätösvaltainen.

Kuningattaren omaisuus palautettiin pikaisesti takaisin pöydälle ja rikkeen tehnyt kansanedustaja poistettiin salista

Viesti tuli kuitenkin selväksi. Parlamentissa kuohuu.

Eilen julkaistun mielipidemittauksen suuri osa kansalaisista on kallistunut sille kannalle, että brexit pitäisi unohtaa ja brittien tulisi jäädä EU:hun.

Lue myös: https://www.hs.fi/nyt/art-2000005928018.html

Ympäristökasvattaja Anne Viitalaakso alkoi jäteluennolla tänä syksynä miettiä oikein tosissaan, miksi muovia pääsee luontoon.

Linnut ja oravat levittävät roskia, kun ne menevät roskalaatikoihin. Tuuli levittää puolestaan roskat vesistöihin, jossa muovi pilkkoutuu mikromuoviksi.

Viitalaakso havahtui siihen, että syy tähän on vääränmalliset roskalaatikot. Hän valokuvasi Tampereen keskustaa ja yllättyi.

– Tampereen keskusta on täynnä isoja roskiksia, jotka ovat ihan avoimia. Oravat ja linnut pääsevät niihin helposti. Totta kai eläimet etsivät ruokaa ja tiputtelevat ruuat. Tuuli levittää roskat maastoon, Anne Viitalaakso sanoo.

Sitä vastoin sisällä esimerkiksi ostoskeskuksissa on usein läpällisiä ja suljettua roska-astioita, vaikka siellä voisi olla ympäristön kannalta avonaisia malleja.

Sama tilanne on muissakin Suomen kunnissa. Tilanne on etenkin maaseudulla Viitalaakson mukaan vaikea.

Nokialainen Anne Viitalaakso on ympäristökasvattaja Tampereella luontokoulussa ja Nokian lintukoulu -kerhon vetäjä. Hän vaikuttaa myös Pirkanmaan lintutieteellisessä yhdistyksessä.

Lintutieteellinen yhdistys ja Nokian Lintukoulu tekivät Viitalaakson havaintojen pohjalta yhdessä aloitteen, että jäteastiat vaihdettaisiin ympäristöystävällisiksi. He esittävät, että avonaisia roska-astioita ei enää ostettaisi.

– Toivomme, että avonaiset jäteastiat siirrettäisiin sisätiloihin ja ulos hankittaisiin esimerkiksi läpällisiä, suljettuja roska-astioita, he ehdottavat.

Aloitteen takana on myös lintuasiantuntija, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin.

– Toivotaan, että kun uusia roskiksia hankitaan, päädyttäisiin läpällisiin. Markkinoilla on monta hyvää mallia, Viitalaakso sanoo.

Anne Viitalaakso toivoo, että aloite huomioidaan koko Suomessa – tai vielä isommin.

– Toivon, että koko maailmasta poistettaisiin avoroskikset.

Muovi päätyy kaloihin ja ihmisiin

Ympäristökasvattaja kerää itse roskia jatkuvasti. Hän rohkaisee myös lapsia siihen. Mikromuovin määrä maailmassa on hälyttävä.

Tutkijoiden ja asiantuntijoiden pahimmissa skenaarioissa on arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä merissä on painossa mitattuna enemmän muovia kuin kaloja.

– Maastosta pitää kerätä nyt kaikki muovitavara. Kun muovi pääsee vesistöön ja pilkkoutuu mikromuoviksi, sitten sitä ei enää saa pois. Kalat syö muovin ja me syödään ne kalat. Kuinka tarveellistä se ihmiselle on, on tosi huolestuttavaa.

Eläimet jäävät kiinni muoviin

Anne Viitalaakso tapaa luontokoulussa tamperelaisia lapsia esikoulusta yläkouluun. Lasten kanssa puhutaan paljon lajittelusta ja kierrätyksestä.

– Lapset ovat sanoneet, että eläimet jäävät kiinni muovipusseihin tai peltipurkkeihin. Siilejä on löydetty muovipussi selässä. Eläin menee ruuan ja tuoksun perässä ja siksi muovi kiinnostaa.

Anne Viitalaakson mukaan yksi ongelma on se, ettei muovinkeruupisteitä ole tarpeeksi. Samoin viestinnässä olisi toivomisen varaa.

– Kuka tietää, ettei pvc-muovia laiteta muovinkeräyspisteisiin ja mikä menee poltettavaksi. Tiedotusta pitäisi lisätä.

Viitalaakso huomasi valokuvausreissullaan, että avoroskikset ovat yllättävän täysiä. Tämän takia niiden tyhjentäminen vie aikaa, kun ympäriltä pitää kerätä irtoroskia.

– Ihmisten pitäisi valveutua, etteivät he laita roskia, jos roskis on liian täynnä. Jos näyttää siltä, että roskis on täynnä, käveltäisiin se pieni matka seuraavalle roskiksille, hän toivoo.

Umpinaiset roskikset auttaisivat myös lisääntyvään huumeongelmiin ja lääkejäämiin. Suljetut, läpälliset keruuastiat olisivat turvallisempia ruiskujen keräysastioita kuin nykyiset keräysastiat, Viitalaakso sanoo.

Lapset ovat olleet huolissaan muovin lisäksi myös uimarannoilla olevista lasinsirpaleista. Viitalaakso nostaa esille vielä kaksi muuta ongelmaa.

– Puistoalueille suuri ongelma on koirankakka, joka rajaa lasten leikkimistä luonnosta. Olisi tärkeää, että nekin roskat kerättäisiin pois. Purukumin maatuminen kestää lähes ikuisesti, Viitalaakso kertoo.

Hän kannustaa pitämään siivoustalkoita ja vaikuttamaan lähiympäristöön. Luontokoulun lähellä on pysäkillä avoroskis, jonka ympäristökasvattaja vaihtaisi mielellään umpinaiseen.

Lähetä kuva sinun mielestäsi hyvästä tai huonosta roskalaatikosta meille tampere@yle.fi. Julkaisemme parhaita kuvia.

Lue lisää:

Kaupunkilaisten jätöksillä lämmitetään pian satoja taloja – mikromuovit ja huumejäämät poltetaan pois luonnon kiertokulusta

Mikromuovia on jo hengitysilmassakin – suurtehoimurin haaviin tarttui Turun saaristossa runsas hiukkassaalis, joka yllätti tutkijatkin

Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov pui kovin sanoin Ukrainan toimintaa tiistaina Paasikivi-seuralle Helsingissä pitämässään puheenvuorossa.

– Ukrainan nykyisellä presidentillä Petro Porošenkolla on erittäin alhainen kannatus, ja siksi Ukraina suunnitteli 25. marraskuuta sotalaivojen provokaation Kertšinsalmessa, Kuznetsov sanoi.

Tällä hän viittasi marraskuun lopun tapahtumiin, kun Venäjä otti haltuunsa kolme ukrainalaista alusta ja 24 merimiestä Kertšinsalmessa, Krimin niemimaan lähellä.

Venäjä syytti Ukrainaa tahallisesta provokaatiosta ja siitä, että maan alukset olisivat tunkeutuneet Venäjälle kuuluville aluevesille. Ukraina puolestaan muistutti, että Mustallamerellä saa liikkua vapaasti kansainvälisen lain turvin, ja että Krimin niemimaa kuuluu Ukrainalle.

Ukraina julisti pian tapahtuman jälkeen poikkeustilan maan Venäjää lähellä oleville alueille. Kuznetsovin mielestä tämä on Porošenkon vaalitaktiikkaa.

– Alueet ovat niitä, joilla Porošenkon kannatus on huonoin, Kuznetsov latasi.

Poikkeustilan tulisi loppua muutaman viikon kuluessa.

– Presidentinvaaleihin on vielä aika. Toivon, että olen väärässä, mutta uskoakseni voimme joutua muutaman viikon kuluttua tai jopa aiemmin Kiovan seuraavan provokaation kohteeksi. Se voi olla mitä tahansa. Mutta toivon, että erehdyn.

Vanhanen: "Harvinaisen suorasanainen puheenvuoro"

Kuznetsov piti harvinaisen puheensa poikkeuksellisesti kokonaan suomeksi.

Hän toisti kokousväelle suorasanaisesti Venäjän melko tuttuja näkökantoja maailmanpolitiikan tapahtumiin. Kuznetsovin mielestä esimerkiksi Yhdysvaltojen valtapyrkimykset maailmanpolitiikan näyttämöllä eivät ole hyväksyttäviä.

– Tottumuksesta eräät valtiot elättelevät yhä toivetta, että ne voisivat säilyttää valta-asemansa eli turvata globaalin johtajuutensa. Hyökkäyksen kohteeksi joutuvat niin Lähi-idän ratkaisun perusperiaatteet, Iranin ydinohjelmaa koskeva yhteinen toimintasuunnitelma, Maailman kauppajärjestön puitteissa annetut sitoumukset, ilmastosopimus ja paljon muuta. Toiset maat saavat tehdä mitä tahansa, suurlähettiläs sanoi.

Myös Euroopan unioni sai osansa kritiikistä. Kuznetsovin mielestä Euroopan unioni on pyrkinyt liiaksi puuttumaan Venäjän ja sen naapurimaiden väleihin.

– Itä-Euroopan maiden on pitänyt päättää, kumman kanssa ne ovat: Venäjän vai Euroopan. Varoitimme jo aiemmin, ettei Ukrainaa saa pakottaa valitsemaan. Meitä ei kuunneltu. Tämän vuoksi maa on hajonnut, Kuznetsov sanoi.

Paasikivi-seuran puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) totesi puheenvuoron jälkeen, että harvoin saa kuulla näin kattavaa puheenvuoroa Venäjän näkökulmasta.

– Harvinaisen suorasanainen puheenvuoro, hän sanoi.

Taivassalolainen Niko Suominen heräsi joulukuun toisena lauantaina tilanteeseen, että oma koti oli tulessa.

– Kun avasin silmät, huomasin, että makuuhuoneen katto oli jo hiiltynyt. Sitten se alkoi jo pian palaa läpi. Asunto oli täynnä savua. Huomasin, että kattoikkunoiden räystäätkin olivat tippuneet alas, Suominen kuvailee tilannetta.

Ensimmäinen ajatus oli, että talosta pitää päästä ulos. Mielessä kävi, että mukaan on saatava myös perheen koira.

Pihalle, mutta mistä?

Ulospääsy palavasta talosta ei käynyt leikiten. Tarvittiin mielikuvitusta. Vapaapalokuntalaisena Niko Suominen osasi toimia tilanteen arvioimiseksi.

– Jostain alitajunnasta tuli mieleen kokeilla, onko ovi eteiseen kuuma. Ja kun se oli kuuma, menin kyykkyyn ja raotin ovea varovasti. Sieltä löivät liekit vastaan, oli pakko kokeilla toista reittiä.

Eteinen oli jo ilmiliekeissä, enkä päässyt ulos myöskään keittiön ikkunoiden kautta.

– Paniikki iski. Yritin lyödä keskelle lasia, mutta en saanut sitä rikki. Alkoikin olla jo hätä, kun talo paloi kahdesta suunnasta – sekä alhaalta että ylhäältä.

Happikin kävi vähiin. Sitten Suominen muisti makuuhuoneen tuuletusikkunan.

– Sen sain auki ja sieltä happea.

45 senttiä kapeasta tuuletusikkunasta tuli lopulta myös Suomisen pakoreitti ulos. Hän ihmettelee sitä edelleen.

– Näköjään tällainen isokokoinenkin mies sieltä pääsee ulos, kun hätä on.

Paniikki iski. Yritin lyödä keskelle lasia, mutta en saanut sitä rikki. Alkoi olla jo hätä, kun talo paloi kahdesta suunnasta – sekä alhaalta että ylhäältä. Niko Suominen

Suomisella ei ole käsitystä, kuinka kauan hän oli makuuhuoneessa.

– Olin hengittänyt aika paljon savua. Ikkunasta tullut ilma tietenkin edisti paloa makuuhuoneessa. Koiraa en pystynyt pelastamaan, mutta itseni kuitenkin.

Saatu apu on antanut toivoa

Ihmiset usein pohtivat, mitä ottaisivat mukaan palavasta talosta. Niko Suominen ei sellaista ehtinyt pelastautuessaan ajatella. Hän päätyi joulukuun aamupäivänä pihalle pelkät kalsarit jalassa.

– Muistin aika nopeasti, että meillä oli ulkovaatteita ulkovarastossa. Menin sieltä hakemaan lämmintä päälle..

Hän oli itse soittanut hätäkeskukseen ollessaan vielä talossa sisällä. Ensimmäisenä paikalle saapui vapaapalokuntaan kuuluva lähinaapuri. Ambulanssi ja Taivassalon VPK saapuivat pian perässä. Tarkkoja muistikuvia Suomisella ei tilanteesta ole.

On tullut sellainen olo, että kyllä tästä selvitään. Ei ole missään vaiheessa tullut epätoivoa sen suhteen. Niko Suominen

Hän oli tapahtuma-aikaan yksin kotona. Muu perhe oli lähtenyt kotoa pois vain puolitoista tuntia aiemmin. Liekit nielivät koko sataneliöisen omakotitalon.

Tapahtumasta on kolme yötä eikä Suominen osaa vielä sanoa, mitä kaikesta ajattelisi. Käytännön asioiden järjesteleminen on vienyt ja vie edelleen aikaa. Ensimmäinen yö meni nukkuessa, mutta seuraavat kaksi enemmän hereillä.

– Ajatukset pyörivät ja mietin esimerkiksi, miten siinä olisi voinut käydä.

Nyt tiedän, miltä tuntuu, kun henki on kyseessä. Ei olisi tarvinnut kuin minuutin tai kaksi olla siellä kauemmin, niin en enää istuisi tässä. Se pistää ajattelemaan. Niko Suominen

Hän kertoo, että hän ja muukin perhe on saanut paljon apua. Jo ambulanssissa oli kysytty, tarvitseeko perhe hätämajoitusta. Niko Suominen kiittelee kaikkia apua antaneita ja sitä tarjonneita.

– On tullut sellainen olo, että kyllä tästä selvitään. Ei ole missään vaiheessa tullut epätoivoa sen suhteen, Niko Suominen sanoo.

Suomen Punaisen Ristin avustus- ja kriisityöntekijänä toimiva Leena Paavola sanoo, että apua yritetään antaa mahdollisimman nopeasti. Se voi olla monenlaista.

– Kerromme aina ensin, miten voimme auttaa. Autamme kaikenlaisissa käytännön asioissa, kuten vaikka menetettyjen papereiden hankinnassa.

Niko Suominenkin sanoo, että avuntarve voi olla yksilöllistä. Hänelle esimerkiksi vaateapu ja henkinen tuki ovat olleet yhtä tärkeitä.

Suomisen perheen tilanne on tuore, ja tarpeita arvioidaan yhdessä eri tahojen kanssa. Niko arvelee, että tulipalon vaikutukset voivat tuntua arjessa vielä vuosia.

– Juttelin ihmisen kanssa, jonka talo oli palanut kuusi vuotta sitten. Hän oli viime kesänä ryhtynyt leipomaan ja huomannut vasta silloin, ettei omista enää kaulinta. Se oli mennyt palossa. Tämmöisiä varmasti tulee.

Kamala kokemus tulee hyötykäyttöön

Palavasta talosta pelastunut Niko Suominen arvelee, että omakohtaisesta kokemuksesta on vastaisuudessa hyötyä. Vapaapalokuntalaisena hän pääsee todennäköisesti kertomaan muille kokemuksestaan.

– Nyt pystyy ehkä paremmin kertomaan tulipalosta, kun on itse sellaisen kokenut. Olen toki savusukeltanut taloissa, mutta tilanne oli nyt täysin eri. Nyt tiedän, miltä tuntuu, kun henki on kyseessä. Ei olisi tarvinnut kuin minuutin tai kaksi olla siellä kauemmin, niin en enää istuisi tässä. Se pistää ajattelemaan.

Kotitalonsa menettänyt mies haluaa muistuttaa jokaista palovaroittimien tärkeydestä.

– Palovaroittimet kannattaa tarkistaa ja hommata jokaiseen kodin huoneeseen. Ja avattavat ikkunat.

Emilia Helenius on istunut työpaikkansa lattialla ja itkenyt.

Hän on tuntenut syyllisyyttä siitä, että jättää työkaverinsa pulaan, kun hän itse lähtee vuoronsa loputtua kotiin. Väsyneenä Helenius on kyseenalaistanut jopa ammattitaitonsa.

Riittämättömyyden tunne vainoaa jatkuvasti.

Helenius on sairaanhoitaja. Hän työskentelee Haartmanin päivystyksessä Helsingin Meilahdessa.

– Kiireisenä työpäivänä elää kuin sumussa: päässä humisee ja sitä yrittää vain priorisoida, mikä on sillä hetkellä oikeasti kaikkein tärkeintä, Helenius kuvaa.

Vapaata ei ole työpäivien lomassa tarpeeksi, jotta kroppa ja pää ehtisivät palautua.

Helenius sanoo kärsivänsä rytmihäiriöistä ja sydämentykytyksistä. Koska päivystyksessä meteli on usein kova, hän on alkanut säikkyä kovia ääniä.

Helenius ei ole yksin. Kymmenet Haartmanin hoitajat kertoivat kokemuksistaan Ylelle.

Harva kuitenkaan haluaa puhua asiasta omalla nimellään tai kasvoillaan, sillä hoitajat pelkäävät saavansa hankalan työntekijän maineen.

"Haartmanissa työskentely on selviytymistä vuorosta, ei tietoakaan potilastyöstä. Potilasturvallisuus vaarantuu joka päivä, joka vuorossa." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

"Työntekijät on ajettu aivan äärirajoille jaksamisen kanssa. Useampi on ollut uupumuksen takia sairauslomalla eikä ole tavatonta, että joku purskahtaa itkuun töiden jälkeen tai niiden aikana. Tilanne on kestämätön. Harkitsen vakavasti työpaikan tai alanvaihtoa." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

Toinen Helsingin kaupungin päivystysyksiköistä on toiminut Haartmanissa, sen nykyisessä rakennuksessa vuodesta 2009. Psykiatrian päivystys tuli taloon muutama vuosi sitten.

Henkilökunnan ahdinko näkyy potilaille

Vajaassa kymmenessä vuodessa potilaskäynnit ovat kasvaneet noin 65 000 vuosittaisesta käynnistä noin 85 000:een. Henkilökuntaa on vuosien aikana lisätty, mutta hoitajien mukaan kädet eivät silti riitä hoitamaan kasvanutta potilasmäärää tarvittavalla tavalla.

Potilasturvallisuuden vaarantumisesta puhuu moni, myös Helenius.

– Emme ehdi reagoida riittävän nopeasti todella sairaisiin potilaisiin, ja jotain tärkeitä asioita jää huomaamatta, hän sanoo.

Hoitajat kertovat, ettei heillä ole aikaa potilaan kohtaamiseen. Ei myöskään ole poikkeus, että kiireettömimmät tapaukset saavat odottaa apua monia tunteja.

"Meillä on paljon kokemattomia hoitajia: osa suoraan koulunpenkiltä ja opiskelijoita, jotka eivät ole koskaan olleet töissä päivystyksessä. Tarkkailu, hoito ja ennakointi potilaan tilan vaihteluun eivät ole vielä niin rutinoitunutta." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

Heleniuksen mukaan myös hoitajien suuri vaihtuvuus kuormittaa. Hän kertoo, että tänä syksynä Haartmanista on lähtenyt useita yli kymmenen vuoden uran tehneitä hoitajia.

Tällöin talosta poistuu myös aimo määrä kokemusta, joka olisi työn tehokkuuden kannalta elintärkeää. Päivystyksen johto ei tosin henkilökunnan vaihtuvuutta vahvista.

Epäsopivat tilat aiheuttavat vaaratilanteita

Kolmas asia, joka Haartmanissa työskenteleviä sairaanhoitajia huolestuttaa, on tilat.

Erityisen hankalaksi nähdään se, että psykoottisia potilaita hoidetaan tiloissa, joita ei ole päivitetty psykiatrian toimintaa vastaaviksi. Lisäksi tiloissa hoidetaan samaan aikaan myös muita potilaita.

Psykiatrisella sairaanhoitajalla Antti Koivusella on tästä kokemusta. Hän näyttää pientä huonetta, johon psykiatrian vuodepaikkaa tarvitsevat potilaat tuodaan.

– Täällä tiloissa voi olla vaikkapa aggressiivinen ja väkivaltainen, huumepsykoosissa oleva potilas, kun taas tuossa viereisessä huoneessa avoimien ovien takana saattaa maata vanhuksia, Koivunen kertoo esimerkin.

Hän korostaa, että suurin osa psykiatrian potilaista ei ole väkivaltaisia tai uhkaavia. Tämä on kuitenkin aina mahdollista.

– Toivoisimme, että tilat olisivat edes lukittavat, jolloin poistumaan pyrkivä potilas pysähtyisi oviin eikä niin, että me joudumme hänet pysäyttämään.

Koivusen mielestä on kuitenkin hyvä asia, että psykiatrian päivystys toimii osana yhteispäivystystä.

Tilaongelmaan liittyy osittain sekin, että Haartmanin päivystyksessä sänkypaikat tuppaavat olemaan jo aamusta alkaen melko täynnä. On ollut tilanteita, jolloin potilaita on jouduttu sijoittamaan käytäville.

"On ollut tilanteita, ettei monitoripaikkoja ole riittävästi kaikille potilaille. Tällöin joudutaan miettimään, kuka tarvitsee niitä eniten ja kuka jää ilman. Tuntuu pahalta, ettei hoitajana pysty antamaan potilaille heidän tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

"Päivittäin päivystykseen hakeutuu iso määrä ikääntyneitä ihmisiä, jotka ovat jo aikoja sitten tippuneet hyvinvointiyhteiskunnan rattaista tien laidalle. Miten hoitaisit ihmistä, joka ei pärjää enää kotonaan, vaan tarvitsisi ympärivuorokautista tukea?" nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

Koivusen mukaan ongelma on hoitoketjussa.

– Kotihoidossa on sairaita potilaita, jotka joudutaan tuomaan tänne, ja toisaalta jatkohoito-osastomme ovat ylikuormitettuja, emmekä saa potilaita sinne. Koko hoitoketju on aliresurssoitu ja toimimaton.

Mitä kauemmin potilaat ovat päivystyksessä, sitä enemmän työtä potilaat teettävät siellä työskenteleville hoitajille.

Onko johto ongelmista tietoinen?

Haartmanin päivystyksen johtava ylihoitaja Veronica Renwall kertoo aistineensa sairaanhoitajien uupumuksen.

Kiire on osa päivystyksessä työskentelyä, ja aina ruuhkaa on vaikea ennakoida. Hoitajat sanovat ymmärtävänsä tämän, mutta venymisestä on heidän mukaansa tullut pysyvä olotila.

Renwallin mukaan tämä on käynyt myös hänelle ilmi.

– Keskustelemme paljon täällä päivystyksessä. Käyn täällä usein ja osallistun kokouksiin, joten toki olen tietoinen, hän sanoo.

Renwallin mukaan ongelmiin on pyritty löytämään ratkaisuja – kaikki ei vain aina välity hoitajille asti, hän lisää. Renwall puhuu esimerkiksi työnohjauksesta, jonka tarkoitus on tukea hoitajien jaksamista.

Henkilökuntaakin on vuosien aikana lisätty. Renwall kertoo, että Haartmanin päivystyksen alkuaikoina hoitajia ja osastosihteerejä oli noin 70, kun nyt heitä on yli 100.

– Mutta eihän henkilökuntaa jatkuvasti lisätä, se on ihan totta.

Henkilökunnan suurta vaihtuvuutta Renwall ei allekirjoita: hän toteaa Haartmanin olevan "suosittu työpaikka".

– Osa on äitiyslomalla, ja osa vaihtaa työpaikkaa, mutta ei ole niin, että täällä olisi joku massapako menossa, ylihoitaja sanoo.

Hoitajien mukaan heitä on kehotettu "hallittuun rimanalitukseen"

Haartmanin päivystyksen johdon ja sairaanhoitajien näkemykset eivät kuitenkaan käy yksiin.

Hoitajat kokevat vahvasti, että johto ei kuuntele heitä eikä tilanteen vakavuutta ymmärretä. Esimerkiksi ruuhkatilanteissa, kuten influenssakausina, hoitajien mukaan heitä on kehotettu "hallittuun rimanalitukseen".

– Meille on kerrottu, että siinä vaiheessa, kun resurssit eivät riitä, niin alennetaan hoidon tasoa, psykiatrinen sairaanhoitaja Antti Koivunen kuvaa ja jatkaa:

– Se psykologinen sopimus, jonka olemme tehneet työnantajan kanssa, kun olemme tulleet tänne töihin – se ei enää päde. Eli että me lupaamme tehdä hyvää duunia ja he lupaavat tarjota siihen riittävät resurssit.

Sairaanhoitaja Emilia Helenius puolestaan sanoo, ettei johto seiso hoitajien takana.

– On tunne, että olemme työntekijät vastaan johto, hän kiteyttää.

Helenius ymmärtää, että esimerkiksi rahan puute ei ole johdosta kiinni. Hän toivoisi kuitenkin avoimuutta asian suhteen.

"Kehotetaan juomaan kahvit kahvihuoneessa tai pitämään tauot. Mutta tämä on aivan epärealistista. Harvoin on pokkaa jättää ketään yksin kaaoksen keskelle ja mennä itse kahville." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

"Työ itsessään olisi mielekästä, jos hoitohenkilöstöllä ja lääkäreillä olisi tietty itseisarvo ja heitä kohdeltaisiin työnantajan puolesta tärkeinä henkilöinä. Sen sijaan henkilöstön voimavarat kulutetaan loppuun ja luodaan mielikuva, että tänne olisi tunkua." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

Ylihoitaja Renwall ei halua vähätellä hoitajien kokemuksia. Renwallin mukaan kiiretilanteissa on pakko priorisoida, mutta hän ei kehota ketään jättämään asioita hoitamatta.

Renwall muistuttaa, että ruuhkatilanteet päivystyksessä eivät kuitenkaan ole vain Haartmanin asia. Hän viittaa hoitoketjun toimivuuteen, jonka Koivunenkin toi esille.

– Pystymme hoitamaan isoja potilasmääriä paikallisesti, mutta potilaat pitää saada eteenpäin, Renwall toteaa.

Hänen mukaansa jatkohoitopaikkojen kanssa keskustellaan jatkuvasti siitä, miten potilaat saataisiin muihin yksiköihin ja esimerkiksi sänkypaikkoja vapautuisi päivystyksessä nopeammin.

Renwall on ollut myös mukana kehittämässä päivystysapunumero-hanketta, jonka tavoitteena on vähentää turhia soittoja 112:een ja lyhentää päivysten jonoja.

Lisäksi Renwall sanoo, ettei sijaisia aina ole saatavilla, vaikka mahdollisuus vuorojen vahvistamiseen olisi.

– Sanoisin, että tämä on ajan henki. Ei ole välttämättä tarjolla niin paljon henkilökuntaa tai ihmisillä on jo työpaikka. Aiemmin oli helpompi saada keikkalaisia, Renwall kertoo syyksi.

Työhyvinvointi on koetuksella muuallakin

Helsingin kaupungilla on Haartmanin lisäksi päivystys Malmilla. Renwallin mukaan potilaskäyntejä on Malmin päivystyksessä jopa Haartmania enemmän – noin 90 000 käyntiä vuodessa.

Jostain syystä tilanne Malmilla ei kuitenkaan ole yhtä paha kuin Haartmanissa. Tämän vahvistaa molempien päivystysten luottamusmiehenä toimiva Markus Pietikäinen.

Pietikäisen työpiste on tällä hetkellä Malmin päivystyksessä, mutta hänellä on kokemusta molemmista yksiköistä.

– Malmilla työskentelevänä sairaanhoitajana voin sanoa, että meilläkin on paljon ruuhkaa, mutta erityisesti Haartmanissa on ollut kohtuuttoman paljon hoitajia ja lääkäreitä kuormittavia ruuhkatilanteita, Pietikäinen toteaa.

Jos ajatellaan työnkuormituksen jatkuvaa lisääntymistä ja siten työuupumusta, ne eivät ole uusia asioita yleisimminkin sairaala- ja terveydenhuollon alalla.

– Tutkimustulosten ja niiden viestien sekä kokemusten perusteella, mitä meillä on, niin valitettavasti työhyvinvoinnin tila on kokonaisuutena menossa huonompaan suuntaan, sanoo terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestön Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka.

Kukan mukaan Tehyyn tulee usein yhteydenottoja, jotka liittyvät henkilöstön määrään sekä osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuuteen.

"Ystäväpiiri kutistuu, kun aina olet joko a) töissä tai b) liian väsynyt tavataksesi ketään. Iso osa kollegoistani ei ole parisuhteessa tai perheellisiä, ja ymmärrän hyvin miksi." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

Alkuvuodesta julkaistun Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia sairaala- ja terveydenhuollon henkilöstöstä pelkää työmääränsä kasvavan yli sietokyvyn. Epävarmuus vaivaa ja esimerkiksi uniongelmat ovat lisääntyneet.

– On ihan yleisesti tiedetty, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat alibudjetoituja kasvavaan palvelutarpeeseen nähden, Kukka toteaa.

Kukan mukaan sosiaali- ja terveysala on ollut muutoksessa jo vuosia eikä epäselvälle tilanteelle näy loppua.

– Kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet erilaisia ratkaisuja ja viesti on koko ajan se, että julkista taloutta pitäisi suitsia. Näin on tehty, ja säästöt ovat kohdistuneet henkilöstöön.

"En voisi kuvitella olevani muualla"

Ennen vuoden vaihtumista päivystyksissä on vielä edessä kiireiset ajat. Jo nyt pikkujoulut työllistävät, mutta pian myös joulun pyhät lisäävät potilaiden määrää.

Lisäksi influenssakausi kolkuttelee oven takana.

– Meillä jo nyt päivystys repeilee, niin sitten kun laitetaan tähän päälle vielä 30–50 influenssapotilasta, niin olemme pulassa, Emilia Helenius toteaa.

Heleniuksesta tuntuu pahalta, että arki on pelkkää selviytymistä jatkuvan kiireen takia.

– En ole lukenut ammattikorkeakoulussa kolmea ja puolta vuotta siksi, että kokisin näitä tunteita. Haluaisin tehdä työni hyvin ja kohdata potilaita oikeasti.

Kaikesta huolimatta Helenius ei kuulu niihin, jotka suunnittelevat alan tai työpaikan vaihtoa. Hän kehuu työkavereitaan – hyvän yhteishengen avulla jaksaa, ainakin jossain määrin.

– Kaikesta huolimatta, en voisi kuvitella olevani muualla, Helenius sanoo ja lähtee jatkamaan työvuoronsa loppuun.