Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoo helpottuneensa saatuaan tiedon sote-uudistuksen kaatumisesta. Hänen mielestään oli jo pitkään selvää, ettei uudistus toteudu siinä muodossa, missä sitä yritettiin loppuun asti.

– Olen johdonmukaisesti jo pitkään pitänyt selvänä, että se kaatuu. Ja että muutaman viikon verran kaikki, jotka perustuslakia ovat osanneet lukea, ovat nähneet, että se kaatuu. Mutta hyvä, että nyt vihdoin saatiin piste tälle onnettomalle harjoitukselle.

Helpotuksen lisäksi Vapaavuori sanoo olevansa mietteliäs tulevaisuuden suhteen, sillä hänen mukaansa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä vaatii tiettyä uudistamista ja eteenpäin on mentävä.

Pormestarin mukaan sote-prosessi osoittaa megauudistusten ajan olevan ohi.

– Nyt varmasti ymmärretään, että ei tarvitse kilvan lähteä paniikissa saman tien rakentamaan uusia malleja, vaan kannattaisi huolella analysoida, mitä on tapahtunut ja miksi näin kävi. Sitten maltilla, pikkuhiljaa otetaan askeleita oikeaan suuntaan.

"Suomen kansa on voittanut"

Sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta arki jatkuu joka päivä, eikä tapahtuneella ole mitään dramaattisia vaikutuksia mihinkään ihmisten palveluihin, Vapaavuori muistuttaa.

Hänen mukaansa lopullista ratkaisua jouduttiin odottamaan näin pitkään, koska hallitus oli sitoutunut sote-uudistukseen vahvasti ja jopa jääräpäisesti loppuun asti.

– Siitäkin huolimatta, että perustuslailliset ongelmat olivat isoja ja vastustus varsin ankaraa. Kaatui lopulta siihen, että hallituksen neljäskään esitys ei ollut lähimainkaan perustuslain mukainen.

Vapaavuori harmittelee sitä, että koko sote-prosessiin meni paljon aikaa, henkilöresursseja sekä rahaa, ennen kuin peli vihellettiin poikki.

Lopputulos on mieluisa käänne Helsingin lisäksi myös monelle muulle paikkakunnalle. Vapaavuoren mukaan on väärinkäsitys kuvitella, että vain Helsinki tai pääkaupunkiseutu olisi vastustanut sote-uudistusta.

Vapaavuori sanoo närästyksen nyt kuopattua mallia kohtaan olleen erittäin vahvaa lähes kaikissa isoissa suomalaiskaupungeissa, mutta myös monissa pienissä kunnissa.

– Minusta Suomen kansa on voittanut. Että ei mennä uudistukseen, joka olisi vienyt maata taaksepäin, enemmän menneisyyteen kuin tulevaisuuteen, vastoin kaikkia globaaleja talouden lainalaisuuksia.

Lue myös:

Sote kaatoi hallituksen – Pääministeri Sipilä: Edellytyksiä etenemiselle ei ole, se on minulle valtava pettymys

Soten kaatuminen ei yllättänyt, mutta epävarmuutta se tuo: "2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat mahdottomaan tilanteeseen"

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Petteri Orpo Ylen erikoislähetyksessä: Tämä oli Sipilän ratkaisu, itse en olisi toiminut samalla tavalla – Yle seuraa hetki hetkeltä

Sote- ja maakuntauudistuksen pitkä kujanjuoksu eduskunnassa päättyi viimein tänään.

Listasimme alle viimeisimmät käänteet perustuslakivaliokunnan ratkaisevasta lausunnosta lähtien.

22. helmikuuta – perustuslakivaliokunta antaa kohtalokkaan iskun

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi tänään lopullisen kuoliniskun sekä hallitukselle että sote-uudistukselle, mutta tosiassa sote-uudistuksen kohtalo ratkesi jo kaksi viikkoa sitten, kun perustuslakivaliokunta antoi sote-lausuntonsa.

Tässä lausunnossa perustuslakivaliokunta arvioi, täyttivätkö sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-lakeihin tekemät korjaukset perustuslain vaatimukset.

Lausunnon valmistumista oli odotettu jo parin viikon ajan.

Perustuslakivaliokunnan johto tiedotti saavansa lausunnon valmiiksi jo 11. helmikuuta, mutta pian kävi selväksi, että esityksissä edelleen olevat perustuslailliset ongelmat olivat niin kimurantteja, että lausunto ei valmistu tuosta vain.

Lausunnon käsittelyn mutkistuessa tunteet kävivät kuumina perustuslakivaliokunnassa, jossa erityisesti keskustan edustajat kävivät niin kovilla kierroksilla, että huuto kuului käytävällä päivystäville toimittajille asti.

Lausunnon lopulta valmistuessa perjantaina alkuillasta valiokunta kutsuu toimittajat tiedotustilaisuuteen, jossa lausunnon sisältöä avataan.

Seuraavina päivinä ja viikkoina hallituksen edustajat toistavat toistamasta päästyään tiedotustilaisuuden avaussanoja:

– Perustuslakivaliokunnan vaatimia muutoksia voidaan luonnehtia valtiosääntöoikeudelliseksi hienosäädöksi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo.

Pehmeä muotoilu ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, kuinka mittavasta korjauslistasta lopulta on kyse. Valtiosääntöoikeudellisesti sitovia ponsia, eli korjausvaatimuksia jotka sosiaali- ja terveysvaliokunnan on otettava huomioon, on yhteensä noin 20.

Sotesta vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmoittaa, että työ korjausten tekemiseksi alkaa ministeriössä välittömästi.

23–24. helmikuuta – hallitus käy viimeiseen sote-taistoon

Viikonlopun aikana virkamiehet sosiaali- ja terveysministeriössä huhkivat epätoivoisen tehtävän edessä. Muutamissa päivissä olisi saatava aikaan vastine, joka ratkaisisi kaikki perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esiin nostamat ongelmat.

Urakkaa ei helpota se, että vaikeimmat ongelmat olivat samoja, joihin perustuslakivaliokunta ja useat asiantuntijat olivat kiinnittäneet huomiota jo useita kertoja aikaisemmin.

Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden lausunto siitä, että uudistukselle pitäisi hakea EU:n hyväksyntä, on ollut hallituksen tiedossa jo loppuvuodesta 2017.

Viikonlopun aikana johtava sote-virkamies Päivi Nerg kertoo Ylen haastattelussa, että vastineessa ongelma aiotaan hoitaa kevyemmällä menettelyllä, ja raskasta lupaprosessia ei välttämättä tarvita.

Perustuslakivaliokunnan oppositiojäsenet pillastuvat heti Nergin lausuntojen tultua julkisuuteen. Heidän mukaansa esitetty ratkaisu ei vastaa perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämiä vaatimuksia.

25–26. helmikuuta – soten saattohoito alkaa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontuu heti maanantaina jatkamaan henkitoreissaan olevan uudistuksen käsittelyä. Hallituspuolueiden valiokuntajäsenet vakuuttelevat toimittajille kokoukseen mennessään, että aikaa on vielä ja korjaukset ehditään tehdä.

Poikkeuksen joukossa muodostaa sinisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala, joka on viikonlopun aikana lukenut perustuslakivaliokunnan lausunnon ja vetänyt siitä omat johtopäätöksensä.

Hän on varma sitä, että valiokunta ei tule enää jäljellä olevan istuntokauden aikana saamaan mietintöä valmiiksi.

– Kyllä tämä oli tässä. Valinnanvapausmalli on korjauskelvoton. Mielestäni näytelmä voidaan lopettaa ja mennä parlamentaariseen uudistustyöhön maakuntamallin pohjalta, Saarakkala sanoo.

Siniset pitävät tiistaina ylimääräisen ryhmäkokouksen Saarakkalan ja muiden sinisten ryhmästä tulleiden irtiottojen vuoksi. Eduskunnan ryhmäjohtaja Simon Elo ilmoittaa kokouksen jälkeen, että siniset tukevat edelleen uudistusta.

– Selvää on, että sinisten kuuppa kestää, Elo sanoo.

Yle haastattelee useita asiantuntijoita, joista suurin osa pitää soten läpimenon mahdollisuuksia hyvin laihoina.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ei ota kantaa läpimenon mahdollisuuksiin.

– Pallo on nyt hallituksella, Kiuru toistaa päivästä toiseen.

Hän tietää, että jarrutuksesta aiemmin syytetty valiokunnan puheenjohtaja olisi hallitukselle mieluinen syntipukki soten kaatumiselle.

27. helmikuuta –1. maaliskuuta – sote-valiokunnassa syntyy riita asiantuntijoista

Hallitus saa valmiiksi ratkaisuehdotuksensa sote-paketin ongelmiin. Tässä vaiheessa on myös selvää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tarvitsee lisää aikaa ja eduskunta varautuu poikkeukselliseen istuntokauden pidentämiseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa syntyy keskiviikkona riita, kun valiokunta tutustuu hallituksen ratkaisuesityksiin.

Oppositiojäsenten mielestä hallituksen vastineen perustuslainmukaisuuden arviointi vaatii vielä asiantuntijakuulemisia. Hallitusjäsenet ovat vakuuttuneita siitä, että asiantuntijoita on kuultu jo tarpeeksi.

Asia ratkeaa äänestyksessä, jonka nuijii pöytään valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.).

Hallituksen kanta voittaa äänestyksessä, joka käydään sillä aikaa, kun valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru poistuu 12 minuutiksi puhemiesneuvoston kokoukseen.

Temppu rikkoo eduskunnan työtapoja. Puhemies Paula Risikko (kok.) moittii Heikkisen menettelyä ”valiokunnassa noudatettavien periaatteiden” vastaiseksi. Oppositio syyttää hallitusta siitä, että uudistus yritetään runtata nyt valiokunnasta läpi siihen liittyvistä perustuslakiongelmista huolimatta.

Viikon aikana oikeusoppineet kritisoivat hallituksen vastinetta. Ongelmia on sekä notifikaatio-kysymykseen että maakuntien rahoitukseen liittyen.

Viikon viimeisessä kokouksessa perjantaina sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää, että se kutsuu seuraavalla viikolla vielä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ja valiokuntaneuvoksen antamaan arvionsa hallituksen vastineesta.

2–3. maaliskuuta – Sipilän viimeinen haastattelutunti hallituksensa johdossa

Ikävä totuus alkaa olla selvä kaikille sote-uudistusta seuraaville. Keskustan luopuva konkariedustaja Seppo Kääriäinen kehottaa rivien välistä tunnustamaan tosiasiat.

Sunnuntaina järjestettävä Pääministerin haastattelutunti Oulussa jää viimeiseksi, jossa Sipilä on johtamansa hallituksen, ei toimitusministeristön pääministeri.

Tässä vaiheessa sote-uudistuksen epätoivoinen tilanne on jo hyvin tiedossa kaikille asiaa seuraaville. Sipilä kuitenkin jaksaa haastattelun aikana vakuutella, että uudistus on vielä mahdollista saada maaliin tällä hallituskaudella.

– Eduskunta on tässä se avaintekijä, kaikki edellytykset sen syntymiselle ovat olemassa, Sipilä sanoo.

Viiden päivän kuluttua Sipilä kaataa hallituksen.

4–5. maaliskuuta – sote-käsittelyssä taas U-käännös

Perustuslakivaliokunnan edustajat latelevat maanantaina sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tiukkaa tekstiä siitä, miten hallituksen ratkaisuehdotukset vastaavat perustuslakivaliokunnan esiin nostamiin ongelmiin.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien ja valiokuntaneuvos Matti Marttusen taustamuistiossa nostetaan esiin useita epävarmuuksia, jotka liittyvät vastineen perustuslainmukaisuuteen.

Se tapa, jolla tällaiset epäselvät kysymykset tavallisesti valiokunnissa selvitetään, on asiantuntijoiden kuuleminen.

Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee mietinnön mahdollisista perustuslakiongelmista välittämättä, estäisi puhemies Risikko mietinnön etenemisen äänestykseen. Näin Risikko toimi myös tiedustelulakien kanssa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa aikalisän ja päättää järjestää vielä laajan asiantuntijakuulemisen. Kutsu kuulemisiin lähtee 21 asiantuntijalle.

Ministeriössä kirjoitetaan jälleen uutta vastinetta, joka vastaisi niihin ongelmiin, jotka edellisen vastineen jäljiltä jäivät vastaamatta.

6. maaliskuuta – lisää huonoja uutisia perustuslakivaliokunnasta

Sote-uudistuksen eteneminen vaatii ei vain yhden, vaan kahden valtavan lakipaketin etenemistä eduskunnassa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävien sote-lakien lisäksi kriittinen on perustuslakivaliokunnan käsittelemä Maku 2, joka siirtäisi maakunnille soten lisäksi muut hoidettavaksi tarkoitetut tehtävät.

Asiantuntijakuulemisten perusteella tässäkin paketissa on ongelmia, jotka vaativat korjauksia. Aikaa jälleen uudelle korjausrumballe ei ole. Aika ei lopulta riitä edes perustuslakivaliokunnan lausunnon tekemiseen.

Puhemies Risikko on todennut, että istuntokautta on pidennettävä, mikäli sote halutaan maaliin. Puhemiesneuvosto on kokoontunut päivittäin, mutta päätöstä istuntokauden pidentämisestä ei ole tehty. Eräänä takarajana on pidetty ensi viikon perjantaita, jolloin mietintöjen olisi oltava valmiina

Alkaa olla selvää, että pakka hajoaa lopullisesti. Molemmat paketit ovat ongelmissa, eikä Maku 1 -paketin käsittelyyn vaadittavaa lisäaikaa edes osata arvioida.

Sotesta on tullut elävä kuollut, joka vaeltaa eduskunnan käytävillä.

7. maaliskuuta – keskustan hätäkokous Kesärannassa

Torstaina hallituspuolueissa todetaan sote-uudistuksen tulleen tiensä päähän. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo kyselytunnilla odottavansa, että soten kohtalo ratkeaa perjantaina.

Keskusta on pitänyt viimeiseen asti kiinni siitä, että ihme tapahtuu ja uudistus saadaan etenemään, mutta karu todellisuus valkenee viimein myös keskustalle.

Tunnelmia hallituspuolueissa ei paranna myöskään aamulla julkaistu Ylen puoluekannatusmittaus, joka antaa karut lukemat sekä keskustalle että kokoomukselle.

Keskusta kokoontuu illalla kriisikokoukseen Kesärantaan. Siellä puidaan sekä sote-uudistusta että puolueen alhaista kannatusta. Pääministeri Sipilälle selvitetään, miksi sote ei kaikesta yrityksestä huolimatta onnistu.

Sipilä tekee omien sanojensa mukaan henkilökohtaisen ratkaisun ja päättää kaataa hallituksen. Hän soittaa illalla tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, mutta hallituskumppanit saavat tietää päätöksestä vasta aamulla.

8. maaliskuuta – Sipilän hallituksen taru päättyy

Yle kertoo aamulla, että perustuslakivaliokunta on lopettanut maakuntien tehtäviä säätävien lakien valmistelemisen. Tämä tarkoittaa sitä, että sote-uudistus kaatuu.

Pian tämän jälkeen valtioneuvosto lähettää lyhyen tiedotteen:

”Pääministeri Juha Sipilä pyytää hallituksen eroa tasavallan presidentiltä tänään Mäntyniemessä klo 10. Sen jälkeen pääministeri pitää tiedotustilaisuuden Kesärannassa noin klo 10.45.”

Medialle jää minuutteja aikaa ehtiä Mäntyniemeen.

Hallituksen loppumetreillä Sipilä toteutti monta kertaa esittämänsä uhkauksen.

Hallitus on kaatunut.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Hallitus erosi, mitä nyt tapahtuu? Erittäin harvinainen tilanne Suomessa

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

"Tulos tai ulos". Näin pääministeri Juha Sipilä on sanonut monta kertaa, ja tänään perjantaina hän joutui toteamaan, että tulosta ei tullut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus kaatui takerreltuaan jo pitkään.

– Minulle on äärettömän tärkeää, että politiikassa säilyy tulos tai ulos -ajattelu. Se, mitä lupaamme hallitusohjelmassa, pitää saada myös aikaiseksi, Sipilä perustelee hallituksensa eroilmoitusta.

Hallituksella oli hänen mukaansa puolenkymmentä tärkeintä tavoitetta, joista yksi jäi saavuttamatta. Muun muassa työllisyysasteen kohenemisen ja velkaantumisen taittumisen kunnianhimoiset tavoitteet saavutettiin, mutta sote-uudistukselta loppui aika kesken, Sipilä sanoo.

– Kyllä minä katson, että velvollisuus on vetää siitä johtopäätökset.

Puoluetoveritkin yllättyivät

Sipilä kutsuu soten kaatumista raskaaksi pettymykseksi. Virkamiehet, kansanedustajat ja ministerit käyttivät soteen valtavasti aikaa, ja kolme puoluetta teki töitä ja kompromisseja erittäin hyvässä yhteistyössä, hän sanoo.

Hän lisää kuitenkin, että ensimmäisenä pitää katsoa peiliin. Vastuu on viime kädessä pääministerillä, myös ajan loppumisesta, hän toteaa.

Päätöksen ratkaisevat hetket olivat Sipilän mukaan torstai-iltana, jolloin hän sai päivityksen soten viimeisistä käänteistä eduskunnassa. Tilannekuva osoitti selvästi, että tällä kaudella ei päästä missään tapauksessa maaliin, vaan aika yksikertaisesti loppuu kesken, hän sanoo.

Sipilä neuvotteli ajatuksistaan keskustan eduskuntaryhmän ja puolueen johdon kanssa.

– Olin jo eilen illalla yhteydessä myös tasavallan presidenttiin ja varoitin vähän, että tällaiset ajatukset nyt ovat päällimmäisinä mielessä.

Puoluetoverit ehkä vähän yllättyivät aluksi, mutta sitten he antoivat positiivista palautetta vastuun kantamisesta tilanteessa, jossa vastuuta pitää kantaa, Sipilä sanoo.

Sipilä lupaa keskustalta soten korjaussarjaa

Seuraaviin vaaleihin on vain viikkoja. Sosiaalidemokraattien puheenjohtajan Antti Rinteen kummasteluun eropäätöksen ajankohdasta Juha Sipilä vastaa, että Rinne on yrittänyt kaataa hallituksen soten takia usealla välikysymyksellä.

– Ei kai se kumma asia ole, jos vetää itse johtopäätökset, kun maaliin ei nyt päästy.

Sote on kuitenkin edessä seuraavalla hallituksella, ja jokaisen puolueen pitäisi nyt kertoa, miten tästä mennään eteenpäin, sillä selvää on, että uudistusta tarvitaan, Sipilä sanoo.

– Keskustalla on ensi viikolla selkeä malli ja korjaussarja sen perusteella, mitä tähän saakka on saatu aikaiseksi.

Maakuntapohja on Sipilän mukaan hyvä malli, joka on nyt myös läpäissyt perustuslakiseulan. Maakunta mahdollistaa myös suoran kansanvallan eli päättäjien valitsemisen demokraattisesti, hän lisää.

Onko eduskunta riittävässä iskussa?

Vaikka Sipilä toistaa useaan otteeseen, että ajan loppuminen ratkaisi eropäätöksen, hän kysyy myös, onko eduskunnan päätöksentekokoneisto siinä iskussa kuin pitäisi olla. Sitä on hänen mukaansa mietittävä yhdessä, rauhassa ja toisia syyttelemättä.

– Lait ovat olleet osin kaksi vuotta eduskunnassa ja viimeisetkin vuoden. Nyt sitten perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi nousi maakuntalakeja, joihin hallitus oli antanut korjausesityksiä viime kesänä.

Koska uudistus osoittautui eduskunnalle liian suureksi palaksi, sitä pitää seuraavalla vaalikaudella tehdä ehkä vaiheittain ja palasina, hän arvelee.

– Täytyy laittaa julkinen pohja kuntoon ja ihmisille elintärkeä valinnanvapaus sitten siihen päälle. Kyllä ihmiset haluavat kuitenkin valita palveluntuottajan. Esimerkiksi asiakasseteli on hyvä innovaatio, samoin vammaisten ihmisten henkilökohtainen budjetti, jonka puitteissa he voivat tehdä valintoja.

Tähän mennessä tehdyssä työssä on Sipilän mukaan paljon hyviä elementtejä, jotka pystytään ottamaan sellaisinaan myös seuraavan uudistuksen pohjaksi. Seuraavan hallituksen ja eduskunnan ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä, hän sanoo.

Oma tulevaisuus punnitaan vaaleissa

Keskustapuolueen kannatus on ollut alamäessä. Ylen tuoreimmassa mielipidekyselyssä pudotus oli puolitoista prosenttia. Vaikuttiko se hallituksen eroon?

Sipilä myöntää olevansa puoluejohtajana huolissaan kannatuksen laskusta mutta korostaa, että pääministerinä hänen tulos tai ulos -viestinsä on ollut koko ajan sama tapahtuipa soten kaatuminen vuonna 2015, 2017 tai näin lähellä vaaleja.

Omasta poliittisesta tulevaisuudestaan Juha Sipilä sanoo, että juuri nyt hän suuntaa täysillä kohti vaaleja.

– Nyt katsotaan, mitä mieltä kansa on. Keskustalla on selkeä visio siitä, miten sote saadaan maaliin ja mitä seuraavalla kaudella pitäisi tehdä.

Työllisyyttä pitää edelleen parantaa, ja se tuo hieman liikkumavaraa talouteen, Sipilä sanoo.

– Pystytään parantamaan koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä perusturvaa.

Onko tänäinen päätös Sipilän poliittiselle uralle lopun alku vai alun loppu? Se nähdään vaaleissa, hän naurahtaa. Yhden lupauksen hän aikoo pitää heti. Hän oli ilmoittanut ajavansa partansa, kun sote saadaan valmiiksi.

– Kyllä tämä sote oli nyt tässä. Kyllä parta illalla lähtee.

Hallituksen suurin hanke sote-uudistus kaatui ja hallitus jätti eronpyyntönsä. Ei tule valinnanvapautta eikä maakuntauudistusta.

Miten tässä näin pääsi käymään? Yle Uutiset listasi kuusi syytä.

• Tässä artikkelissa voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

1. Mahdoton lehmänkauppa. Synkkänä ja myrskyisänä marraskuun yönä 2015 kokoomus ja keskusta tekivät lehmänkaupan. Keskusta halusi Suomeen 18 maakuntaa ja kokoomus valinnanvapauden.

Päätös tehtiin ilman sen kummempaa valmistelua, ja vasta sen jälkeen virkamiehet alkoivat valmistella sotelakeja.

Hallitus rakensi ensin täytekakun, ja vasta sen jälkeen alettiin pohtia täytteitä.

2. Kasvojen menetys. Kun lehmänkaupasta oli päätetty, siitä pidettiin kiinni hampaat irvessä. Kokoomus ei antanut periksi valinnanvapaudesta eikä keskusta 18 maakunnasta. Tästä tehtiin paketti, josta kumpikaan ei halunnut luopua.

Vielä eilen kumpikaan päähallituspuolue ei halunnut myöntää, että ei tule takkia eikä edes tuluskukkaroa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut useaan kertaan, että jos sote kaatuu, hän lähtee.

3. Perustuslailliset ongelmat. Kerta toisensa jälkeen sote-uudistus on törmännyt ongelmiin perustuslain kanssa. Perustuslaki takaa kansalaisille tasa-arvoiset oikeudet terveydenhoitoon, asuipa hän missä päin tahansa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli vielä torstaina perustuslakiasiantuntijoita, mutta se oli aivan liian myöhäistä.

Ei auttanut edes hallituksen siilipuolustus. Epäonnistumisesta syytettiin eduskunnan valiokuntien hidastelua. Valiokunnista taas todettiin, että "uudistus on hallituksen käsissä".

Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä vertauksia, jossa todettiin, että "Billnäsin tuolia ei saa Ikean jakkarasta". Sellaisessa jakkarassa jalat sojottavat eri suuntiin.

4. Kohu vanhustenhoidosta. Tammikuussa selvisi, että hoivayhtiö Esperi Care ja monet muut yksityiset hoivayhtiöt olivat syyllistyneet vanhusten kaltoinkohteluun. Kansalaisten mielipiteet yksityisestä hoivabisneksestä muuttuivat kertaheitolla.

5. Säästöjä ei tullutkaan. Väki vanhenee ja kulut kasvavat. Sote-uudistuksen piti hillitä terveydenhoidon kustannusten nousua kolmella miljardilla eurolla.

Pikkuhiljaa alkoi selvitä, että kulut räjähtävät käsiin. Sote-uudistuksessa rahoitus olisi tullut valtiolta. Enää ei pystytty takaamaan, miten maakuntien rahoitus riittää.

6. Yritettiin liian suurta Suomen terveydenhoitojärjestelmä on rakennettu tiili tiilen päälle vuosien saatossa. Pelkästään tietojärjestelmiä on Suomessa kymmeniä ja kuntia yli 300. Sote-uudistuksessa haluttiin uudistaa koko järjestelmä kertarysäyksellä. Se ei onnistunut.

Ongelmista syytettiin aikapulaa, vaikka uudistusta on valmisteltu yhteensä yli kymmenen vuotta. Mukana ovat olleet aiemmin myös oppositiopuolueet. Hallitus toisensa jälkeen on kompastunut samaan soteen.

Jo nyt on ehdotettu, että seuraava hallitus ei haukkaisi koko kakkua kerralla, vaan uudistus palasteltaisiin.

Silloin olisi mahdollista rakentaa tuoli, jolla voisi myös istua.

Soten kaatuminen ei yllättänyt, mutta epävarmuutta se tuo: "2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat mahdottomaan tilanteeseen"

Hallitus kaatui viimeksi kesken vaalikauden yli 30 vuotta sitten

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Hallitus eroaa Suomessa. Vaalit on tarkoitus käydä huhtikuun 14. päivä, eli siihen on vain kuukausi.

Mitä tämä tarkoittaa?

Suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) ei usko, että hallituksen erolla on suuria vaikutuksia.

– Kausi on käytännössä lopussa, hän sanoo. Käytännössä varmaan virkamieshallitus hoitaa tämän lyhyen ajan, Satonen kertoo.

• Tästä voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

Eduskunta ehtii Satosen mukaan käsitellä vielä tiedustelulain. Satonen uskoo, että hallituspuolueet äänestävät esityksien puolesta, vaikka hallitus on eronnut.

– Uusia esityksiä ei ole tulossa eduskuntaan hallitukselta. Sinänsä hallitus on jo oman työnsä tehnyt. Eron vaikutukset jäävät nähtäviksi, Satonen sanoo.

– Nyt siirrytään vaalikamppailuun, Satonen sanoo.

Ainutkertainen tilanne

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo, että ilmoitus on ainutkertainen. Pääministeri on vaihtunut 2000-luvulla, mutta muu hallitus on pysynyt.

– Tämä on todella harvinainen juttu.

1970-luvulla hallitus saattoi erota keskinäisen riidan takia, mutta nyt syy on erilainen. Hallitus eroaa, koska epäonnistuu keskeisessä uudistushankkeessaan.

Mitä toimitusministeristö tekee?

Miten tästä jatketaan eteenpäin?

– Normaalikäytäntö on, että presidentti pyytää hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä. Se hoitaa juoksevat asia, Jokisipilä sanoo.

Presidentti Sauli Niinistö jo pyysi jatkamaan hallitusta toimitusministeristönä. Se on luonteeltaan ihan erilainen kuin poliittinen hallitus.

Se ei esimerkiksi toteuta hallitusohjelmaa.

– Mitään poliittisia asioita se ei edistä, vaan hoitaa asiat, jotka on pakko hoitaa.

Politiikan tekemisen aikaikkuna avautuu uudelleen

Satosen käyttämä termi virkamieshallitus tarkoittaa Jokisipilän mukaan toimitusministeristöä.

Eli virkamiehet eivät tule hallitukseen?

– En usko, että sellaista tulee, jos mennään kuten on totuttu menemään. Istuva hallitus jatkaa siihen asti, kun meillä on uusi hallitus.

Virkamieshallitus on ollut Suomessa Jokisipilän muistin mukaan viimeksi 1970-luvulla.

Toisaalta tästä on kokemusta joka vaalien välillä. Eduskuntavaalien jälkeen vanha hallitus jatkaa toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on valittu.

Jokisipilä uskoo, että edellisen päivän vaaligallupit vaikuttivat ilmoitukseen. Jokisipilä uskoo, että hallituspuolueet kokivat, että parempi tehdä ilmoitus nyt eikä juuri ennen vaaleja.

– Eilisen gallup-lukemat olivat synkkiä, ja varmasti oli vaikutusta sillä, että ilmoitus tuli heti seuraavana päivänä. Koitetaan minimoida negatiiviset kannatusvaikutukset, joita tällä epäonnistumisella varmasti on.

Ei vaikutusta vaaleihin

Hallituksen erolla ei ole vaikutusta eduskuntavaalien aikatauluihin, arvioi vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.

– Kyllä minulla on se käsitys, että eduskuntavaalit toimitetaan suunnitellusti 14.4. Vaaliviranomaiset ovat aloittaneet jo työnsä, Jääskeläinen sanoo.

Ehdokashakemuksien käsittely on jo alkanut vaalipiirilautakunnissa.

– Tämä juna menee nyt vaalilain mukaisesti.

Normaalisti kun hallitus eroaa, muodostetaan uusi hallitus. Nyt aika on niin lyhyt, ettei tätä ole kukaan esittänyt.

– Minulla on käsitys, ettei tällaista tilannetta, jossa hallitus eroaa vain kuukautta ennen säännönmukaisia vaaleja, ole koskaan ennen ollut, Jääskeläinen sanoo.

Viimeksi 1980-luvulla

Nykyisen kaltaista hallituskriisiä muistuttavaa tilanne oli viimeksi 1982. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL (eli kommunistit), äänesti omaan hallitustaan vastaan puolustusmäärärahoja koskevassa kiistassa. Hallitus oli natissut jo aikaisemmin markan devalvaatiota koskevissa kiistoissa.

SDP:tä edustanut pääministeri Kalevi Sorsa pakotti SKDL:n ministerit lähtemään hallituksesta. SKDL:n lähtö olisi vienyt hallitukselta eduskunnan enemmistön tuen. Sorsan hallitukseen otettiin kuitenkin tilalle liberaalinen kansanpuolue, millä hallitus sai eduskunnassa niukan enemmistön.

Hallitus jatkoi ohuen enemmistön tuella ns. Sorsan IIIb -hallituksena kolme kuukautta seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.

Sorsan kolmannen hallituksen kaatumisessa olennaista oli se, että se kaatui nimenomaan puolueiden väliseen poliittiseen kriisiin ilman, että presidentti kaatoi hallituksen.

Lue lisää:

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Sote kaatoi hallituksen – Pääministeri Sipilä: Edellytyksiä etenemiselle ei ole, se on minulle valtava pettymys

Pääministeri jätti hallituksen eroanomuksen, jonka presidentti Niinistö hyväksyi. Sipilän hallitus jatkaa toimitusministeristönä. Video näyttää kahdessa minuutissa, mitä päivän aikana tapahtui.

Sote- ja maakuntauudistus kaatui tänään ja samalla hallitus pyysi eroa tasavallan presidentiltä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei nähnyt edellytyksiä hallituksen jatkamiselle.

Viisikymppinen rovaniemeläinen Outi Brunfeldt hihkaisee ilosta, kun kuulee uutisesta.

– Ihanaa, päivän paras uutinen. Poltettiin rahaa aivan älyttömästi hukkaan, olisi voitu antaa köyhille, vanhuksille, työttömille. Sipilä leikki nyt tuolla omalla leikkikentällänsä. Toivottavasti uusi hallitus on parempi ja kansanmyönteisempi.

Torniolaiset Anna Harmaala ja Kristiina Jokikokko ajattelevat, että soten kaatuminen oli hyvä juttu.

– Pakko sanoa, että ensimmäisenä alkoi vähän naurattaa. Kyllä tämä tietysti oli odotettavissa eikä oikeastaan tullut yllätyksenä, Harmaala sanoo.

Tamperelainen valtio-oppia opiskeleva Vilja Luomala, 22, heräsi aamulla Whatsapp-viestiin siitä, että hallitus on eronnut.

– Vaalit ovat tulossa, joten olin todella yllättynyt, että ero tuli tässä vaiheessa. Mutta eilisten sote-uutisten perusteella tämä oli looginen päätös.

Jyväskyläläinen Leila Luume ajattelee, että sotessa oli vakavia perustuslaillisia ongelmia ja se oli hänen mielestään alusta saakka älytön projekti.

– Hallitus ei ihan hirveän suuria mullistuksia saanut aikaan, mutta melkoisen teatteriesityksen ja sirkuksen se ainakin järjesti, jos ei muuta.

Kempeleläinen Riikka Sarkkinen on tyytyväinen hallituksen ja soten kaatumiseen. Hallituksen kaatuminen oli hänen mielestään vääjäämätöntä.

– Tämä on ollut niin pitkäkestoinen prosessi ja joka asiasta on jauhettu pitkään. Ja kun ei valmista ei ole tullut.

Porilaisen Taina Vierijärven mukaan hallituksen kaatuminen on hyvä asia hallituspuolueille.

– Se on elämää, että hallitukset kaatuvat. Kyllähän ulkomaillakin kaatuu hallituksia.

"Sote vaikutti hyvältä idealta"

Anttoni Lajoma Nurmijärveltä on pettynyt soten kaatumiseen ja hallituksen töppäilyyn.

– Sote vaikutti hyvältä idealta, mikä olisi ollut mahtava saada pyörimään. Tämä vahvistaa sen, hallitus ei tiedä, mitä tekee ja antaa myös huonon kuvan Suomesta poliittisesti ulkomaille.

Rovaniemellä Jukka Soini, 56, arvelee, että nyt yritetään peitellä neljän vuoden epäonnistumisia ja hakea samalla etua vaalikampanjointiin.

– Mutta toivottavasti äänestäjät nyt ymmärtävät, mistä on kysymys ja tekevät päätökset sen mukaan, että saataisiin Suomi tästä nousuun oikeasti.

Iisakki Palojärvi on seurannut Suomen sote-valmistelua länsinaapurista Haaparannalta.

– Aika sekaista on ollut sen 15 vuotta. Ei siellä oikein kukaan tiedä, mitä päättää. Kyllähän ne lupailee kaikkea, mutta siihenpä se sitten jääkin. Semmoista teatteria on minun mielestäni enimmäkseen.

Myös muuramelainen Janne Nieminen, 53, sanoo kyseessä olevan julkisuuden kalastelu ja vaalitemppu.

– Mielestäni tulevista vaaleista tuli tänään sote-vaalit. Luulen, että tuo teema kantaa vaaleihin asti päällimmäisenä. Onhan siellä totta kai muutakin, mutta näistä tuli, tai ehkä tehtiin sote-vaalit.

"Ehkä he halusivat lomalle vähän aikaisemmin"

Turkulainen Matti Rauramo kuulee hallituksen kaatumisesta Ylen toimittajalta.

– Olen äimänkäkenä. Kuulin sote-purkautumisen aamulla, mutta en olisi uskonut, että se tähän johtaa. Ilmeisesti asiassa on jotain isompia ristiriitoja, joista ei ole kerrottu.

Rauramo muistelee Sipilän sanoneen, että jos sote ei mene läpi, hän eroaa.

– Siinä mielessä tämä on periaatteessa ihan johdonmukainen, selkärankainen veto. Mutta aika jännä ajoitus kyllä.

Etelä-Kaliforniassa asuva Ville Vintola on yllättynyt hallituksen kaatumisesta. Hänen mukaansa on kurjaa, että stabiili yhteiskunta kohtaa tällaisia ongelmia. Vintola asuu ulkomailla ja kertoo, ettei hallituksen kaatuminen koske välittömästi hänen elämäänsä.

– Ehkä he halusivat lomalle vähän aikaisemmin.

Myös helsinkiläinen Helka Korhonen on yllättynyt soten kaatumisesta. Hän uskoi, että sote pusketaan läpi jollain tavalla.

– Vielä yllättyneempi olin hallituksen kaatumisesta. En ajatellut, että tähän olisi päädytty.

Erja ja Samuel Nousiainen Turusta ovat hieman hämmentyneitä päivän suuresta uutisesta, mutta uskovat, että eteenpäin mennään, vaikka hallitus kaatuikin.

– Työllisyys on kuitenkin parantunut. Sitä se Sipiläkin tänään esille toi, Erja sanoo.

– Sote-vääntöä on riittänyt ja kyllä ne sitä kuin käärmettä pyssyyn ovat ajaneet, Samuel jatkaa.

Lue myös:

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Kuntaliiton Hanna Tainio: Valinnanvapaus ei tulevaisuuden sotessa mene läpi – Väkisin yritetty liian suurta uudistusta

Soten kaatuminen ei yllättänyt, mutta epävarmuutta se tuo: "2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat mahdottomaan tilanteeseen"

Moni on nähnyt tunturipöllön vain Harry Potter -elokuvassa. Utsjokelaisen poromiehen Mika Länsmanin näköpiiriin tämä silmiä hivelevän kaunis ja valkoinen näky ilmestyi tällä viikolla.

– Olin tunturissa ajamassa porotokkamme luo. Huomasin, että moottorikelkkani vasemmalta puolelta ohitse lensi jotain, kertoo Länsman.

– Se lensi aika läheltä, 15–20 metrin päästä ja laskeutui suurin piirtein sadan metrin päähän. Se oli tunturipöllö ja olin niin iloinen, kun näin sen, hehkuttaa Länsman.

Poromiehenä Länsman liikkuu paljon maastossa eri vuodenaikoina. Silti tämä oli vasta toinen kerta, kun Länsman näki tunturipöllön.

– Ensimmäisen kerran näin sen 15 vuotta sitten. Olin ajamassa autolla tuiskussa tunturin yli kotiin. Sitten huomasin, kun valkoinen lintu lensi autoni edessä.

– Mietin, että mitä lokki tekee talvella keskellä tunturia. Hetken päästä tajusin, että sehän oli tunturipöllö, naurahtaa Länsman.

Tunturipöllöä voi lumitilannekin uhata – ”Vaikka iso lintu onkin, ei se kinoksen läpi sukella”

Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila on parhaillaan tarkastamassa toisen lintulajin pesintäreviirejä. Ollilan mukaan yksittäisiä tunturipöllöjä havaitaan silloin tällöin, mutta mitenkään runsaasti niitä ei ole.

Tunturipöllö on merkitty Suomen uhanalaisten eläinten Punaiseen kirjaan CR-merkinnällä, joka kertoo lajin olevan äärimmäisen uhanalainen.

– Huippusopulivuosina Suomessa on pesinyt 1–10 paria. Tunturipöllö pysyy CR-luokassa, koska sitä ei ole vielä todettu hävinneeksi Suomessa.

– Tunturipöllön kannat ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti. IUCN eli maailman luonnonsuojelujärjestö muutti sen luokitusta selkeästi vaarantuneeksi. Tunturipöllöjä on maailmassa paljon vähemmän kuin 15 vuotta sitten, kertoo Ollila.

On vaikeaa osoittaa syytä tunturipöllöjen kannan pienentymiselle. Yksi syy voi olla ilmastonmuutos.

– Ihminen ei suoranaisesti ole tunturipöllölle uhka. Yhtenä asiana tulee mieleen ravintotekijät, että onko muualla maailmassa myyrät ja sopulit vähentyneet. Niitähän tunturipöllö pääsääntöisesti syö.

– Keväällä taas lumiolosuhteet voivat olla sellaisia, ettei se pysty saalistamaan. Vaikka lintu onkin iso, niin eihän se hangen läpi pysty sukeltamaan, pohtii Ollilla.

Pelkää, ettei enää kolmatta kertaa tapaa tunturipöllöä

Toivo ei ole vielä hiipunut tunturipöllön tulevaisuuden suhteen. Viime syksynä havaittiin merkkejä siitä, että sopulien ja myyrien määrä oli lisääntymässä. Ne maistuvat tunturipöllölle parhaiten.

– Talven osalta en osaa vielä sanoa, mitä myyräkannoille on tapahtunut. Toukokuussa, kun lumet sulaa, osaan kertoa enemmän. Periaatteessa on mahdollista, että tunturipöllöjä tavataan taas.

Menneellä viikolla myös Länsi-Lapista kuultiin huojentavia uutisia.

– Enontekiöllä oli päästy näkemään tunturipöllö ihan vierestä, iloitsee Ollila.

Ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät ensimmäisenä arktisilla alueilla. Siksi myös arktisten lajien tulevaisuus huolettaa. Mika Länsman pohtiikin, tapaako hän enää kolmatta kertaa tunturipöllöä Utsjoen tuntureilla.

– Minua huolestuttavat kaikki ne uhanalaiset lajit, jotka ovat katoamisuhan alla, sanoo Länsman.

Kansanedustaja Paavo Väyrysen (tl.) jättäminen joidenkin Yleisradion vaaliohjelmien ulkopuolelle ei riko lakia, linjaa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin keskiviikkona tekemässä päätöksessään.

Väyrynen pyysi apulaisoikeusasiamiestä selvittämään, tekikö Ylen hallintoneuvosto asiassa lainvastaisen päätöksen, kun hän ei saanut Ylelle omaa puoluepäivää ja puheenjohtajatenttiä.

Ylen hallintoneuvosto päätti kokouksessaan 4. joulukuuta 2018 yleisistä periaatteista, joilla kevään eduskuntavaalit toteutetaan.

Periaatteissa esitettiin muun muassa, että kaikkien sillä hetkellä rekisteröityjen eduskuntapuolueiden tulee saada tilaisuus esittää näkemyksiään radion ja television vaaliohjelmissa sekä vaaleihin liittyvässä verkkopalvelussa.

Väyrysen Tähtiliike merkittiin puoluerekisteriin vasta Ylen hallintoneuvoston päätöksen jälkeen. Hän vaati Yleä osoittamaan Tähtiliikkeelle oma puoluepäivä.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan riittää, että Tähtiliike saa tilaisuuden esittää näkemyksiään pienpuolueille tarkoitetuissa radion ja television vaaliohjelmissa sekä vaaleihin liittyvässä verkkopalvelussa.

Jorvin kätilö Raakel Shapcott tuli kuuluisaksi siitä, kun hän käänsi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) pään kollegansa kanssa vuonna 2015.

Hallitus korvasi kilpailukykysopimuksessa sunnuntai- ja ylityökorvauksen leikkauksen niin, että lomarahasta nipistettiin.

– A-studion kätilöiden haastattelu oli puhutteleva ja sai minutkin vielä kerran miettimään, eiköhän tähän löytyisi kuitenkin keino ja niin se löytyi, Sipilä kertoi tuolloin.

Perjantaina Shapcott seurasi vapaapäivänään kiinnostuneena, kun koko hallitus erosi ja sote-ratkaisu kaatui. Hän kertoo, ettei sote-ratkaisun kaatuminen ollut yllätys.

– Tämä on ollut sen kaltaista rämpimistä, että jokainen on tiennyt, ettei tästä tule mitään, Shapcott kertoo kauppareissullaan puhelimitse.

• Tästä voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

Toisaalta Shapcottin mukaan on positiivista, että ratkaisua yritettiin viimeiseen asti.

– Jokainen haluaa tehdä työnsä ja yrittää viimeiseen asti. Luulen, että siinä on ollut lopussa jo uupumusta. Nyt tuli vain viimeinen piste. Jos järjellä olisi ajatellut, olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin. Siinä on ollut tunteet pelissä, ettei anneta periksi.

Maalaisjärkeä lisää

Raakel Shapcottin haastattelua kehuttiin aikoinaan, koska hän peräsi juuri maalaisjärkeä. Sitä olisi tarvittu hänen mukaansa myös sote-keskustelussa.

– Ihmiset haluavat kuulla, että joku sanoo monimutkaiset asiat maalaisjärjellä ja yksinkertaisesti. Ihmisillä ei varmaan enää ole selvillä, miksi sote-uudistusta tehdään eli että saataisiin rahaa perustasolle. Jonkun pitäisi sanoa ranskalaisilla viivoilla, mikä tämä homma on.

– Puhutaan valinnanvapaudesta ja maakuntamallista mutta ihmiset eivät tiedä, mitä valinnanvapaus sisältää. Se on kannustin toisille ja toisille pelotin, kun kukaan ei tiedä, mitä se sisältää.

Shapcottin mukaan uudistusta tarvittaisiin.

– Sisältöön puuttumatta on huono asia, ettei sote-ratkaisua tullut.

Kätilö yllättyi, että hallitus erosi näin lähellä vaaleja.

– Mitä hyötyä siitä on? Ehkä se on enemmän imagokysymys.

Millaisia terveisiä haluat pääministerille lähettää nyt?

– Nyt on ehkä vähän myöhäistä. Luulen, että ihan puhtaalta pöydältä ei kannata lähteä enää. Pitäisi käyttää hyvät asiat, joita on jo valmisteltu, tuli ehdotus keneltä tahansa ja lähteä kehittämään niitä rohkeasti. Toisaalta pitäisi nöyrästi katsoa niitä asioita, jotka eivät ole kansalaisten parhaaksi, ja unohtaa ne, oli se sitten kenen tahansa mielipide alun perin.

Sote-uudistuksen tarkoitus unohtui, kätilö arvioi.

– Uudistus oli tarpeellinen, sillä välikäsiin menee meillä liikaa rahaa: kaikenlaiseen johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun ja asiantuntijoihin. Potilaille ei jää tällä hetkellä rahaa.

Kaksi vaihtoehtoa

Sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitaan jokainen päivä. Miten ne nyt hoituvat, kun odotettu sote romahti?

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari toimi tammikuun loppuun saakka tulevan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen selvityshenkilönä. Hänen mukaansa kunnille jää käytännössä kaksi vaihtoehtoa lähitulevaisuudessa, koska sote kaatui.

Ne kunnat, jotka ovat lähellä keskuskaupunkia, lisäävät yhteistyötä. Jos kunta taas on etäämpänä keskuskaupungista, ne todennäköisesti ulkoistavat palveluita pitkillä sopimuksilla.

– Uuden hallituksen tärkein päätös on, ettei tätä yritetä tehdä yhdessä vaalikaudessa.

Toinen tärkeä asia on, että asia toteutettaisiin vaiheittain ja siihen sitoutettaisiin myös oppositio.

Ensimmäisessä vaiheessa perusterveydenhoitoa pitäisi vahvistaa.

Liikaa organisaatioita

Kätilön havaintojen pohjalta sote-uudistuksen pitäisi huomioida kaksi asiaa:

– Rahojen pitää tulla isommilta tahoilta, kun nyt kunnissa pyöritetään pikkurahaa. Päätöksenteon pitäisi taas olla siellä, ketkä töitä tekevät. Nyt on päinvastoin, Shapcott sanoo.

– Pikkurahaa pyöritetään kunnissa ja työntekijöille tulee päätökset aina seuraavalta portaalta tai jopa kaksi porrasta ylempää.

Kätilö vertaa tilannetta muurahaispesään.

– Katsotaan, että yksi muurahainen tekee töitä, mutta ei anneta sille lisää kavereita vaan lisää johtajia. Tämä on tilanne tällä hetkellä. On liikaa organisaatiota organisaation päälle. Tämä näkyy joka päivä kätilön työssä.

Miten se konkreettisesti näkyy?

– Ensin tulee määräys korkeammalta, että on säästettävä ja luovuttava tästä tai yhdistetään toimintoja. Kun on puoli vuotta hakattu päätä seinään, sanotaan että olitte oikeassa, mutta ei ole paluuta vanhaan. Nyt pitää vain tällä mennä. Tällaista on viime vuotenakin tapahtunut. Ensin päätetään, sitten kokeillaan.

Hän ei halua kertoa esimerkkejä tarkemmin, koska kyse on hänen työstään.

– Jotenkin sitä rahaa on aina raskaaseen hallintoon. Ihmettelen, miten sinne riittää, mutta tosi pieniin summiin ei riitä päivittäiseen työhön. Ne on ihan naurettavia summia, mistä säästetään.

Shapcottin mukaan työntekijöiltä pitäisi kysyä, miten voidaan toimia joustavasti ja potilasystävällisesti.

"Arkipäivää jo pitkän aikaa"

Kätilö Raakel Shapcott on huolissaan, miten tulevilla veronmaksajilla riittää rahaa hoivaan.

– Olisin huolestunut, jos menee siihen, että jos sinulla on rahaa, pääset hyvään hoitoon. Jos ei ole rahaa, et pääse hoitoon.

Raakel Shapcottin mukaan on harha, että yksityisellä saa aina hyvää hoitoa. Jotkut potilaat ovat ihmetelleet, kun julkisella on paremmat laitteet kuin yksityisellä.

Julkisella sektorilla lääkärit ja hoitajat tekevät laajasti työtehtäviä, mikä tuo kokemusta. Yksityisellä työtehtävät voivat olla kapeampia tai harvinaisia tapauksia tulee harvoin vastaan, kätilö arvioi.

Shapcott on törmännyt siihen, että potilaille on tehty väärä diagnoosi tai infektio on pitänyt hoitaa julkisella viikonloppuna, kun yksityinen lääkäri ei ole töissä.

– Meidän pitää olla parhaita, koska pitää hoitaa ne, jotka eivät pääse muualle hoitoon, tai joiden hoito on kämmitty muualla.

Viime aikoina on puhuttu paljon myös vanhushoidon tilasta. Kätilön mielestä nyt säästetään väärästä päästä.

– Onhan sitä rahaa, mutta kun se menee osinkoihin. Esperillä ja muilla raha on käytetty muualle, julkisella sektorilla on säästetty aina henkilökunnasta.

Vaikeutuuko kätilön työ nyt, kun sotea ei saatu aikaan?

– En usko, että se vaikuttaa. Jatkamme kuten ennenkin. Meille tulee aina uusia säästökohteita ja tehtäviä. Pitää tehdä nopeammin ja vähemmällä rahalla. Se on ollut arkipäivää jo pitkän aikaa ja se on koko ajan tiukentunut.

Keskustelu on auki 8.3.2019 klo 22. asti

.

Lue lisää:

Hallitus erosi, mitä nyt tapahtuu? Erittäin harvinainen tilanne Suomessa

Tämä haastattelu sai Sipilän muuttamaan mielensä – video

Sipilän pään kääntäneen kätilön evästys palkkaneuvotteluihin: Jo riittää säästötalkoot

1. Kuka maata nyt johtaa?

Maata johtaa nyt toimitusministeristö. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pyysi Sipilän hallitusta jatkamaan niin sanottuna toimitusministeristönä. Tämä tarkoittaa, että hallituksessa pysyvät samat ministerit, mutta heidän toimivaltansa pienenee. Toimitusministeristö voi hoitaa juoksevia asioita. Mihinkään uusiin poliittisiin hankkeisiin se ei voi ryhtyä, koska sillä ei ole enää täyttä poliittista valtaa. Sipilän hallituksesta olisi joka tapauksessa tullut toimitusministeristö vaalien jälkeen. Tapana on, että vanha hallitus toimii toimitusministeristönä niin kauan, kun uusi hallitus muodostetaan.

2. Miten käy vaalien, koska ne pidetään?

Vaalien ei käy kuinkaan. Ne pidetään kuten on suunniteltu 14. päivä huhtikuuta. Ehdokashakemusten käsittely on jo alkanut ja vaaliviranomaiset ovat aloittaneet työnsä. Koska vaaleihin on vain viisi viikkoa, ei ole syytä ryhtyä muodostamaan uutta hallitusta. Voit katsoa täältä vaaleihin ja äänestämiseen liittyvät päivänmäärät.

3. Miten soten kaatuminen vaikuttaa terveyspalveluihin? Saanko normaalisti lääkärihoitoa?

Soten kaatuminen ei vaikuta tämänhetkisiin terveyspalveluihin. Kaikki jatkuu kuten ennenkin. Ne sairaanhoitopiirit, joissa yhteistyötä ja kokeiluja on jo aloitettu, jatkavat myös palvelujaan normaalisti.

4. Ja mikä se sote nyt olikaan?

Sotesta on jauhettu niin kauan ja niin paljon, ettei ole ihme, jos merkitys hämärtyy. Soteen liittyy olennaisesti myös kaatuneen hallituksen ajama maakuntauudistus. Lyhyesti: Soten tarkoitus on uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut ja siirtää vastuu näiden tuottamisesta kunnilta maakunnille. Myös kiistelty valinnanvapauslaki liittyy soteen. Sen mukaan asiakas voisi valita hakeeko hoitoa julkiselta vai yksityiseltä puolelta. Lue lisää sotesta täältä.

5. Sotea on valmisteltu pitkään ja yhteistyötä on jo viritelty monissa sairaanhoitopiireissä ja maakunnissa. Meneekö kaikki työ nyt hukkaan? Aloitetaanko soten valmistelu vaalien jälkeen taas alusta?

Työ ei mene hukkaan, eikä valmistelua tarvitse aloittaa nollasta. Yle Uutisten soteen erikoistuneen toimittajan Tiina Merikannon mukaan sote-valmistelut ovat jo monin paikoin lähentäneet maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Yhteisistä toimintamalleista on puhuttu paljon, joten se on pohja, jolle rakentaa uutta sotea. Sillä aikaa, kun hallitukset ovat riidelleet, on yhteistyö ja kokeilut jo alkaneet monissa paikoissa ympäri Suomea.

6. Mitä soten valmistelu on tähän mennessä maksanut?

Soten valmisteluun kuluneesta summasta on esitetty erilaisia arvioita. Koska valmistelutyö on jakautunut niin monelle sektorille, tarkkaa summaa on vaikea sanoa koko maan osalta. Puhutaan kuitenkin sadoista miljoonista euroista. Koska tehty työ ei mene ainakaan kokonaan hukkaan, eivät rahatkaan ole palaneet turhaan. Sotea on perusteltu saatavilla säästöillä, mutta monissa laskelmissa säästöt on kumottu.

7. Soten tuloa on myös pelätty, voiko nyt huokaista helpotuksesta?

Ei voi. Vallitseva näkemys on, että Suomi tarvitsee jonkinlaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen. Uudistus on tehtävä, koska väestö ikääntyy entisestään. Soten kaatuminen tarkoittaa nyt sitä, ettei päätöksiä tarvitse runnoa hätiköidysti nopealla aikataululla. Soteen erikoistunut Ylen toimittaja Tiina Merikanto uskoo, että uutta sotea ryhdytään tekemään palastellen, vaiheittain ja kokeillen.

8. Oliko hallituksen kaatuminen vaalitemppu?

Sitä voi spekuloida. Sipilä korosti tiedotustilaisuudessa päätöksen olleen henkilökohtainen. Ylen politiikan toimittajan Matti Koiviston analyysissa todetaan, että keskusta oli matkalla veret seisauttavaan vaalitappioon, joten Sipilällä ei ollut menetettävää. Monien oppositiojohtajien kommenteista voi tulkita, että kyseessä oli juuri vaalitemppu tai vaalien läheisyyden aiheuttama paniikki.

Haluaisitko kysyä vielä jotain hallituksen erosta tai soten kaatumisesta? Voit kirjoittaa kysymyksesi keskusteluosioon. Pyrimme löytämään vastauksia kysymyksiinne. Keskustelu suljetaan tänään perjantaina klo 22.

Sote-uudistuksen kaatuminen aiheutti vyöryn

Tästä uutisesta tilanne lähti aamulla etenemään:

Ylen lähteiden mukaan perustuslakivaliokunta on lopettanut maakuntien tehtäviä säätävien lakien valmistelemisen.

Täksi aamuksi valiokunnalle oli tehty kokousvaraus mutta asialistaa ei ole julkaistu eikä kokousta pidetä, vahvistaa Ylen lähde.

Perustuslakivaliokunnan käsittelemä maakuntauudistuksen maku 2 -paketti on sidottu sote-uudistukseen. Jos toinen kaatuu, se kaataa toisen mennessään. Näin ollen koko sote-uudistus kaatuu.

Ylen tietojen mukaan puhemiesneuvosto on kutsuttu koolle klo 10 päättämään lakien valmistelun lopettamisesta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontuu parhaillaan ja käsittelee sote- ja maakuntalakeja. Sen oli tarkoitus lähettää lait eteenpäin perustuslakivaliokunnalle, jotta epäselvyydet perustuslaillisuudesta voitaisiin selvittää.

Aiheesta aiemmin:

Yksinkertainen opas sote-finaaliin: Tätä vuosikausia kestäneellä hankkeella tavoitellaan, ja näin se voisi vielä edetä

Sote-uudistus vaatii entistä enemmän aikaa – lakipaketin molemmat osat hyväksyttävä ennen kuin uudistus voi astua voimaan

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei kysellyt kollegoidensa mielipiteitä, kun hän päätti jättää hallituksensa eronpyynnön eilen perjantaina.

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) sai kuulla asiasta vastaa juuri ennen Sipilän tiedotetta.

– Tämä oli hänen ratkaisunsa. Itse en olisi toiminut samalla tavalla, hän sanoi tiedotusvälineille.

Samalla tiedon sai sinisten puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

– Pääministeri teki oman ratkaisunsa, ja me kunnioitamme sitä.

Ylen tietojen mukaan eduskuntaryhmien kokouksissa on kuultu kitkeriä kommentteja.

Keskustan kumppanit ovat olleet happamina.

Eilen kysymys kuului, kumpaa Sipilä on:

Onko pääministeri vastuunkantaja: poliittinen johtaja, joka tekee mitä lupaa? Toteuttiko hän ainoastaan tunnetun "tulos tai ulos" -lupauksensa juuri niin kuin olettaa saattaa?

Vai onko hän taktikoiva, kannatusmittauksista säikähtänyt puoluejohtaja, joka ei edes kanna vastuuta loppuun saakka? Johtaja, joka mieli nopeasti vaalikentille? Johtaja, joka näki puolueensa suosion vajoavan ennätyksellisen huonoihin lukemiin ja kansan antavan kovaa runtua imagotutkimuksissa?

Sipilä ei ainakaan jäänyt Helsinkiin lepyyttelemään muita puoluejohtajia. Hän suuntasi suoraan Riihimäen Prismaan tapaamaan kansaa.

Keskustan pää-äännekannattaja Suomenmaa summasi Sipilän ja hänen johtamansa puolueen kaksijakoista päätöstä eilisillä kirjoituksillaan. Toisaalta Sipilä "toteuttaa lupauksensa" ja "kantaa vastuuta" – mutta myös "virittäytyy jo vaalitaistoon".

Ja: "keskusta pääsee nyt repimään hajurakoa kokoomukseen". Kakkossijastakin käydään nyt lehden mukaan aivan uudenlaista kamppailua.

Hajuraon repiminen onkin keskustalle tärkeää. Keskustajohtoinen porvaripolitiikka on tuntunut monelle keskustaa äänestäneelle vaikealta.

Kenenkään ei tarvitse enää kantaa hallitusvastuuta. Äänestäjän näkökulmasta vaaliasetelma hämärtyy.

Viikonloppuna vaalikentillä hallituspuolueet kohtaavat hämmentyneitä kansalaisia. Heille on nyt selitettävää.

Keskusta voi sanoa, että kaikki kaatui kokoomuksen haluamaan valinnanvapauteen. Niin viesti kuului jo eilen perjantaina. Vastuuta on kannettu. Ensi vaalikaudella laitetaan peruspalveluita kuntoon. Maakuntavalmisteluahan voisi itseasiassa jopa jatkaa, koska kaikki puolueet olivat tälle melko suopeita Ylen erikoislähetyksessä.

Paitsi kokoomus. Sen teltalla vakuutellaakin, että kyllä tämä homma kaatui perustuslakivaliokunnassa maakuntauudistukseen ja "makukakkoseen". Valinnanvapaudessa ei ollut mitään vikaa.

Kun hallitus on koossa enää löyhänä toimitusministeristönä, näistä voidaan tapella myös ensi viikolla alkavissa Ylen puheenjohtajakeskusteluissa.

Kenenkään ei tarvitse enää varsinaisesti kantaa hallitusvastuuta. Äänestäjän näkökulmasta vaaliasetelma hämärtyy.

Sipilä ehti perätä vastuunkantoa muilta puolueilta ja vilautti jopa "pyöreää pöytää" sotesta. Mutta se on vain käsienpesuvettä.

Hallituksen erolla Sipilä saa todellisuudessa juuri käännettyä huomiota pois sotesta. Samalla hän yrittänee katkaista siteensä riippana roikkuvaan, huonomaineiseen uudistukseen. Keskusta esittelee jo uutta sote-malliaan kansalaisille.

Ei kukaan tätä sotea lähde pelastamaan. Miksi siis kukaan lähtisi pyöreään pöytään, josta ei löydy vetovastuuta haluavia?

Hallituksen erolla Sipilä saa todellisuudessa juuri käännettyä huomiota pois sotesta. Samalla hän yrittänee katkaista siteensä riippana roikkuvaan, huonomaineiseen uudistukseen.

Viime eduskuntavaalien alla hallituspuolueet ryhtyivät kaatamaan omia esityksiään eduskunnan suuressa salissa. Parlamentaarinen sotekin kaatui, ja oppositiossa istuvan keskustan kannatus nousi. Juha Sipilän taktiikkana oli tuolloin pysytellä sopivan etäällä. Nyt sama taktiikka olisi tarjolla Antti Rinteelle (sd.)

Pääministerin pestiä havitteleva Rinne pohtii varmasti, mistä SDP saisi sopivan hallituskumppanin. Sote on jälleen seuraavan hallituksen pöydällä.

Keskusta haluaa maakunnat, mutta haluaako kärsinyt puolue hallitukseen?

Kokoomus haluaa valinnanvapauden, mutta suostuisiko SDP siihen millään?

Lue lisää:

Juha Sipilä: "Kyllä tämä sote oli tässä – nyt lähtee parta"

Hallitus kaatui – katso päivän tapahtumat kahdessa minuutissa

Sote-uudistuksen pitkä kuolinkamppailu – näin viimeiset päivät etenivät

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Voit keskustella aiheesta klo 22:een saakka.

Argentiinalaisen ex-jalkapalloilijan Diego Maradonan huumevieroitusvuodet Kuubassa ovat tuottaneet yllätyksellistä hedelmää.

Maradona aikoo tunnustaa kolme lasta, jotka saivat alkunsa maassa vuosina 2000–2005. Jalkapallolegenda kävi tuolloin Kuubassa hoidattamassa kokaiiniriippuvuuttaan.

Tunnustamisen jälkeen 58-vuotiaalla Maradonalla on virallisesti yhteensä kahdeksan lasta.

Hänen 29-vuotias tyttärensä Giannina kommentoi uusia sisaruksiaan Instagramissa:

– Kolme vielä, ja sinulla on koossa 11 hengen joukkue. Kamoon, pystyt siihen! Giannina kirjoitti. Hän on syntynyt Maradonan avioliitosta Claudia Villafanen kanssa. Liitto päättyi vuonna 2003.

Maradona väitti vuosia, ettei hänellä ole muita lapsia kuin kaksi tytärtä Villafanen kanssa. Jälkeläisiä on kuitenkin ilmaantunut koko ajan lisää.

Kuubalaislasten lisäksi jalkapalloilija on tunnustanut Diego Juniorin, 32, ja Janan, 22, taisteltuaan heidän äitiensä kanssa pitkään oikeudessa. Lisäksi hänellä on kuusivuotias poika Diego Fernando suhteestaan Veronica Ojedan kanssa.

Maradona matkustaa lakimiehensä mukaan lähiaikoina Kuubaan tunnustamaan uudet lapsensa.

Musiikin tekeminen onnistuu helposti vaikka olohuoneessa, mutta kun halutaan soittaa, syntyy meteliä. Äänekkäimpiä soittimia ovat rummut, jotka kuuluvat ilman sähköistä äänen vahvistustakin.

Vaikka tekisi elektropoppia pelkällä tietokoneella, on sitäkin jossain vaiheessa testattava ilman korvakuulokkeita.

Soittoharrastus ja bändeissä soittaminen on suosittua joka ikäpolvessa, joten treenikämpille riittää kysyntää. Markkinarako on huomattu monissa kaupungeissa.

Riittävän tilavaa ja äänieristettyä huonetta tarvitaan mm. siksi, että varusteet ja vaatimukset kasvavat. Esimerkiksi raskaan rockin rumpalin setti on vuosien varrella kasvanut. Vaikka tyylissä yleisesti käytettävä tuplabassorumpu voidaan korvata näppärällä vaijeripedaalilla, on tom-tomrumpujen rivistö ja symbaalivalikoima silti yhä suurempi.

Treenikämpäksi halutaan kunnon tilat myös siksi, että musiikin pitää jytistä niin että tuntuu.

Paksut kipsiseinät ja kelluva lattia

Hyvää treenitilaa voi olla vaikea löytää. Ellei satu olemaan niin onnekas, että bänditila löytyy omasta takaa, on myös muutamia yksityisiä toimijoita, jotka tarjoavat soittajille työtilaa.

Helsingin seudulla sellaisia ovat esimerkiksi Musahotelli ja Bändikämpät. Sound-Inn tarjoaa soittajille vuokratilaa Helsingin lisäksi Tampereella ja Lahdessa.

Tampereen Kalevassa toimii Musakeskus, jonka rakennuksen sisällä on panimo, ravintola ja vuokrattavaa toimistotilaa. Myös bändikämppiä on tarjottu vuokralle jo kolmisen vuotta.

Nyt mummot käväisevät jo pubissamme drinksuilla ja hyvin menee. Matti Sarlin

Toiminnan alkaessa bändikämppiä markkinoitiin, nyt ei enää tarvitse.

– Kysyntää on. Vaikka ei ole mainostettu, niin joka viikko kysellään bänditiloja, kertoo Matti Sarin Musakeskuksesta.

Talossa on soittotilaa kahdessa kerroksessa, yhteensä noin 1 000 neliötä. Kämppiä on kolmisenkymmentä. Monessa niistä soittaa ainakin kaksi bändiä, joten on helppo päätellä, että ovien takana musisoi useita kymmeniä soittajia.

– Pienin kämppä on 20 neliötä, mihin sopii kahden bändin kamat. Isommat kämpät ovat yli 30 neliötä.

Joka neliö on harkiten täytetty, tiloja esittelevä Sarin kertoo. Yhteinen käyttö vähentää kustannuksia.

Koputamme ovelle ja paksu ovi aukeaa. Vastaan lyö meteli: tilassa treenaa toistaiseksi vailla nimeä oleva yhtye. Laji on hevimetalli tai jokin sen alalaji.

Musiikintyylit ovat näinä aikoina moninaiset. Niin myös soittajat.

– Meillä löytyy soittajia joka lähtöön. Ikähaarukkakin on kaksikymppisistä kuusikymppisiin, Sarin kertoo.

Koska moni bändi harjoittelee samaan aikaan, on ollut pakko panostaa äänieristeisiin.

Kipsiä on seinissä monikertainen määrä tavalliseen seinään verrattuna. Samoin lattia on kelluvaa mallia, joten ääni ei kulje rakenteita pitkin.

– Kunnollisten soittokämppien rakentaminen on kymmeniä kertoja kalliimpaa kuin toimistotilojen tekeminen, Sarin sanoo.

Kämpästä pidetään tiukasti kiinni

Soittajille soittokämpän saanti on onnenpotku, eikä tilasta haluta luopua.

– Parin vuoden aikana on ehkä kerran yksi kämppä tyhjentynyt. Kämpästä pidetään yleensä viimeiseen asti kiinni. Vaikka bändi hajoaisi, joku jäsen siitä kasaa uuden ja tila pysyy hallinnassa, Sarin sanoo.

– Sana myös kiertää soittajien kesken, joten vuokralaisia ei tarvitse haalia.

Musakeskus aikoo rakentaa lisää soittotilaa, mutta tällä hetkellä piirustukset ovat byrokratian rattaissa.

Mummot kavahtivat aluksi

Kun vanhaan punatiiliseen rakennukseen Tampereen Kalevassa alettiin remontoida Musakeskuksen liiketilaa kolmisen vuotta sitten, olivat naapurit varauksellisia.

– Naapurin senioritaloissa aluksi nikoteltiin, että mitähän tästäkin tulee, Matti Sarin kertoo.

– Vaikka rokkarit saattavat näyttää tatuointeineen ja lävistyksineen pelottavilta, niin kuosin alla on lempeitä tyyppejä, hän vakuuttaa. Mitään pahaa sanottavaa ei vuokralaisista ole.

– Nyt mummot käväisevät jo pubissamme drinksuilla ja hyvin menee.

Talon sisälläkään ei järjestyshäiriöitä ole ollut, eikä mitään kaljanjuontivalvontaa tarvita.

– Eletään niin kuin muuallakin. Ja ottavathan urheilijatkin palautusjuomaa, Sarin huomauttaa.

Muutakin kuin bändisoittoa

Treenikämpät käyvät myös opetustiloiksi. Toni Lehmuskallio antaa rumputuntia Markku Pohjolalle, joka haluaa perehtyä triolikompin erilaisiin bassovaihtoehtoihin.

– Tilat soveltuvat tähän mitä parhaiten. Tänne voi tulla koska tahansa eikä häiriöitä ole, Lehmuskallio kehuu.

Kun käytävän ovia availlaan, löytyy huoneista myös akustisen kitaran opetusta.

Myös äänityötä tekeville on paksuseinäinen työhuone tarpeen. Miksaus ei onnistuisi, mikäli äänieristys ei toimisi.

Helsingissä huono tilanne

Soittotilat ovat kortilla siellä, missä ihmisiä on muutenkin paljon. Jos Tampereella soittokämpiksi ja erilaisiksi työtiloiksi hyvin soveltuvat vanhat teollisuuskiinteistöt ovatkin olleet liipaisimella asbesti- ja muiden ongelmien takia, niin tilanne Helsingissä on vielä huonompi. Kaapelitehtaan soittokämpät ovat uhan alla.

– Nosturi puretaan, se tietää suuria ongelmia. Mistä löytyisi korvaavia tiloja, Jaakko Kämäräinen Muusikkojen liitosta huokaa.

– Usein tarjolla olevat tilat ovat ankeita, äänieristeet ovat huonot tai huone on ikkunaton loukko. Ja silti vuokraa saatetaan pyytää 20 neliön kämpästä tonnin verran.

– Ihanteellisen treenikämpän läheisyydessä olisi tietysti kahvila, freelancebasisti Kämäräinen haaveilee.

Savossa on väljempää

Kuopiossa treenikämppien saatavuus on hyvä. Soitinlaitehuoltoalan yrittäjä Jaakko Turunen vuokraa 20–30 neliön kokoisia tiloja.

Vuokralaisia on tällä hetkellä alle sata. Vuokra kerätään jokaiselta henkilöltä erikseen, ei siis bändikohtaisesti.

– Tilat on tarkoitettu ainoastaan yhtyeille, ei yksittäiselle soittajalle, vaikka niitäkin joskus kysytään.

Kaikki eivät harrastuksen alkuvaiheessa tarvitse äänieristettyä tilaa. Musiikin trenditkin vaihtuvat. Moni nuori musiikin harrastaja tekee musiikkia kotonaan.

– On myös elävän musiikin paikkoja, joissa varsinaista bändiä näkee tuskin koskaan, enempi musa hoidetaan läppäri-räppäri-pohjalta, kertoo Turunen. Hänellä on vuokralaisista hyviä kokemuksia.

Turunen on harkinnut toiminnan laajentamista, mutta se on jäänyt.

– Näyttää siltä, että haja-asutusalueilla Kuopion ympärillä on tyhjiä varastoja tai muita tiloja helposti saatavilla, joten harrastustiloista ei liene puutetta, hän arvioi.

Kun Tero Lindqvist palasi alkuviikosta lomamatkalta Intiasta, hän odotti pääsevänsä nukkumaan. Matkustamista oli takana 30 tuntia. Sitten soi puhelin.

– Sain juuri kotioven kahvasta kiinni, kun elokuvateatterini työntekijä soitti. Hän sanoi, että nyt on paha tilanne, ambulanssi ja paloauto ovat paikalla. Siihen tippui matkalaukku, Lindqvist kertoo.

Lindqvist omistaa Kotkassa kaksi elokuvateatteria, Kinopalatsin ja Trion. Kinopalatsin popcorn-kone oli syttynyt palamaan.

Toinen työntekijä oli yrittänyt sammuttaa tulipaloa ensin sammutuspeitteellä, mutta kone oli siihen liian iso. Niinpä työntekijät olivat tyhjentäneet vaahtosammuttimen teatterin aulaan. Palomiehet olivat tuoneet paikalle isot puhaltimet.

– Olin tietysti ensin huolissani siitä, oliko kenellekään sattunut mitään. Minua ei ensin päästetty sisään sankan savun vuoksi. Rakennus on vanha, eikä siinä ole savunpoistoluukkuja.

Savua hengittäneet työntekijät pelastivat talon

Tulipalo syttyi maanantaina iltapäivällä, joten näytökset eivät olleet vielä alkaneet eikä paikalla ollut asiakkaita. Kaksi työntekijää oli kuitenkin hengittänyt savua. Lindqvist kiittelee henkilökunnan toimintaa.

– Palomestari kertoi, että he onnistuivat estämään erittäin pahan tulipalon. Samassa talossa on paljon asuntoja.

Kun Lindqvist pääsi teatteriin sisään, aula oli vaahtosammuttimen jäljiltä valkoinen ja teatterissa oli pistävä haju.

Lindqvist oli huolissaan etenkin Kinopalatsin valkokankaasta, koska savua oli paljon myös salin puolella.

– Teimme kankaaseen valomittaukset ja luojan kiitos, eroa entiseen ei ollut. Kankaat teetetään aina mittojen mukaan ja niissä on kahden tai kolmen kuukauden toimitusaika. Teatteri olisi ollut pitkään kiinni.

En ole ikinä kuullut, että elokuvateatterin popcorn-kone olisi syttynyt tuleen. Aku Jaakkola

Kinopalatsi oli silti suljettava, koska paikat piti siivota perusteellisesti. Osa näytöksistä peruttiin ja osa siirrettiin esitettäviksi Kotkan toiseen elokuvateatteriin Trioon, jonka saleissa on pienemmän valkokankaat kuin Kinopalatsissa.

– Captain Marvelin ensi-illan piti olla täällä keskiviikkona, ja siihen oli varattu hirmuinen määrä lippuja ennakkoon. Kotkassa on aika paljon Marvel-faneja, jotka haluavat nähdä elokuvan suurelta valkokankaalta. Suurin osa heistä jäi odottamaan Kinopalatsin aukeamista.

Samat koneet muuallakin käytössä

Popcorn-koneiden tulipalot ovat erittäin harvinaisia. Sanomalehti Kaleva uutisoi vuonna 2006, kuinka Finnkinon teatteri Oulussa oli jouduttu evakuoimaan kärynneen popcorn-koneen vuoksi. Ylikuumenemiset tapahtuivat kesällä ja uudestaan joulukuussa.

Suomen elokuvateattereiden liiton toiminnanjohtajana yli kymmenen vuotta toiminut Tero Koistinen sanoo, ettei ole kuullut popcorn-koneen syttyneen tuleen ennen Kotkan tapausta.

– Kaksi kertaa on käynyt niin, että digiprojektorin lamput ovat räjähtäneet. Niistäkään ei ole ollut asiakkaille vaaraa, Koistinen sanoo.

Kotkan elokuvateattereissa on samanmerkkiset Cretorsin popcorn-koneet kuin esimerkiksi Biorexin teattereissa. Palanut kone oli melko uusi, sillä se oli hankittu vuonna 2013.

– En ole ikinä kuullut, että elokuvateatterin popcorn-kone olisi syttynyt tuleen. Tämä herättää kyllä ajattelemaan, koska tulipalon syttyminen on tietysti mahdollista kovissa lämpötiloissa. Hyvä, että syttymissyy tutkitaan perusteellisesti, toteaa Biorexin toimitusjohtaja Aku Jaakkola.

Kattila kuumeni liikaa

Tässä vaiheessa on selvinnyt, että Kinopalatsin tulipalon syynä oli todennäköisesti tekninen vika.

– Kattilan ei pitäisi päästä kuumenemaan tietyn lämpötilan yli. Ylikuumenemissuoja ei jostain syystä toiminut, Tero Lindqvist toteaa.

Hän arvioi, että tulipalosta koituu 15 000–20 000 euron vahingot. Vakuutus korvaa niistä suurimman osan.

Mies on paiskinut koko viikon ympäri. Kinopalatsiin on hankittu uudet hyllyköt ja lipputulostimet. Herkkuosasto on uusittu ja teatteri on pesty lattiasta kattoon.

– Rakenteisiin ei onneksi tullut vaurioita. Tulipalosta ei ole enää mitään merkkejä.

Nurkassa seisoo jo uusi popcorn-kone. Sen työt alkavat tänään lauantaina, kun Kinopalatsin ovet avautuvat taas yleisölle.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on kutsunut kaikki eduskuntaryhmät koolle ensi tiistaiksi neuvottelemaan hallitustilanteesta.

Kaikkonen aikoo ehdottaa, että nykyinen hallitus jatkaa toimitusministeristönä. Kaikkonen perustelee esitystään eduskuntavaalien läheisyydellä.

– Arvioni mukaan tässä tilanteessa ei ole edellytyksiä aloittaa hallitusneuvotteluja poliittisen hallituksen muodostamisesta, Kaikkonen kirjoittaa kutsussaan.

Toimitusministeristö jatkaisi, kunnes uusi hallitus on vaalien jälkeen muodostettu.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti eilen hallituksensa eronpyynnön. Syynä oli soten kaatuminen.

Presidentti Sauli Niinistö pyysi heti tuoreeltaan Sipilän hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus hoitaa lähinnä juoksevia asioita.

Toimitusministeristöllä on muodollisesti sama toimivalta kuin hallituksella ennen sen eronpyyntöä. Toimitusministeristö ei kuitenkaan enää toteuta hallitusohjelmaa tai voi esimerkiksi sitoa seuraavaa hallitusta kauaskantoisilla aloitteilla.

Kaikkonen kertoo kutsussa, että asiasta on oltu yhteydessä oikeuskansleriin. Kaikkonen on keskustellut tilanteesta myös presidentti Niinistön kanssa.

Lue lisää:

Hallitus erosi, mitä nyt tapahtuu? Erittäin harvinainen tilanne Suomessa

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Sote-uudistuksen pitkä kuolinkamppailu – näin viimeiset päivät etenivät

Pienet jalat tömisevät lattiaan Bonaccorsojen kotona Roomassa. Kaksivuotias suurisilmäinen Francesco-poika juoksee ympäriinsä ilosta kiljuen. Lopulta hän hyppää äitinsä Gaian syliin ja pääsee pitkään halaukseen.

Ovikello soi tämän tästä, ja Gaia Bonaccorson on kiirehdittävä avaamaan.

Sisään lappaa perheenjäsen toisensa perään. Isovanhemmat tulevat lapsia katsomaan, sitten töistä palaa aviomies. Pian pöydän ääressä koolla on lähes koko perhe.

Bonaccorsojen koti sijaitsee keskustan ulkopuolella rauhallisessa, nuorten perheiden suosimassa Bufalottan kaupunginosassa. Olohuoneen pöydälle on tuotu rouskuvia frappe-keksejä, joita vieraat napsivat.

44-vuotias Gaia Bonaccorso istuu pöydän ääreen. Hän on luvannut kertoa, miksi ei ole halunnut ottaa Francesco-pojalleen kuin seitsemän Italian lainsäädännön edellyttämistä kymmenestä rokotteesta.

Bonaccorson mukaan päätös on ollut monen tekijän tulos.

Yksi syy on Bonaccorson mukaan se, että hän on nähnyt läheltä lääkeyhtiöiden toimintatavan eikä pidä siitä. Nykyään Bonaccorso työskentelee kiinteistöalalla, mutta aiemmin hän oli 20 vuotta suuressa amerikkalaisessa lääkeyhtiössä.

– Lääkeyhtiöillä on valtavasti valtaa ja ne tavoittelevat voittoa. Se saa miettimään, tarvitsemmeko kaikkia meille suositeltuja lääkkeitä oikeasti, hän sanoo.

Gaia Bonaccorsolla on yliopistokoulutus, ja myös hänen lähipiirissään moni on hyvin koulutettu. Useat tuttavista ovat kyseenalaistaneet rokotteita jo pidempään.

Bonaccorson mukaan yhden tuttavan lapsen epäillään sairastuneen rokotteesta. Myös biologiystävä on useaan otteeseen vihjannut rokotteiden sivuvaikutuksista terveydelle.

Bonaccorso kokee, ettei ole saanut lääkäreiltä asianmukaista tietoa rokotteiden mahdollisista haitoista.

– Jotkut lääkärit myöntävät riskit, toiset eivät. Aiempi lastenlääkärini ei ottanut huoltani tosissaan, Bonaccorso sanoo.

Silti hän haluaa korostaa, ettei kuulu varsinaisesti rokotteita vastustaviin. Hän kertoo osallistuneensa kerran rokotevastaisen liikkeen mielenosoitukseen mutta huomanneensa heti, että ajatukset olivat liian jyrkkiä.

Rokotepakko kuitenkin epäilyttää.

– Miten kaksivuotiaan lapseni puolustusjärjestelmä kestää tämän? Miksi aiemmin rokottaminen ei ollut pakollista ja nyt se yhtäkkiä on, hän miettii.

Nyt Bonaccorsoon kohdistuu painetta. Puoliso kannustaa häntä viemään Francesco-pojan pian rokotettavaksi, ja olohuoneessa myös keskusteluun liittyvä äiti alkaa kyseenalaistaa tyttärensä valintaa.

– Jos Francescoa ei pian rokoteta, hänet voidaan ajaa pois päiväkodista, Gaia Bonaccorso sanoo.

Italiassa toissa vuonna säädetty laki määrää, että julkisessa koulussa ja päivähoidossa kaikilla lapsilla on oltava rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Jos niitä ei ole, luvassa on seuraamuksia.

Rokotteista ja rokotekriittisyydestä on puhuttu Suomessakin tämän tästä. Viime vuonna Pohjanmaalla ilmeni rokottamattomien lasten tuhkarokkotapauksia, joiden taustalla oli seudulla levinnyt rokotevastaisuus.

Pari vuotta aiemmin tuhkarokko yhdistyi suomalaisessa keskustelussa nimenomaan Italiaan. Moni Suomessa kesällä 2016 todetuista tartunnoista oli tullut matkalla Italiassa tai italialaiselta Suomessa.

Italian tilanteesta huolestuivat muutama vuosi sitten sekä Maailman terveysjärjestö WHO että Euroopan unioni, koska maan rokotuskattavuus oli kansainvälisiin suosituksiin nähden matala.

Tuhkarokkoa vastaan annettavan rokotteen kattavuus laski Italiassa vuosina 2010–2017 yli 90:stä alle 85 prosenttiin. Maailman terveysjärjestö suosittaa 95 prosentin kattavuutta laumasuojan aikaansaamiseksi.

Laumasuojalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa riittävän suuri osa ihmisistä on rokotettu sairautta vastaan, mikä estää sairauden leviämisen. Myös rokottamattomat ja tartunnoille alttiimmat saavat epäsuoran suojan sairastumiselta.

Tuhkarokko on helposti tarttuva yleisinfektio, josta voi seurata vakavia jälkitauteja. Erityisen vaarallinen se on niille, joiden puolustuskyky on syystä tai toisesta heikentynyt.

Italiassa tuhkarokkotartuntoja on esiintynyt 2010-luvulla enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, joskin vaihtelevasti. Esimerkiksi vuonna 2011 tapauksia oli lähes 5 200, kun taas vuonna 2015 niitä oli 256.

Viime vuosina tuhkarokko on alkanut herättää huolta Euroopassa laajemminkin. Vuonna 2016 tartuntoja havaittiin Euroopan maissa vajaat 3 800, mutta seuraavana vuonna niitä oli jo 14 600. Tuhkarokkoon kuoli noina vuosina yhteensä 43 ihmistä.

Italia oli tilastoissa Romanian ohella kärkipäätä: tartuntoja oli vuonna 2017 epidemiaksi asti, noin 5 000. Sairastuneista neljä kuoli.

Miksi rokotuskattavuus pääsi Italiassa putoamaan niin alas?

Siihen on monta syytä, sanoo epidemiologiaan erikoistunut lääkäri ja Pisan yliopiston professori Pier Luigi Lopalco.

– Julkinen terveydenhuolto on heikoissa kantimissa, ja rokotteista tietoa kaivanneet vanhemmat ovat peloissaan, sillä he eivät ole saaneet vastauksia kysymyksiinsä. Talouskriisi pahensi tilannetta ja vei resursseja, hän sanoo.

Tämä näkyy Lopalcon mukaan esimerkiksi neuvoloissa. Ne ovat rokotetiedon jakamisen ytimessä mutta eivät toimi niin hyvin kuin niiden pitäisi. Kun vanhemmat eivät saa tarpeeksi tietoa rokottamisesta, he hakevat sitä muualta – joskus keskustelupalstoilta ja muilta kuin terveysalan ammattilaisilta.

– Italiassa rokotevastaisella liikkeellä on pitkä historia. Se sai elää vapaasti vuosikausia, väärää tietoa levittäen. Viranomaiset olivat hampaattomia eivätkä kyenneet puuttumaan siihen, Lopalco sanoo.

Käännekohta rokotteisiin suhtautumisessa nähtiin vuonna 2012, kertoo Lopalco.

Tuolloin Riminin maakunnassa sijaitseva tuomioistuin pohjasi päätöksensä brittilääkäri Andrew Wakefieldin vuoden 1998 tutkimustuloksiin. Oikeus katsoi, että paikallisen pariskunnan pojan vuonna 2002 saamalla autismidiagnoosilla oli yhteys hänen saamaansa MPR-rokotteeseen.

Wakefield oli pyrkinyt esittämään, että MPR-rokotteella ja autismilla oli yhteys. Hänen väitteensä on sittemmin osoitettu virheellisiksi, ja hän on menettänyt lääkärinoikeutensa.

Kolme vuotta myöhemmin vetoomustuomioistuin kumosi riminiläisoikeuden tuomion perusteettomana. Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua.

Rokotevastaisia liikkeitä nousi Italiassa kuin sieniä sateella, Lopalco muistelee.

– Jopa valtakunnallisilla televisiokanavilla oli keskusteluohjelmia, joihin kutsuttiin ihan ketä vain puhumaan rokotteista. Kerran mielipidettä kysyttiin jopa DJ:ltä, jolla ei ollut mitään tieteellistä taustaa, Lopalco kuvaa.

Hänen mukaansa rokotteiden kyseenalaistaminen ei ole vain pienen ryhmän kapinointia. Yleinen hämmennys on saanut myös keskiluokkaiset, koulutetut italialaiset epäröimään.

Kun Italian tuhkarokkotilastot muuttuivat yhä rumemmiksi, maalla alkoi olla niskassaan kansainvälinen paine tehdä jotain rokotuskattavuuden nostamiseksi.

Niinpä Italian parlamentti hyväksyi kesällä 2017 uuden rokotuslain, joka kantoi keskustaoikeistolaisen terveysministerin Beatrice Lorenzinin nimeä. Lakia perusteltiin pyrkimyksellä vastata Maailman terveysjärjestön suosituksiin.

Lorenzin-lain mukaan julkiseen päivähoitoon ja kouluun pääsevät vain lapset, jotka ovat saaneet kaikki rokotusohjelman rokotteet. Koululaisten vanhempia uhkaa satojen eurojen sakko, jos he eivät puolen vuoden sisällä esitä todistusta lain määräämistä rokotuksista.

Laki myös lisäsi rokotusohjelmaan aiempien neljän rokotteen rinnalle kuusi muuta rokotetta.

Aiemmin rokotusohjelmaan kuuluivat jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, polio- ja B-hepatiitti-rokotteet. Niiden lisäksi pakollisiksi 0–16-vuotiaille tulivat hinkuyskä-, vesirokko- ja hib-rokote sekä sikotauti-, vihurirokko- ja tuhkarokkorokotteen yhdistelmä MPR.

Bonaccorsojen kotona äiti ja poika ovat siirtyneet Francescon huoneeseen leikkimään pikkuautoilla. Keittiössä liedellä porisee illallispasta, ja olohuoneessa isovanhemmat ovat istuneet sohvalle katselemaan vanhoja valokuvia.

Gaia Bonaccorso kertoo murehtineensa kaksivuotiaansa tulevaisuutta hoitopaikassa sen jälkeen, kun hän teki päätöksen jättää antamatta pojalle MPR-rokotteen.

– Päiväkodissa kysyttiin rokotustodistusta, kun ilmoitin pojan hoitoon, Bonaccorso sanoo.

Tämä tapahtui syyskuussa 2017, kun Lorenzin-laki oli vasta tullut voimaan. Päiväkodin henkilökunta huomasi Francesco Bonaccorson puuttuvan rokotteen ja huomautti asiasta.

– Kerroin heille, että Francesco on rokotejonossa, mikä oli totta, Bonaccorso sanoo nyt, puolitoista vuotta myöhemmin.

Kun Lorenzin-laki tuli voimaan, rokotuskeskukset ruuhkaantuivat. Perheet joutuivat odottamaan pitkään rokotusaikoja. Moni rokotepakosta huolestuneista vanhemmista, Bonaccorso mukaan lukien, sai näin aikalisän.

Oman aikalisänsä järjesti myös Italian uusi hallitus, joka aloitti kesäkuussa 2018.

Hallituksen populistipuolueet Viiden tähden liike ja La Lega ovat molemmat esittäneet rokotekriittisiä kantoja. La Legan johtaja, sisäministeri Matteo Salvini on esimerkiksi sanonut, että kymmenen rokotetta on liikaa ja niiden ottaminen voi olla jopa haitallista.

Hallitukseen noustuaan puolueet nostivat pöydälle vuotta aiemmin säädetyn rokotelain ja kertoivat haluavansa kumota sen.

Lopulta ne päätyivät vain löyhentämään lakia: vanhemmat saivat kuluvan maaliskuun alkupuolelle asti aikaa esittää virallisen rokotustodistuksen päiväkodissa ja koulussa. Väliaikana myös vapaamuotoinen todistus on kelvannut.

Sekava tilanne on pitänyt koulut ja vanhemmat epätietoisina.

Uusimman käänteen myötä lapset ovat voineet edelleen käydä julkisissa päiväkodeissa ja kouluissa rokottamattomina. Joillain paikkakunnilla rokottamattomia lapsia on kuitenkin ehditty jo sulkea ulos päiväkodeista. Vanhempia on myös jäänyt kiinni siitä, että he ovat toimittaneet kouluille väärennettyjä rokotustodistuksia.

Tilastojen valossa rokotepakko on ollut menestys. Italian terveysviranomaisten mukaan rokotuskattavuus 0–6-vuotiaiden keskuudessa on parantunut Italiassa lain säätämisen jälkeen. Useissa maakunnissa päästään jopa 95 prosentin yleiseen kattavuuteen.

Tuhkarokkorokotteen kattavuus on noussut esimerkiksi vuonna 2015 syntyneiden kohdalla lähes 92 prosenttiin. Kasvua edellisvuoteen on liki 4,5 prosenttiyksikköä, ilmenee terveysministeriön tiedoista.

Viime vuonna tuhkarokkoa tavattiin kuitenkin Italiassa vielä runsaasti, yli 2 500 tapausta. Koko Euroopassa tartuntoja oli yhteensä yli 80 000, joista suurin osa Ukrainassa.

Italian lisäksi rokotelakeja on kiristetty 2010-luvulla esimerkiksi Kaliforniassa ja Australiassa. Myös Euroopan maissa rokotepakko on yleistynyt viime vuosina.

Italian lisäksi esimerkiksi Ranskassa tuli voimaan viime vuoden alusta laki, joka nosti rokotteiden määrän suositelluista kolmesta yhteentoista pakolliseen rokotteeseen.

Suomessakin on käyty keskustelua rokotepakosta. Toistaiseksi suuri osa poliitikoista ja viranomaisista on kertonut julkisuudessa, ettei kannata sitä. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi joulukuussa, että rokotuskattavuuden parantaminen pakottamalla voisi lisätä "ideologista rokotusten vastustamista".

Professori Pier Luigi Lopalcon mukaan moni italialainen lääkäri on tyytyväinen rokotepakkoon.

– Se helpottaa heidän käytännön työtään. Kun rokotus on pakollinen, heiltä ei mene aikaa epäröivien vanhempien suostutteluun, Lopalco sanoo.

Hänen mukaansa pakko toimii hyvin nimenomaan Italian kontekstissa.

– Kaksi vuotta sitten olisin sanonut, että olen tällaista vastaan. Mutta olen muuttanut mieleni, Lopalco kertoo.

Lopalcon mukaan rokotepakkoa tulee käyttää apuna vain poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun rokotuskattavuus laskee hyvin matalalle eikä pelkkä valistus riitä.

Rokotepakkoa vastustavat edelleen myös jotkut arvostetut lääkärit.

Yksi heistä on epidemiologi ja tutkijalääkäri Franco Berrino. Berrino on Italiassa tunnettu syöpätutkija, joka on vieraillut myös Suomessa.

Ylelle Berrino haluaa korostaa, ettei hän missään nimessä ole rokotevastainen. Hän sanoo kannattavansa harkittua rokotuspolitiikkaa.

– Siihen kuuluu esimerkiksi luotettavan tiedon jakaminen. Ihmisillä on oltava tunne, että julkinen terveydenhuolto tekee perusteltuja päätöksiä ja toimii vastuullisesti, Berrino sanoo.

Tätä ei Italiassa rokotepakon kohdalla kuitenkaan tapahtunut, vaan rokotteista tehtiin poliittinen kysymys, Berrino sanoo.

– Lakia säädettäessä poliitikot, viranomaiset ja jotkut rokotteiden puolesta kampanjoineet lääkärit väittivät esimerkiksi, ettei rokotteilla ole sivuvaikutuksia, mikä ei ole totta, Berrino sanoo.

Tämän seurauksena ilmapiiri kärjistyi entisestään. Syntyi kaksi yhä jyrkemmin toisistaan eroavaa ryhmää: rokotemyönteiset ja -kielteiset.

Italian uuden hallituksen perheille antama lisäaika päättyy huomenna sunnuntaina.

Ensi viikolla myös Gaia Bonaccorson täytyy lain mukaan esittää Francescon päiväkodissa todistus lapsen kymmenestä rokotteesta. Jos sitä ei ole, lapsi saa päivähoidosta lähtöpassit.

Bonaccorso pyrkii edelleen saamaan lisää armonaikaa, jotta Francescoa ei tarvitsisi rokottaa. Vaihtoehtona on etsiä yksityinen hoitopaikka, johon hyväksytään myös rokottamattomia lapsia. Sellaisia on italialaismedian mukaan syntynyt useille paikkakunnille.

– Rokottamattomien lasten vanhemmat ovat liittoutuneet, kun heidän lapsensa ovat jääneet ilman hoitopaikkaa. Vanhemmat ovat järjestäneet päivähoidon toisella tavalla, esimerkiksi jonkun kotona, Bonaccorso sanoo.

Voi kuitenkin olla, että perheet saavat pian vielä lisää armonaikaa. Parlamentissa nimittäin käsitellään nyt lakialoitetta, joka voi kumota rokotepakkolain.

Torstaina 7. maaliskuuta sisäministeri Matteo Salvini esitti, että alle kuusivuotiaiden lasten annettaisiin jatkaa päiväkodeissa ja rokotustodistusten vaatimista lykättäisiin jälleen siihen asti, että uusi laki valmistuu.

– Yhteinen päämäärämme on, että Lorenzin-laki kumotaan. Tämä on mahdollista jo hyvin pian, jopa huhtikuuhun mennessä, sanoi terveysministeri Giulia Grillo Viiden tähden liikkeestä.

Pisan yliopiston professori Pier Luigi Lopalco pitää lakialoitetta ongelmallisena.

– Eihän tällainen terveydenhuollossa toimi. Ensin säädetään laki, ja pian se vedetään takaisin. Epämääräisyys heikentää ihmisten luottamusta julkiseen terveydenhuoltoon, hän sanoo.

Riskinä on, että perheet eivät enää tiedä, mihin luottaa. Rokottaminen alkaa vaikuttaa mielipiteeseen eikä tieteelliseen tietoon perustuvalta valinnalta.

– Silloin satunnainen televisiossa puhuva DJ:kin voi vaikuttaa pätevältä puhumaan rokotteista. Näin rokotevastaiset tahot voittavat, Lopalco arvioi.

Aiheesta voi keskustella kello 18 saakka.

Lue myös:

"Rokotekriittisyys jakaa Suomen itä- ja länsiosiin" – Katso oman alueesi rokotuskattavuus tuhkarokon ja muiden vakavien tautien osalta

Tuhkarokkotartunnat kolminkertaistuivat Euroopassa viime vuonna – Tauti leviää rajusti Ukrainassa

Tuhkarokko tappanut jo yli sata pikkulasta – Epidemia raivoaa Filippiineillä

TV1:n Ykkösaamussa vieraillut ja "sote-partansa" ajanut keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä kertoi jättävänsä paikkansa keskustan johdossa, mikäli eduskuntavaalien kannatus ei nouse Ylen tämän viikon luvuista.

Ylen kannatusmittauksessa keskustan kannatus laski ja oli 14,1 prosenttia.

– Sehän on selvä asia, että tuommoisella tuloksella en ole Vantaalla ehdolla, Sipilä sanoi.

Keskusta pitää puoluekokouksensa Vantaalla vuonna 2020.

– Totta kai vaalitulos vaikuttaa siihen, katsonko, että minulla on oikeutta jatkaa puheenjohtajana. Äänestäjät ja puolueen kannattajat vaativat puheenjohtajalta tuloksia myös vaaleissa, Sipilä sanoi.

Perjantaina Sipilä nähtiin Hämeessa monissa vaalitilaisuuksissa. Hän ei ottanut kantaa siihen, jatkaisiko hän kuitenkin keskustan johtajana vielä vaalien jälkeen, vuoden 2020 puoluekokoukseen asti.

Sipilä: Sote-lait olivat perustuslain mukaisia – kyse tulkinnasta

Sipilän mukaan sote ei kaatunut perustuslakiin tai hallituksen esityksen puutteisiin vaan opposition vastustukseen.

Hänen mukaansa oppositio siirsi sotea kuin hankalaa putkiremonttia, joka siirtyessään vaikeutuu.

– Näin on oppositio halunnut tehdä koko kauden ajan. Tällä on ollut valtava vastustus.

Kun toimittaja Pirjo Auvinen kysyi Sipilältä, miksei eduskuntaan tuotu perustuslain mukaisia esityksiä, Sipilä mukaan kyse ei ollut perustuslain vastaisuudesta vaan perustuslain tulkinnasta.

– Valmistelun perusteella ne (sote-esitykset) ovat perustuslain mukaisia, Sipilä vastasi.

– Perustuslaki on koko ajan tulkintaa, Sipilä sanoi

Sipilä viittasi terveyspalvelujen yhtiöittämiseen, joka oli esillä 2016. Yhtiömalli valittiin osittain siksi, jotta notifikaatiota ei tarvittaisi. Kun yhtiömalli kaatui, notifiointi nousi taas esille.

– Maali liikkuu koko ajan. Parhaamme on tehty ja kuunneltu asiantuntijoita. Kyllä tämäkin olisi valmiiksi tullut, jos aikaa olisi vähän enemmän ollut.

Taloudelle "vakavat seuraukset"

Julkiselle taloudelle soten kaatumisella on Sipilän mukaan kalliit seuraukset. Soten valmisteluun on käytetty arviolta 200–300 miljoonaa euroa.

– Julkiselle taloudelle tämä merkitsee sitäkin, että kustannusten kasvun hillintä siirtyy eteenpäin.

Osa kunnista on jo yksityistänyt terveyskeskuksiaan yrityksille. Sipilä ennakoi, että kuntien ulkoistamiset yksityiselle sektorille jatkuvat.

– Kyllä tällä vakavat seuraukset on.

Eropäätös valvotutti

Mitä eiliseen yllätysratkaisuus eli pääministerin eronpyyntön tulee, Sipilä kertoi nukkuneensa viime yön tavallista levottomammin, mutta pitävänsä tekoa oikeana.

– Kieltämättä eilinen vielä valvotutti. En kadu. Pidän ratkaisua oikeana, pitää pystyä vetämään johtopäätöksiä. Olen hyvin sinut tuon ratkaisun kanssa, Sipilä kertoi.

Hän kertoi pitävänsä epäonnistumisena sitä, ettei sote-uudistusta saatu maaliin. Siltä osin presidentin eronpyynnön jälkeen Mäntyniemestä käveli Sipilän mukaan epäonnistunut pääministeri.

Vaalien läheisyys tai keskustan laskeneet kannatusluvut eivät Sipilän mukaan liity eron ajoitukseen.

– Ei mitenkään. Tämä on ollut johdonmukaista koko ajan, miten olen toiminut.

Sipilä on koko hallituskauden korostanut "tulos tai ulos" -periaatetta, eli jos riittävästi tuloksia ei synny, pääministerin pitää erota.

Ero tuli kuitenkin vaalikauden näkökulmasta viime hetkillä.

Eduskunnan vaalitauon alkuun olisi alkuperäisen aikataulun mukaan ollut yksi viikko aikaa.

Myös hallituskollegat, kokoomuksen ja sinisten ministerit Petteri Orpo ja Sampo Terho,ovat kertoneet, että eivät olisi samassa tilanteessa eronpyyntöä tehneet.

– Ei tässä pitäisi mitään yllättävää olla, eikä ajoitus riipu siitä, ovatko vaalit lähellä vai kaukana.

– Olisin toiminut ihan samalla tavalla, vaikka sote olisi kaatunut marraskuussa.

Keskusta piti torstai-iltana pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa tilannepalaverin, jossa keskusteltiin soten ja koko hallituksen jatkon tilanteesta.

Sipilän toisti eilisen viestinsä, että ratkaisu hallituksen erosta oli kuitenkin yksinomaan hänen eikä kokouksen kanta.

"Asiat rullaavat"

– Minä päätin, ja se on pääministerin päätös, Sipilä sanoi.

Muun muassa oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on arvostellut Sipilää siitä, että Suomen heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajuuskauden lähestyessä maassa ei ole poliittisesti vastuullista hallitusta.

Sipilä vakuutti, että Suomen asiat "rullaavat" hallituksen erosta huolimatta. Esimerkiksi Suomella on EU-puheenjohtajuusohjelma olemassa, ja Isis-taistelijoita koskeva asia valmistellaan kuten tähän saakka, eduskunta on päätöksentekokykyinen.

– Kansalaisten tai Antti Rinteen ei tarvitse olla huolissaan. Kyllä kaikki asiat hoidetaan yhtä vastuullisesti. Eduskunnalla on mandaatti toimia, Suomella on EU-puheenjohtajuusohjelma olemassa.

– Eli kyllä asiat rullaavat ja menevät eteenpäin nytkin, Sipilä vakuutteli

– Takaan, että nämä viedään vastuullisesti eteenpäin.