Meksikossa sijaitsevan Chichén Itzán maya-kaupungin alta on löytynyt valtava luolasto sekä runsaasti koskematonta esineistöä. Meksikolaisen arkeologin Guillermo de Andan mukaan löytö on merkittävä "tieteellinen aarre". De Andan mukaan luolasto auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin Chichén Itzán asukkaiden alkuperää, elintapoja sekä uskomuksia.
Luolaston sisäänkäynti sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Chichén Itzán keskustaa hallitsevasta Kukulcánin porraspyramidistä. Luolastossa on useita kammioita, joita yhdistävät kapeat ja matalat yhdyskäytävät. Osa käytävistä on ollut niin matalia, että tutkijoiden on pitänyt ryömiä niiden läpi.
Luolasto on kaivettu noin 24 metriä maanpinnan alapuolelle ja sen pituus on ainakin 460 metriä. Arkeologit eivät vielä tiedä, kuinka laajalle alueelle käytäväverkosto kammioineen on levittäytynyt.
Luolastosta löytyneisiin esineisiin kuuluvat muun muassa seitsemän suitsekeastiaa, jotka esittävät mayoyen sateen jumalaa Chaacia. Arkeologien mukaan kyse on jumalille annetuista uhreista. Esineet on todennäköisesti valmistettu vuosien 700 ja 1000 jaa. välillä.
Luolaston olemassaolosta on tiedetty jo puoli vuosisataa. Jostain syystä luolia tutkimaan lähetetty arkeologi kuitenkin jätti työnsä kesken ja sulki sisäänkäynnin kivillä. Hän kirjoitti löydöstä myös vaatimattoman raportin, jonka useampi taho ohitti.
"Jumalten vatsa"
Chichén Itzán asukkaat pitivät luolastoa luultavasti jonkinlaisena jumalten vatsana tai suolistona. Chichén Itzán alueella asuvat mayojen jälkeläiset ehtivät jo varoittaa tutkijoita siitä, että luolastoa vartioi myrkyllinen korallikäärme. Näin todellakin oli, ja käärme esti tutkijoiden pääsyä luolastoon neljän päivän ajan.
Paikallisten asukkaiden pyynnöstä luolan sisäänkäynnin edustalla tehtiin myös kuusi tuntia kestänyt puhdistautumisrituaali.
UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluva Chichén Itzá kuuluu laajimpiin ja tärkeimpiin maya-kaupunkeihin. Porraspyramideistaan ja tähtitieteellisestä observatoriostaan tunnettu kaupunki perustettiin noin 600 eaa. ja sen merkitys väheni 1200-luvulla jaa. Nykyisin Chichén Itzá kuuluu Meksikon suosituimpiin turistikohteisiin.
Jutun kommnetointi on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.
Esperi Caren Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttäminen tammikuussa nosti vanhusten hoivakotien ongelmat koko kansan tietoisuuteen. Ylen selvityksessä paljastui, että yksityisten hoivakotien epäkohtia oli yritetty laittaa kuntoon jo vuosia.
Yksi epäkohdista on ollut haamuhoitajajärjestelmä. Yle halusi selvittää, keitä nämä haamuhoitajat ovat, mistä he työvuorolistoihin ilmestyvät ja miten heidän olemisensa - tai paremminkin olemattomuutensa - näkyy työpaikoilla.
Pyysimme Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPeria sekä Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyä etsimään haastateltavia, jotka voisivat kertoa työvuorolistojen tekemisestä ja haamuhoitajista. Lisäksi saimme käyttöömme Superin Ilmianna haamuhoitaja -kampanjan vastauksia.
Yksikään haastateltava ei suostunut puhumaan nimellään. Syy on ilmeinen: vanhuskohun alettua hoivayhtiöt halusivat tukkia työntekijöiden suut.
– Tammikuussa tuli Esperin johdolta ohje, että henkilöstö ei saa antaa medialle lausuntoja, yksi haastateltavista kertoo.
Kolme suurinta vanhusten hoivapalveluja tarjoavaa yritystä ovat Attendo, Esperi ja Mehiläinen. Attendosta emme saaneet yhtään haastateltavaa.
Kikkailua työvuorolistoilla
Mehiläisen vanhusten palveluyksikössä Savossa työskennellyt sairaanhoitaja kertoo, miten työvuorolistoihin laitettiin haamuhoitajia.
Työvuorolistaa suunniteltaessa sinne tehtiin sijaisille tyhjä rivi, jossa on avoimia työvuoroja. Kyseinen rivi on nimetön eli siinä on vain työvuoroja, mutta ei työntekijöitä. Toteutuneeseen työvuorolistaan merkittiin nimellä ne keikkatyöntekijät, jotka olivat oikeasti työvuorot tehneet.
Kummallista kyllä toteutuneeseen työvuorolistaan merkattiin lisäksi myös se sijaisten rivi. Eli samat työvuorot merkittiin kahteen kertaan. Näytti siis siltä, että työntekijöitä olisi ollut enemmän. Kaupungin kanssa sovitut henkilömitoitukset eivät siis aina täyttyneet.
– Kyllä siinä huijattiin palvelun ostajaa eli kaupunkia, sairaanhoitaja kertoo.
Sairaanhoitaja sanoo kysyneensä asiasta monta kertaa yksikönjohtajalta.
– Hän sanoi saaneensa sellaiset ohjeet, että sitä sijaisten riviä ei tarvitse ottaa pois toteutuneesta listasta. Eli siitä voi päätellä, että ne ohjeet ovat tulleet yläkerrasta.
Kyse on siitä, että työvuorolistat eivät ole aina olleet todenmukaisia. Niina Rytilahti
Sairaanhoitaja työskenteli vanhusten palveluyksikössä, joka siirtyi Mehiläisen omistukseen yrityskaupan myötä Mainio Vireeltä vuonna 2016. Heti kaupan jälkeen työvuorolistoja alettiin tehdä uudella tavalla.
– Kikkailu työvuorolistoilla alkoi sen jälkeen, kun Mehiläinen osti paikan. Aiemmin tällaista ei ollut.
Mehiläisen hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus kiistää, että Mehiläisessä oltaisiin tehty vilpillisiä työvuorolistoja.
– Meillä on hyvin selkeä ohjeistus siitä, että meidän lopullisissa työvuorolistoissa ovat vain toteutuneet tunnit nimetyillä työntekijöillä. Me olemme ohjeistaneet asian esimiehille useaan kertaan.
Härus sanoo, että esimiesten tehtävänä on ollut varmistaa työvuorolistojen asianmukaisuus.
– Meillä ei ole tiedossa, että ohjeistusta ei olisi noudatettu. Jos tällaista on ilmennyt, meidän täytyy ehdottomasti selvittää tämä asia ja puuttua tähän.
Esperin resurssitiimi lisäsi haamuja
Yksikönpäällikkönä Esperi Caren vanhusten palveluasumisyksikössä pikkupaikkakunnalla työskennelleen naisen tehtävänä oli laatia työvuorolistat.
Saatuaan listan valmiiksi se lähetettiin resurssitiimin hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen siihen ei enää saanut tehdä muutoksia.
Kun työvuorolista oli hyväksytty, nainen tulosti sen ja laittoi työpaikan seinälle.
– Siinä oli periaatteessa lain mukainen työvuorolista, jossa oli minun nimeni alla. Minä en sinne haamutyöntekijöitä suostunut laittamaan, mutta resurssitiimissä laitettiin, nainen kertoo.
Sitä yksikönpäällikkö ihmettelee, että työvuorolistojen todenperäisyydestä ei kukaan ollut kiinnostunut.
– Tietääkseni palvelun ostaja ei tarkastanut listoja lainkaan.
Resurssitiimi saattoi laittaa työvuorolistaan esimerkiksi jonkun keikkatyöläisen nimen kysymättä tältä suostumusta asiaan. Tärkeintä oli, että listalla oli tarpeeksi henkilökuntaa.
– Kerrankin yksi keikkalainen sanoi, että hän ei pääse tuolloin työhön. Sanoin, etten ollut häntä sinne suunnitellutkaan kun tiesin, että hänellä on muuta menoa.
Esperi Caren henkilöstöjohtaja Maria Pajamo sai tehtäväkseen tämän vuoden alussa laittaa epäkohdat kuntoon. Työvuorosuunnittelun ohjeistusta korjattiin ja työ jatkuu edelleen.
– Työvuorosuunnittelu on helmikuussa siirretty osaksi hr-tiimiä ja aiomme varmistaa, että työvuorosuunnittelun prosessi on jatkossa kaikille osapuolille selkeä ja läpinäkyvä.
Pajamo sanoo, että yhtiön ohjeena on nyt, että työvuorolistalla olevat henkilöt ovat oikeasti olemassa ja tulossa töihin.
– Haamuhoitajia ei ole Esperin listoilla. Tällä hetkellä listoillamme lukee ’tyhjä vuoro’, kun suunnitellun työvuoron henkilöä ei ole vielä sitovasti vahvistettu.
Aiemmin käytäntö saattoi olla toinen.
– Kun olen asiaa selvitellyt on käynyt ilmi, että siellä on ollut työvuorolistoilla henkilöiden nimiä, jotka eivät olleet tulleet työvuoroihin ja heitä ei oltu aina poistettu listoilta asianmukaisesti, Pajamo kertoo.
Valvira pohtii rikosilmoituksen tekemistä
Haamuhoitajien käyttäminen työvuorolistoissa on mietityttänyt Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto Valviraa jo pidempään. Valviran lakimies Niina Rytilahti kertoi helmikuun alussa, että Valvira harkitsee asian viemistä rikosprosessiin. Nyt asian selvittelyssä ollaan edistytty.
– Uskoisin, että parin viikon sisällä päätetään tehdäänkö haamuhoitajista rikosilmoitus, Rytilahti sanoo.
Kaikkein vaarallisin haamu on työvuorolistoissa oleva tyhjä rivi, jota työnantajat käyttävät kaikkein eniten. Elina Kiuru
Jos rikosprosessin aloittamiseen päädytään, koskee se Rytilahden mukaan kaikkia hoivayhtiöitä.
– Kyse on siitä, että työvuorolistat eivät ole aina olleet todenmukaisia.
Valvirassa käydään nyt pohdintaa siitä, mihin rikoslain kohtaan asiassa olisi syytä vedota.
Yritykset reagoineet vanhuskohuun
SuPer aloitti Ilmianna haamuhoitaja -kampanjan viime lokakuussa. Vanhustenhoidon mediakohu lisäsi nopeasti ilmoitusten määrää.
– Tähän mennessä niitä on tullut runsas sata, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
SuPerin järjestöasiantuntija Joni Vainikaisen mukaan haamuhoitajista on puhuttu viime aikoina enemmän kuin koskaan ja hoivayhtiötkin ovat reagoineet tilanteeseen.
– Haamuhoitajailmiö ei ole poistunut, mutta muutosta parempaan suuntaan on tapahtunut, Vainikainen sanoo.
Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri on samaa mieltä.
– Yritykset yrittävät putsata nyt epäkohtia, koska Valvira ja Avi tekevät valtavasti tarkastuksia. On oletettavaa, että yritykset eivät uskalla käyttää haamuja niin kuin aikaisemmin.
SuPerin kehittämisyksikön asiantuntija Elina Kiuru sanoo, että yksi haamuhoitajaongelman kiistakysymys työntekijäjärjestöjen ja yritysten välillä on myös itse sana haamuhoitaja ja sen merkitys.
– Kaikkein vaarallisin haamu on työvuorolistoissa oleva tyhjä rivi, jota työnantajat käyttävät kaikkein eniten.
Tyhjä rivi tarkoittaa työvuoroa, johon ei saada ketään työntekijää.
– Työnantajat eivät miellä tätä haamuksi, mutta meidän mielestä se on, koska silloin siellä yksikössä on vajaamiehitys, Kiuru sanoo.
– Yritykset ymmärtävät tämän haamuhoitajaongelman vain siten, että työvuorolistoissa on virheellisiä tai olemattomia nimiä, säestää Vappu Okkeri.
Okkerin mukaan haamuhoitajailmiön on mahdollistanut osittain se, että palvelun tilaajat eli useimmiten kunnat ovat valvoneet palvelun tuottajia eli hoivayhtiöitä huonosti.
– Meillä on kuntia, jotka valvovat hyvin ja sitten meillä on niitä, jotka eivät ilmeisesti edes halua tietää ongelmista eivätkä suorita riittävästi valvontaa.
– Kuntien valvontaa on tehostettava ja se on sanktioitava, jos sitä laiminlyödään, Okkeri sanoo.
Tietoista toimintaa hoivayhtiöiltä
Esperi Caren luottamusmiehenä Etelä-Suomessa työskentelevä mies sanoo, että työvuorolistoilla kikkailu on yleisestä. Usein keikkatyöntekijöille ei edes ilmoiteta, että tämän nimi on työvuorolistassa.
– Työntekijöiltä tulee koko ajan palautetta, että on laadittu työvuorolista, mutta keikkalaiselle ei ole asiasta ilmoitettu. Sitten nämä muut työntekijät joutuvat tekemään tämän haamuhoitajan työt, luottamusmies sanoo.
Oli erittäin epäonnistunut ratkaisu laittaa hallinnon tukihenkilöitä yksiköiden listoille. Maria Pajamo
Luottamusmiehen mukaan yksikönpäälliköt ovat puolustautuneet sillä, että ovat unohtaneet ilmoittaa keikkatyöntekijälle töihintulosta.
– Mutta kyllä se on ollut ihan tietoista toimintaa. Kun työntekijä ei tule töihin, siinä säästetään sen palkka.
Luottamusmies sanoo, että yksikönpäälliköt ovat olleet Esperillä kovilla ja vaihtuvuus on ollut suurta. Reilusta parista sadasta yksikönpäälliköstä puolet on lähtenyt reilussa vuodessa.
– Moni yksikönpäällikkö on ahdistunut ja palanut loppuun, kun työ ei ole saanut olla laadukasta ja asioita on pitänyt hoitaa kierosti, luottamusmies sanoo.
Hallintotyöt otettiin pois yksikönjohtajilta
Yksikönjohtajana Esperillä työskennellyt sairaanhoitaja kertoo, että jossain vaiheessa työvuorolistoille alkoi ilmestyä nimiä, jotka eivät yksikössä koskaan työskennelleet.
– Sinne oli merkitty konsernihallinnon ihmisiä ikään kuin meidän työntekijöiksi.
Järjestelyllä korvattiin se, että yksikönjohtajan työajasta puolet olisi sopimuksen mukaan pitänyt olla hallintotöitä.
– Työnantajan määräyksestä työaika muuttui kuitenkin pelkästään hoitotyöksi.
Esperin johtajana aiemmin työskennellyt Marja Aarnio-Isohanni piti järjestelyä laillisena. Valviran mukaan asia ei ollut niin yksiselitteinen, menettelyyn olisi pitänyt hakea uusi lupa.
Esperin henkilöstöjohtaja Maria Pajamo sanoo, että Esperi on nyt muuttanut käytäntöään. Kaikille yksikönpäälliköille on merkitty työajasta vähintään puolet hallinnolliseen työhön.
– Oli erittäin epäonnistunut ratkaisu laittaa hallinnon tukihenkilöitä yksiköiden listoille. Siitä aiheutui pelkästään epäselvyyttä ja tämä on nyt muutettu, Pajamo sanoo.
Esperin jouduttua hoivakotimyrskyn silmään Aarnio-Isohanni irtisanoutui tehtävästään tammikuussa. Myös Esperin resurssijohtaja Tuija Antila jätti talon helmikuussa. Esperi ei kerro irtisanottiinko Antila vai lähtikö hän vapaaehtoisesti.
Volvo osasi maanantaina taas yllättää. Volvo ilmoitti tiedotteella rajoittavansa uusien autojensa huippunopeuden 180 kilometriin tunnissa ensi vuodesta alkaen.
Volvo perustelee päätöstään turvallisuudella. Yhtiö haluaa käynnistää keskustelun, millainen oikeus ja velvollisuus autonvalmistajilla on puuttua kuljettajan ajokäyttäytymiseen. Yhtiö muistuttaa, että ylinopeus on yksi yleisimpiä syitä, miksi ihmisiä kuolee liikenteessä.
Erityisesti vapaiden moottoritienopeuksien Saksassa Volvon ilmoitus on ollut huomattavasti mittakaavaansa suurempi uutinen. Yhtiön toivoma keskustelu alkoi Saksassa suoraan huutomyrskyllä.
Saksassa Volvo on 1,3 prosentin markkinaosuudella tietenkin pikkupeluri. Pelkästään Volkswagen-merkkisiä autoja rekisteröitiin Saksassa viime vuonna 643 000. Se on saman verran kuin Volvoja myytiin koko maailmassa.
Mutta olennaista huippunopeusuutisessa oli ajoitus. Volvo ehti taas ensimmäisenä sanoa ääneen sen, minkä moni muukin haluaisi sanoa, mutta ei ole uskaltanut.
Volvolla on tähän ehkä varaa, sillä kiinalaisomisteisella ruotsalaismerkillä menee tällä hetkellä erittäin hyvin niin kaupallisesti kuin imagollisestikin. Volvo haluaa profiloitua ennen kaikkea turvallisuudella.
Uutinen toi Volvolle taas kerran viestintävoiton. Samanlainen huomio syntyi, kun yhtiö ilmoitti heinäkuussa 2017 lopettavansa perinteisten polttomoottoriautojen valmistuksen.
Itse autoilun kannalta Volvon ilmoitus huippunopeuden rajoittamisesta on lopulta aika pieni juttu. Saksaa lukuun ottamatta missään ei ole todellista tarvetta autolle, joka kulkisi yhtään tämän kovempaa.
Jos ei tunne historiaa, ei ymmärrä nopeuskeskustelua
Saksan moottoriteilläkään ei enää kaikkialla saa päästellä täysiä. Liikenteen lisääntyminen, turvallisuuskysymykset sekä melu- ja ilmansuojelu ovat johtaneet siihen, että vapaita tieosuuksia on nykyään huomattavasti vähemmän kuin vielä hengenvaarallisella 1970-luvulla.
Vielä 50 vuotta sitten Saksan autobahneilla ajettiin aina niin kova kuin autosta lähti. Kovaahan tuon ajan autot eivät edes kulkeneet, mutta vaarallisia olivat.
1973 tuli öljykriisi ja siitä seuranneet sunnuntaiajokiellot. Saman vuoden marraskuussa moottoriteille säädettiin sadan kilometrin nopeusrajoitus. Sen tarkoituksena oli ainoastaan polttoaineen säästäminen.
Mutta koska liikenteessä kuoltiin 45 vuotta sitten ennätystahtiin, halusi silloinen sosiaalidemokraattinen liikenneministeri Lauritz Lauritzen, että nopeusrajoitukset pidettäisiin voimassa. Siitä seurasi hirveä huuto.
Saksan autoliitto ADAC keräsi nimilistoja ja valmistutti miljoonia tarroja, joissa luki "Freie Fahrt für freie Bürger" eli vapaata ajoa vapaille kansalaisille. ADAC:sta tuli kampanjan vahvistamana Euroopan suurin jäsenjärjestö ja jättilobbari, joka sai vasemmiston polvet tutisemaan. Vihreitä ei tuohon aikaan vielä ollutkaan.
Maaliskuussa 1974 nöyrtynyt liikenneministeri antoi periksi. Saksalaiset saivat taas paahtaa täysillä. 45 vuoden ajan jokainen ehdotus yleiseksi nopeusrajoitukseksi autobahneille on tuomittu kuolleeksi.
Viimeksi kuukausi sitten Saksan hallitus ilmoitti, että yleistä 130 kilometrin nopeusrajoitusta ei tule. Tämänkertaisen keskustelun laukaisi hallituksen oma ilmastotyöryhmä, joka ehdotti nopeuden rajoittamista yhtenä toimena ilmaston suojelemiseksi.
Jokaista miljardia ajettua moottoritiekilometriä kohden Saksassa kuolee 1,6 ihmistä. Liikennettä A95-moottoritiellä tammikuussa 2019.Lukas Barth-Tuttas / EPA
Mutta tappaako se vauhti?
Kaikki ymmärtävät, että vauhti on vaarallista. Mutta yksi syy, miksi Saksaan ei saada yleistä nopeusrajoitusta kaikille tieosuuksille, on tilastoissa. Ne eivät ole toistaiseksi tukeneet riittävästi rajoittamisen tarvetta.
Autobahnit ovat nimittäin Saksan turvallisimmat tiet. Kolmannes kaikista ajokilometreistä ajetaan moottoriteillä, mutta vain 12 prosenttia liikennekuolemista tapahtuu moottoriteillä. Jokaista miljardia ajettua moottoritiekilometriä kohden kuolee 1,6 ihmistä. Se on samaa luokkaa kuin naapurimaissa Itävallassa tai Belgiassa, joissa on nopeusrajoitukset.
Lisäksi Saksan niillä moottoritieosuuksilla, joissa voimassa on joko 120 tai 130 kilometrin nopeusrajoitus, onnettomuuksia tapahtuu saman verran kuin osuuksilla ilman rajoitusta. Onnettomuuksissa myös kuolee saman verran, oli tieosuudella nopeusrajoitusta tai ei.
Saksan maanteillä sen sijaan on paljon vaarallisempaa. 60 prosenttia kuolemista sattuu maanteillä, vaikka niillä ajetaan vain 40 prosenttia kaikesta ajosta. Maanteillä voimassa on satasen rajoitus. Se on kapeilla teillä aika paljon.
Pakokaasupäästöjen osalta nopeudella on jonkun verran merkitystä. Saksassa henkilöautoilu aiheuttaa noin 13 prosenttia maan CO2-päästöistä. Ympäristöviraston laskelmien mukaan 120 kilometrin nopeusrajoitus vähentäisi moottoriteiden osalta CO2-päästöjä yhdeksän prosenttia.
Koska moottoriteillä ajetaan noin kolmannes henkilöautoliikenteestä, vähentäisi moottoriteiden nopeusrajoitus henkilöautopäästöjä kolme prosenttia. Kaikkiaan Saksan CO2-päästöjä nopeusrajoitukset vähentäisivät siten puolisen prosenttia.
Tilastot eivät myöskään tue sitä, että nopeusrajoitukset saisivat autoilijat hankkimaan pienempitehoisia autoja. Saksan naapurimaissa Itävallasta ja Sveitsissä uudet autot hankitaan yhtä tehokkaina tai jopa tehokkaampina, vaikka niillä ei kovaa saa ajakaan.
Somessa nähdään jo, että muutos on tulossa
Maanantai-iltana saksalaismedioiden kommenttikentät täyttyivät Volvon päätöksen ihmettelijöistä. Jako kahteen oli helppo nähdä; nuoret ja keski-ikäiset miehet tuomitsivat, kaikenikäiset naiset kiittivät.
Esimerkiksi Facebookin peukutustykkäyksissä Volvon päätös jakautui siten, että yleismedioissa siitä tykättiin ja automedioissa taas näytettiin hapanta naamaa.
Yleistä keskusteluissa on ollut, että ”automiehet” sanovat nyt boikotoivansa Volvoa. Keskustelun vastavoimia se on naurattanut, sillä Saksassa ”automies” ei aja Volvolla.
Saksan mersukuskit, bemaristit ja audimiehet ovatkin keksineet toinen toistaan rankempia piloja ja meemejä rekkakaistalla ohitusmahdollisuutta odottavista volvokuskeista. Volvoa saa nyt pilkata, se on pelin henki.
Mutta keskusteluissa myös muut ovat päässet ääneen. Maan monissa radiokanavissa ihmiset ovat tiistaina saaneet soittaa ja purkaa Volvon heille aiheuttamia tuntemuksia. Moni on ollut sitä mieltä, että ruotsalaiset ottivat nyt sen roolin, jota poliitikot eivät Saksassa uskalla ottaa.
Moni keskustelija on saksalaiseen analyyttiseen tapaan myös huomannut, että muutos on tulossa. Ruotsalaiset pakottivat nyt saksalaiset miettimään, tarvitseeko autolla sittenkään ajaa ihan niin kovaa.
Joukossa on jo paljon surua ja luopumisen tuskaa. Pikkuruisen Volvon esimerkin uskotaan tarttuvan muihin valmistajiin. Se päättäisi vapaiden kansalaisten vapauden vapaasta ajamisesta. ADAC ei muuten tuota slogania enää käytä, vaikka moottoriteiden yleisiä nopeusrajoituksia edelleen vastustaakin.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki joulukuun alussa työsuojelutarkastuksen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotihoitoon. Tarkastuksessa tuli ilmi, että kotihoidon työntekijät kärsivät pitkäkestoisesta työn kuormittavuudesta.
Avi antoi aikaa maaliskuun 15. päivään asti hoitaa asiat kuntoon.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer teki kesäkuussa 2018 kantelun ja valvontapyynnön Etelä-Karjalan kotihoidon tilanteesta. Liiton mukaan kotihoito ei täyttänyt lakien ja asetusten vaatimuksia.
Maaliskuun 4. päivänä ammattiliitto SuPerin järjestämässä kotihoidon tilaisuudessa työntekijät kertovat, että ongelmat jatkuvat Eksoten kotihoidossa.
Kotihoidossa työtä on edelleen liian paljon henkilökuntamäärää nähden. Työtahti on liian kireä ja sairauslomat ovat lisääntyneet. Sijaisia on liian vähän, ja vakituista henkilökuntaa on lähtenyt pois. Kuormitus on liian suurta sekä fyysisesti että psyykkisesti.
"Ihan äkkiä emme saa riittävästi väkeä"
Eksote haluaisi palkata lisää väkeä kotihoitoon. Tänä vuonna on tarkoitus palkata 19 työntekijää. Nyt työntekijöitä kotihoidossa on 600.
– Meillä on tällä hetkelläkin auki toimia ja budjetissa rahaa palkata ihmisiä, mutta harmillisesti jonkun verran meidän maine kotihoidossa on tullut niin huonoksi, että ihan äkkiä emme saa riittävästi väkeä joka tilanteeseen, tunnustaa johtaja Tuula Karhula Eksoten terveys- ja vanhuspalveluista.
– Tiedän, että Eksoten alueella on useita kotihoidon vakituisia työntekijöitä lähtenyt pois. Pitäisi miettiä miksi näin on ja miten heihin vaikutetaan, että heidät saataisiin takaisin kotihoitoon töihin, sanoo asiantuntija Sari Erkkilä ammattiliitto SuPerin kehittämisyksiköstä.
– Yksi pitkänlinjan kotihoidon työntekijä kertoi lähtevänsä kauppaan töihin sen takia, että siellä on eettisesti helpompi työskennellä kuin kotihoidossa, Erkkilä jatkaa.
Mikko Savolainen / Yle
Uhkasakko on viimeinen keino
Ammattiliitto Super teki historiansa ensimmäisen kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle nimenomaan Eksoten kotihoidon tilasta. Lisäksi asiasta tehtiin kantelu aluehallintovirastolle.
Tarkastuskäynnillään joulukuussa aluehallintoviraston tarkastaja Anna-Maija Arvassalo huomasi kotihoidon työntekijöiden kärsivän pitkäaikaisesta kuormittavuudesta työssään.
Tammikuussa tehtyyn tarkastuskertomukseen on kirjattu kehotus parantaa epäkohdat maaliskuun puoleenväliin mennessä. Valvontalaki velvoittaa seuraamaan kehotuksen noudattamista.
Kun annettu aikaraja tilanteen parantamiseksi on umpeutunut, tarkastaja menee kuukauden kuluessa uudestaan paikalle tai pyytää kirjallisia selvityksiä tilanteen korjaamisesta.
– Jos tilanne ei ole muuttunut, silloin asia lähtee työsuojeluviranomaisen käsittelyyn. Siitä seuraa työnantajan kuuleminen. Äärimmäinen keino on uhkasakko, sanoo tarkastaja Arvassalo työsuojelun vastuualueelta Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Arvassalo kertoo, että uhkasakon suuruus arvioidaan tapauskohtaisesti.
Mainetta pitää parantaa työvoiman löytymiseksi
SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä kiittelee parantunutta keskustelukulttuuria Eksoten kotihoidossa. Työntekijät uskaltavat paremmin kertoa epäkohdista esimiehilleen. Saman on huomannut terveys- ja vanhuspalveluiden johtaja Tuula Karhula Eksotesta.
– Keskustelukulttuuri on parantunut ja meillä kaikilla on sama tilannekuva asiasta.
Avoimuus on se, jolla Eksoten kotihoidon mainetta yritetään parantaa työntekijöiden saamiseksi.
– Haluamme vaalia parantunutta keskustelukulttuuria, että kaikista hankalista asioista voi puhua ja esimiehet ottavat puheet vakavasti, sanoo Karhula.
Eksotessa uskotaan, että muutamassa päivässä kotihoidon tilannetta voidaan vielä parantaa.
– Kymmenessä päivässä yksittäisten työntekijöiden työpäivän kulkua voidaan parantaa. Ja kyllä me löydämme uusia työntekijöitäkin jo siinä ajassa, Karhula kertoo.
Kansainvälinen talouslehti julkaisi eilen laajan nettijutun, jossa käytiin läpi muusikko Saara Aallon menestystä.
Jutun mukaan 31-vuotiaan Aallon varallisuus on 10 miljoonaa puntaa eli yli 11 miljoonaa euroa.
Artikkelissa Christian Guiltenane kirjoittaa, että laulaja on kasvattanut Suomen turismia 150 miljoonan euron arvosta.
Pelkästään Suomessa Aalto on saanut runsaasti medianäkyvyyttä. Viimeisen vuoden aikana hänestä on julkaistu suomalaisessa mediassa yli 11 000 artikkelia.
Aalto kiinnostaa brittejä
Myös brittien kiinnostus Saara Aaltoon on tällä hetkellä suurta.
Aalto kisaa suositussa jäätanssireality-sarjassa, Dancing On Icessa, ja on raivannut tiensä finaaliin saakka.
Talouslehti Forbesin kirjoittamat varallisuustiedot ovat keränneet kyselijöitä myös Suomessa. Yle Uutiset tavoitti Saara Aallon managerin Meri Sopasen, joka valottaa Christian Guiltenanen väitteitä.
Sopanen viittaa Markkinointi & Mainonta -julkaisun vuoden 2016 juttuun, jossa Turun yliopiston dosentti Mikko Wennberg arvioi Saara Aallon medianäkyvyyttä. Wennberg toteaa, että kolmen kuukauden aikana Aalto sai medianäkyvyyttä 150 miljoonan euron edestä. Wennbergin mukaan medianäkyvyys on tullut X-Factor-ohjelmasta, verkkomediasta ja toimituksellisista mediaosumista.
Summa vastaa sitä, jos Aalto olisi ostanut saman määrän näkyvyyttä itselleen mainos- ja markkina-aikana.
Sopanen viittaa myös Kauppalehden loppuvuodesta 2016 julkaistuun juttuun, jossa todetaan, että ”Saara Aallon mainosarvo ohittaa joulupukin”. Jutussa viitataan mediaseurantayhtiö Meltwaterin selvitykseen, jonka mukaan Aallosta on kirjoitettu vuonna 2016 noin 11 000 juttua.
Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön kohdalla määrä on 8 100 kappaletta.
Sopasen mukaan haastattelun aikana ei puhuttu Aallon varallisuudesta tai tuloista.
– Löysimme kuitenkin äsken muutaman nettisivun, joissa Saaran varallisuudeksi on arvioitu tuo kymmenen miljoonaa, joten tieto on varmaan otettu sieltä. Saara itse ei ole koskaan kommentoinut tulojaan millään tavalla, Sopanen painottaa.
Sopasen mukaan ei ole mitenkään ihmeellistä, että Forbes-uutisen kirjoitti juuri Christian Guiltenane.
– Hän on tunnettu brittitoimittaja, joka käänsi Saaran No Fear -kirjan englanniksi. Lisäksi hän on haastatellut Saaraa muutamaan otteeseen aiemminkin: Christian siis tiesi Saaran erikoisen tarinan ja halusi kirjoittaa siitä Forbes-lehteen.
Fortumin ja Tukholman kaupungin omistama Stockholm Exergi, entiseltä nimeltään Fortum Värme, avasi kaksi vuotta sitten suuren biovoimalaitoksen Tukholman Värtanille. Yhtiön nettisivujen mukaan voimala polttaa kolme kottikärryllistä puuhaketta sekunnissa.
Stockholm Exergin toimitusjohtaja Anders Egelrud kertoo, että biovoimalaitos polttaa 35-40-prosenttisesti ruotsalaista puuhaketta. Loput eli suurin osa tuodaan pääasiassa Baltiasta, jonkin verran myös Norjasta ja Venäjältä ja hyvin vähän Suomesta.
– Mutta eikös teille tuotu puuta myös Brasiliasta?
– Anteeksi, pitää paikkansa. Olemme tuoneet kaksi laivalastia Brasiliasta, Egelrud sanoo Ylelle puhelimitse.
– Tietääkseni puuta on tuotu myös Afrikasta?
– Tarkistan, ettei tule väärää tietoa (paperin kahinaa). Olemme tuoneet myös yhden laivan Mosambikista viime vuonna.
Tällä viikolla Värtanille saapui hake-erä Espanjan Sevillasta.
Kaukomailta tuonti ei ole toimitusjohtajalle varsinainen ylpeyden aihe. Sanomalehti Aftonbladet kirjoitti viime joulukuussa Brasiliasta tuodusta erästä, että tukholmalaiskoteja lämmitetään Amazonin hakkeella. Jutun mukaan brasilialaisella puun myyjällä oli kyllä ympäristösertifikaatti, mutta samaan aikaan yhtiötä epäiltiin maan anastuksista ja laittomista hakkuista.
Egelrudin mukaan Brasiliasta ja Afrikasta voidaan tuoda puuta vastuullisesti, mutta myyjien toiminta ja sertifikaatit pitää tutkia.
Iso laiva toi Ruotsiin haketta kymmenkertaisesti Itämeren aluksiin verrattuna. Kuljetuksesta koituvat päästöt eivät ole suuria lastin kokoon nähden.
Tukholman voimala turvautui etelän eukalyptusplantaaseihin, koska Baltian mailla oli viime talvena metsiensä keliolojen takia vaikeuksia toimittaa puuta tilaajille.
Etelästä Värtanille tuodut puulastit olivat vain satunnaiseriä, mutta puun kaukorahtaaminen saattaa yleistyä. Biomassamarkkinat kasvavat maailmalla.
Kaukomailta laivaus halvempaa kuin rekat naapurista
Laiva Hässelbyn voimalan satamassa Tukholmassa.Ingemar Edfalk / AOP
Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo, että puulastin kuljettaminen laivassa 10 000 kilometrin takaa on edullista verrattuna vaikka lastin tuomiseen 100 kilometrin päästä kuorma-autoilla.
Suomen voimaloissa ei ole juuri näkynyt eksoottista puuta. Yhdessä länsirannikolla olevassa voimalaitoksessa on poltettu satunnaiserä Afrikasta tuotuja pähkinänkuoria, Vakkilainen tietää. Pähkinät kuoritaan tiloilla myyntiin ja jätteet olisivat tarjolla.
Parista rannikon energiayhtiöstä kerrotaan, että pähkinänkuoria on vuosien varrella tarjottu, mutta tarjouksiin ei ole kannattanut kustannussyistä tarttua.
Suomen voimalat ovat tähän mennessä tuoneet lähialueiltakin vasta vähän biomassaa. Kun metsäteollisuudella menee hyvin, sen sivutuottena syntyvää haketta on hyvin tarjolla. Etelässä ongelmaksi tulee kuitenkin kuljetus Itä- ja Pohjois-Suomesta.
Vakkilaisen mukaan Suomessa voi vetää kartalla Joensuusta Ouluun rajaviivan, jonka pohjoispuolella biomassaa on reilusti ja eteläpuolella niukasti.
Hankaluus on biomassaan siirtäminen etelään. Kumipyörillä haketta kannattaa kuljettaa voimalaan vain 200 kilometrin säteeltä.
– Helsinkiin saadaan edullisemmin puuta Kanadasta, USA:sta, Afrikasta tai Brasiliasta verrattuna siihen, että ostettaisiin biomassaa Mikkelistä tai Savonlinnasta.
Venäjältä puuta on tuotu lähinnä Itä-Suomeen.
Suomi kieltää kivihiilen polton
Kivihiiltä käyttävät Helsingin Hanasaaren (kuvassa) lisäksi yhä Vantaan, Espoon, Lahden ja Vaasan voimalat. Jyrki Lyytikkä / Yle
Suomen voimaloista monet käyttävät jo biomassaa. Kivihiiltä käyttävät kuitenkin yhä Helsingin, Vantaan, Espoon, Lahden ja Vaasan voimalat. Niilläkin on biovoimalasuunnitelmia. Taustalla on hallituksen esitys, joka kieltää kivihiilen energiakäytön vuoteen 2029 mennessä.
– Pääkaupunkiseudulla biomassa ei riitä hiilivoimaloiden korvaamiseen, Esa Vakkilainen sanoo.
Helsingin kaupungin energiayhtiöllä Helenillä on pellettejä ja kivihiiltä käyttävät voimalat Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Yhtiö on hakenut lupia kolmelle biovoimalalle. Käytöstä poistuvaa Hanasaarta korvaamaan tarvitaan 1-2 biovoimalaitosta.
Helenin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maiju Westergren kertoo, että pelletit tuodaan pääosin kotimaasta ja jonkin verran Itämeren alueen muista maista. Hän uskoo biomassan riittävän varsinkin, jos metsänhoidollisia hakkuurästeja saadaan käyttöön.
Turun Seudun Energiantuotanto tuo uuteen Naantalin voimalaansa haketta Baltiasta. Investointiprojekteista vastaava Tapani Bastman kertoo, että tavoitteena on tuoda kolmasosa tarvittavasta hakkeesta.
– Markkinatilanne on selvästi kiristynyt. Biopolttoaineen hinta nousee, Bastman arvelee.
Hänen mukaansa ruotsalaisten lisäksi myös tanskalaiset ovat Baltian biomassamarkkinoilla.
Baltian maat myyvät metsävarojaan, koska maihin ei ole kehittynyt metsäteollisuutta. Voidaan epäillä, että hakkeeksi myydään surutta liian hyvää puuta.
Tutkija Antti Majava Bios-tutkimusyksiköstä pitää tuontipuun riskinä pelkkää energiakäyttöä.
– Baltiassa on vain vähän metsäteollisuutta, josta syntyisi sivuvirtoja energiakäyttöön.
Tapani Bastmanin mukaan metsänhoito on ollut Baltiassa takapajuista eikä sekametsien huonokasvuinen puu kelpaa teollisuudelle. Hän arvelee, että biomassatuloilla metsien kuntoa voidaan parantaa.
Bastmanin mukaan tuonti kovin kaukaa ei kuulosta hiilineutraalilta.
– Kuinka taataan, että puuvirrat on kestävästi hakattu?
Vaarana onkin, että energiapuun tuojat törmäävät samoihin ongelmiin kuin metsäyhtiöt. Suomalaisetkin metsäfirmat ovat jo vuosia sitten rynnineet muun muassa Etelä-Amerikkaan kasvattamaan puuta ja perustamaan sellutehtaita. Ongelmia niille ovat aiheuttaneet maiden epäselvät maanomistusolot. Myös ympäristövaikutusten valvonta saattaa olla löyhää.
Bios: Kivihiilelle lisäaikaa
Puuhakekasoja Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaalla.Jari Tanskanen / Yle
Ympäristötutkimukseen profiloitunut Bios järkytti ilmastopiirejä suosittamalla, että Suomen pitäisi antaa hiilivoimaloille muutama vuosi lisää siirtymäaikaa verrattuna hallituksen esitykseen, jossa hiilen poltto kielletään 2029. Bios selvitti varsinkin Helsingin voimalaratkaisua.
– Hiilen käyttöä voimaloissa voitaisin jatkaa vähän kauemmin ja ripeyttää uusien teknologioiden kehitystä, jolloin niihin voitaisiin siirtyä nopeammin, sanoo Antti Majava Bios-tutkimusryhmästä.
Tulevaisuuden ratkaisuiksi on esitetty esimerkiksi lämpöpumppuvoimalat, teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen tehokkaammin, lämmön varastointi ja geolämpö.
Monien ympäristöjärjestöjen mielestä uudet teknologiat ehditään saada käyttöön 10 vuoden siirtymäajassa. Tällöin hiiltä ei korvattaisi täysin biomassalla. Bios arvioi, ettei teknologioiden kehitys ole tarpeeksi pitkällä.
Jos taas biovoimalat ajatellaan välivaiheeksi, investoinnit niihin ovat turhan kalliita.
Puun polttaminen tuottaa ilmakehään hiilidioksidia. Poltettavaksi sopivat metsäteollisuuden sivutuotteet kuten oksat ja latvukset, mutta runkopuun polttaminen energiaksi olisi ilmastolle yhtä paha kuin kivihiilen poltto.
Majavan mukaan tähdepuu ei Suomessa riitä vaan biomassan tarve lisäisi hakkuita. Silloin päästövähennystavoitteita ei saavuteta.
Myös Majava arvioi, että etelän biovoimalat joutuisivat valtaosin tuomaan haketta.
Bios pitää myös epävarmana sitä, kuinka uusiutuvaksi polttoaineeksi puu lasketaan EU:ssa tulevina vuosina.
Saksalaiset istuttavat energiapuuta etelään
Eukalyptusviljelmä Brasiliassa.Markus Kröger
Biomassan kysyntä kasvaa ympäri maailman, kun fossiilisista polttoaineista halutaan eroon. Kovempiin ilmastotekoihin monia maita herätteli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti. Raportin keinoissa lämpenemistä vastaan biomassaa on lisätty merkittävästi.
Esa Vakkilaisen mukaan biomassa voi olla iso energianlähde, mutta sen rinnalle tarvitaan muita.
– Ehkä 25 prosenttia nykyisestä energiankäytöstä pystyttäisiin täyttämään biomassalla.
Biosin Antti Majavan mukaan biomassan hyödyntäminen käy hyvin etelän maissa, joissa puu kasvaa nopeasti 10-12 vuodessa ja uusi puu kasvaa nopeasti tilalle. Poltossa vapautuu hiilidioksidia, mutta hiiltä sitoutuu pian takaisin kasvuun.
Pohjoisessa puiden kasvu vie kymmenkertaisen ajan.
Puulastit ylittävät valtameriä yhä enemmän. Britannia tuo kaiken energiapuunsa ulkomailta, lähinnä Yhdysvalloista. Kanada puolestaan myy metsätuhoista kärsinyttä puuta muun muassa Hollantiin. Saksalaiset energiayhtiöt ovat puolestaan kasvattaneet Yhdysvaltain eteläosista biomassaa, jota yhtiöt kuljettavat meren yli kotimaahan.
Jos ilmastotavoitteissa edetään, hake- tai puulaivat korvaavat öljytankkerit maailman merillä.
Jutun kommentointi on mahdollista Yle-tunnuksilla klo 17 asti.
Etäohjattavat robotit leikkaavat potilaita sairaalassa. Rakennuksen edessä sijaitsevan risteyksen sensorit auttavat kadulla vilistäviä itseohjautuvia autoja ajamaan liikennevirrassa.
Viereisen talon olohuoneessa pojankoltiainen taistelee virtuaalihirviöitä vastaan lisätyn todellisuuden lasit päässään. Parvekkeella äiti polkee kuntopyörää ja bioanturit mittaavat hänen kehonsa toimintoja.
Kaikkea tätä yhdistävät seuraavan sukupolven mobiiliverkot, joista laitteiden keräämä tieto virtaa datakeskuksiin. Niitä hallitsevat ihmisiä algoritmeillä profiloivat jättikorporaatiot. Kuulostaa kyberpunkilta.
Kyse ei ole kuitenkaan tieteiskirjallisuuden visioista vaan mahdollisesta lähitulevaisuudesta, sillä viidennen sukupolven eli 5G-mobiiliverkot ja niitä hyödyntävät laitteet tuovat pian ennennäkemättömiä palveluita sekä teknologioita kuluttajien ja organisaatioiden käyttöön.
5G-verkkojen rakentaminen on nyt aloitettu monissa maissa eri puolilla maailmaa, kertoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola.
Kantola odottaa, että 5G-kuluttajamarkkinat alkavat avautua ensi vuonna, kun tarjolle tulee useita 5G-puhelimia ja muita laitteita. 5G-teknologian laaja käyttöönotto vienee muutaman vuoden.
Nainen testasi lisätyn todellisuuden laseja Cube Tech Fair -teknologiamessuilla Berliinissä toukokuussa 2018.Omer Messinger / EPA
Automaatio ja etäohjaus lisääntyvät
Kantolan mukaan viidennen sukupolven mobiiliverkot tuovat mukanaan kolme laajaa mullistusta, joiden myötä fyysinen ja digitaalinen maailma sulautuvat yhteen entistä tiiviimmin.
Ensimmäisessä vaiheessa 5G-verkot nopeuttavat huomattavasti kännyköiden ja tietokoneiden nettiyhteyksiä. Käytännössä teknologia tuo mobiilit laajakaistayhteydet joka paikkaan 5G-verkon peittoalueella.
Tämä helpottaa esimerkiksi etätyön tekemistä, mahdollistaa paremman videokuvan suoratoiston sekä nopeuttaa verkkopelejä.
Toinen muutos on massiivinen koneiden välisen viestinnän lisääntyminen. Puhutaan esineiden internetistä ja teollisesta internetistä, jossa kaikenlaisia keskenään viestiviä laitteita kytketään nettiin.
5G:n myötä kodeista alkaa tulla etäohjattavia, kun yhä useampia kodinkoneita kytketään nettiin. Ihmiset voivat hallita niitä esimerkiksi älypuhelimillaan.
Etäohjattavan robotin käyttäjä voi tuntea sormissaan jopa sadan kilometrin päässä olevien pintojen eroja.Ilkka Klemola / Yle
Markkinoille on tulossa myös erilaisia verkkoon kytkeytyviä älyvaatteita kuten esimerkiksi askellusta analysoivia kenkiä.
– 5G-verkko tukee miljoonia ja miljardeja laitteita. 5G:n avulla pystytään ottamaan näiden laitteiden signaalit talteen ja keräämään mitä tahansa dataa, jota laitteet tuottavat, Kantola kuvailee.
Kun 5G tuodaan teolliseen prosessiin, sen varaan voidaan rakentaa tuotantokoneistoa ja -prosesseja. Tämä mahdollistaa laitteiden automaation ja etäohjauksen lisäämisen monilla eri aloilla.
Esimerkiksi satamien trukeista ja nostureista voidaan tehdä etäohjattavia tai jopa automaattisia. Samaten sairaaloiden leikkaussaleihin voidaan tuoda etäohjattavia leikkausrobotteja.
Lisäksi 5G:hen perustuvan ohjausteknologian avulla sähköverkoista voidaan tehdä kaksisuuntaisia.
Silloin ihmiset voivat tuottaa sähköä vaikkapa talonsa katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla ja myydä ylijäämän toisille kotitalouksille.
Kuluttajille luvassa hupia ja hyötyä
Kolmantena 5G mahdollistaa pienen viiveen yhteydet, joita tarvitaan esimerkiksi itseohjautuvien autojen toimintaan.
Kantolan mukaan robottiautot toimivat täysin autonomisesti yksinkertaisella tiellä, mutta risteysalueilla ja kaupungeissa ne tarvitsevat viiveetöntä tietoa muusta liikenteestä.
– Tiedonlähteenä voivat olla autot tai risteysten alueella olevat valotolpat, joihin on asennettu sensoreita. Niiden tuottama data lähetetään jakelupisteeseen, josta se jaellaan kaikille autoille.
Qualcomm esitteli 5G-konseptiautoaan Barcelonan Mobile World Congress -messuilla helmikuussa 2018.AOP
Pieni viive mahdollistaa myös täydennetyn tai lisätyn todellisuuden sovellukset, joilla tarkoitetaan läpikatseltavien näyttöjen ruudulle tuotettua kuvaa, jossa reaalimaailman näkymään on lisätty tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä.
Tähän mennessä tunnetuin täydennetyn todellisuuden sovellus lienee Pokémon Go -peli, jossa pelaaja pyydystää ja kouluttaa virtuaalisia otuksia, jotka esiintyvät tietyissä paikoissa tosimaailmassa.
Lisättyä todellisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi peleissä, urheilutapahtumissa, musiikkiesityksissä, opetusohjelmissa, työkäyttöön tarkoitetuissa sovelluksissa tai vaikkapa reittioppaissa.
Sovellusten digitaalisia kuvia voidaan heijastaa muun muassa silmälaseja muistuttavien laitteiden näytölle, auton tuulilasin sisäpinnalle tai älypuhelimen näytölle. Esimerkiksi asentajat voisivat saada älylasiensa näkymään ohjeita, kuinka jokin laite pitää korjata.
– 5G-verkko on tässä välttämätön infrastruktuuri. Sisältöjen tuottamista on vaikea saada käyntiin, jos ei ole olemassa infrastruktuuria. Sen takia alamme nähdä kehitystä vasta sen jälkeen, kun 5G-infrastruktuuri on olemassa, Kantola sanoo.
Esimerkkejä täydennetyn todellisuuden sovelluksista voit katsoa tästä YouTube-videosta. Suunnittelija Keiichi Matsuda luonnosteli Hyper-Reality -videollaan dystooppisen, aisteja ylikuormittavan näkemyksen lisätystä todellisuudesta.
Mobiilipeli Pokémon Go on noussut jätti-ilmiöksi.Piroschka Van De Wouw / EPA
Teknojäteille lisää mahdollisuuksia datan keräämiseen
Uusi teknologia tuo mukanaan mahdollisuuksien lisäksi myös riskejä. 5G:n myötä yhä useampia erilaista dataa kerääviä älylaitteita kytketään nettiin.
Tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola arvioi, että esineiden internetiin kytkettyjen laitteiden keräämään dataan liittyy suuria yhteiskunnallisia vaaratekijöitä.
Myös kansalaisten oikeuksia internetissä puolustavan Electric Frontier Finland -yhdistyksen varapuheenjohtaja Tapani Tarvainen kertoo olevansa huolestunut ihmisten yksityisyyden kapenemisesta 5G-teknologian myötä.
Kantola ja Tarvainen arvioivat, että amerikkalaisten teknologiajättien kuten Googlen, Amazonin ja Facebookin valta luultavasti kasvaa 5G-verkkojen myötä.
Internetiin kytkettyjen laitteiden ja nettipalvelujen keräämä data tallentuu pilvilaskenta-alustoille eli käytännössä datakeskuksissa sijaitseville tietokoneille.
Amazon ja Google omistavat valtaosan länsimaiden datakeskuksista, joten myös keskuksiin tallentuva data on niiden omaisuutta.
Yhtiöt voivat käsitellä ja hyödyntää keräämäänsä erilaisin tavoin. Ulkopuolisten on hyvin hankala saada tietoa siitä, mitä kaikkea teknologiajätit tekevät hallussaan olevilla tiedoilla.
Tarvainen muistuttaa, että myös viranomaiset voivat käyttää nettiin kytkettyjen laitteiden keräämää dataa kansalaisten valvontaan.
Tarvainen pohtii, että haluaako esimerkiksi poliisi tulevaisuudessa päästä seuraamaan kaikkien ihmisten laitteita ja niiden tuottamaa dataa rikosten torjunnan verukkeella.
– Vallankumousta ei voi tehdä, jos vallanpitäjät tietävät sinusta kaiken. Saattaa olla, että joskus tekisi oikeasti mieli tehdä se vallankumous.
5G-teknologia mahdollistaa entistä tehokkaamman kansalaisten valvonnan.Christian Ohde / AOP
Urkintaa ja manipulaatiota
Professori Raimo Kantola pitää teknologiajättejä maailman suurimpina urkintakoneistoina. Niiden keräämää dataa voidaan käyttää esimerkiksi ihmisten poliittisten kantojen manipuloimiseen.
Yhtiö käytti hyväkseen kymmenien miljoonien Facebookin käyttäjien tietoja, kun se laati ohjelman, jonka avulla käyttäjille kohdistettiin mainontaa brexit-kampanjan ja Donald Trumpin presidentinvaalikampanjan yhteydessä.
Perustoimintamallina yhtiöiden mainosrahoitteisessa toiminnassa on, että kerätyn datan avulla ihmiset segmentoidaan tarkasti erilaisiin ryhmiin, joista tiedetään, miten kullekin ryhmälle kannattaa viestiä.
Professorin mukaan toimintamalli ei ole erityisen paha niin kauan, kuin mainostajat vain myyvät tavaroita. Samaa periaatetta voidaan kuitenkin soveltaa kaikenlaiseen viestintään kuten vaikkapa vaalivaikuttamiseen.
– Ihmisten ja sisältöjen ryhmittely koskee ihan kaikkea. Tämä niillä käytössä oleva toimintamalli on täysin sananvapauden ja demokratian vastainen. Se on uhka demokratialle.
Kantola katsoo, että se pitäisi saada viranomaissääntelyn piirin, mitä esineiden internetiin kytkettyjen laitteiden tuottamalle datalle saa tehdä.
– Jos yhtiöt saavat vapaasti kirjoittaa datan käytön lisenssisopimuksia niin kuin Amazon, Facebook ja Google tekevät, niin siinä käy ihmisille ikävästi, Kantola toteaa.
Tarvaisen mukaan lainsäädännöllä pitäisi vaatia, että ihmisillä olisi oikeus tietää tarkasti, miten yhtiöt käsittelevät ja analysoivat heitä koskevaa dataa.
– Avoimuusvaatimus pakottaisi ehkä yksityisyyden suojan kannalta parempaan suuntaan. Yhtiöt eivät uskalla ihan kaikkea, jos se tiedetään, mitä ne tekevät, Tarvainen sanoo.
Facebookin palvelinkeskus Luulajassa, Ruotsissa. Susanne Lindholm / EPA
Hybridisodankäynnistä tulee entistä houkuttelevampaa
5G-teknologian käyttöönotto lisää myös kyberhyökkäysten tehokkuutta, koska esineiden nettiin kytketyt laitteet ovat haavoittuvia rikollisten ja valtiollisten toimijoiden suorittamalle hakkeroinnille.
Yksi riski on myös se, että 5G-laitteisiin asennetaan takaportteja, joiden kautta voidaan vakoilla verkkoliikennettä tai tehdä sabotaasia.
Yhdysvallat on epäillyt, että Kiinan valtio voisi käyttää kiinalaisen Huawein 5G-verkkolaitteita vakoiluun. Huawei on toistuvasti kiistänyt väitteet.
Laitevalmistajan lisäksi myös jokin vakoiluorganisaatio voisi asentaa tehtaalla vakoilusiruja minkä tahansa valmistajan laitteisiin jossakin vaiheessa moniportaista tuotantoketjua.
Professori Raimo Kantolan mukaan 5G:n myötä hyökkääjille syntyy aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vahingonteolle ja kiristysoperaatioille. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että teollisen käytön ratkaisuille rakennetaan korkean tason tietoturva.
– Jos sinulla on vaikka satama, jossa ajetaan trukkeja ja erilaisia nostureita etäältä, niin sen tietoturvan pitää olla sellainen, että sinne ei todellakaan vaikkapa vieraan valtion ammattihakkerit pääse sisään.
Hyökkääjä voisi esimerkiksi pudottaa etäohjattavien trukkien ja nosturien kuormat ja sotkea siten koko sataman toiminnan.
5G-verkkoja voidaan hyödyntää teollisuusrobotiikassa.Juha-Matti Mäntylä / Yle
Yksi ongelma kyberhyökkäyksissä on se, että taitavan hyökkääjän varma tunnistaminen on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Hyökkäjä voi toimia siten, että joku toinen toimija näyttää syylliseltä sabotaasiin.
Tapani Tarvaisen mielestä riskit ovat niin suuria, että olisi syytä miettiä ajoissa, mitä kaikkea ylipäänsä kannattaa laittaa etäohjatuksi.
– Hakkeri voisi kaapata auton ja ajaa sillä kolarin. Kodin sähkölaitteita räpeltämällä sinne saadaan tulipalo aikaiseksi. Jos sinulla on etähallittu sydämentahdistin, niin lienee helppo kuvitella, mitä sille voi tehdä, Tarvainen luettelee.
Kantola arvioi, että fyysisen ja digitaalisen maailman sulautuessa yhteen perinteinen sodankäynti käy vanhanaikaiseksi.
Hybridi- ja kybersodankäynnissä vieras valtio voisi ajaa kohdemaan kaaokseen hakkeroimalla yhteiskunnan avaintoimintoja ja painostaa kohdetta toimimaan hyökkääjän haluamalla tavalla.
– Se on niin houkutteleva mahdollisuus vakoiluorganisaatioille, että kyllähän ne tulee sellaiseen panostamaan. Se jää nähtäväksi, miten se tulee onnistumaan.
Esa Puronvarsi ja Jarkko Korkiakangas istuvat Kauhavan Alahärmässä kauppakeskuksen kahvilassa ja selaavat liikkeelle panemaansa kuntalaisaloitteeseen tulleita allekirjoituksia.
Verkossa aloitteeseen osallistujia on reilut 1200. Paperiversion on allekirjoittanut kolmisensataa ihmistä. Kauhavan kaupunki natisee liitoksistaan.
Aloitteen mukaan Kauhavan tulee järjestää kuntalain 24 §:n mukainen neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys kuntaliitoksen purkamisesta tai osakuntaliitoksesta toiseen kuntaan Alahärmän ja Ylihärmän osalta.
Seuraavaksi kuntalaisaloite siirtyy Kauhavan hallintoon valmisteltavaksi kaupungin poliitikkojen käsittelyä varten.
– Erityisesti Alahärmässä ihmiset ovat kokeneet, että investointien osalta kohtelu on ollut epätasa-arvoista ja tietysti palveluita on viety kovalla kädellä pois täältä, Puronvarsi sanoo.
– Vanhusten ja lasten asema alkaa täällä Alahärmässä olemaan aika heikko, Korkiakangas säestää.
Uusi Kauhava syntyi vuonna 2009 Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän yhdistymisessä.
Esa Puronvarsi ja Jarkko KorkiakangasPasi Takkunen/Yle
Myrsky vesilasissa?
Kauhavan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ville Virrankoski (kesk.) ei kiistä investointien epätasaista jakautumista liitoskunnissa, mutta hänen mukaansa investointeja pitää tarkastella pidemmällä aikaperspektiivillä.
– Minusta tämä kuntalaisaloite on myrsky vesilasissa. Kaupungissa on pyritty noudattamaan tasapuolisuutta. Pitää muistaa, että kaupungin investoinnit tehdään pitkällä, 30–40 vuoden aikavälillä. 10 vuotta on lopulta lyhyt aika verrata sitä, miten investoinnit ovat jakautuneet eri pitäjien kesken.
Virrankoski esittää laskelman, jonka mukaan Kauhava-konsernin rahoittamat investoinnit ja sijoitukset alueittain vuosina 2009–2018 jakautuvat siten, että reilun 104 miljoonan euron investointipotista Alahärmään on käytetty 22,0%, Kauhavalle 55,3 %, Kortesjärvelle 6,0% ja Ylihärmään 16,7%
.
Kauhavan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ville Virrankoski (Kesk.)Pasi Takkunen/Yle
Nykylaki ei salli kuntaliitoksen purkamista
Kuntarakennelaki ei salli liitoskuntien irtoamista Kauhavasta, koska nykylain mukaan kuntien lukumäärä ei voi kasvaa. Myöskään osakuntaliitos toiseen kuntaan ei vaikuta mahdolliselta.
– Tässä tilanteessa voidaan arvioida, että näin suuren alueen siirtäminen toiseen kuntaan ei ole lainsäädännön puitteissa mahdollista, sanoo neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa valtiovarainministeriöstä.
Korkiakangas ja Puronvarsi sanovat, että kuntaliitoksen purkuaikeissa ei ole kyse vanhoista kaunoista kantakauhavalaisten ja härmäläisten välillä.
– Itselläni on paljon kavereita ja sukulaisia Kauhavalla, joten ei tässä mielestäni kaunoista ole kyse. Tietyillä päättäjillä on tullut vauhtisokeus, Puronvarsi sanoo.
– Lähdin kymmenen vuotta sitten avoimin mielin uuteen kaupunkiin. Päätöksenteko on johtanut siihen, että päättäjät saisivat kävellä peilin eteen ja katsoa mitä siellä näkyy, koska näin suuri joukko ihmisiä on suutuksissa, Korkiakangas toteaa.
Valtuusto päättää neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä
Korkiakangas ja Puronvarsi kertovat toimittavansa kuntalaisaloitteeseen kerätyt allekirjoitukset eteenpäin pikimmiten.
– Aloite toimitetaan kaupungin koneiston käsittelyyn ja toivotaan että se tulee viipymättä kaupunginvaltuuston käsittelyyn, Puronvarsi sanoo.
Keltaisia ja mustia palleroita valkoisella taustalla. "SaiPa" on kirjoitettu uuteen pelipaitaan lapsen käsialalla. Löytyypä paidasta myös musta sydän.
8-vuotiasta Elsa Naparia hymyilyttää, kun hän näkee suunnittelemansa jääkiekkopelipaidan suuressa koossaan ensimmäistä kertaa. Hän puristaa Nallu-nimistä nallekarhuaan.
– Se on tosi hieno, Elsa sanoo.
Elsa Napari piirsi ja väritti luonnospaidan tussilla. Luonnospaita ei olisi sopinut edes Nallulle. Lappeenrannan SaiPan suunnittelukilpailun voittanut lemiläistyttö kertoo idean tulleen kotona nähdyistä kuoseista.
– Meillä on kotona paljon palloja. Hihoihin piirsin viiruja.
Ei tuota ainakaan kaappiin kannata viikata, hienoa paitaa. Sanna Värtö
Paidat tulevat ihan oikeaan pelikäyttöön. SaiPa nimittäin pukeutuu Elsa Naparin suunnittelemaan pelipaitaan tulevana lauantaina ensimmäisessä erässä JYP:iä vastaan. Tyttö pääsee katsomaan kotipeliä ja tapaamaan suosikkikiekkoilijansa, Lemin kunnan kummipelaajan Jonatan Tanuksen.
– Tuntuu kivalta. Nallun mielestä on myös kivaa, että minun paitani voitti, iloitsee Elsa.
Elsalle XXL-kokoinen Jonatan Tanuksen pelipaita on kuin mekko.Mikko Savolainen / Yle
Paita puetaan päälle myös fanikatsomoon
Palkinnoksi Elsa Napari saa myös valitsemansa pelaajan pelipaidan. Juuri sen, jonka näki äskettäin ensimmäistä kertaa. Minne päätyy Tanuksen päällään pitämä, Elsan suunnittelema paita?
– Laitan paidan päälleni seuraaviin SaiPa peleihin, joihin menen, vastaa paidan suunnittelija reippaasti.
Suurehko paita on sitä ylleen asettelevalle tytölle kuin mekko, mutta pian hän saa samanlaisen pelipaidan omassa koossaan. Elsan äiti Sanna Värtö kehuu tyttärensä luomusta.
– Paita on hieno, ei ihan tavis. Tiesin ettei Elsa ihan peruspelipaitaa suunnittele, mutta pallokuviot yllättivät.
Myös äiti uskoo, että paita päätyy käyttöön. Sitä ei vielä äiti tiedä kehystetäänkö paita kotiin.
– Ei sitä ainakaan kaappiin kannata viikata, hienoa paitaa.
Pelipaidan suunnittelukilpailu liittyi SaiPan 70-vuotisjuhlavuoteen.
Utsjoen saamelaisten kaikki syytteet laittomasta kalastuksesta on hylätty. Oikeuden mukaan saamelaiset harjoittivat perustuslain turvaamaa kulttuuriaan, johon olennaisesti kuuluu kalastus Tenojoen sivujoissa Vetsijoessa ja Utsjoessa.
Oikeuden mukaan muutama vuosi sitten muutetun kalastuslain 10. pykälän rajoitukset ovat myös vastoin Suomea velvoittavia ihmisoikeussopimuksia, jotka turvaavat saamelaisten oikeutta harjoittaa alkuperäiskansana omaa kulttuuriaan.
Oikeus hylkäsi syytteet, koska kalastuslaki rajoitti saamelaisten oikeutta kalastaa kotijoessaan Vetsijoessa. Syytetyt eivät oikeuden mukaan ole syyllistyneet rikokseen, vaan ovat kalastaneet oikeutetusti.
Oikeus katsoi näytetyn, että syytetyt saamelaiset ovat harjoittaneet sukujensa perinteisiin kuulunutta kalastusta kotijoellaan Vetsijoella. Oikeuden mukaan myös näytettiin, että Vetsijoen lohien kutukantatavoitteet täyttyvät.
Oikeus hylkäsi Vetsijoella kalastaneiden kaikkien neljän henkilön syytteet luvattomasta kalastuksesta. Käräjäoikeus velvoitti valtion maksamaan syytettyjen oikeudenkäyntikulut.
Oikeus hylkäsi syytteen myös Utsjoessa verkolla lohta elokuun rauhoitusaikana pyytänyttä saamelaismiestä miestä vastaan.
Oikeuden mukaan Utsjoen lohenpyyntikautta elokuussa lyhentänyt valtioneuvosto asetus rajoitti saamelaisten perinteistä verkkopyyntiä vastoin perustuslain 17. pykälän turvaamaa oikeutta harjoittaa saamelaiskulttuuria, johon kuuluu kalastus. Oikeuden mukaan Utsjoen lohikannat eivät vaadi asetuksen määrämää elokuun pyyntirauhoitusta.
Oikeuden mukaan asetus loukkaa Suomen perustuslain lisäksi myös saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana turvaavia ihmisoikeussopimuksia.
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi keskiviikkona Venäjän paljastaneen viime vuonna 129 ulkomaista vakoojaa ja 465 heidän agenttiaan. Putinin mukaan heidän toimintansa on lopetettu.
Putin sanoi maan turvallisuuspalvelu FSB:n virkailijoille pitämässään puheessa, että ulkomaiset vakoojat yrittävät yhä voimakkaammin viedä Venäjän salaisuudet.
– He etsivät pääsyä poliittiseen, taloudelliseen, tieteelliseen ja teknologiseen tietoon.
– Se tarkoittaa, että teidän työnne pitää olla yhä tehokkaampaa.
Putin kehotti FSB:tä suojelemaan aiempaa tarkemmin etenkin tietoja Venäjän uusista aseista, kuten Avangardista ja Tsirkonista.
Venäjä on uusinut asearsenaaliaan innolla. Ukrainan ja Syyrian sodat sekä väitteet Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleihin ovat jäähdyttäneet välit länsimaiden kanssa viileimmilleen vuosikymmeniin.
Putin sanoi puheessaan, että ulkomaiset tiedusteluviranomaiset ovat yrittäneet vaikuttaa poliittisiin tapahtumiin Venäjällä, mutta ei sanonut asiasta enempää.
Hän muistutti myös kyberhyökkäysten yleistyneen.
– Meidän täytyy olla varautuneita kyberhyökkäyksen kasvavaan uhkaan.
Helsingin keskustassa protestoitiin keskiviikkona päivällä ilmastomielenosoituksessa eduskuntatalon edessä. Osa mielenosoittajista kiipesi eduskuntatalon pylväisiin.
Helsingin poliisi kertoo Twitterissä, että paikalla oli arviolta noin 250 ihmistä ja mielenosoituksessa mukana oli useita ympäristöjärjestöjä.
Eduskuntatalon pylväisiin kiipesi vajaat kymmenen ihmistä, jotka olivat pukeutuneet ympäristöjärjestö Greenpeacen haalareihin Helsingissä 6. maaliskuuta.Vesa Moilanen / Lehtikuva
Helsingin poliisi kertoi myöhemmin Twitterissä ottaneensa kiinni kahdeksan eduskuntatalon pylväisiin kiivennyttä. Rikosnimikkeet ovat julkisrauhan rikkominen ja niskoittelu poliisia vastaan.
Iltapäivällä poliisi kertoi, että pylväisiin kiivenneitä henkilöitä on kuulusteltu ja heidät on päästetty vapaaksi.
Mielenosoittajilla oli mukanaan kylttejä ja lakanoita, joissa luki iskulauseita, muun muassa "Tulevaisuus päätetään nyt", "Nyt on pakko" ja "Rajat hakkuille".
Paikalla oli useita poliisiautoja, mutta tilanne oli rauhallinen.
Eduskuntatalon edessä oli keskiviikkona mielenosoitus.Anne Orjala / Yle
Poliisi kertoo Twitterissä, että poliisille oli ilmoitettu Rautatientorilta lähtevästä mielenosoituksesta mutta ei eduskuntatalosta mielenosoituksen määränpäänä.
"Puheet eivät enää riitä"
Mielenosoitukseen saapunut Reija Mikkola-Patriarca kertoi tulleensa paikalle sen takia, että nyt tarvitaan ilmastotekoja.
– Puheet eivät enää riitä, meillä on kiire toimia.
Juha Penttilä oli samoilla linjoilla.
– Nyt on hyvin kriittinen aika ennen eduskuntavaaleja. Haluan vaikuttaa siihen, että ilmastosta tulee yksi keskeinen vaalikysymys. llmastopolitiikalla, jota Suomessa harjoitetaan seuraavan neljän vuoden aikana, on hyvin kauaskantoisia seurauksia.
Mielenosoittajia pylväissä eduskuntatalon edessä.Anne Orjala / Yle
Anniina Puisto toivoi niin ikään ilmastovaaleja.
– Ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat olleet aina itselleni tärkeitä. Oman lapsen saaminen on ollut sellainen herätys, että tunnetasolla tieto, jota on ilmastonmuutoksesta, kolisee vielä hirveän paljon kovemmin.
Hillary Clinton ei lähde mukaan Yhdysvaltain presidentinvaalitaistoon. Clinton ilmoitti tiistaina, että hän ei pyri presidentiksi vuonna 2020.
– En asetu ehdolle, mutta aion jatkaa työtä, puhumista ja niiden asioiden ajamista, joihin uskon, Clinton sanoi newyorkilaisen News 12 -televisiokanavan haastattelussa.
Hän myös sanoi, että ei usko pyrkivänsä mihinkään muuhunkaan äänestettävään virkaan, kuten New Yorkin kuvernööriksi tai pormestariksi. Clinton aikoo kuitenkin ottaa aktiivisen roolin vaalien aikaan. Hän on jo tavannut kahden kesken useita demokraattien ehdokkaita.
Demokraattileirissä odotellaan entisen varapresidentin Joe Bidenin ilmoitusta mahdollisesta ehdolle lähtemisestä. Biden sanoi viime viikolla, että hänen perheensä tukee ajatusta presidentiksi pyrkimisestä, mutta ei ilmoittautunut varmaksi lähtijäksi kisaan. Hän sanoi, että päätös lähtemisestä tai lähtemättömyydestä on kuitenkin jo hyvin lähellä.
"Voi hitsi"
Vuonna 2016 juuri Hillary Clintonin vaaleissa voittanut presidentti Donald Trump ilkkui Clintonille Twitterissä tämän ratkaisusta jäädä pois kisasta.
– (Kiero)Hillary Clinton vahvistaa, ettei lähde ehdolle 2020 ... Voi hitsi, tarkoittaako se, että en pääsekään taas kisaamaan hänen kanssaan? Hän tulee olemaan kipeästi kaivattu, Trump kirjoitti.
Clinton ei kuitenkaan jäänyt sanattomaksi Trumpin ilkkuessa vaan lähti mukaan Twitter-irvailuun. Hän twiittasi gif-kuvan vuoden 2004 teinikomediasta Mean Girls, jossa näyttelijä Rachel McAdamsin hahmo kysyy, "miksi olet niin pakkomielteinen minusta?"
Myös Bloomberg jää pois kisasta
New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg ilmoitti keskiviikkona, ettei hänkään pyri presidentiksi. Hän kuitenkin totesi, että olisi voittanut Trumpin, jos miehet olisivat olleet vastakkain viimeisellä kierroksella.
– Uskon, että olisin voittanut Donald Trumpin presidentinvaaleissa. Mutta olen hyvin tietoinen siitä, että olisi ollut vaikeaa voittaa demokraattien ehdokkuus näin monen ehdokkaan joukosta, miljardööri Bloomberg sanoi omistamansa uutissivuston kirjoituksessaan.
Suomen matkailuvienti kasvoi toissa vuonna harpaten lähes miljardilla eurolla, kertoo matkailua edistävä Visit Finland.
Matkailuvienti oli vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan lähes 4,6 miljardia euroa, joten kasvua tuli vuodessa lähes 27 prosenttia.
Yksi merkittävä kasvun vauhdittaja oli Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, kertoo Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen.
Juhlavuosi näkyi kansainvälisissä matkailujulkaisuissa, kuten National Geographicissä ja Lonely Planetissä, joissa Suomi nostettiin yhdeksi maailman mielenkiintoisista matkailukohteista, Virkkunen sanoo.
Suomeen tulee paljon matkailijoita Keski-Euroopasta, mutta eniten matkailu kasvaa Aasiasta, erityisesti Kiinasta.
Matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 2,6 prosenttia. Matkailutoimialoihin lasketaan muun muassa majoitustoiminta, ravitsemustoiminta, liikenne sekä kulttuuri-, urheilu- ja virkistystoiminta.
Tiedot perustuvat Suomen matkailutilinpitoon, jonka Tilastokeskus on toteuttanut Visit Finlandin toimeksiannosta.
Puhdas luonto ja maailman onnellisin maa
Kiinnostus Suomea kohtaan jatkoi kasvuaan myös viime vuonna, sillä ulkomailta tulleiden matkailijoiden yöpymiset nousivat Visit Finlandin mukaan uuteen ennätykseen, 6,8 miljoonaan. Erityisesti talvikauden matkailijamäärät ovat kasvaneet.
Suomen matkailun vetonaula on vanha tuttu: tänne tullaan edelleen puhtaan luonnon ja puhtaan ilman takia.
Myös revontulet, erityisesti Lapin luonto sekä arktinen kesä ja talvi kiinnostavat, Paavo Virkkunen sanoo.
Aurinko näyttäytyy Pallaskeron takaa.Kukka Ström / Yle
Suomen maine maailman onnellisimpana maana herättää kiinnostusta.
– Kasvavassa määrin kiinnostaa myös suomalainen elämäntapa, mistä suomalaiset ammentavat hyvinvointia, Virkkunen sanoo.
Erityisesti nuorten matkailukysyntä on hänen mukaansa suuntautumassa aitoihin kokemuksiin ja elämyksiin.
Tähän Suomen matkailua edistävä Visit Finland on tarttunut Rent a Finn (Vuokraa suomalainen) -kampanjallaan.
Kampanjaan valitaan kahdeksan suomalaista, jotka isännöivät ulkomaisia vieraita muutaman päivän ajan kesä-elokuussa.
Visit Finlandille on Virkkusen mukaan tullut paljon videohakemuksia, joissa isäntä- ja emäntäehdokkaat kertovat, miten he poistavat stressiä ja lisäävät hyvinvointia luonnon avulla.
Maailmalta tänne saapuvat sosiaalisen median vaikuttajat pääsevät suomalaisoppaiden avulla elämään kuin paikalliset ja kokemaan, millaisia ovat tavallisen suomalaisen onnellisuuden lähteet.
Ja tietenkin kertomaan siitä sosiaalisen median kanavissaan ja näin houkuttelemaan tänne lisää matkailijoita.
Suomessa matkailijoita kiinnostaa erityisesti puhdas luontoHeli Mäkikauppila / Yle
"Laadusta on pidettävä huolta"
Elämysten, kokemusten ja kauniin luonnon lisäksi matkailija tarvitsee kyydin, majapaikan, ruokaa, juomaa ja huvituksia. Hyvä tai jopa erinomainen palveluinfrastruktuuri onkin Suomen valtti luonnon lisäksi, Paavo Virkkunen sanoo.
Parannettavaakin riittää, sillä Suomen osuus Pohjoismaiden ulkomaisista yöpymisistä oli viime vuonna vain 14 prosenttia.
Jos halutaan lisää maksukykyisiä matkailijoita, matkailupalvelujen riittävästä laadusta täytyy pitää huolta, erityisesti majoituksessa, Virkkunen sanoo.
– Muutama seitsemän tähden hotelli tai resortti olisi toiveissa, Virkkunen sanoo.
1. Nordean mukaan Ylen MOT:n julkaisemat tiedot ovat vanhoja ja jo pankin tiedossa. Onko kyseessä vanha asia, joka on käsitelty aiemmin julkisuudessa?
Ei ole. Vuoto on uusi, eikä sitä ole käsitelty julkisuudessa aikaisemmin. MOT on käynyt läpi Nordeaa koskevaa aineistoa vuosilta 2005–2017.
MOT:n hallussa oleva vuotoaineisto ei myöskään ole sama, jonka pohjalta sijoittaja Bill Browder on tehnyt Pohjoismaissa tutkintapyyntöjä. Vain pieni osa uudesta vuodosta koskee yhtiöitä, joiden tilisiirtoja Browder on pyytänyt poliisia tutkimaan.
2. Onko Nordea tutustunut MOT:n tutkimaan aineistoon?
Ei ole. MOT on tarjonnut Nordealle mahdollisuutta käydä aineistoa läpi sekä pyytänyt haastattelua yli kuukauden ajan. Nordea on kieltäytynyt.
3. Miksi MOT on käsitellyt Suomessa toimivista pankeista vain Nordeaa?
Vuotoaineiston perusteella Nordeaan on tullut tilisiirtoja epäilyttävistä yhtiöistä selvästi enemmän kuin muihin kotimaisiin pankkeihin. Nordea on myös ainoa isoista Suomessa toimivista pankeista, jonka asiakkaana on aineistossa ollut satoja pöytälaatikkoyhtiöitä.
4. Miksi Ylen MOT kertoo, että rahojen alkuperä on epäilyttävä?
Kansainvälinen toimittajajärjestö OCCRP on kyennyt osoittamaan vuodetun pankkiaineiston perusteella, että pankkeihin on päätynyt rahaa, joka kytkeytyy kolmeen tunnettuun petostapaukseen: Sergei Magnitskin Venäjällä paljastamaan veropetokseen, Moskovan lentokentän polttoainepetokseen sekä sijoitustoimintaan liittyvään petokseen.
Uutena tietona vuotoaineisto osoittaa myös, että Nordean tileille on päätynyt rahaa muista epäilyttävistä lähteistä. Pankilla on velvollisuus tunnistaa asiakkaansa ja rahojen todelliset omistajat sekä seurata asiakkaidensa rahaliikennettä ja ilmoittaa, jos se huomaa jotain epäilyttävää.
Rahoja ovat siirtäneet pääosin veroparatiiseista käsin toimineet pöytälaatikkoyhtiöt. Yhden tällaisen yhtiön kautta on voinut kulkea miljardeja euroja – vaikka yhtiöllä ei ole työntekijöitä, toimitiloja tai muuta todellista toimintaa.
5. Miksi Ylen jutuissa on korostettu Nordean asiakkaana olleiden pöytälaatikkoyhtiöiden roolia?
Nordean asiakkaina olleissa pöytälaatikkoyhtiöissä on käytetty haamujohtajia tai monimutkaisia omistusjärjestelyitä veroparatiisien kautta, mikä vaikeuttaa tai tekee lähes mahdottomaksi yhtiöiden todellisten omistajien selvittämisen.
Kyse ei siis ole vain siitä, että epäilyttävistä lähteistä on lähetetty varoja Nordean tileille – Nordean asiakkaina on ollut näitä epäilyttäviä lähteitä.
Johtajaylilääkäri antoi toukokuussa 2015 määräyksen, jonka mukaan julkisella puolella hoidetaan vain lääketieteellisistä syistä johtuvaa lapsettomuutta. Saman määräyksen allekirjoittivat Suomen viiden yliopistosairaalan johtajaylilääkärit.
Määräyksen mukaan ei ole lääketieteellisesti perusteltua antaa hedelmöityshoitoa naispareille, ja naisparit oli sillä perusteella suljettu pois hedelmöityshoitojen piiristä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joulukuussa 2016, että johtajaylilääkärin antama määräys oli naispareja syrjivä heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Lautakunta kielsi johtajaylilääkäriä jatkamasta syrjintää ja katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta.
Lautakunta sai kieltää johtajaylilääkäriä jatkamasta syrjintää
Helsingin hallinto-oikeus on tuoreessa päätöksessään syrjinnän suhteen samoilla linjoilla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan kanssa aiemman arvion kanssa. Johtajaylilääkärin antama määräys on myös hallinto-oikeuden mielestä naispareja heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella syrjivä. Näin ollen lautakunta sai hallinto-oikeuden mukaan kieltää johtajaylilääkäriä jatkamasta syrjintää.
Hallinto-oikeus katsoo kuitenkin, että yhdenvertaisuuslaissa viranomaisille säädetty velvollisuus arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ei koskenut johtajaylilääkäriä, sillä hän on viranhaltija eikä lainkohdassa tarkoitettu viranomainen.
Siksi hallinto-oikeus kumosi päätöksen siltä osin kuin lautakunta oli velvoittanut hänet ryhtymään yhdenvertaisuuslain mukaisiin toimenpiteisiin. Hallinto-oikeus kumosi päätöksen myös johtajaylilääkärille asetetun uhkasakon osalta, koska lautakunta oli asettanut yhden yhteisen uhkasakon kahdelle laadullisesti toisistaan poikkeavalle itsenäiselle päävelvoitteelle.
Hallinto-oikeus totesi, että lautakunta ei ollut päätöksellään ottanut, eikä toimivaltansa rajoissa ollut voinutkaan ottaa kantaa siihen, kuuluvatko luovutetuilla sukusoluilla annettavat hedelmöityshoidot julkisen sektorin palveluvalikoimaan.
Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
HUS: Hallinto-oikeuden päätöksessä kyse julkisen terveydenhuollon rajoista
HUS:n mukaan Helsingin hallinto-oikeuden päätös koskee HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärveä.
– Tutustumme päätökseen ja sen perusteluihin rauhassa. Tässä on kyse ennen kaikkea siitä, kuka päättää Suomen terveydenhuollon uusista tehtävistä ja mitä julkisilla verorahoilla tehdään, Mäkijärvi toteaa tiedotteessa.
Mäkijärven mukaan HUS päätti viedä asian hallinto-oikeuteen, koska lääkärit halusivat tietää, kuka palveluvalikoiman rajoista päättää.
– Tällä hetkellä suomalaisissa julkisissa sairaaloissa hoito annetaan sairaille ja oireileville lääketieteellisin perustein. Sairaanhoidossa on yhtenäiset valtakunnalliset STM:n vahvistamat kriteerit. Rahoitus palveluille myönnetään noiden kriteerien mukaan. Kun tulee uusia tehtäviä, tarvitaan niille myös resurssit, Mäkijärvi sanoo.
STM ja Valvira ovat samaa mieltä hallinto-oikeuden kanssa
Erikoisen HUS:n linjauksesta tekee se, että viranomaiset ovat jo pitkään huomautelleet samasta asiasta. Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti syksyllä 2014 hedelmöityshoidon yhtenäiset perusteet siten, että eri ryhmät olisivat yhdenvertaisessa asemassa.
STM:n mukaan vain lääketieteelliset syyt voivat olla este hedelmöityshoitojen antamiselle, eikä hoidon antamisessa ei saa syrjiä eri ryhmiä.
Myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on aiemmin todennut olevan vastoin säädöksiä, jos hoitoja annetaan vain avio- ja avopareille.
Saksassa kuolleen puutarhurin epäillään kostaneen haudan takaa.
Ensin 64-vuotias lääkäri kuoli perjantaina, kun hänen toimistonsa etuovelle asetettu pommi räjähti.
Sunnuntaina 37-vuotias nainen ja hänen 4-vuotias tyttärensä saivat vammoja, kun nainen laittoi uuniin räjähteillä lastatun puun. Se räjäytti oven irti. Naisen ja lapsen vammat eivät ole hengenvaarallisia, mutta tytär on yhä sairaalahoidossa.
Molemmista tapauksista epäillään miestä, joka itse löytyi kuolleena kotoaan Saksan lounaisosassa sijaitsevassa Mehlingenissä perjantaina.
Puutarhurina työskennelleellä miehellä oli liike- tai henkilökohtaisia suhteita molempiin uhreihin, poliisi sanoi. Suhteet eivät olleet hyvät.
Miehen kuolinsyystä ei ole toistaiseksi varmuutta. Hän oli kuollessaan 59-vuotias.
Poliisi julkaisi poikkeuksellisesti epäillyn nimen, jotta tämän kanssa ongelmiin ajautuneet osaisivat olla varuillaan. Heitä on myös pyydetty ottamaan yhteyttä poliisiin. Pelkona on, että mies on saattanut ennen kuolemaansa asentaa myös muita tappavia ansoja.
Poliisi on saanut jo 60 puhelua kuumaan linjaan, jonka se perusti maanantaina miehen tapausta varten.
Miehen kotona tehdyssä etsinnässä löytyi poliisin mukaan ainakin ruutia ja muita aselakeja rikkovia tarvikkeita.
Miehen tiedetään harrastaneen keskiaikaisissa näytelmissä esiintymistä. Hän käytti pyrotekniikkaa osana näytöksiä.
Helsinkiläisiä Salla Korteniemeä, Susanna Paavolaista ja Julia Uusitaloa yhdistää partion kautta muodostunut ystävyys, mutta osin myös samat huolet. Kaikki kolme ovat alle 30-vuotiaita, Salla on 28, Susanna 29 ja Julia 24.
Julia Uusitalo pitää ystävien tapaamista ja keskustelemista heidän kanssaan tärkeänä.Antti Lähteenmäki/YLE
– Omassa elämässä minua huolestuttavat talousasiat, toimeentulo ja terveydenhuolto. Maailmassa huolestuttaa turvallisuus sekä kotimaassa että ulkomailla. Mietin, mihin tämä yhteiskunta on menossa, Julia toteaa.
Juliaa huolestuttaa myös Itämeren tila. Hän asuu meren lähellä Helsingin Lauttasaaressa, joten meren tila on hänelle jokapäiväinen huolenaihe.
Susanna Paavolainen on huolestunut ilmastonmuutoksesta, hän arvostaa suomalaista luontoa.Antti Lähteenmäki/YLE
Luonto on myös Susannan suurin huoli.
– Päällimmäisenä minulla on ympäristöasiat tällä hetkellä. Kuulen niin surullisia uutisia kotimaasta ja ulkomailta, hän kommentoi.
Salla Korteniemen mielestä rakkaus on tärkeintä.Antti Lähteenmäki/YLE
Salla miettii osin abstraktimpia huolia. Hän pohtii, hyväksytäänkö ihmiset sellaisina kuin he ovat ja miten puhutaan toisten kanssa. Häntä huolestuttaa myös ihmisten yksinäisyys ja heidän jääminen yksin pelkojensa kanssa.
– Minua huolestuttaa se ilmapiiri, jossa elämme. Jotenkin toivoisin, että se olisi ymmärtäväisempi ja positiivisempi. Ainakin itse reagoin tosi vahvasti. Jos ympärilläni on paljon positiivisuutta, niin voin hyvin. Jos taas on huolia ja negatiivisuutta, itsekin huolestun enemmän, hän sanoo.
Helsinkiläisten naisten kertomat huolet ovat hyvin tyypillisiä myös Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Suomalaisten pelot ja haaveet -kyselyssä 15–29-vuotiaita naisia eniten huolestuttivat terveys, työ ja toimeentulo sekä ilmastonmuutos.
Suurin osa huolista liittyi ihan tavallisiin arjen asioihin, ilmastonmuutos poikkeaa tästä linjasta selkeästi. Kyselyn mukaan yli puolet alla 30-vuotiaista naisista on sitä mieltä, että energiankulutusta on vähennettävä ilmastonmuutoksen nimissä.
Nuoret naiset kannattavat kyselyn mukaan vähiten yksilön vapauksia. Lähes 70 prosenttia vastaajista puolestaan koki voivansa vaikuttaa äänestämällä. Eniten näin kokivat alla 30-vuotiaat sekä naiset että miehet.
Nuoret arvostavat eniten oman ikäistensä eli nuorten mielipiteiden näkymistä mediassa.
Tutkijan mukaan naisten tuplataakassa olisi kevennettävää
Helsingin yliopiston tutkijan Mira Karjalaisen mukaan Ylen kyselyn tulokset eivät yllätä. Tutkijan mukaan vaikka yhteiskunta on osin mennyt tasa-arvoisempaan suuntaan, niin naiset ovat kautta aikojen olleet pitkälti huolehtijoita ja sitä kautta miehiä enemmän huolestuneita.
Karjalaisen mielestä naisilla on syytäkin huoleen, sillä naisten työurat eivät etene niin kuin toivoisi, eikä palkkakehitys niin kuin oli tarkoitus. Karjalainen viittaa siihen, että naisen euro on edelleen 84 senttiä miehen euroon verrattuna.
– Tämä heijastuu myös tulevaisuuteen. Jos ajatellaan vaikka eläkkeitä, ne ovat suoraan suhteessa elämän aikana kertyneisiin palkkatuloihin. Pienemmät tulot näkyvät naisilla helposti vanhuusiän köyhyytenä, Karjalainen sanoo.
Naiset tekevät miehiä enemmän määrä- ja osa-aikaisia töitä. Naisista joka viides on osa-aikainen, miehistä joka kymmenes. Vastaavasti määräaikaisissa töissä on tutkimusten mukaan 19 prosenttia naisista ja noin 13 prosenttia miehistä.
Nainen tekee tutkimusten mukaan joka päivä tunnin enemmän kotitöitä mieheen verrattuna. Se tarkoittaa yhtä työpäivää viikossa, tutkija Mira Karjalainen toteaa.Antti Lähteenmäki/YLE
Karjalainen peräänkuuluttaa perhevapaiden tasaisempaa jakaantumista molempien vanhempien kesken.
– 6-6-6 tai 5-5-5-malli toisi jo pohdinnan perheiden sisälle siitä, miten vapaat pidetään, hän toteaa. Jos äiti pitäisi ensimmäiset kuusi tai viisi kuukautta, isä seuraavat kuukaudet, niin kumpi heistä pitäisi lopun vanhempainvapaan vai jaettaisiinko sekin vielä puoliksi, hän miettii.
Karjalaisen mielestä samansuuruiset palkat toisivat tasavertaisuutta.
– Jos ihmiset saisivat saman verran palkkaa samantasoisesta tai -arvoisesta työstä, naisilla olisi sama mahdollisuus edetä omassa elämässään niin, ettei heidän tarvitsisi huolestua esimerkiksi toimeentulostaan. Tämä taas näkyisi naisten terveydessä ja muutenkin hyvinvoinnissa.
Karjalaisen mukaan tämä heijastuisi myös perheellistymiseen. Jos lastenhoidon ja työelämän vastuut jaettaisiin nykyistä tasaisemmin, rohkaisisi se naisia hankkimaan lapsia.
– Naisilla on tuplataakka. Heidän tulee menestyä työelämässä ja kotona perheen hoivavastuu on pääosin edelleen naisilla, Karjalainen painottaa.
Naisten työelämää tutkinut Karjalainen toivoo nopeaa muutosta naisten asemaan niin yksilö- ja perhetasolla kuin myös työ- ja organisaatioissa ja koko yhteiskunnassa.
Ystävykset ja partiokaverit Salla Korteniemi, Julia Uusitalo ja Susanna Paavolainen.Antti Lähteenmäki/YLE
Arjen voimavaroja läheisistä ja luonnosta
Salla, Susanna ja Julia ovat löytäneet paljon keinoja omassa arjessaan jaksamiseen. Kaikki kolme ovat jo työelämässä ja jokaisella on melko kiireinen arki. Salla on yrittäjä ja pedagogi, Susanna on esimies kaupan alalla ja Julia on account manager tapahtuma-alan yrityksessä.
Huolten selättämisessä tärkeimpiä keinoja naisten mielestä ovat läheiset ja ystävät.
– Kun ihminen tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään, niin hän ei stressaa. Hänen ei tarvitse pelätä mokaamista, sillä hänellä on tukiverkko. On juuri se kuulumisen tunne ja ystävät, jotka osoittavat rakkautta. Se on kaikista tärkeintä, Salla tiivistää.
Susanna löytää tasapainoa luonnosta ja pienien asioiden tekemisestä.
– Haluan uskoa, että niillä on merkitystä ja löytää oman tavan toimia luonnon hyväksi. Ei sitä tarvitse kokonaan vegaaniksi ryhtyä, mutta pienin teoin. Keskustelemalla, ottamalla selvää asioista, hän sanoo.
Myös partiossa mukana toimiminen ja luonnossa liikkuminen ovat Susannalle tärkeitä voimavaroja.
– Pidän niitä merkittävinä. Luonnossa liikkuminen on todella iso voimavara, sieltä saa sitä voimaa ja lohtua, ettei kaikkea ole vielä menetetty. Suomessa riittää vielä hyvin voivaa luontoa, hän kommentoi.
Julia löytää lohtua arjen elementeistä. Tärkeintä hänestä on, ettei jää yksin huolien kanssa
– Säännöllinen arki, vakituinen työpaikka, itsestään huolehtiminen, asioiden jakaminen, asioista puhuminen ystävien kanssa tai partiopiireissä. Ainakin ympäristöasiat tulee partiossa aika hyvin keskusteltua, hän listaa.
YTHS: Naisten kuormittuminen näkyy myös terveydenhuollossa
Rentoutuminen ja huolten purkaminen Sallan, Susannan ja Julian tapaan olisi tärkeää, sillä liiallinen kuormittuminen johtaa helposti väsymiseen ja uupumiseen.
Naisten tapa huolestua näkyy muun muassa yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollossa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, YTHS:n vuosittaisista asiakkaista enemmistö on naisia. Osin tilannetta selittää se, että YTHS:n alle kuuluvista yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoista 55 prosenttia on naisia ja 45 prosenttia miehiä.
Kaikkiaan YTHS:n piirissä on noin 125 000 opiskelijaa. Heistä noin kuusi kymmenestä tarvitsee terveyspalveluita vuosittain. Mielenterveyspalveluita käyttää noin 12 prosenttia opiskelijoista. Heistä naisia on 70 prosenttia ja miehiä 30 prosenttia.
Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiseen ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Niiden osuus on yli 70 prosenttia kaikista mielenterveyspalveluihin hakeutuneiden syistä.
Tavallisin syy ovat ahdistuneisuushäiriöt ja niiden jälkeen masennustilat. Lisäksi on myös esimerkiksi syömis- tai unihäiriöitä, käytöksen ja tarkaavuuden häiriöitä, persoonallisuushäiriöitä ja jonkin verran myös psykoosihäiriöitä. Osaa voidaan hoitaa opiskeluterveydenhuollossa ja osaan tarvitaan muita palveluja, esimerkiksi psykooseihin.
Naiset ilmoittavat koettuja oireita enemmän kuin miehet ja myös diagnosoituja häiriöitä on enemmän. Naiset myös haluavat puhua ongelmistaan useammin kuin miehet.
– Naisille lienee ominaisempaa yrittää ratkaista ongelmia tai helpottaa oloaan puhumalla, miehet ovat toiminnallisempia. Oletan, että tämä voi selittää osittain naisten suhteessa suurempaa määrää, kertoo mielenterveystyön johtava ylilääkäri Pauli Tossavainen YTHS:stä.
YTHS:n asiakkaista naisilla mielialahäiriöitä on puolitoista kertaa enemmän, jopa kaksinkertainen määrä, miehiin verrattuna. Ahdistuneisuutta naisilla on jopa vieläkin enemmän. Syömishäiriöiden osuus taas on kymmenkertainen miehiin verrattuna. Nämä luvut vastaavat väestöryhmässä havaittuja.
– Taustalla on monenlaisia syitä. Niitä on etsitty geneettisestä taustasta, hormonaalisista tekijöistä ja kulttuurisista syistä. Esimerkiksi elämänvaihekriisejä hoidetaan naisilla kolme kertaa enemmän kuin miehillä, Tossavainen toteaa.
"Naiset vatvovat menneitä asioita enemmän kuin miehet"
Tossavaisen mielestä naiset hyväksyvät ja sallivat itselleen sen, että heillä on ongelmia. He myös tunnustavat helpommin jollekulle muulle olevansa henkisesti jotenkin vaikeuksissa.
– Naisilla on myös enemmän kokemusta omassa verkostossaan siitä, että puhuminen voi auttaa. Naiset myös vatvovat menneitä asioita enemmän kuin miehet, joilla on parempi kyky unohtaa tai jättää taakseen jo tapahtunut ja suunnata tulevaan, hän arvioi.
Tossavainen kuitenkin painottaa, ettei ole olemassa mitään jyrkkää ja kategorista eroa, vaan miehiä ja naisia on monenlaisia ja monenlaisuuden salliminen on toista luokkaa kuin edellisillä vuosikymmenillä.
Tossavaisen mukaan opiskelun vaativuuden vuoksi vakavampia mielenterveyden häiriöitä sairastavia on YTHS:lla hoidossa vähemmän. Usein he eivät ole sairauden vuoksi opiskelukykyisiä tai tarvitsevat muuta hoitoa kuin mitä YTHS:lla voidaan järjestää.
YTHS:n tilastojen perusteella opiskelijoiden alkoholin käyttö on keskimäärin vähäisempää kuin kuin väestöryhmässä. Mies- ja naisopiskelijoiden ero alkoholin käyttö on kaventunut ja lähestyy miesten käyttöä.
Kello 18:15 Korjattu viimeistä kappaletta, muutettu päihteiden käyttö > alkoholin käytöksi.
