Strasbourgin ampujaa kyydinnyt taksikuski on kuvaillut ajon aikaista keskustelua poliisille, kertoo ranskalainen tv-kanava France2 tutkintalähteeseen viitaten.
– Tapoin äsken ihmisiä. Tein sen Syyriassa kuolleiden veljien puolesta, 29-vuotias ranskalaismies kertoi taksikuskille autossa, ase kädessään.
Taksikuski vei aseistautuneen ampujan heti tekojen jälkeen Strasbourgin vanhastakaupungista Neudorfin kaupunginosaan. Keskustelu kesti vain muutamia minuutteja.
– Poliisi teki kotietsinnän luonani tänä aamuna, ja he löysivät sieltä kranaatin, ampuja jatkoi taksikuskin kertoman mukaan.
Ampuja näytti taksikuskille haavoja, joita hän oli saanut käteensä turvallisuusjoukkojen luodeista. Kuljettajan mukaan mies oli kalpea ja vaikutti samaan aikaan sekä stressaantuneelta että rauhalliselta.
Taksikuski suostutteli ampujan poistumaan autosta nopeasti. Tämän jälkeen kuljettaja hakeutui lähimmälle poliisiasemalle.
Taksikuski arvelee selvinneensä matkasta hengissä siksi, että on itsekin muslimi ja hänen autossaan oli uskonnollisia symboleja. Taksin peruutuspeilistä roikkui esimerkiksi rukousnauha.
Iskussa kuolleiden määrä kasvoi torstaina yhdellä, kun vakavasti haavoittunut henkilö kuoli vammoihinsa. Iskussa on kuollut kolme henkilöä ja yksi on aivokuolleessa tilassa.
Ampujan etsintöjä jatketaan Ranskan ohella mm. Saksassa ja Sveitsissä.
Rälläkkä laulaa ja ilmassa leijailee hitsauskoneen käry, kun karkkilalaisen konepajan arkiaamu pyörähtää käyntiin. 30-vuotias Juuso Toivonen on yksi firman uusimmista työntekijöistä ja opettelee hitsaajaksi yrityksen opastamana.
– Kuukauden verran oli teoriaopetusta kurssilla, ja sitten päästiin jo töihin opettelemaan. Kyllä se aika paljon vaikutti omaan motivaatioon, että ilman alan koulutustakin pystyi hakemaan, sanoo Toivonen.
Hitsaus- ja Rakennustyö Aho on yksi niistä Uudenmaan yrityksistä, joka kärsii osaavan työvoiman puutteesta.
Kun työvoimapula alkoi haitata yrityksen tulevaisuuden näkymiä, se päätti alkaa kouluttaa työntekijöitä itse yhteistyössä forssalaisen koulutuspalveluita tuottavan Faktia Oy:n kanssa.
– Kaikki konstit on käytettävä ja keksittävä uusiakin, kun ammattimiehiä ja -naisia ei vapailla markkinoilla ole. Meillä työvoimapula on jo selkeästi hidastanut yrityksen kasvua, toimitusjohtaja Tom Nordgren sanoo.
Tilanne on tuttu monelle yrittäjälle. Osaavan työvoiman puutteesta on raportoitu koko maassa, Lappia myöten.
Ongelma on tullut vastaan myös vetovoimaisella Uudellamaalla, jossa on tällä hetkellä laajasti pulaa osaavasta työvoimasta lähes kaikissa ammattiluokissa ja kaikilla koulutusasteilla.
Karkkilassa joukko metallialan yrityksiä päätti kouluttaa työntekijöitä itse, kun niitä tahtonut muuten löytyä. Juuso Toivonen harjoittelee hitsaajaksi Hitsaus- ja Rakennustyö Aho Oy:llä.Kristiina Lehto / Yle
Enemmän avoimia työpaikkoja kuin Lempäälässä asukkaita
Kuluvan vuoden aikana avoimien työpaikkojen määrä on Uudellamaalla lisääntynyt viidenneksellä viime vuoteen verrattuna, mikä on poikkeuksellisen kova tahti.
Lokakuun aikana uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan ely-keskuksen kuntien alueella yhteensä liki 23 000, siis suurin piirtein yhtä paljon kuin esimerkiksi Lempäälässä on asukkaita.
Tehtäviin ei kuitenkaan löydy yhtä nopeasti ammattitaitoisia tekijöitä.
– Jos työvoiman kysyntä pysyy nousevana ja työttömyys laskee, se tulee ensi vuonna edelleen heikentämään osaavan työvoiman saatavuutta. Se kasvattaa entisestään jo olemassa olevaa kohtaanto-ongelmaa, sanoo tutkija Timo Aulanko Uudenmaan ely-keskuksesta.
Kun työttömyydessä tapahtuu nopeita muutoksia, työmarkkinoille siirtyvät Aulangon mukaan ensimmäisenä helpoiten työllistyvät henkilöt. Ne työttömät, jotka vaativat esimerkiksi uudelleenkoulutusta, jäävät helposti työllistymättä.
– Uudellamaalla on myös 150 000 työikäistä ihmistä, joilta puuttuu kokonaan toiseen asteen koulutus. Jos puhutaan työvoimapulasta, niin siinä olisi aika paljon reserviä.
Petra Kirvesmies opiskelee koneistajaksi Tiina Vuorikkinen-Hultin johdolla Hitsaus- ja Rakennustyö Ahon pajalla.Kristiina Lehto / Yle
Lisä- ja täydennyskoulutuksen merkitys tuleekin jatkossa kasvamaan. Esimerkiksi pienkonekorjaajana toimineella Petra Kirvesmiehellä uudelleenkoulutus tuli väistämättä vastaan, kun korjattavaa ei enää tahtonut löytyä.
– Omalla kohdalla se oli yksi ratkaiseva tekijä, että työelämään pitää päästä mahdollisimman pian takaisin, sanoo Kirvesmies, joka harjoittelee parhaillaan Hitsaus- ja Rakennustyö Aholla koneistajaksi.
Myyjiä, hitsareita ja tarjoilijoita – tekijöitä tarvitaan useilla aloilla
Jo kolmannes koko maan uusista avoimista työpaikoista sijoittuu Uudellemaalle. Kaikkien alojen perässä ei kuitenkaan muuteta etenkään pääkaupunkiseudulle, jossa asumien on kallista suhteessa palkkaan.
Kilpailu ammattiosaamisesta käy kuumana myös tulevana vuonna.
Muun muassa uusien isojen kauppakeskusten valmistuminen tulee kiristämään kilpailua osaavasta työvoimasta kaupan ja palveluiden alalla.
Teollisuudessa puolestaan työllisten määrä on viimeisen vuoden aikana kasvanut ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen. Uudellamaalla kaivataan nyt esimerkiksi konepaja-, prosessi- ja kokoonpanotyöntekijöitä sekä ammattitaitoisia hitsareita.
Pääkaupunkiseudulla on rakenteilla tai suunnitteilla myös toistakymmentä suurta hotellia, mikä voi pahentaa majoitus- ja ravitsemusalan kroonista työntekijäpulaa.
– Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla joudutaan tekemään töitä jo alimiehityksellä ja jopa supistamaan aukioloaikoja sen takia, ettei työvoimaa ole tarjolla, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.
"Usko kasvuun on hyvä, kunhan löytyy vain tekijöitä"
Karkkilassa metallin ääressä ahertava, aiemmin muun muassa eräoppaana ja hierojana työskennellyt Juuso Toivonen ei olisi osannut kuvitella itselleen hitsarin uraa.
Hän on kuitenkin tällä hetkellä tyytyväinen työhönsä ja suunnittelee muuttoa Varsinais-Suomen Somerolta Uudellemaalle.
– Aikaisemmin tein paljon pätkätöitä, mutta tässä iässä sitä alkaa etsiä jo tietynlaista vakautta elämään. Tämä on palkkatyötä, ja sitä on tarjolla joka päivä, Toivonen sanoo.
Hitsaus- ja Rakennustyö Aho Oy rakentaa parhaillaan uutta noin 3 500 neliön kokoista tuotantohallia Karkkilaan Keskinummen teollisuusalueelle. Seuraava rekrykierros täsmäkoulutukseen on käynnistymässä heti vuoden alusta.
Hitsaus- ja Rakennusyhtiö Aho oy:n toimitusjohtaja Tom Nordgren on jo pitkään yrittänyt haalia osaavaa työvoimaa Karkkilassa olevalle konepajalle.Kristiina Lehto / Yle
– Meillä on hyviä kokemuksia aikaisemmista vastaavista rekrytoinneista, vaikkakin se vaatii meiltä usean vuoden perehdyttämisen ammattiin. Meillä on vahva usko yrityksen kasvuun, kunhan vain löytyy tekijöitä, sanoo toimitusjohtaja Nordgren.
Hitsaus- ja Rakennustyö Ahon lisäksi myös joukko muita metallialan yrityksiä Karkkilasta hakee työntekijöitä yhteiskoulutuksilla.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja Mia Nykopp on irtisanoutunut torstaina.
– Trafin julkiset kuljettajatiedot -palvelun toiminnasta syntyneen tilanteen rauhoittamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi olen päättänyt siirtyä sivuun Trafin pääjohtajan tehtävästä, Nykopp sanoo ministeriön tiedotteessa.
Nykopp valittiin pääjohtajaksi vuosi sitten marraskuussa. Hänen vuoden kestävä toimikautensa alkoi 1. tammikuuta 2018.
Trafin pääjohtajana toimii tämän vuoden loppuun asti Liikennevälineet-toimialan johtaja Olli Lindroos.
Ministeriön mukaan Trafin sähköisten palvelujen avaamisessa on edelleen riskejä, ja siksi palveluja avataan yksi kerrallaan. Palvelujen palauttamisen aikataulusta ministeriö ei vielä kerro mitään.
Berner: Kunnioitan Nykoppin päätöstä
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) sanoo kunnioittavansa Trafin pääjohtajan ratkaisua jättää tehtävänsä.
– Hän on ottanut tilanteen vakavasti, ymmärtänyt että tilanne on vahingoittanut Trafia ja että hän pääjohtajana kantaa vastuun. Kunnioitan tätä päätöstä.
– En ole hänen kanssaan henkilökohtaisesti keskustellut. Olen ymmärtänyt että hän on halunnut antaa selvityksille työrauhan ja sitä kautta mahdollistaa, että voidaan tehdä muutoksia jotta palvelut saadaan palautettua, Berner sanoi eduskunnassa.
Berner sanoo, ettei hän itse tai hänen ministeriönsä ole vaikuttanut Trafin johtajan lähtöön. Berner sanoo itse kuullensa Trafin ongelmista sunnuntaina.
Ministeriö, viestintävirasto ja Trafi ovat selvittäneet, missä järjestyksessä palvelut yritetään avata. Tällä hetkellä esimerkiksi sähköisiä rekisteröintejä ei voi tehdä lainkaan.
Viestintävirasto: Tietoturva Trafissa keskimääräistä parempi
Ministeriö kertoo saaneensa Viestintävirastolta ja Trafilta pyytämänsä selvitykset määräajassa. Viestintäviraston selvitystä johtava pääjohtaja Kirsi Karlamaa kertoo tiedotteessa, että "Trafin palvelukokonaisuuden tietoturvallisuuden taso on keskimääräistä paremmalla tasolla verrattuna valtiohallinnon muihin tarkastuskohteisiin, joihin sovelletaan vastaavia tietoturvavaatimuksia".
Ministeriö ei aio toistaiseksi julkaista saamiaan selvityksiä, koska ne sisältävät salassa pidettäviä tietoja.
Trafin sähköinen asiointipalvelu suljettiin kokonaan sunnuntaina kuljettajatietoja tarjonneen palvelun herättämän kritiikin takia. Trafin palvelusta on voinut hakea heinäkuun alusta lähtien ihmisten ajokorttitietoja ilmaiseksi ja esimerkiksi selvittää, onko jollakulla ihmisellä voimassa oleva ajo-oikeus.
Venäläisagentiksi epäilty Marija Butina, 30, on myöntänyt yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa syyllisyytensä.
Alun perin Butina kiisti syyllisyytensä, mutta ryhtyi sittemmin tekemään yhteistyötä amerikkalaisviranomaisten kanssa. Syyttäjät odottavat, että yhteistyön tuloksena saadaan tietoa Venäjän pyrkimyksistä sekaantua Yhdysvaltain politiikkaan, kertoo BBC.
Syyttäjien mukaan Butina suunnitteli luovansa yhteyksiä republikaanipuolueeseen tavoitteenaan vaikuttaa Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan. Syyttäjien mukaan juonittelua ohjasi ja osaksi rahoitti venäläinen Aleksandr Torshin, joka on presidentti Vladimir Putinin liittolainen. Torshin on toiminut Venäjän keskuspankin varajohtajana.
Butinan tapaus ei ole yhteydessä erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkimukseen, joka koskee Venäjän väitettyä sekaantumista vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Virallisesti Butina on Yhdysvalloissa opiskelijana.
Viime vuoden elokuussa opiskelijat Aleksi Rikkinen ja Emil Sillanpää lounastivat pietarilaisessa sushibaarissa. Makirullien ääressä Rikkinen esitteli ystävälleen ajatuksen, jonka hän oli saanut reissullaan Lapissa. Käsivarren Lapissa sijaitseva natsi-Saksan Sturmbock-puolustuslinja pitäisi kartoittaa.
Molemmat miehet olivat pitkään olleet kiinnostuneita sotahistoriasta ja Käsivarren sota oli jäänyt suomalaisessa sotahistoriassa melko tuntemattomaksi sivupoluksi.
– Tästä asemasta ei ole ollut tarkkaa kartoitustietoa aiemmin ja nyt kun nykyaikaiset kaukokartoitusmenelmät mahdollistavat tämmöisen, niin ajattelimme, että johan on aika tuottaa tällainen aineisto, Rikkinen sanoo aamu-tv:n haastattelussa.
Ruoan päätteeksi ystävykset avasivat läppärin ja klikkasivat Maanmittauslaitoksen nettisivut auki. Sieltä he löysivät laser-keilaamalla kartoitetun aineiston puolustuslinjan alueelta.
Tämän avoimesti saatavilla olevan aineiston pohjalta Rikkinen ja Sillanpää tekivät maastosta pintamallit. Nämä mallit paljastivat puolustuslinjan juoksuhaudat, korsut ja linnoitukset.
Tämä tieto hallussaan Rikkinen ja Sillanpää lähtivät paikan päälle kartoittamaan puolustuslinjaa. Kaksikko vietti viime kesänä kuukauden päivät pohjoisessa vanhan puolustuslinjan ympäristössä.
Työn tuloksena tietoon tuli yli 800 ampuma-asemaa, lähes 500 korsua ja kymmeniä tykkiasemia. 73 vuotta saksalaisten vetäytymisen jälkeen maastosta löytyi peltitölkkejä, kymmeniä erilaisia kaminoita, likööripulloja ja piikkilankaa. Kaksikko löysi myös vankileirin, jota ei aikaisemmin ole tutkittu.
– Siellä on ollut sotavankeja, jotka ovat olleet osana puolustuslinjan linnoittamisorganisaatiota. Sitä on rakennettu pitkälti pakkotyöllä, Sillanpää kertoo.
Sturmbock-puolustuslinjan kartoitus jatkuu ensi kesänä. Rikkinen ja Sillanpää ovat saaneet hankkeelleen lisärahoitusta, jonka avulla on tarkoitus käydä läpi linjan selustassa olevat leirialueet. Puolustuslinjan pohjoispuolelta löytyy myös lisää asemia kartoitettavaksi. Lisäksi nyt kerätyt tiedot on tarkoitus julkaista talven aikana nettiin avoimella karttapohjalla.
Suomalaisissa urheiluseuroissa valmentajat eivät puhu kuukautisista tyttö- ja naisurheilijoille riittävästi.
– Se voi tuntua liian intiimiltä ja varsinkin miesvalmentajat saattavat ajatella, ettei se kuuluisi valmentajan tonttiin. Tietoa ei myöskään ehkä ole tarjolla sellaisessa muodossa, että valmentajien olisi helppo esittää sitä urheilijoille, sanoo urheilulääkäri Pippa Laukka.
Laukan mukaan kuukautiskierto on suuri hyödyntämätön alue valmennuksessa.
– Sen huomioiminen on isoimpia asioita, joilla suomalaista naisurheilua voisi kehittää.
Nuoret jäävät treeneistä pois
Puhumattomuus aiheuttaa nuorille urheilijoille paineita. Saattaa tuntua, että valmentaja katsoo pahasti, jos ei pysty esimerkiksi kuukautiskipujen takia treenaamaan täysillä. Joukkuelajeissa voi painaa syyllisyys siitä, että pettää joukkuekaverit ja moni syyllistää myös itseään, jos ei joka kerta pysty yhtä hyvään suoritukseen.
Nuoret saattavat jäädä kuukautisten aikaan kokonaan pois treeneistä, jos joukkueessa ei ole puhuttu siitä, että oman voinnin mukaan on sallittua harjoitella kevyemmin, kertoo cheertanssivalmentaja Siiri Kahri.
Kuukautisista puhuminen on myös tärkeä terveyskysymys kovaa treenaaville: urheilijoilla ei aina ole oikeaa tietoa siitä, että kuukautisten poisjäänti voi merkitä kehon ylirasitustilaa ja se olisi syytä ottaa vakavasti.
Valmentaja Siiri Kahri urheilee itsekin HAC Elegants -cheertanssijoukkueessa.Yle/ Rinna Härkönen
Valmentajalla on tärkeä rooli
Tietoa kuukautisista on toki tarjolla nuorille kotona, koulussa ja somessa, mutta ne eivät välttämättä käsittele aihetta liikunnan harrastamisen näkökulmasta. Aloitteen kuukautisista puhumiseen pitäisi tulla seuran suunnalta, jotta se ei jää keskinäisten pukuhuonepuheiden varaan.
Laukka suosittelee, että jokaisessa seurassa olisi valmentajien joukosta valittu kuukautisvastaava tai "menkkavalmentaja". Valmentaja on nuorille urheilijoille auktoriteetti ja kun hän sanoo ääneen, että kaikkina kuukauden päivinä ei tarvitse treenata samalla teholla, se auttaa urheilijaa olemaan itselleen armollisempi ja kuuntelemaan omaa kehoaan.
Kysymys on myös joukkueen kulttuurista. Kuukautisaiheen tuominen esiin kertoo joukkueen jäsenille siitä, että tämä on porukassa sallittu ja tärkeä aihe. Nimettyä menkkavalmentajaa olisi urheilijan myös helppo lähestyä omine kysymyksineen.
Urheilulääkäri Pippa Laukan mielestä kuukautisista pitäisi puhua urheiluseuroissa paljon enemmän.Yle
Kuukautishäiriöt kertovat ylirasitustilasta
Kuukautiskierron seuraaminen on tärkeää kovaa treenaaville, sillä kuukautishäiriöt toimivat merkkinä kehon ylirasitustilasta.
– Vieläkin on sellaista kulttuuria, että huippu-urheilijalla kuukautisten poisjäänti olisi normaalia, sanoo Laukka. – Normaalia se ei kuitenkaan ole, vaan se pitäisi ottaa vakavasti ja muuttaa harjoittelua. Siten voidaan välttää kehon vakava ylikuormitus.
Nuorten urheilijoiden kanssa täytyisi keskustella myös siitä, että runsas kuukautisvuoto vaikuttaa raudan tarpeeseen, ja siitä, että kuukautisten aikana keho ei välttämättä palaudu yhtä hyvin kuin muulloin, jolloin venytykset voi tehdä tavallista pehmeämmin.
Ahaa-elämyksiä ja oman kehon tuntemusta
Siiri Kahrin valmentamassa HAC Elegants -cheertanssijoukkueessa on otettu viime aikoina tavoitteeksi puhua kuukautisista entistä avoimemmin ja hyväksyvämmin. Joukkuelaisten mukaan tämä on vähentänyt kuukautisiin liittyvää stressiä, kun nyt on voinut sanoa ääneen, että tänään kuukautiset aiheuttavat kiukkua tai niiden takia ei jaksa treenata aivan täysillä.
Tarkka ja todenmukainen tieto kuukautiskierron vaikutuksesta liikuntaan lisää urheilijan ymmärrystä omaa kehoaan kohtaan.
– On tullut sellaisia ahaa-elämyksiä. Aikaisemmin olen vain huomannut, että kropassa tapahtuu jotakin, mutta nyt tajuan, että okei, tapahtuu tällaista, koska nyt on tämä aika kuukaudesta, sanoo cheertanssija Martta Lehmusvirta.
Cheertanssija Martta Lehmusvirta arvostaa sitä, että valmentaja on ottanut kuukautiset puheeksi joukkueessa.Yle/ Rinna Härkönen
Menkkapankki vähentää stressiä yllätyskuukautisista
Iso huoli monella nuorella on tämä: mitä jos kuukautiset alkavat yllättäen kesken treenien tai kisojen? Tämäkin huoli on helpottanut puhumalla ja varautumalla. HAC:issa on nykyään pukuhuoneessa “menkkapankki”: purkki, johon täydennetään siteitä ja tamponeja, joita jokainen saa tarpeen tullen käyttää.
Muissakin seuroissa on tehty vastaavaa: esimerkiksi jenkkifutiksessa tyttöjen leireillä mukana kulkevaan “lady bagiin” kuuluu kuukautissuojien lisäksi myös varapelihousut.
HAC Elegants -joukkueella on menkkapankki kuukautisyllätysten varalta.Yle/ Rinna Härkönen
Yllättävän helppoa miesvalmentajillekin
Monilla nais- ja tyttöurheilijoilla on miesvalmentajia, niin myös HAC Elegants -joukkueella. Saako miesvalmentaja vapautuksen kuukautisista puhumisesta? Ei saa, eikä tarvitsekaan, sanoo Siiri Kahri, sillä ammattitaitoisen valmentajan on pystyttävä puhumaan kaikenlaisista urheilijan suoritukseen liittyvistä asioista.
Joukkueissa, joissa valmentajat ovat alkaneet puhua kuukautisista, on huomattu, ettei niistä puhuminen ole ollut miesvalmentajillekaan kovin hankalaa.
– En ehkä ole ihan vahvimmalla alueellani menkoista puhuttaessa, mutta kun niistä alettiin meillä puhua, eniten hämmensi ehkä se, miksei oltu puhuttu aikaisemmin, toteaa Helsinki Basket Academyn tyttöjen joukkueen päävalmentaja Pekka Salminen.
Puolan Katowicessa pidettävän ilmastokokouksen tähti on ruotsalainen 15-vuotias Greta Thunberg. Hän meni syksyllä Tukholmassa koululakkoon ilmastonmuutoksen takia.
Katowicen ilmastokokouksessa median kiinnostus Thunbergia kohtaan on ollut niin suurta, että mukana oleva manageriksi päätynyt isä kirjailija, näyttelijä Svante Thunberg alkoi ymmärrettävästi rajoittaa haastatteluja. Nuorta ilmastolähettilästä ei ole tarkoitus uuvuttaa. Greta on ollut kokouksessa alusta alkaen.
Nyt Greta Thunberg kannustaa videollaan kaikkia menemään perjantaina lakkoon ilmaston vuoksi.
Greta oli Ruotsin valtiopäivävaalien alla pari viikkoa koululakossa ja istui Ruotsin valtiopäivätalon lähettyvillä osoittamassa mieltä. Vaalien jälkeen hän on ollut istumalakossa joka perjantai. Hän on saanut seuraansa muitakin ilmastosta huolestuneita.
Gretan mukaan ihmiset puhuvat ilmastonmuutoksesta, mutta eivät tee mitään. Yksikään maa ei hänen mukaansa tee tarpeeksi ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.
Greta Thunberg on ollut tekemässä ilmastotyötä Katowicessa kokouksen alusta alkaen.Hanna Eskonen / Yle
– Poliitikkojen tehtävänä on voittaa vaaleja, eikä tehdä radikaalia ilmastopolitiikkaa. Ääniä ei saa, jos kertoo totuuden ympäristöstä ja ilmastosta, Greta arvioi tiedotustilaisuudessa Katowicen ilmastokokouksen avajaisissa viime viikon maanantaina.
– Ihmiset eivät tiedä, että on kriisitilanne. Lämpeneminen tiedetään, mutta sen seurauksista ei tiedetä. Olen tavannut poliitikkoja ja toimittajia, jotka eivät tiedä, Greta kertoo Katowicessa kuvatulla videolla.
Gretan isä kertoo samalla videolla, kuinka tytär on saanut koko perheen suhtautumaan vastuullisesti ilmastoon. He eivät enää lennä ja ovat kasvissyöjiä. Äiti, oopperalaula Malena Ernman ei konsertoi lentomatkojen päässä.
Toby Thorpe on saapunut ilmastokokoukseen Australian Tasmaniasta.Hannele Muilu / Yle
Gretan viesti on saanut vastakaikua muun muassa Australiassa. Australian Tasmaniasta Katowiceen tullut ilmastoaktivisti Toby Thorpe kertoo, että eri puolilla Australiaa on lakkoillut 15 000 opiskelijaa.
17-vuotias Toby kertoo, että monet hänen ystävistään olivat lakossa. Hän itse oli matkoilla, mutta hengessä mukana.
– Totta kai olen kuullut Gretasta, minulla oli ilo tavata hänet täällä.
Tobyn mukaan Gretan saama huomio on hieno esimerkki siitä, miten nuorilla voi olla voimaa, joka yhdistää yli rajojen.
Australian pääministeri Scott Morrison suivaantui lakoista ja kritisoi, että lasten ei kuulu olla aktivisteja vaan heidän tehtävänsä on käydä koulua.
Toby on harmistunut pääministeri Morrisonin sanoista.
– Hänen mukaansa kouluissa pitäisi olla vähemmän aktivismia ja enemmän oppimista. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka hallituksemme ei arvosta nuorten valtaa ja huolia.
Tobyn mukaan nuoret eivät kuitenkaan välitä latistamisyrityksistä.
– Otamme vallan ahneilta yhtiöiltä, kuten fossiiliselta teollisuudelta. Menemme lakkoon ja varmistamme, että maailma saa tietää meidän ottavan vallan, Toby sanoo.
Satu Stenfors, 58, omistaa kymmenen meikkituotetta ja meikkaa saadakseen kasvonsa näyttämään pirteämmiltä. Meikkaaminen on harvoin mielessä.
Susanna Jokinen, 16, omistaa sata meikkituotetta ja hänelle meikkaaminen on taidetta. Hän on katsonut viimeisen 5 vuoden ajan vähintään pari meikkitutorial-videota päivässä.
Mari Kahila / Yle
Haastamme porilaisen äidin ja tyttären loihtimaan itselleen ja toisilleen juhlameikit, ja teinin ilme on kauhistunut. Susannalla juhlameikin teko kestää yleensä puolitoista tuntia ja äidillä kymmenen minuuttia.
Äiti aloittelee meikin tekoa. Ensimmäistä kertaa elämässään omalle tyttärelleen. Värit ja välineet näyttävät olevan hukassa. Äiti näyttää hämmentyneeltä, tytär epäluuloiselta. Vaikka erikseen on sovittu, ettei kumpikaan kommentoi toistensa meikkaustapoja tai meikkivalintoja, ei Susanna pysty pidättelemään itseään.
– Ei! Et todellakaan laita sitä!
Susanna kelpuuttaa toisen meikkivoiteen, mutta ei malta olla kummastelematta ääneen äidin taktiikoita. Äitiä tilanne alkaa huvittaa. Mieleen muistuu ensimmäinen kerta, kun tytär meikkasi hänet.
– Se oli katastrofi!
Suurin erimielisyys syntyi tuolloin silmämeikistä. Tytär pisti parastaan, mutta silmät muistuttivat äidin mielestä tomaatteja. Sen jälkeen äiti ja tytär ovat päässeet värimaailmasta yhteisymmärrykseen ja meikkaukset sujuvat leppoisissa tunnelmissa. Nykyisin Satu valmistautuu kaikkiin juhliin istahtamalla Susannan meikattavaksi.
Pumpulinen pohjameikki kummastuttaa
Äiti pumppaa meikkivoidetta runsaasti sormiinsa ja pyyhkii sitä tyttären poskiin, otsaan ja leukaan. Susanna nielaisee vastalauseensa, kun Satu tarttuu pumpulituppoon ja ryhtyy tasoittamaan sillä voidetta. Äiti tietää, mitä tytär ajattelee, sillä juuri pohjameikin tärkeydestä tyttärellä on paljon painavaa sanottavaa.
Susanna on huomannut, että monen iäkkäämmän naisen leukapielissä kulkee vääränvärisen meikkivoiteen raja. Jos teini-ikäinen Susanna jotain saisi aikuisille meikkaamisesta opettaa, se olisi oman ihon tunteminen.
Mari Kahila / Yle
Ennen meikkivoiteen ostoa pitää tietää, onko iho rasvainen vai kuiva ja minkä sävyiset omat kasvot ovat. Susannan on itsekin vaikea löytää sopivaa meikkivoidetta, sillä myynnissä on paljon pinkkipohjaisia meikkejä ja kasvojen väri taittaa enemmän keltaiseen.
– Häivytys on meikkivoiteen käytössä kaikista olennaisinta. Ei saa jäädä tarkkaa rajaa.
Nyt mennään kuitenkin äidin tyylillä. Meikkivoide levittyy suurilla pyyhkäisyillä ja äiti ryhtyy etsimään puuteria. Leukaan ja kaulaan on kuitenkin jäänyt meikkiläntit, joista Susanna ei malta olla huomauttamatta.
Äiti ei huomaa tasoittamatta jääneitä kohtia ja luulee tyttären kannustavan lisäämään meikkiä. Satu pumppaa kaulalle aimo annoksen meikkivoidetta ja tasoittaa sen pumpulilla.
Suihkiva poskipuna saa kulmat kohoamaan
Ensimmäiset meikkileikit Satu Stenfors leikki jo 3-vuotiaana. Äidin siskot tutustuttivat tytön huumaavan kiinnostavaan kauneuden maailmaan ja siniseen luomiväriin. Vuoden päästä hän ilmoitti pienen lapsen päättäväisyydellä, että hänestä tulee isona kosmetologi.
Mari Kahila / Yle
Reilut viisikymmentä vuotta myöhemmin Satu myöntää nauraen, ettei hän osaa oikein vieläkään meikata. Meikkipussissa on kyllä laadukkaita tuotteita, mutta hänellä on edelleen lähes samat kikat käytössä kuin teininä. Ei hän saa meikkaamiseen kulumaan millään varttia pidempäänkin, oli sitten arki tai juhla.
– Meikkaaminen ei ole koskaan ollut kovin tärkeää, vaikka rakastankin kaikkea kaunista. Tärkeintä on saada kasvoille meikeillä pirteämpi ilme. Meikki on kuin hyvät alusvaatteet, jotka piristävät heti olemusta.
Kustannan meikkejä vuosittain sellaisella summalla, etten kehtaa sitä edes paljastaa. Satu Stenfors
Tyttärelle tehtävä juhlameikki edistyy ripeää tahtia. Luomiin pohjalle kimaltavaa valkoista väriä, luomivakoon ja kulmaluulle tummempaa sävyä. Pinkkiä vielä piristämään luomien ylänurkkia. Kulmakarvat saavat uuden sävyn.
– Kulmat ovat tärkeät, ne kehystävät hienosti kasvot. Vaikka muuten meikkaan harvoin, niin kulmat laitan aina, jos lähden roskakatosta kauemmas kotoa.
Ripsivärin laitto jännittää molempia, mutta hommasta selvitään ilman haavereita. Poskipunan levitys saa tyttären kohottelemaan kulmiaan ja pidättelemään nauruaan. Suti suihkii poskipäiden lisäksi myös otsalla, kaulalla ja nenän päällä.
Juhlameikki on valmis.
Kaunistautumista vai taidetta?
– Sit mennään!
Tytär aloittaa äitinsä meikkaamisen itsevarmasti ja tottuneesti. Sukupolvierot äidin ja tyttären meikkaustyylissä näkyvät heti ensi metreillä. Nyt on selvästi siirrytty vuosiluvulle, jossa lähes joka toinen teini on itseoppinut meikkitaiteilija. Muna opettaa kanaa.
Susanna levittää meikkivoiteen äidin kasvoille hellästi meikkisienellä töpötellen. Satu rentoutuu ja antautuu hemmoteltavaksi.
Mari Kahila / Yle
Susannan otteita katsoessa huomaa heti, että hän on ammentanut oppinsa meikkaamiseen netistä. Meikkejä ja työvälineitä on esillä kymmenittäin ja hän selvästi tietää mitä tehdä niillä. Susanna kertoo luoneensa oman tyylinsä yhdistelemällä ihailemiensa meikkitaiteilijoiden oppeja.
– Viime viikolla tein ensi kertaa meikin imitoimalla joka vaiheen meikkitaiteilijan tutorial-videosta ja tajusin, että olisinpa tehnyt näin jo vuosia sitten. Olisin päässyt paljon helpommalla, kun ei olisi tarvinnut kaikkea opetella kantapään kautta.
Mari Kahila / Yle
Yksi uusimmista netistä poimituista opeista on cut crease -silmämeikki, jossa liikkuvan luomen ja luomivaon välille luodaan väreillä selvä raja. Kikka on käyttää liikkuvalle luomelle peiteväriä luomivärin sijaan. Susanna ei kuitenkaan kikkaile äidin iltameikin kanssa, vaan pyrkii lopputulokseen, joka miellyttää äidin silmää.
– Monelle vanhemmalle ihmiselle, kuten äidillenikin, meikkaus on kaunistautumista ja omien piirteiden korostamista. Minulle se on tapa ilmaista itseäni taiteellisesti. Meikki on oman itseni jatke.
Vyötä kireämmälle ja meikkejä ostoskoriin
Susanna siirtyy silmämeikin tekoon. Värisävyiksi hän valitsee äidin suosikkeja. Taidokkaasti tehty meikki syntyy ripeään tahtiin, vaikka työvaiheita on monia: silmäluomien huolellinen pohjustus, värittömän luomivärin levitys, luomivärien laitto ja häivytys, rajausten teko ja niiden puuterointi.
Mari Kahila / Yle
Luomivärin käyttö on asia, jonka Susanna haluaisi äitinsä oppivan. Kimaltavaa luomiväriä laitetaan vain liikkuvalle luomelle, ei koko luomelle.
– Toisaalta ei sillä ole merkitystä, miten meikkaa. Jokainen tyylillään. Mikä minä olen sanomaan, miten kenenkin pitäisi meikata ja itseään ilmaista, Susanna pohtii.
Satu vilkuilee hymynkare huulillaan itseään peilistä. Vaikkei iltameikki ole vielä ihan valmis, huomaa hänen olevan tyytyväinen näkemäänsä. Katseeseen sekoittuu meikin ja oman tyttären taitojen ihailua. Satu kuvaa tytärtään taiturimaiseksi meikkaajaksi, jolla on loistava visuaalinen silmä.
– Olen aina kannustanut häntä meikkaamisessa, sillä tämä on taidetta. Käytännössä toimin myös sponsorina. Kustannan meikkejä vuosittain sellaisella summalla, etten kehtaa sitä edes paljastaa. Mutta mieluummin kiristän vaikka omaa vyötä kuin jätän tarvittavat meikit ostamatta, Satu toteaa.
Juhlameikki passitetaan pihalle
On palautteen aika. Molemmat ovat tyytyväisiä omaan suoritukseensa. Äiti on Susannan mielestä nyt tavallista nuorekkaamman näköinen. Kiilto kasvoilla ja huulissa vie iästä ainakin parikymmentä vuotta pois.
– Minä ottaisin vain kymmenen vuotta iästä pois, ettei liioitella. Mutta joka tapauksessa, peilistä katsoo nyt oikein kaunis ja itsevarma nainen, Satu toteaa.
Mari Kahila / Yle
Meikkaus on molempien mielestä keino kohottaa itsetuntoa. Susanna tosin vitsailee, että oikein näyttävän meikin kanssa pitää olla myös valmis ottamaan vastaan nopea itsetunnon romahdus, kun meikki suttaantuu ja rapisee pois. Huomio on kuitenkin taattu, kun kasvoilla on taidokas meikki.
– Saisin minä toki tässä äidin tekemässä juhlameikissäkin huomiota. Kaverit varmasti kysyisivät, mitä minulle oikein on tapahtunut, Susanna nauraa.
Äiti on valmis ottamaan meikkihaasteesta opikseen. Ainakin huulikiilto pitää ostaa ja muutamia tyttären suosittelemia tuotteita. Tytär on pidättyväisempi. Haaste oli hauska, mutta ei muuta hänen omaa meikkaamistaan.
– Opin sen, että teen jatkossakin itse omat juhlameikkini. Tämä äidin tekemä juhlameikki sopisi minun mielestäni paremmin vaikka metsälenkille, Susanna toteaa ja äiti räjähtää hersyvään nauruun.
Katso vielä videot äidin ja tyttären omista meikkauksista
Korkein oikeus (KKO) on purkanut miehen saaman tuomion raiskauksesta ja laittomasta uhkauksesta, sillä se perustui väärään ilmiantoon. Helsingin hovioikeuden vuonna 2012 antamasta tuomiosta ehti kulua lähes viisi vuotta, kunnes nainen otti yhteyttä mieheen ja poliisiin. Hän kertoi poliisille ja myöhemmin tuomioistuimelle, ettei mies ollut tehnyt rikoksia.
– Sellaisia seikkoja, mihin miehen syyte oli perustunut, ei ole asiassa saadun selvityksen mukaan tapahtunut, korkein oikeus toteaa.
Nainen tuomittiin tänä vuonna käräjäoikeudessa väärästä ilmiannosta puolentoista vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja yhdyskuntapalveluun. Tuomio on saanut lainvoiman.
Televalvontatiedot paljastivat naisen ja miehen tavanneen
Käräjä- ja hovioikeudessa mies oli tuomittu puolentoista vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Oikeudet pitivät keskeisenä näyttönä naisen kertomusta, jota tuki psykologin näkemys.
Mies sen sijaan oli kiistänyt tapaamisen, mutta televalvontatiedoista kävi ilmi, että kaksikko oli todellisuudessa tavannut.
– Naisen kertomusta tuki myös miehen työnantajan antama todistus, jonka mukaan mies ei ollut ollut töissä tapahtumapäivänä, tuomiossa sanotaan.
Näin käräjä- ja hovioikeus eivät uskoneet miehen kertomusta.
– Miehen oikeudenkäynnissä antama kertomus siitä, että hänen ainut tapaamisensa naisen kanssa olisi tapahtunut hänen ollessaan työssä, ei siten ollut uskottava.
Syyttömänä tuomittu mies on Irakin kurdi ja hän istui vankilassa yhdeksän kuukautta. Hän myös ehti maksaa osan oikeuden määräämistä vahingonkorvauksista.
Helsingin Sanomat on kertonut tapauksesta muuun muassa tässä jutussa. (Helsingin Sanomat 17.5.2018)
Juttuun lisätty syytöntä miestä koskevat tiedot klo 14.34.
Veronpalautuspäivä ei ollutkaan lihava palkkapäivä kaikille palautuksen saajille. Suomen Yrittäjien verkkolehden mukaan tuhansille yrittäjille oli yllätys, että palautusta käytettiin jo 12. marraskuuta erääntyneelle verolle, vaikka veron olisikin maksanut eräpäivänä.
Palautuksen määrä saattoikin olla siis rutkasti odotettua pienempi. Verohallinnon mukaan asia koski noin 28 000 yrittäjäasiakasta.
Miten näin pääsi käymään?
Oma-aloitteiset verot eli alvit ja työnantajamaksut erääntyvät eräpäivänä joka kuukausi, tässä tapauksessa 12. marraskuuta. Veronpalautus oli muodostunut jo siihen mennessä, sillä verotus oli valmistunut 31. lokakuuta. Siitä lähtien palautus on ollut verohallinnossa käytettävissä asiakkaan mahdollisille verovelvotteille.
Hassuksi tilanteen tekee se, että vaikka kaikki veronsa olisikin maksanut eräpäivään mennessä, palautuksista otettiin silti maksettavat verot – kas, kun eräpäivänä maksetut rahat näkyvät verottajan järjestelmässä maksettuina vasta päivän, parin päästä pankista riippuen.
Verohallinnon ylitarkastaja Tarja Tapio kertoo, että tilanne on ihan tietoinen ja sen kuuluukin mennä nykyään näin.
– Veronkantolain mukaan palautusta on käytettävä verovelvoitteiden suoritukseksi, Tapio sanoo.
– Niin kauan kunnes palautus maksetaan asiakkaan tilille, niin kauan se oli käytettävissä siihen asti kerääntyneille veroille. Marraskuun 12. päivänä palautus oli käytettävissä oma-aloitteisille veroille, ja näin meidän täytyy lain mukaan tehdä. Palautus oli syntynyt ja eräpäivänä se oli käytettävä siihen.
– Joten, kun palautus oli (verottajalla) uinumassa ja odottamassa, milloin se pääsee kotiin, se käytettiin, niin kuin kuuluukin. Oma maksu ei mennyt tietenkään mihinkään hukkaan. Se meni "asiakaskohtaiselle käyttämättömien hyvitysten tilille". Minä sanon sitä ”säästöpossuksi”. Raha jäi sinne odottelemaan, milloin tulee seuraava oma-aloitteinen velvoite, johon sitä käytetään, Tapio selittää.
Hyvissä ajoin maksettu lasku olisi säästänyt harmilta
Jos olisi maksanut maksunsa vaikkapa muutamaa päivää aiemmin, esimerkiksi 8. marraskuuta, niin silloin se olisi ehtinyt kirjautua verottajan järjestelmään. Silloin 12. päivä erääntyvät verot eivät olisi näyttäytyneet verovelkana, eikä palauksia olisi myöskään jouduttu käyttämään.
Tapion mukaan eräpäivänä maksunsa hoitanut on toiminut aivan oikein. Mutta jos palautuksia oli tulossa, maksu oli vähän turha.
Jos palautukset kattoivat maksujen määrän, ei olisi tarvinut maksaa marraskuussa mitään. Tai jos palautusten määrä ei riittänyt, olisi pitänyt maksaa vain jäljelle jäävä erotus. Näin turha rahojen venkslaus edestakaisin jää vähemmälle.
Tapio kertoo, että kyse on monille vielä uudesta asiasta, josta verottaja on pyrkinyt kertomaan jakamalla muun muassa kaikkiin talouksiin tiedotteen sähköisestä OmaVero-palvelusta. Tilanne on ollut tuttu jo viime vuonna yrityksille ja yhteisöille. Marraskuussa palvelun seurantamahdollisuudet laajenivat myös henkilöasiakkaille.
– Tilannettaan pystyy seuraamaan OmaVero–palvelussa – kuinka paljon on kertynyt palautuksia ja kuinka paljon pitää maksaa erotusta vai pitääkö ollenkaan. Tähän me kannustamme.
Tapion mukaan järjestelmästä voi olla yrittäjille lähes reaaliaikaisen seurantamahdollisuuden lisäksi etuakin: kun palautus käytettiin jo 12. marraskuuta ja palautuksen sai vasta 11. joulukuuta, yrittäjä sai palautuksen käytännössä käyttöönsä jo kuukautta ennen.
Ja niille, joita verokarhun toiminta näin etunojassa ottaa pannuun, Tapiolla on ohje.
– Jos on maksanut ja haluaa ”liikaa” maksetun osuuden takaisin, niin se on puolitoista klikkausta OmaVerossa, ja raha lähtee viikon kuluttua takaisin omalle tilille. Summan voi myös jättää omalla tililleen, ja se käytetään sieltä seuraaviin velvoitteisiin.
Tarkemmat ohjeet rahojen palauttamiseksi voi lukea Yrittäjä.fi-sivustolta tästä jutusta.
Yhdysvaltain liittovaltion syyttäjäviranomaiset ovat saaneet tietoja, joiden mukaan presidentti Donald Trump oli määrännyt asianajajansa Michael Cohenin tekemään rikollisia tekoja.
Cohen sai eilen keskiviikkona kolmen vuoden vankeustuomion. Hänen katsottiin syyllistuneen muun muassa valehtelemiseen kongressille Trumpin liiketoimista Venäjällä.
Toistaiseksi on ollut epäselvää, miten tarkasti Trump oli ohjeistanut Cohenia.
Napolitano kirjoittaa, että asiaa tutkineet New Yorkin ja Washingtonin viranomaiset ovat saaneet selville, että Cohen toimi Trumpin "ohjeiden ja käskyjen mukaisesti".
Kaupunkien viranomaiset siirsivät asiaa koskevat tiedostot viime viikolla liittovaltion syyttäjäviranomaisille, eli oikeusministeriön haltuun.
Napolitanon mukaan tiedostojen siirto on hyvin merkittävä teko. Paikalliset oikeusviranomaiset eivät tee ilmoitusta liittovaltiotasolle, ellei asiasta olisi pitäviä todisteita. Lisäksi tiedostojen siirto osoittaa, että liittovaltion odotetaan ryhtyvän asiassa toimenpiteisiin.
Oikeusviranomaiset eivät kerro, millaisia todisteet ovat, ainoastaan niiden olemassaolo myönnetään.
Napolitano kiteyttää asian merkityksen siten, että hänen mukaansa presidentti Trump on ohjeistanut ja määrännyt asianajajansa tekemään rikollisia tekoja, joista asianajaja on nyt saanut vankeustuomion. Lisäksi Trump olisi maksanut tästä Cohenille.
Cohenin toimiin liittyvä tutkinta on Yhdysvaltain liittovaltion syyttäjäviranomaisten toimintaa, eikä se liity erikoistutkija Robert Muellerin työryhmän tutkimuksiin. Mueller selvittää, oliko Trumpin kampanjaorganisaatio laittomalla tavalla yhteyksissä Venäjään. Trump on kiistänyt tämän jyrkästi.
Presidentti Trump on Twitterin kautta kiistänyt antaneensa Cohenille ohjeita rikolliseen toimintaan.
Kolmen tviitin sarjassa hän sanoo, että Cohenin olisi pitänyt lakimiehenä tietää, mikä on laillista. Cohenilla on itsellään suuri vastuu laittomista teoista.
Trump sanoo Cohenin saaneen tuomioita politiikkaan liittymättömistä teoista.
Tuomiot, jotka liittyivät Trumpin kampanjarahoitukseen eivät presidentin mielestä olleet seurausta rikoksia. Trumpin mukaan Cohen myönsi rikokset saadakseen pienemmän tuomion ja nöyryyttääkseen häntä.
Kohulehtiyhtiö kertoi yhteistyöstään syyttäjien kanssa
Yhdysvaltain suurimpiin tabloidilehtiin kuuluva The National Enquirer ja sen taustayhtiö American Media Inc. (AMI) ovat kertoneet, että ne tekevät yhteistyötä syyttäjäviranomaisten kanssa presidentti Trumpiin liittyvissä tutkimuksissa.
The National Enquirer kerää tietoja rikkaiden henkilöiden aikaansaamista skandaaleista, hankkii niihin yksinoikeuden ja suurta maksua vastaan jättää julkistamatta ("catch-and-kill -uutisointi").
The National Enquirer myöntää nyt, että se on maksanut esimerkiksi Playboy-malli Karen McDougalille, jotta tämä ei kertoisi julkisuuteen suhteestaan Trumpiin. Aiemmin lehti oli kiistänyt maksun.
Lehti on tehnyt yhteistyötä Trumpin kampanjaväen kanssa vuoden 2014 elokuusta aina presidentinvaaleihin saakka, jotta Trumpiin liittyvät skandaalit eivät paljastuisi ja vaikuttaisi vaalikampanjaan, Politico kertoo.
The National Enquirerin ja AMI:n johtajat ovat saaneet syytesuojan, jonka avulla he voivat kertoa mahdolliset Trumpiin liittyvät tietonsa viranomaisille. Syytesuojasta kerrottiin heti sen jälkeen, kun Michael Cohenin tuomio oli julkistettu.
Torstai-illan A-studio: Talk käsittelee sitä, miten maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia voitaisiin ennaltaehkäistä.
Ohjelman alla Yle kysyi yleisöltä, millaisia kysymyksiä Oulun rikostapaukset ovat herättäneet lasten sosiaalisen median käytöstä ja miten lapsille puhutaan seksuaalisesta häirinnästä. Oulun tapauksissa somen rooli on korostunut.
Vastauksia tuli vuorokaudessa runsaat 40. Monissa vastauksissa vanhempien vastuuta lastensa puuhista verkossa pidettiin liian heppoisena.
– Missä vanhempien vastuu? Kukaan ei päästä lasta kulkemaan yksin pimeillä kujilla, mutta netin ja somen käyttöä ei rajoiteta käytännössä ollenkaan, yksi vastaaja pohti.
– Sellaisia kokemuksia, että oman 11-vuotiaan lapsen luokkakavereiden somen käyttöä ei valvota millään tavalla, toinen vastaaja harmitteli.
Osa vastaajista pahastui koko kysymyksenasettelusta, koska heidän mielestään lasten täytyy vapaasti saada solmia kontakteja muihin ihmisiin, eikä heidän vapauttaan saisi rajoittaa. Jotkut taas kokivat valvonnan käytännössä hyvin vaikeaksi.
– Miten voin varmistaa aukottomasti, missä lapseni netissä liikkuvat? Mistä merkeistä lapsen käytöksessä voin parhaiten päätellä hänen liikkuvan kielletyssä seurassa? Miten varoittaa lapsia niin, etteivät he säikähdä kaikkia uusia kontakteja tai eri kulttuureista tulevia ihmisiä?
– Tänään kysyin, onko koulussa keskusteltu näistä tilanteista, joita voi netin kautta syntyä – valitettavasti ei. Murrosiässä oleville herkille mielille on vaikea käsitellä asiaa. ”Älä kerro enempää!” oli vastaus, kun aloitin dokumenttimaisesti kertoa Oulun tapahtumista.
"Nimeä ei saa antaa, ketään ei saa tavata"
Osa vastaajista kertoi kuitenkin itse seuraavansa hyvin tarkkaan sitä, millaisia kontakteja perheen lapset verkossa solmivat.
– Olen hyvin pienestä lähtien korostanut lapsille, että netissä ei saa antaa kenellekään tuntemattomalle oikeaa nimeä, osoitetta, kuvaa, puhelinnumeroa tai muitakaan tietoja, eikä ketään saa tavata.
Muutamassa vastauksessa haluttiin rajoittaa lasten älypuhelinten käyttöä tai jopa kieltää älypuhelimet ja somen käyttö alle 16-vuotiailta. Myös voimakeinoista haettiin apua:
– Nuorille pitää opettaa itsepuolustusta.
Yksi vastaaja kertoi opettaneensa tytärtään olevan epäileväinen kaikkia kohtaan, jotka haluavat häneltä jotakin, riippumatta siitä, kuinka viaton pyyntö on. Toinen vastaaja sanoi varoittavansa lapsiaan lähtemästä ulkomaalaistaustaisten miesten tai poikien seuraan.
– Olemme sopineet, että jos heistä joku lähestyy, pitää huutaa niin lujaa kuin keuhkoista lähtee "EI! ÄLÄ KOSKE! ÄLÄ HÄIRITSE! POISTU!"
Sosiaalityöntekijänä toimiva vastaaja totesi, että lapsella pitää saada olla pieniä salaisuuksia, mutta muutokset lapsen olemuksessa pitää heti ottaa vakavasti.
– Jos näinkin nuorta lasta [kuten Oulussa] hyväksikäytetään näin räikeällä tavalla ja pitkään, lapsensa tunteva aikuinen ei voi olla huomaamatta muutoksia lapsen käytöksessä ja koko habituksessa. Lapsi jota ei omat vanhemmat ”huomaa” ja joka ei saa rakkautta ja huolenpitoa sieltä mistä pitäisi, hakee sitä ”mistä vaan” – vaikka näinkin kammottavalla tavalla.
Lisää aiheesta A-studio: Talkissa TV1:ssä klo 21:10. Vieraina afganistanilaistaustainen opettaja Jami Homa, psykologi Nina Nurminen, poliisitarkastaja Mia Poutanen ja erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.
Brexit- äänestyksen lykkääntymisestä on tulossa painajainen brittiläisille lentoyhtiöille. Käytännössä ne joutuvat varautumaan Britannian eroon EU:sta eroon ilman brexit-sopimusta. Brittiläisessä omistuksessa olevat yhtiöt eivät tuolloin saisi lentää EU:n sisäisiä lentoja.
– Easyjet on siirtänyt yli sata konetta itävaltalaiseen tytäryhtiöön Wienissä, kertoo esimerkin Europan komission Liikkumisen ja liikenteen pääosaston pääjohtaja Henrik Hololei.
Euroopan komission Liikenteen ja liikkumisen pääosaston pääjohtaja Henrik HololeiJari Tanskanen / Yle
Tällä easyJet varmistaa, että se voi jatkaa lentämistä koko Euroopan unionin alueella. Tilauslentoja operoiva TUI fly puolestaan etsii uusia omistajia EU-alueelta.
– Me varaudumme kovaan eroon ja yhtenä osana on miettiä omistusjärjestelyjä uudelleen, sanoo lentoyhtiö TUI fly:n viestintäjohtaja Aage Dünhaupt.
Omistuspohjan laajentaminen on välttämätöntä, jotta yhtiö voi jatkossakin kuljettaa eurooppalaisia lomailijoita tilauslennoilla lomakohteisiin. Matkakonserni TUI AG:n suurin yksittäinen osakkeenomistaja on venäläinen miljardööri Alexei Mordashow, jonka omistuksessa oli lokakuussa neljännes osakkeista. Loput osakkeista jakautuivat pääasiassa brittiläisten sijoittajien kesken.
Lontoon Heathrow'n lentoasema. Arkistokuva.Andrew Cowie / EPA
Ennätysmäärä lentomatkustajia
Ensimmäisen kerran Euroopassa on ylitetty tänä vuonna miljardin lentomatkustajan ja 11 miljoonan lennon raja. Britannia on yksi tärkeimmistä matkakohteista.
– Yksi Euroopan unionin yhteistyön suurimmista saavutuksista on EU-alueelle syntynyt yhtenäinen lentoalue, muistuttaa pääjohtaja Henrik Hololei.
Lentoliikenne on lisääntynyt parin vuoden aikana 7-8 prosentin vuosivauhtia.
– Vaikka meillä on kansallisia yhtiöitä, nopeinta kasvu on ollut Ryanairin, easyJetin ja Wizz Air kaltaisilla eurooppalaisilla yhtiöillä, jotka toimivat koko EU:n alueella.
Wizz Airin kone Turun lentoasemalla.Linus Hoffman / Yle
Poikkeuksen tässä tekee Finnair, joka osavuosikatsauksessa arvioi kapasiteetin kasvavan tänä vuonna yli 15 prosenttia.
Brexitin peruuntumisen varalle EU valmistelee sopimusta, joka takaisi joustavan liikkumisen Britannian ja EU:n välillä.
– Jos lentomatkustaja on tulossa Iso-Britanniasta ja menossa Euroopan kautta kolmansiin maihin, niin hänen ei tarvitsisi käydä uudestaan turvatarkastuksessa, pohtii Hololei.
Pelkona on, että ylimääräiset tarkastukset vähentäisivät esimerkiksi Finnairille tärkeää kauttakulkumatkustusta, jos Euroopasta tulisi tiukentuvien tarkastusten takia vähemmän kiinnostava kauttakulkukohde.
Lisää suoria lentoja Euroopasta Pohjois-Amerikkaan
Tähän asti Lontoo on ollut tärkeä vaihtokenttä lennettäessä Euroopasta Pohjois-Amerikkaan. Jatkossa Britannian merkitys eurooppalaisen lentoliiketeen solmukohtana voi vähentyä.
– Eurooppalaisilta suurkentiltä lennetään jatkossa enemmän suoraan Atlantin yli, esimerkiksi Frankfurtista, Amsterdamin Schipholista ja Pariisista, ja vastaavassa suhteessa lennot Britanniasta vähenevät, ennustaa pääjohtaja Henrik Hololei.
Myös Finnair siirtää kapasiteettia Aasian reiteiltä Pohjois-Amerikkaan aloittamalla keväällä suorat lennot Helsinki-Vantaalta Los Angelesiin.
Kouvolassa on syntynyt erikoinen tilanne kaupungin ja pienessä Kimolan kylässä kauppaa pyörittävän kauppiaan välille. Kauppias on vuosien ajan myynyt liikkeessään vanhentuneita elintarvikkeita, eikä tarkastajien huomautuksilla ole ollut vaikutusta.
Syyskuun alussa Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunta päätti asettaa kaupalle harvinaisen elintarvikkeiden myyntikiellon. Kielto koski helposti pilaantuvia tuotteita eli kylmässä säilytettäviä eineksiä, liha-, kala- ja kanatuotteita, maitotaloustuotteita ja pakasteita.
Kaupungin määräykseen sisältyi kaksi velvoitetta. Kauppiasta kiellettiin myymästä helposti pilaantuvia tuotteita, mutta hänet velvoitettiin myös poistamaan kaupan tiloista tuotteet, joiden viimeinen käyttöpäivä oli ylittynyt.
Molempien velvoitteiden noudattamista tehostettiin 4 000 euron suuruisella uhkasakolla.
Vanhentuneita tuotteita edelleen myynnissä
Kaupungin terveystarkastajat kävivät kaupassa lokakuun lopussa. Tarkastuksessa selvisi, että sama meno jatkuu edelleen ja molempia kaupungin asettamia velvoitteita rikottiin.
Kylmälaitteissa oli myynnissä helposti pilaantuvia tuotteita, kuten makkaroita, pakasteita ja maitotuotteita. Joidenkin tuotteiden viimeinen käyttöpäivä oli ylittynyt. Tällaisia tuotteita olivat esimerkiksi muutamat einekset, jauheliha ja makkarat.
Yrittäjä ei ollut myöskään poistanut kaupan kylmätiloihin varastoituja tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä oli ylittynyt. Tiloista löytyi esimerkiksi vanhentuneita eineksiä ja juustosiivuja. Tarkastuskertomuksen mukaan kauppias suhtautui hyvin piittaamattomasti siihen, millaisia terveyshaittoja vanhentuneiden elintarvikkeiden nauttimisesta voi ihmiselle seurata.
Koska kumpaakaan velvoitetta ei oltu noudatettu, päätti kaupunki keskiviikkona tuomita yrittäjän maksamaan uhkasakot eli yhteensä 8 000 euroa. Jos kauppias ei muuta tapojaan, kaupunki aikoo sakottaa yrittäjää kuukausittain tuhannella eurolla.
Kaupungin terveystarkastaja Vuokko Karjalainen on vieraillut kyseisessä kaupassa useasti vuosien aikana. Hän pitää Kimolan tapausta harvinaisena, sillä yleensä kaupat hoitavat asiansa hyvin.
– Tarkastuksilla katsotaan muun muassa kaupan siisteyttä ja lämpötiloja. Se riippuu myös siitä, mitä edellisellä kerralla on tarkastettu. Suhtautuminen huomautuksiin riippuu kauppiaasta, sanoo Karjalainen.
Kouvolan ympäristöjohtaja Hannu Frimanin mukaan ainakin toistaiseksi Kimolan kyläkauppiasta painostetaan hoitamaan itse asiansa kuntoon sakkojen kautta.
Seuraava askel voisi olla teettämisuhka, jossa viranomainen huolehtisi tuotteiden lainmukaisuudesta ja töistä laskutettaisiin myöhemmin yrittäjää. Se olisi kuitenkin Frimanin mukaan käytännössä hankalaa.
Kauppias: Olemme kaupungin hampaissa
Ruoka- ja sekatavarakauppa E. Paavolainen sijaitsee parinsadan asukkaan Kimolan kylässä Kouvolan pohjoisosassa. Kauppias Mauri Paavolainen myöntää suoraan, että on jatkanut helposti pilaantuvien tuotteiden myyntiä kiellosta huolimatta. Hän vetoaa kuitenkin siihen, että kauppa palvelee pienen kylän ihmisiä.
– Olen palveluyrittäjä, joten miksi tällaiseen mahdottomaan touhuun pitää lähteä. Ei vanhan Jaalan kunnan aikanakaan tehty numeroa, jos joku tuote oli vähän yli-ikäinen.
Paavolainen sanoo myös, ettei ole päivittäin tarkastanut tuotteiden päiväyksiä. Tarkastajat katsovat hänen mukaansa muutenkin päiväyksiä turhaan suurennuslasin kanssa, ja hän kertoo löytävänsä myös isoista marketeista tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä on jo mennyt.
Kimolan kauppa on hänen mukaansa joutunut silmätikuksi. Kaupungin määräämää 8 000 euron sakkoa Paavolainen pitää järjettömänä.
– Meille ei ole tullut yhtään valitusta asiakkailta. Tarkastajat sieltä aina jotain löytävät, mutta ei tämä ole yhtään sen kummempi maalaiskauppa kuin muutkaan. Me olemme nyt kaupungin hampaissa. Terveyshomma on mennyt nykyään tällaiseksi, että ei saa edes yrittää, sanoo Paavolainen.
Vuosikymmeniä toimineeseen kauppaan on tehty vuodesta 2005 lähtien 20 tarkastusta. Niissä lähes jokaisessa on paljastunut, että vanhentuneita elintarvikkeita oli myynnissä tai varastoituna myymälän tiloihin.
Erittäin harvinaista
Kouvolan Kimolan kaupan tapaus on Suomen oloissa erittäin harvinainen. Näin sitkeitä kauppoja ei ole aiemmin kantaunut maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikosen eikä Elintarviketurvallisuusviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehdon korviin.
Kauppiaan velvollisuus on itse valvoa, ettei myynnissä ole vanhentuneita tuotteita. Viimeinen käyttöpäivä –merkintä on ehdoton. Sen umpeuduttua tuotetta ei saa myydä. Sen sijaan parasta ennen –merkinnän jälkeen tuotteen voi vielä myydä, mutta siitä on selkeästi ilmoitettava kuluttajalle.
Mikäli valvontaviranomainen havaitsee vanhentuneita elintarvikkeita olevan myynnissä, on hänen tehtävä valvoa, että ne poistetaan myynnistä välittömästi. Valvontaviranomainen voi antaa myyjälle huomautuksen ja mikäli se ei tehoa, on otettava pakkokeinot käyttöön. Tällaisia ovat myyntikielto ja uhkasakko.
Myyntikielto on voimassa niin kauan, että asiat saadaan korjatuksi.
– Yleensä aloitetaan lievemmistä pakkokeinoista ja sitten mennään ankarampiin. Pääsääntöisesti toimijat ne ymmärtävät ja alkavat noudattaa lakia, kertoo maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen.
Uhkasakon määrääminen on melko harvinaista Suomessa. Yleensä sen asettaminen jo laittaa asiat järjestykseen.
– Usein on niin, että viimeistään siinä tapauksessa toimija korjaa puutteet, kertoo Haikonen.
Vihoviimeinen keino on viedä asia tuomioistuimen ratkaistavaksi, jossa asiaa voidaan käsitellä elintarvikerikkomuksena tai terveysrikoksena.
– Se on hankala ja pitkä prosessi saattaa asia syyteharkintaan, kertoo maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen.
Evirassa pakkausmerkinnöistä vastaava ylitarkastaja Tuulikki Lehto muistuttaa, miksi päiväysmerkinnät elintarvikepakkauksiin on merkitty. Ne ovat sekä kuluttajan, myyjän että valmistajan etu.
– Pääasia on, että kuluttajat voivat ostaa turvallisia elintarvikkeita eikä kuluttajia johdeta harhaan. Esimerkiksi viimeinen käyttöpäivä -merkinnällä varustettua elintarviketta ei saa enää myydä, eikä sitä pidä syödä merkityn päiväyksen jälkeen. Tämä on kuluttajan ja toimijan suojelua. Ei ole edes toimijan edun mukaista myydä vanhentuneita elintarvikkeita, joista kuluttaja voi sairastua, kertoo Lehto.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi sulki viikonloppuna kuljettajatietopalvelun, joka ehti synnyttää valtavan kohun. Tuosta palvelusta kuka tahansa saattoi tarkistaa kenen tahansa ajo-oikeudet.
Trafi perusteli kohuttua palvelua uudella liikennelailla, mutta kuten ministeriö sittemmin totesi, laki ei Trafia palvelun avaamiseen velvoittanut. Enemmän kyse lienee siitä datan ja tiedon avoimuudesta, jota tällä hallituskaudella on haluttu edistää.
Parhaimmillaan tiedon avoimuus parantaa palveluja ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Tällä kertaa ongelma syntyi siitä, miten avoimuutta harjoitettiin.
Palvelun sulkeminen hankaloitti muita Trafin toimintoja. Esimerkiksi käytetyn auton myyminen on käynyt tuskallisen vaikeaksi ilman sähköisiä varmenteita.
Avoimuutta ilman kontrollia
Suomessa verotiedot ovat julkisia. Ne saadakseen kansalaisen on vierailtava verotoimistossa.
Kuljettajatiedot ovat myös julkisia. Uudessa palvelussa ne tarjottiin kuitenkin täysin vapaasti, vaivatta ja ilmaiseksi.
On vaikea uskoa, että ajokorttitiedoille olisi niin laajaa käyttöä, että ne kannatti avata näin suuressa mittakaavassa. Periaatteessa on hyvä, jos voit tarkistaa taksikuskisi ajo-oikeuden. Ensin on kuitenkin selvitettävä kuljettajan nimi tai henkilötunnus.
Ne taas saa helpoimmin selville muovisesta ajokortista, josta selviää ajo-oikeuskin.
Käytännössä kuljettajan ajo-oikeuden valvonta on työnantajan tai viranomaisen, ei suuren yleisön, tehtävä.
Ylimääräistä tietoa
Trafin palvelussa oli toinenkin ongelma. Se paljasti paljon muutakin kuin ajo-oikeuden. Palvelu kertoi esimerkiksi kotikunnan, ja ajoluvan myöntöhetken perusteella oli helppo arvata henkilön ikä.
Nämä eivät ole ajo-oikeuden kannalta olennaisia tietoja.
Lisäksi palvelun saattoi – ilmeisen suunnitteluvirheen vuoksi – valjastaa henkilötunnusten kalastukseen. Yle kertoi aiemmin tällä viikolla Lahdessa asuvasta Miikkasta, joka keksi miten kuljettajatietopalvelun avulla ongitaan satunnaisten suomalaisten henkilötunnuksia.
Henkilötunnusten päätyminen rikollisille olisi ongelma. Identiteettivarkaat voivat henkilötunnusten ja kotiosoitteen avulla tilailla tavaraa ja palveluita toisten nimiin.
Tämä tietosuoja-aukko nähtävästi tukittiin jo aiemmin syksyllä.
Bottiesteet eivät ole luotettavia
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista on kerrottu, ettei palvelussa ollut riskiä siitä, että tiedot voisi imuroida käyttöönsä automatisoidusti.
Palvelun käyttäjiä pyydettiin tunnistamaan numeroja, joita kone ei osaisi tulkita. Useimmat internetin käyttäjät ovat törmänneet näihin "en ole robotti" -kyselyihin muissakin yhteyksissä.
Toivottavasti Trafin palvelussa oli käytössä muitakin teknisiä esteitä. Käytännössä tekoälyllä varustettu robotti kykenee ohittamaan tämän ns. captcha-varmistuksen.
Löperö Suomi
Virastossa karkasi mopo käsistä, kun se teki julkisesta tiedosta liian helposti saatavaa ja samalla mahdollisti tietojen onginnan. Tämä ei kuitenkaan olisi iso ongelma, ellei koko Suomi olisi niin löperö.
Ensinnäkin, henkilötunnusta ei pitäisi käyttää tunnistautumisen välineenä. Sitä ei ole tarkoitettu henkilöiden tunnistamiseen vaan heidän yksilöimiseensä.
Henkilötunnuksen ansiosta me tiedämme, kenestä Matti Meikäläisestä kulloinkin puhutaan. Henkilötunnuksen ilmoittaminen ei kuitenkaan todista, että olet Matti Meikäläinen.
Käytännössä näin kuitenkin toimitaan, eikä se ole Trafin vika.
Suomessa riittää tietoa
On myös syytä muistaa, että suomalaisista on saatavissa valtavasti tietoa ilman Trafin uutta palveluakin.
Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen ikä selviää JulkiTerhikistä.
Yritysten vastuuhenkilöiden iät ja kotikunnat saa selville kaupparekisteriotteista. (Muutama vuosi sitten sieltä löytyi myös henkilötunnus.)
Entä jätätkö autosi pölyttymään laivarantaan tai lentokentän parkkiin? Murtomies voi rekisteritunnuksen perusteella selvittää, missä auton omistaja asuu.
Oma lukunsa ovat ne, jotka ilmoittavat rikollisille poissaolonsa täyttämällä Facebook- tai Instagram-tilinsä kaukomaiden lomakuvilla.
Pahantahtoisille tiedonhakijoille ja muille uteliaille riittää Suomessa rekistereitä ja tietopalveluja tongittavaksi.
Suomessa joulu tarkoittaa monelle lapsiperheelle huolta ja niukkuutta.
– Pitkään jatkunut taantuma on entisestään syventänyt pienituloisten perheiden taloudellista kriisiä ja se näkyy, Tampereen Hope ry:n tiiminvetäjä Kirsi Stenvall kertoo.
Vaikka yksi vanhemmista tai perheen yksinhuoltaja saisikin taantuman taituttua töitä, talouskriisin jättämiä jälkiä on paljon paikattavina kerääntyneistä laskuista alkaen.
Hope ry:n tiiminvetäjä Kirsi Stenvall on vuosien aikana nähnyt, miten taantuma iskee pienituloisten lapsiperheiden arkeen.Liisa Leinonen / Yle
Kaksi vuotta sitten Hope ry:llä oli Tampereen seudulla noin 2 000 lasta asiakkaina. Nyt heitä on jo 3 000.
Stenvall kertoo, että monissa yhdistyksen vähävaraisissa lapsiperheissä huolenaiheet alkavat jouluna jo ruuasta.
– Ei haaveilla jouluateriasta, vaan mietitään, miten kaikille lapsille ja kasvaville teineille saisi vatsan täyteen. Kun koulu on joulunaikaan pitkään suljettu, kouluruoan puuttuminen näkyy arjessa, Stenvall sanoo.
Stenvall kertoo, miten pienet lapset uskovat yhä joulun taikaan. Nuorten kohdalla näin ei enää ole.
– Moni lapsi lohduttaa äitiään, että äiti, älä huoli, vaikka rahaa ei ole, kyllä joulupukki tuo lahjat. Tätä tarinaa kuulemme usein. Niukkuudenkin keskellä lapsen mieli jaksaa kääntää kaiken vielä hyväksi, Stenvall kertoo.
Suomessa elää yli 100 000 lasta pienituloisissa perheissä. Osalle lahjoitukset ovat ainoa tapa saada joululahja.Karoliina Kemppainen / Yle
Kun perhe elää taloudellista kriisiä vuosien ajan, se alkaa jo näkyä teini-ikäisissä. Moni nuori sanoo myös Hope ry:n työntekijöille, että ei kaipaa lahjoja, kunhan pikkusisarille saisi paketin.
Mitä vanhemmaksi nuori kasvaa, sitä pienemmiksi toiveet käyvät. Lopulta voi loppua kyky haaveiluun.
– Moni nuori kantaa syyllisyyttä esimerkiksi lukio-opinnoistaan, koska ajattelee, että hän on perheelle taloudellinen taakka. Jouluna he eivät enää toivo itselleen mitään. On vaarallista, kun nuori kadottaa kyvyn unelmoida, toivoa, ajatella itseään, kun he menettävät kyvyn katsoa tulevaisuuteen. Silloin he ovat syrjäytymisriskissä, Stenvall sanoo.
Näitä lapset ja nuoret toivovat
Hope ry:n joululahjakeräyksen tavoitteena on saada jokaiselle vähävaraiselle lapselle ainakin yksi lahja.
Lahjoja on jo tuotu paljon, sillä tänä vuonna lahjakeräys aloitettiin jo lokakuussa.
– Lahjoittajat ovat niitä lasten ja nuorten oikeita joulupukkeja, Stenvall sanoo ja hymyilee.
Etenkin pienet lapset tuntuvat toivovan kaikenlaisissa perheissä varsin samankaltaisia asioita taloudellisesta taustasta riippumatta.
Moni lapsi ja nuori toivoo joululahjaksi myös Hopen kautta urheilu- ja harrastusvälineitä.YLE / Mathias Gustafsson
Tänä vuonna pikkulasten suosikkilahjoina Hope ry:n toivelistoilla ovat olleet erilaiset Pipsa Possu- ja Ryhmä Hau -lelut ja -tavarat sekä legot.
Keppihevosbuumi on saanut nuoret tytöt askartelemaan. 9– 11-vuotiaista tytöistä suuri osa toivoo kahden viime joulun tapaan nyt askartelutavaroita neulasta ja langasta alkaen.
Nuorten kohdalla suomalaisten eriarvoisuus alkaa jo näkyä. Siinä missä yhdet viettävät Suomessa yltäkylläistä perhejuhlaa kymmenien lahjojen tavarapaljoudessa, toiset haaveilevat keskiluokalle tavallisista asioista.
Moni nuori pyytää nyt joululahjaksi esimerkiksi konvehtirasiaa.
Suurin osa nuorista toivoo lahjakortteja vaateliikkeisiin, kulttuurimenoihin tai kahviloihin. Stenvall on huomannut nuorten ajanvieton muuttuneen. Enää ei vain oleskella jonkun kotona, vaan nuorten porukat ovat siirtyneet kahviloihin ja hampurilaispaikkoihin.
– Nuorilla on kova pelko, että he jäävät ulos porukasta. Kun ei ole koskaan varaa ostaa mitään, päätyy vaatekaupassa aina makutuomariksi. Kun ei ole varaa leffalippuun, tai kahviin kahvilassa, voi jäädä porukasta lopulta kokonaan ulos. Usein näissä lahjakorttitoiveissa kyse on vahvasti nuorten sosiaalisesta elämästä, ei niinkään siitä, mitä itse lahjakortilla fyysisesti saa.
Tänä vuonna nuoret ovat kysyttäessä toivoneet itselleen esimerkiksi ensimmäistä kampaamo- tai parturikäyntiä.
– Nuoret toivovat myös sukkia, huulikiiltoa, deodoranttia ja suihkusaippuaa. Se kuvaa kuilua suomalaisperheiden välillä ja eriarvoisuuden määrää, Stenvall toteaa.
Näin voit auttaa
Vähävaraiselle 11– 17-vuotiaalle nuorelle voi hankkia lahjakortin johonkin liikkeeseen. Esimerkiksi vaatekaupat, elektroniikka- ja pelikaupat, urheilululiikkeet, eräliikkeet, hevostarvike- ja musiikkiliikkeet ovat kaikki mahdollisia.
Moni nuori harrastaa esimerkiksi teatteria, mutta ei ole koskaan päässyt teatteriesitykseen.
Toiset pelaavat jääkiekkoa ja kaipaavat lippuja Hakametsään.
– Että saisi edes kerran käydä teatterissa tai kiekkopelissä, se on se haave. Toiveen toteutuminen voisi tukea harrastusta ja nuoren kiinnostusta, Stenvall toteaa.
Myös elokuvaliput, konserttiliput ja lahjakortit ravintoloihin ja kahviloihin tulevat nuorille tarpeeseen. Nuorilla on pulaa myös urheiluvarusteista.
– Onhan se erilaista, jos saa ensimmäistä kertaa sopivan kokoiset luistimet, eikä sellaisia, jotka ovat toisen vanhat ja istuvat vain joten kuten. Paljon on puutetta eri harrastusvälineistä, Stenvall sanoo.
Lahjakortin tai elämyslipun nuorelle voi viedä Tullintorin Info-pisteelle tai Tullintorin K-Markettiin 15.12. saakka.
Kauppakeskus Ratinassa lasten ja nuorten toiveita on ripustettu neljään erilliseen joulupuuhun. Ratinassa kolme liikettä ottaa 16.12. saakka vastaan toivelahjoja, jotka Hope ry toimittaa lapsille ja nuorille.
Perheille voi myös lahjoittaa ruokalahjakortteja ruokakauppoihin Hope ry:n kautta.
Molemmat epäillyt rikokset ovat tapahtuneet 17. marraskuuta ulkotiloissa.
Rikosylikomisario Markus Kiiskinen myöntää, että uhrin läheiset olivat merkittävässä roolissa toisen epäillyn kiinniotossa. Hän ei halua avata tarkkaa tapahtuman kulkua.
– Omaiset ovat osoittaneet aktiivisuutta siihen, että tämä epäilty on tavoitettu ja saatu kiinni hieman myöhemmin tästä tapahtuma-ajasta. Poliisi on sitten suorittanut kiinnioton.
Pitääkö paikkansa, että epäilty houkuteltiin paikalle sosiaalisen median avulla?
– Kyllä sosiaalista mediaa on käytetty siinäkin tilanteessa, Kiiskinen toteaa.
Vangittu mies oli kiinnostunut poliisin ammatista
Toisesta Tuiran seksuaalirikoksesta on vangittu 22-vuotias mies. Mies vangittiin kaksi viikkoa sitten. Häntä epäillään todennäköisin syin törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Hieman alle vuosi sitten eräs eteläsuomalainen paikallislehti kirjoitti maahanmuuttajien itsenäisyysjuhlasta, jossa myös 22-vuotias epäilty oli mukana. Syyriasta kotoisin oleva mies kertoi aiemmin olleensa kotoutumiskurssilla Espoossa ja asuvansa nyt pienellä paikkakunnalla Etelä-Suomessa.
Lehtijutun mukaan mies puhui tuolloin jo melko hyvin suomea. Hän kertoi myös artikkelissa olevansa kiinnostunut poliisin ammatista. Nykyään miehen osoite löytyy Oulusta.
Toista Tuiran tapauksista on tutkittu seksuaalisena hyväksikäyttönä. Kyseinen epäilty pidätettiin, mutta hänet päästettiin vapaaksi 4. joulukuuta. Poliisin mukaan vangitsemisen esittämiselle ei ollut perusteita. Poliisi ei ole kertonut tästä epäillystä tarkempia tietoja.
Poliisin mukaan Tuiran teoista epäillyt miehet tunsivat toisensa. Molemmissa tapauksissa uhri oli 10–15-vuotias tyttö.
Poliisi ei tarkentanut, kumman epäillyn kiinniotossa läheiset auttoivat.
Eilen töissä toivoin, ettei kukaan tuttu tulisi minua vastaan, kun lykin kärryä oranssi takki ylläni, naama punaisena ja tukka takussa. Tajusin, että vien firmoihin, kuten asianajo- tai mainostoimistoihin, postit vähän anteeksipyydellen kuin olisin heitä alempana, joille postit kannan.
Näin kirjoittaa blogissaan Miira Kuja-Panula, 22. Hän ihmetteli omia tunteitaan.
– En pidä tätä ammattia huonompana enkä väheksy kenenkään työtä.
Kuja-Panula sai tekstistään palautetta, että moni koki häpeää työstään.
– Esimerkiksi kaupan kassat kirjoittivat kokemuksistaan. Kaverini on kirjanpitäjä, ja hän kokee leimautuvansa harmaaksi hiireksi. Yksi tekee sisällöntuotantoa, mutta kokee häpeää siitä, ettei ole tehnyt oman alan työtä.
Kun Kuja-Panula haki keväällä yliopistoon journalistiikkaa opiskelemaan, hän jäi ensimmäiselle varasijalle. Tuon jälkeen hän meni baariin tarjoilijaksi ja koki häpeän tunnetta siitäkin.
– Baariin tuli yliopistoporukkaa haalareissa, ja silloin mietin, että "minä olen tässä vielä tarjoilijana".
Tampereen yliopiston työelämän tutkimuslaitoksen tutkijatohtori Tuija Koivusen mukaan häpeä työelämässä kertoo vääränlaisuuden kokemuksesta.
– Häpeä kohdistuu itseen. Nolous on enemmän ammattiin liittyvää.
Koivusen mukaan häpeän tunne työssä kertoo myös naisten ja miesten segregaatiosta työelämässä eli siitä, että naiset ja miehet kokevat työn eri tavalla. Tämä näkyy Koivusen mukaan etenkin palveluammateissa.
– Palveluammatissa tärkeää on ystävällisyys. Naisten täytyy tehdä huomattavasti enemmän, jotta heidät tulkitaan ystävälliseksi. Tämä asettaa naisille paineita.
Pitäisi olla unelmien työssä
Miira Kuja-Panula uskoo, että taustalla häpeän tunteiden kanssa on myös se, että joitain ammatteja pidetään tavoiteltavampina kuin toisia. Tämä on hänen mukaansa asia, josta ei uskalleta puhua ääneen.
Nuorten naisten keskuudessa on muodikasta esimerkiksi kirjoittaa tai pitää työkseen blogia. Hänen mukaansa unelmien ammatti tulisi myös löytää jo nuorena – ei ymmärretä, että nuorena tehdään lähinnä sitä, mitä tarjolla on.
– Kun teet tavallista työtä, ketään ei kiinnosta se, mitä teet. Olet alempana kuin ihmiset, joille esimerkiksi jaat postia. Asetelma on kummallinen.
Henrietta Hassinen / Yle
Kuja-Panula kokee, että ihminen myös määritellään liikaa ammatin kautta. Kun hän oli lapsi, isovanhempien ja omien vanhempien arki ei ollut lainkaan niin työ- tai urakeskeistä kuin nyt.
– On muodostunut akateeminen kupla, työ- ja koulutuskeskeinen yhteiskunta, johon moni haluaa. Väheksytään amiksia ja matalampia koulutusasteita. Ammatti tai työ leimaa ihmistä, vaikka vapaa-aika kertoo paljon enemmän siitä, mitä olet.
– Minulle ei yläasteella sanottu, että jokaista työtä pitäisi arvostaa. Se on väärin.
Työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet
Tampereen yliopiston Tuija Koivusen mukaan Suomi on ollut aina työkeskeinen yhteiskunta. Tänä päivänä kuitenkin työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet.
– Kun aikaisemmin on laittanut työpaikan oven kiinni, työt ovat jääneet töihin. Nyt ne tulevat kotiin. Yksi syy voi olla työsähköpostin lukeminen vapaa-ajalla. Sanotaan jopa, että "luen sähköpostia vapaa-ajalla, mutta eihän se työtä ole".
Koivusen mukaan nykyajan ideaali työntekijä on nopea ja tehokas ja on samaan aikaan koko ajan tavoitettavissa.
– Oma ajatus itsestä ja työstä eivät silloin kohtaa. Jompaa kumpaa pitäisi muuttaa, Koivunen sanoo.
Samalla etenkin naisille asetetaan Koivusen mukaan tavoitteita, että naiset eivät ole riittävän hyviä, jos he eivät saavuta jotakin tiettyä asiaa.
– Jos katsoo naistenlehtien juttuja, ne ovat täynnä sitä, että "näin tulet paremmaksi tuossa ja tuossa asiassa".
Samalla annetaan ohjeita, että työpaikkaa pitäisi vaihtaa kahden, kolmen vuoden välein.
– Se on hurjan raskasta. Mikäs siinä, jos niin haluaa ja työorganisaatio siihen kannustaa. Toivon, että olisi mahdollisuus myös toisenlaisiin valintoihin, jos tällainen ei tunnu omalta.
Pitäisi muistaa nauttia elämästä. Joskus voi tulla ikäväkin tätä hetkeä. Miira Kuja-Panula
Kun elämässä tavoitellaan unelma-ammattia, on Miira Kuja-Panula kokenut väliaikaisuuden tunnetta, joka vie mielekkyyttä omasta työstä.
Esimerkiksi postinjakelussa hän tuntee opiskelijoita, jotka ovat tehneet työtä osa-aikaisesti, kunnes odottavat saavuttavansa jotakin muuta. Hän muistaa naisen, joka stressasi 23-vuotiaana siitä, ettei ollut päässyt vielä yliopistoon opiskelemaan.
– Oma elämä on ikään kuin muutostilassa ja samalla pitäisi jo hirveän nuorena tietää, mitä haluaa tehdä. Pitäisi muistaa nauttia elämästä. Joskus voi tulla ikäväkin tätä hetkeä.
Yli häpeästä
Tampereen yliopiston Tuija Koivunen kertoo, että yksi keino päästä irti häpeästä tai muista negatiivisista tunteista työssä on muuttaa omaa ajatusmaailmaa sallivammaksi. Työelämältä odotetaan toisinaan liikaa.
– Voisi hyväksyä sen, mitä töissä on.
Miira Kuja-Panula pääsi yli työhönsä liittyvästä häpeästä, kun hän alkoi miettiä, miten moneen talouteen se vaikuttaisi, jos hän jättäisi työt tekemättä.
Kuja-Panula on koulutukseltaan kokki ja on tehnyt paljon ravintola-alan töitä. Teini-iästä saakka hän on työskennellyt henkilökohtaisena avustajana ja tekee postin jakelun lisäksi myös sitä. Kuja-Panula aikoo hakea yliopistoon ja aloittaa joogaopettajan opinnot ensi vuonna.
Silti hän on ymmärtänyt, miksi tämänhetkinen työ on tärkeää. Esimerkiksi postilla tärkeimmät opit työstä ovat paineensietokyky ja vastuullisuus. Henkilökohtaisena avustajana hän on päässyt auttamaan ihmisiä.
– Se ei ole turhaa työtä ja ihan turhaan väheksyin sitä, mitä teen. Oma motivaatio työhön on tärkeää. Oli työ mikä tahansa, siitä voi oppia.
Miira Kuja-Panula ymmärtää oman työnsä merkityksen.Rauli Mäkinen
Kuja-Panulalla häpeä vaikutti hetkellisesti hänen hyvinvointiinsa ja siksi hän halusi päästä eroon tunteesta. Jos hän antaa häpeälle vallan, sillä on negatiivinen vaikutus. On tärkeää muuttaa omia ajatusmalleja.
Samalla hän ymmärsi, että kyse on laajemmasta ilmiöstä ja muiden vertaistuki auttoi.
– Näistä asioista pitäisi puhua enemmän. Minua ei ole enää hävettänyt, koska otin asian esille.
Strasbourgin ammuskelusta epäilty mies on surmattu.
Poliisi surmasi epäillyn kello 21.00 paikallista aikaa poliisioperaatiossa Neudorfin kaupunginosassa Strasbourgissa.
Ranskan sisäministeri Christophe Castaner vahvistaa, että surmansa saanut on 29-vuotias mies, joka ampui useita ihmisiä tiistaina Strasbourgin joulumarkkinoilla.
Ministerin mukaan kolme poliisia törmäsi sattumalta kadulla mieheen, jonka he arvelivat olevan epäilty ampuja. Kun he menivät pidättämään epäiltyä, avasi tämä tulen poliisia kohti. Poliisi vastasi tuleen surmaten miehen. Toinen poliisi kertoi, että epäillyllä oli aseen lisäksi myös puukko.
Terrorismijärjestö Isisin propagandasivustot väittivät myöhemmin, että epäilty olisi ollut järjestön sotilas esittämättä asiasta kuitenkaan minkäänlaista todistusaineistoa.
Ranskan poliisilla oli jo alkuillasta operaatio Neudorfin kaupunginosassa. Kyseisen operaation ilmoitettiin päättyneen tuloksettomana.
29-vuotiaan miehen epäillään ampuneen kolme ihmistä kuoliaaksi tiistaina joulumarkkinoilla Strasbourgin ydinkeskustassa. Lisäksi useat uhrit haavoittuivat vakavasti ammuskelussa.
Tiistaista lähtien pakosalla olleen epäillyn etsintöihin osallistui yli 700 poliisia ja sotilasta.
Poliisi pidätti aiemmin torstaina viidennen ihmisen kuulusteluja varten. Tätä ennen poliisi oli ottanut kiinni epäillyn vanhemmat ja kaksi veljeä.
