Kotitalousopettaja käy kyselykierrosta tamperelaisen Juhannuskylän koulun luokassa. Opettaja selvittää, millaisia erityisruokavalioita nuorilla on.

Tulee Minttu Laineen vuoro, ja hän kertoo olevansa kasvissyöjä. Opettaja huomauttaa, että kasvisruokailijoille ei sitten varata ylimääräisiä ruoka-aineita, koska resurssit ovat niin rajalliset.

– Opettaja sanoi, että ei ole mahdollista antaa minulle enemmän kasviksia kuin muille. Vähän tuntui oudolta.

Mintun opettaja Marjo-Riitta Vihersaarta sanoo, että Juhannuskylän koulussa otetaan huomioon myös eettisistä syistä erityisruokavaliota noudattavien nuorten toiveet.

– Tuli ehkä käytettyä väärää sanavalintaa, kun ilmoitin, että kasvissyöjiä varten ei ole tarjolla erillisiä raaka-aineita.

Vihersaari korostaa, että ketään ei hänen tunneillaan pakoteta tekemään liharuokia tai käsittelemään lihaa. Se on myös Kotitalousopettajien liiton kanta.

Opetussuunnitelman perusteissa mainitaan, että jokaisen oppilaan yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen osallisuuteen oppimistilanteissa kiinnitetään erityishuomiota, sanoo Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja Minna Vanhala.

Vanhala muistuttaa, että terveydelliset ruokavaliot otetaan aina huomioon, eettiset ruokavaliot mahdollisuuksien mukaan.

– Oppilaat eivät kuitenkaan voi viikosta toiseen vaihtaa ruokavalioitaan, vaan me noudatamme samoja erityisruokavaliotarpeita, kuin mitä kouluruokailuun on ilmoitettu.

30 vuotta kotitalousopettajana toiminut Marjo-Riitta Vihersaari on huolissaan siitä, että erityisruokavalioiden huomioiminen alkaa viedä liikaa aikaa pois perusopetuksesta.

– Jos oppitunnilla on 17 oppilasta, niin ei aina ei pysty ottamaan jokaisen toiveita huomioon niin hyvin kuin haluaisi. Toivoisinkin nuorilta enemmän omatoimisuutta sen suhteen, mitä haluaisi tehdä ja miten se voitaisiin toteuttaa.

Vihersaari uskoo, että keskustelu erityisruokavalioiden huomioimisesta tulee lisääntymään jatkossa.

– Peli tulee menemään kovemmaksi.

Keskustelua, ei vastakkainasettelua

Mintun isä Matias Laine ja toisen kasvisruokavaliota noudattavan nuoren vanhemmat ottivat yhteyttä kouluun. He tiedustelivat, mihin opettajan tunnilla kertoma linjaus perustuu.

Sen jälkeen asiat Mintun kotitaloustunneilla ovat menneet parempaan suuntaan. Seuraavalla tunnilla opettaja oli kysynyt, millaista kasvispitsaa Minttu haluaisi valmistaa.

Matias Lainearvelee, että hänen ja muiden vanhempien yhteydenotoilla kouluun on ollut osuutta siihen, että sävy kasvisruokailijoita kohtaan on muuttunut suopeammaksi.

– Yhteydenottojen jälkeen opettajan viestissä kotiin puhuttiin soijarouheesta, jota ei oltu mitenkään mainittu ensimmäisellä tunnilla.

Laine toivoo, että jatkossa koulun ja kodin yhteistyö ja kommunikointi olisi nykyistä parempaa.

– Koulun ja kodin pitäisi pohtia, millaisia valintoja tehdään. Millaisia malleja annetaan, ja miten koulu taittuu ympäröivään yhteiskuntaan.

Laine korostaa, ettei halua lisätä vastakkainasettelua.

– En halua missään nimessä rakentaa ristiriitoja. Olennaista on nähdä, että ihmisillä on erilaisia ruokavalioita monista eri syistä.

Ruokatottumukset muuttuvat, seuraako opetus perässä?

Juhannuskylän koulun tapaus ei tule yllätyksenä Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinojalle. Vegaanien ja kasvissyöjien määrä kasvaa vuosittain, mikä johtaa väistämättä ristiriitatilanteisiin.

– He, joka luottavat perinteiseen liha-, maito-, muna- ja kalapohjaiseen ruokavalioon, saattavat kokea arvomaailmansa ja kompetenssinsa uhatuiksi.

Tehdään näistä vegeversiot! Piia Jallinoja

Erityisruokavalioita noudattavat ihmiset eivät enää suostu olemaan hiljaa mielipiteidensä kanssa, Jallinoja sanoo.

– Nyt ajatellaan, että kaikilla on oikeus ruokavalioon, jota he haluavat eettisistä ja muista syistä noudattaa. Ihmiset ovat valmiita puolustamaan asiaansa äänekkäämmin.

Ristiriidoista tulee myös entistä helpommin julkisia.

– Somen myötä ne tulevat paremmin tietoisuuteen.

Suomalaisten syöminen ylipäänsä on murroksessa, Jallinoja sanoo. Se lisää kotitalousopetuksen vaatimuksia. Osalla ruuan lähtökohtana on terveellisyys, toisilla eettisyys.

– Aiemmin kasvisruokavalioissa oli kaksi ääripäätä: tavalliset sekasyöjät ja oudot vegaanit. Nyt väliin on tullut monenlaisia ruokatrendejä ja joustavia tapoja syödä vegaanisia ruokia. Kasvis- ja vegaaniruokavaliot ovat hiljalleen arkipäiväistymässä.

Kotitalousopetus ei elä umpiossa, kotitalousopettajien liiton Minna Vanhala muistuttaa. Opetussuunnitelma itsessään vaatii opetuksen olevan ajantasaista, joten opettajan tulee seurata vallalla olevia suuntauksia.

– Tarkoitus ei ole opetuksessa sinkoilla kunkin trendin mukaisesti, vaan opettaa oppilaat selviytymään arkisista tilanteista omatoimisesti, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä mahdollisimman taloudellisesti.

Matias Laine peräänkuuluttaa opettajilta vastuuta siitä, miten erityisruokavaliosta nuorille puhutaan.

– Nuoria haastetaan eri suunnista. Yleensä yläkoululaiset ovat sellaisessa iässä, jossa kasvetaan ja opitaan olemaan ihmisenä sekä puolustamaan omia näkökantojaan.

Laine muistuttaa, että opettajat ovat auktoriteetteja monella tavalla.

– Se mitä opettaja sanoo, voi olla monelle nuorelle hankalaa käsitellä.

Lihaa tai ei, kunhan kokataan

Lihan poisjättämisestä ei kannattaisi tehdä kynnyskysymystä, Piia Jallinoja sanoo.

– Millä perusteella päätämme, että juuri lihan valmistaminen on kansalaistaito? Eikö kansalaistaitoa ole ennemminkin se, että osaa valmistaa itselleen ja perheelleen ruokaa. Kaikillahan tätä taitoa ei ole.

Jallinoja arvioi, että osa kotitalousopettajista ei ole valmis näkemään vegaanioppilaitaan mahdollisuutena. Hän kehottaakin opettajia suhtautumaan erilaisia ruokavalioita noudattaviin nuoriin uteliaisuudella ja kiinnostuksella.

Suomessa on paljon osaavia kotitalousopettajia. Minna Vanhala

Tarjolle tulee jatkuvasti uusia raaka-aineita, joten paras sijoitus on opettaa nuorille joustavaa ja kekseliästä ruuanlaittoa, Jallinoja sanoo.

– Tässä ovat näiden perinteisten ruokien reseptit, tehdään näistä vegeversiot!

Kotitalousopettajien liiton Minna Vanhala on samaa mieltä. Hänen mukaansa kotitalousopetuksen tarkoitus on järjestää opetus niin, että oppilaat oppivat itse tekemään raaka-aineista ruokavalionsa mukaisia aterioita ja tarvittaessa soveltamaan ohjeita.

– Kotitalousopettajat osaavat ohjata oppilasta toimimaan niin, että tämä oppii valmistamaan täysipainoisen aterian.

Jallinoja muistuttaa, että sekään ei ole oikein, että nuoret alkavat määrätä, mitä tunneilla tehdään.

– Suomessa on paljon osaavia kotitalousopettajia eikä ole oikein, että heidän taitojaan mitätöidään. Parasta on opetella uutta yhdessä nuorten kanssa.

Köksä maistuu edelleen

Sekä Minttu että Matias Laine toivovat, että asiasta puhuminen ehkäisee ristiriitatilanteita jatkossa myös muissa Suomen kouluissa.

Ainakin viestien perusteella vaikuttaa siltä, että meidän koulussamme asiaan on kiinnitetty huomiota. Vuosi näyttää kuinka hyvin asiat lopulta sujuvat.

Kotitaloustunneille ruuanlaitosta pitävä Minttu Laine menee edelleen hyvillä mielin. Hän uskoo, että hän saa talven mittaan koulusta hyödyllisiä kokkausvinkkejä.

–Kivaa tulee varmasti olemaan.

Ja se pitsa, jota Minttu pääsi opettajan kanssa suunnittelemaan. Mitä täytteitä siihen tulee?

– Härkistä ja peruskasviksia.

Suomi hakee uusia yhteistyökumppaneita EU:n sisällä. Sipilän hallituksen aikana Suomi liittoutui talouskuria kannattavien kahdeksan maan löyhään liittoon, jota Hollanti johti.

Liitto on ottanut kantaa talousunionin kehittämiseen. Siihen kuuluvat Hollannin ja Suomen lisäksi Baltian maat, Ruotsi, Tanska ja Irlanti.

Ylen tietojen mukaan uusi hallitus ottaa etäisyyttä Hansaan. Taustalla on EU:n valtasuhteiden muutos. Britannian etääntyessä EU:sta Ranskan ja muiden suurten maiden valta kasvaa.

Rinteen hallitus haluaa pohtia asia kerrallaan, miten tiiviisti omat kannat on järkevää lukita muiden maiden kanssa.

Lue lisää: Muistatko Hansaliiton? Suomi ja muut kokosivat joukon taas kasaan ja vaativat kriisimaita EU:ssa vastuuseen veloistaan.

Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kommentoi Hansaa viime viikolla Turun Eurooppa-foorumin puheessaan.

– EU:n pohjoismaiset jäsenet ovat vapaakauppa-asioissa samanmielisiä. Suomi ei kuitenkaan Eurooppa-politikassaan sitoudu yksin Hansaliittoihin tai muihinkaan blokkeihin, Tuppurainen sanoi.

– Teemme yhteistyötä kaikkien kanssa ja vaalimme EU:n yhtenäisyyttä.

Hallituksen sisällä ristivetoa?

Ylen tietojen mukaan koko hallitus ei kuitenkaan ole tehnyt yhteistä linjausta asiasta. Keskustalähteiden mukaan "mikään ei ole muuttunut".

Sipilän hallituksen kaudella Hansa-ryhmä oli Suomelle tärkeä viiteryhmä talous- ja rahaliiton kehittämisessä. Ryhmä suhtautui nihkeästi yhteistyön ja jäsenmaiden yhteisvastuun syventämiseen.

Se suututti erityisesti Ranskaa, joka pitää Hansa-ryhmää uhkana rahaliiton yhtenäisyydelle. Myös muita etelän maita kismittää nettomaksajamaiden liittoutuminen. Yksikään Hansa-maan edustaja ei tullut valituksi, kun EU valitsi ehdokkaat huippuvirkoihin kuluneena kesänä.

Jatkossa Antti Rinteen hallitus aikoo hakea liittolaisia mahdollisimman laajalti. Nykyhallitus on aiempaa kriittisempi sen suhteen, mihin pysyviin liittoihin on järkevää kuulua.

Esimerkiksi entinen EU-komissaari Erkki Liikanen arvosteli vastikään Hansaa ja arvioi, että pienen maan kannattaa varoa blokkiutumista.

Vaikka Suomi ottaa etäisyyttä tiukan talouskurin ryhmään, tiettävästi kanta rahaliiton kehittämiseen ei ole muuttunut.

Lisää aiheesta:

Onko Eurooppa repeämässä kahtia? Suomen ja muiden pohjoisten maiden Hansa-ryhmä ärsyttää etelässä.

Pääministeri Antti Rinne kesäkuussa: Ei näissä mitään äkkiliikkeitä tulla näkemään.

19-vuotiaan Leevi Kaurin armeija alkoi paperihommilla. Washingtonissa Yhdysvalloissa asuva Kauri täytti liudan kutsuntapapereita isänsä avustuksella ja lähetti ne Suomeen. Paluukirjeellä tuli lisää papereita ja kysymyksiä, joihin piti myös vastata.

Nyt Kauri suorittaa varusmiespalvelustaan Karjalan prikaatissa.

Kauri on Suomen kansalainen, mutta asunut lähes koko ikänsä ulkomailla. Molempien vanhempien kansainväliset ammatit ovat vieneet perhettä ensin Vietnamista Kiinaan, jossa he asuivat yhdeksän vuotta. Kiinasta muuttokuorma lähti nelisen vuotta sitten Yhdysvaltoihin.

Kesällä elämässä alkoi uusi vaihe, kun yliopisto-opinnot piti laittaa armeijan ajaksi tauolle. Ulkomailla pysyvästi asuvat Suomen kansalaiset ovat palvelusvelvollisia samalla tavalla kuin Suomessa asuvat.

— Kyllä se jännitti, mutta samaan aikaan olin excited. Enemmän jännitti ekana päivänä täällä, kun sai kamat ja mentiin tupaan. Mutta se tuntui samalta, kuin jos olisi mennyt jonnekin uuteen kouluun, Kauri kuvailee.

Salosta alunperin kotoisin olevan Kaurin puheesta kuuluu länsisuomalainen murre ja väliin mahtuu englanninkielisiä sanoja. Kielitaito on kuitenkin niin hyvä, ettei se ole tuottanut armeijassa suuria murheita.

— Englanti sujuu paremmin, mutta kotona on aina puhuttu suomea. Ehkä ensimmäiseen viikkoon en muistanut sanaa alikersantti, Kauri kertoo.

Yksi kotiloma

Tykkimies Kaurin varusmiesaika kestää puoli vuotta. Sinä aikana hän saa käydä kerran Yhdysvalloissa.

Kun varusmiehet päästetään viikonloppuvapaille, Kauri yrittää suunnitella reissuja kavereiden luokse. Osaan hän tutustui 15-vuotiaana rippileirillä, jonka kävi Suomessa. Muuten viikonloput menevät rennoissa merkeissä, sillä Suomessa ei sukulaisia lukuun ottamatta ole kovin laajaa lähipiiriä.

— Jos ei ole mitään suunnitelmia, niin sitten chillaan mummolla.

Armeijassa joihinkin asioihin piti totutella, esimerkiksi aikaisiin aamuheräämisiin. Telttailu ei kuulu Kaurin lempipuuhiin, mutta on armeijassa ollut jo ikimuistoisiakin hetkiä.

— Taisi olla perusampumatesti, jossa mentiin kolmen ihmisen joukkueessa 150 metrin matka metsän läpi ja ammuttiin peltitauluun ja piti pysyä piilossa. Se oli luultavasti hienoin kokemus tähän mennessä, Kauri kertoo.

Varusmieskavereita kansainvälinen tausta kiinnostaa yleensä hetken.

— Kyllä se on ensimmäinen juttu mistä puhutaan, ja mua kutsutaan jenkkipojaksi. Mutta ei se ainakaan poissulje mua mistään, Kauri sanoo.

Yhdysvalloissa armeijan käymistä pidetään arvossa, ja Kauri uskoo siitä olevan hyötyä tulevaisuudessa myös työnhaussa. Insinööriopintoja suunnitteleva Kauri pitää hyvänä asiana myös itsenäistymistä vanhempien hoivista.

— Samoin sitä, että on niin monen ihmisen kanssa samassa tuvassa. Jotain sosiaalista hyötyä siitä tulee, Kauri sanoo.

Kaksoiskansalainen voisi hakea vapautusta

Asevelvollisuuslaissa on säädöksiä, joiden perusteella kaksoiskansalainen voi hakea tietyissä tapauksissa vapautusta armeijasta. Joidenkin maiden välillä on erityissopimuksia ja esimerkiksi yli seitsemän vuotta ulkomailla asunut kaksoiskansalainen voi hakea vapautusta.

Aaron Vander Eecken on Suomen ja Belgian kaksoiskansalainen. 19-vuotias Vander Eecken on asunut koko elämänsä Belgiassa ja siteet Suomeen ovat tulleet äidin puolen suvun kautta. Vapautuksen hakeminen ei käynyt edes mielessä.

— Olen aina halunnut tulla Suomen Puolustusvoimiin palvelukseen. Kun se kirje tuli niin ajattelin, että kiva, pääsen sinne, Vander Eecken kertoo.

Sotilaspoliisina miehistössä palveleva Vander Eecken kokee, että suomalaista armeijaa osaa arvostaa paremmin, kun asuu ulkomailla.

— Armeija on hyvä juttu, koska täällä oppii tosi paljon asioita, joita elämässä voi käyttää. Saa myös miettimisaikaa siihen, mitä voi tehdä armeijan jälkeen, Vander Eecken sanoo.

Vapaansa Vander Eecken viettää omassa asunnossaan Kouvolassa. Armeija edustaa siis myös itsenäistymistä, sillä Belgiassa hän asui vielä perheensä kanssa.

Joukkoon sopeutuminen jännitti

Vander Eecken on puhunut suomea aina äitinsä kanssa. Silti uusi kieli jännitti. Samoin joukkoon sopeutuminen.

— Nyt suomen kieleni on paljon parempi, mutta alussa se oli aika paha. Jännitti aika paljon, että en kai ole outo porukassa.

Kaverit eivät ole kyselleet paljoa Belgiasta.

– Olen osa joukkuetta ja se on hyvä. Pelotti, että tippuisin pois joukosta, Vander Eecken kertoo.

Armeijan oma sanasto tuntui aluksi vieraalta, mutta siihen on saanut myös apua esimerkiksi kokeissa. Joku on istunut viereen ja selittänyt sanojen merkitystä.

— Kerran oli koe, josta en ymmärtänyt montaa kysymystä. Alikersantti istui viereeni ja selitti ne.

Vander Eecken uskoo, että armeija tuo hänelle fyysistä ja henkistä vahvuutta. Varusmiespalvelus kestää hänen kohdallaan yhdeksän kuukautta. Armeijan jälkeen hän on kiinnostunut opiskelemaan taideyliopistossa.

— Ansioluetteloon armeija on hyvä lisä. Olen käynyt sen ja selvinnyt siitä, Vander Eecken virnistää.

Ylpeästi suomalainen

20-vuotias Jesse Pynnönen ei ollut kovin innoissaan armeijasta ennen Suomeen tuloaan. Norjaan kaksivuotiaana muuttanut Pynnönen epäili varusmiespalveluksen olevan vaikea rasti. Pynnönen on Suomen kansalainen.

— Sitten kun tulin tänne, se ei ollutkaan niin paha. Armeija on kovaa, mutta ei niin kovaa kuin luulin. Pääsin myös oppimaan kieltä paremmin. Nyt olen aliupseerioppilas, Pynnönen kertoo.

Norjan kieli kuuluu Pynnösen puheesta pehmeänä nuottina. Pynnösen vanhemmat ovat Suomesta ja kotona on puhuttu suomea. Silti asuinmaan kieli on vahvempi. Armeijassa suoritettavat kokeet olisi mahdollista saada myös englanniksi tai ruotsiksi, mutta Pynnönen on halunnut tehdä kaiken suomeksi.

— Kun on ollut kokeita, olen lukenut hitaasti. Jos on ollut pitkiä tekstejä, niitä pitää lukea monta kertaa.

Vaikka Pynnönen on asunut lähes koko elämä Norjassa, hän kokee olevansa hyvin vahvasti suomalainen.

— Kannustan Suomea kaikissa urheilulajeissa ja olen ylpeä siitä. Kaikki kaverini sanovat, että joo, tämä on meidän suomalainen, Pynnönen kuvailee.

Pynnösen armeija-aika kestää vuoden. Tähän asti armeijassa hauskinta ovat olleet taisteluharjoitukset metsässä. Armeijan etuina hän pitää johtajakoulutusta ja mahdollisuutta vahvistua henkisestä ja fyysisesti.

Alussa Pynnöstä huolestutti se, että hän tulee Norjasta yksin isoon joukkoon.

— Sitten tajusin, että täällä on monta muutakin, jotka ovat täällä yksin eivätkä tunteneet ketään.

Suomalaisena ulkomailla, ulkomaalaisena Suomessa

Kahden tai useammankin maan välissä eläessä voi joskus olla haastavaa määrittää omaa itseään tiettyyn maahan tai kulttuuriin.

Leevi Kauri sanoo suomalaiseksi piirteekseen mieltymyksen metallimusiikkiin. Yhdysvaltalaisille tyypillinen small talk -keskustelukulttuuri ei myöskään tunnu omalta.

— Jenkeissä kaikki puhuvat toisilleen. Suomessa kaikki ottavat kilometrin välin toisiinsa. Se on vitsi, mutta se on myös totta. Ja se on ihan kiva.

Aaron Vander Eecken nauttii siitä, että ihmiset puhuvat Suomessa hiljempaa kuin Belgiassa. Toinen ero on ihmisissä. Belgialaisen silmin suomalaiset avautuvat hitaammin ja näyttävät vähemmän tunteitaan. Omassa tuvassaan Vander Eecken on saanut kuulla nauravansa enemmän kuin muut.

— Voin sanoa, että minussa on kumpaakin. Belgiassa tuntuu, että olen suomalainen ja täällä tuntuu, että olen belgialainen. Suomalainen piirteeni on se, että tykkään luonnosta ja hiljaisuudesta.

Jesse Pynnönen kertoo oman suomalaisuutensa näkyvän urheilun lisäksi saunakulttuurissa.

— Pidin kerran bileet kotona ja kaverit halusivat, että lämmitän saunan. He pitivät minua hulluna, kun sanoin, että saunassa pitää olla 80 astetta lämmintä. Heille olisi riittänyt 45. Sanoin, että te ette osaa saunoa, Pynnönen nauraa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että kaikki uimahallit sallisivat burkinien käytön.

Valtuutetun tietoon on tullut useita tapauksia uimahalleista, joissa ei ole sallittu uimista burkinia käyttävälle naiselle. Burkini on joidenkin musliminaisten käyttämä koko vartalon peittävä uima-asu.

Valtuutetun mukaan burkinikielto voi olla syrjintää. Koska burkinia käyttävät ovat naisia, syrjintä liittyy uskonnon lisäksi myös sukupuoleen, valtuutettu linjaa.

Valtuutettu suosittelee myös yksityisten suihkutilojen rakentamista uimahalleihin, koska ne edistäisivät erilaisten ihmisryhmien yhdenvertaisuuden toteutumista.

Esimerkkeinä mainitaan erilaisista kulttuurisista tai uskonnollisista taustoista tulevien lisäksi ihmiset, joilla on jokin vamma tai sairaus tai jotka kuuluvat sukupuolivähemmistöihin.

– Olin lähellä totaalista loppuunpalamista vuonna 2011, kun tein blogia päivätyön ohessa, suosittua Pupulandia-blogia pitävä Jenni Rotonen muistelee.

Kyseessä ei ole ainut hetki, jolloin bloggaajan työ on tuntunut raskaalta.

Tänä kesänä Rotonen piti lähes kuukauden kesäloman, ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen. Loman lopun lähestyessä burnoutin oireet palasivat, hän kärsi univaikeuksista ja oli ahdistunut.

– Tajusin, että jos sisällöllisesti kivan työn pariin palaaminen ahdistaa niin paljon, on tehtävä muutoksia arkeen.

Niinpä Rotonen päätti tehdä tietoisen elämänmuutoksen. Työnarkomaaniksi itseään kuvaileva Rotonen vaatii nyt itseltään vähemmän. Hän on myös leikannut kaupallisten yhteistöiden määrää, jotta voisi tehdä sisältöjä halutessaan harvemmin kuin ennen.

Rotosen reilu 12 vuotta sitten perustama blogi on palkittu Suomen parhaana muotiblogina vuonna 2016. Se kerää Rotosen mukaan noin 50 000 kävijää kuukaudessa.

Somevaikuttajat uupuvat työssään

Jenni Rotonen ei ole ainut sosiaalisen median vaikuttaja, joka on kokenut uupuvansa työssään. Keskiviikkona julkaistun somevaikuttaja 2019 -barometrin mukaan lähes joka kolmas somevaikuttaja on harkinnut lopettamista. Syyksi kyselyyn vastanneet bloggaajat, vloggaajat, tubettajat ja Instagram-vaikuttajat kertoivat työn olevan uuvuttava, ansaintamallin haastava ja kärsivänsä ajanpuutteesta.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen tunnistaa ilmiön.

– Tavallisesta seuraajasta tai varsinkin sellaisesta henkilöstä, jolle somemaailma ei ole tuttu, saattaa tuntua tosi oudolta, miten sellainen mikä ei vaikuta edes työltä, voi olla jollain tavalla raskasta, Reinikainen kertoo.

Useat tubettajat ovat kuitenkin kertoneet viime vuosina kokevansa suoranaista burnoutia.

Voi miettiä, miltä tuntuisi lukea jatkuvasti itsestä tai omasta työnjäljestä jotain negatiivista. Jenni Rotonen

Yleistölle näkymätöntä työtä on paljon, kertoo Jenni Rotonen. Aikaa kuluu sähköposteihin, viesteihin ja kommentteihin vastaamiseen, kirjanpitoon, asiakaspalavereihin sekä asioiden suunnitteluun ja organisointiin. Työpäivät venyvät usein pitkiksi.

– Olen joskus sanonut, että tämä on kuin yhden ihmisen mediatalo: kuvaan ja editoin itse, ideoin sisällöt ja tuotan ne, Rotonen luettelee.

– Someammattilaisena on varmasti vaikeaa tehdä töitä toimistoaikojen puitteissa, Reinikainen vahvistaa.

Koko ajan saatavilla

Hanna Reinikaisen mukaan sosiaalinen media kuluttaa, koska siellä tapahtuu jatkuvasti. Jenni Rotonen on samaa mieltä.

– Ajan henki on, että pitäisi olla koko ajan saatavilla. Jos et ole, voi myrsky nousta esimerkiksi väärinkäsityksestä hetkenä minä hyvänsä.

Myös loman pitäminen on vaikeaa, vaikkeivät seuraajat katoaisikaan.

– Kun ansainta perustuu siihen, että esittelet omaa elämääsi, voitko olla kokonaan offline tiettyjä aikoja? Reinikainen pohtii.

Rotonen on monien muiden someammattilaisten tavoin joutunut pohtimaan samaa. Joillakin bloggaajilla on assistenttejä, mutta Rotonen kokee vaikeaksi delegoida töitä, henkilöytyyhän tekeminen häneen itseensä.

– Tällaisessa työssä ei voi palkata lomasijaista. Samaan aikaan tuntuu huonolta ratkaisulta bisneksen näkökulmasta, jos pitää taukoa päivittämisestä.

Ei helppoa rahaa

Jenni Rotosen ei ole tarvinnut enää aikoihin stressata rahapuolesta. Tähän pisteeseen pääseminen on kuitenkin vaatinut vuosien varrella suuren määrän ilmaisia työtunteja.

Moni somevaikuttaja joutuu silti miettimään, pystyykö työllä elättämään itsensä. Tulot kertyvät useista palasista: esimerkiksi kaupallisista yhteistöistä, Youtube-mainoksista ja tapahtumista.

Hanna Reinikaisen mukaan vaikuttajat tekisivät mielellään pidempiaikaisia yhteistöitä. Ne ovat kuitenkin vielä harvinaisia.

Rotonen tietää, että yrittäjänä menestys on pitkälti omissa käsissä: tulot ovat usein suoraan verrannollisia siihen, miten paljon ja hyvin tekee.

– Ihmiset helposti ajattelevat, että bloggaaminen on helppoa rahaa, mutta jos haluat ansaita rahaa niin suosittelen tekemään jotain ihan muuta. Mitä enemmän on rahaduuneja, sitä enemmän pitää tuottaa myös omaa ei-kaupallista sisältöä.

Kriittistä arvostelua

Somevaikuttaja 2019 -barometrin mukaan somevaikuttajia uupumuksen partaalle ajavat kiire sekä paineet laadukkaasta sisällöstä, eikä tilannetta helpota sisällön julkisuus ja alttius kriittisellekin arvostelulle.

Väitöskirjatutkija Hanna Reinikaisen mukaan seuraajat saattavat kritisoida somevaikuttajia ankarastikin. Monen kohdalla voidaan puhua jo kiusaamisesta.

Hänen mukaansa etenkin keskustelupalvelu Jodel on aiheuttanut vaikuttajille pahaa mieltä viime vuosina.

– Siellä puhutaan tosi rumasti melkein kaikesta, mikä liittyy vaikuttajiin. Jopa iloitaan, jos vaikuttaja saadaan kiinni sanomisten ja toiminnan ristiriidasta.

Lisäksi vaikuttajat saavat epäasiallisia kommentteja ja jotkut epäasialliset lähestymiset saavuttavat vaikuttajan yksityisviestein.

Yli 12 vuotta bloganneen Jenni Rotosen mukaan yleisöstä on tullut yhä vaativampaa.

– Välillä tuntuu, että teit niin tai näin, joku on aina tyytymätön.

Palaute on suoraa, raadollista ja hetkittäin julmaakin. Ihmisillä on voimakkaita mielipiteitä. Netissä käytävä keskustelu kantautuu usein myös bloggaajan korviin. Se on kuluttavaa.

– Voi miettiä, miltä tuntuisi lukea jatkuvasti itsestä tai omasta työnjäljestä jotain negatiivista.

Aito mutta virheetön

Hanna Reinikaisen mukaan kiinnostus somevaikuttajaa kohtaan kumpuaa siitä, että tämä on aidosti oma itsensä ja avaa elämänsä seuraajilleen. Näin he voivat kokea samaistuvansa vaikuttajaan.

Tällainen elämänsä avaaminen tekee vaikuttajan hyvin haavoittuvaiseksi, kertoo Reinikainen.

– Seuraajamäärien kasvaessa vaikuttajan tajuntaan voi äkkiä iskeä tietoisuus siitä, että tuhannet ihmiset tietävät minusta kaiken, vaikken itse tiedä heistä juuri mitään.

Jenni Rotosen mukaan bloggaajalta kyllä odotetaan aitoutta ja ihmillisyyttä, mutta myös virheettömyyttä. Ne ovat ristiriidassa keskenään.

Ihmiset helposti ajattelevat, että bloggaaminen on helppoa rahaa, mutta jos haluat ansaita rahaa niin suosittelen tekemään jotain ihan muuta. Jenni Rotonen

Someraivo voi nousta mistä ja milloin tahansa. Ihmiset ovat herkkiä pahastumaan ja tuloksena saattaa olla kärkkäitäkin kommentteja.

– Oma ilmaisu on puutteellista. Vaikka kuinka yrittää miettiä kaikkia mahdollisia näkökulmia ja potentiaalisia väärintulkintoja, se on mahdotonta. Jokainen lukee tekstejä omista lähtökohdistaan ja aina joku ymmärtää väärin, Rotonen selittää ja myöntää kokevansa jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa siitä, ettei voi tietää, mistä nousee haloo.

Bloggaajia muistutetaan nykyään paljon heidän vastuustaan esikuvana ja suunnan näyttäjänä. Rotosen mukaan heidät nostetaan esiin etenkin vastuullisuus- ja ekologisuuskeskusteluissa.

– Bloggaajat nähdään symbolina sille, mikä maailmassa on pielessä: kulutuskeskeinen kulttuuri ja elämäntavat. Odotetaan, että bloggaaja ottaisi kantaa. Sitten kritisoidaan, ettet voi ottaa kantaa, koska et itse elä täydellisesti, Rotonen kuvaa seuraajien odotusten ristitulessa olemista.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue lisää:

Peleillä, blogeilla ja tubella kuukausipalkoille – Sekä Counter-Strikella että lifestyle-blogilla voi tienata 100 000 euroa vuodessa

"Käytin kerran vahingossa eläintestattua kosmetiikkaa ja seuraajat huomasivat heti" – tubettaja Mmiisas miettii tarkkaan, mitä tubessa julkaisee

Tiktok on hiipinyt myös tubemaailmaan: "Nopea ja lyhyt video voi levitä mihin maailmankolkkaan tahansa"

Daniela Juutilaisen nelihenkisessä perheessä käydään kaksi kertaa viikossa ruokaostoksilla. Perheessä syödään paljon kasviksia, ja muoviroskaa syntyisi hevi-osastolla paljon, ellei Juutilainen olisi keksinyt tapaa välttää kertakäyttöisten muovipussien käytön.

– Alunperin idea lähti Instagramista. Siellä muutamalla on ollut vastaavanlaisia ideoita. Niistä olen itse soveltanut tavan, joka itselle toimii parhaiten.

Juutilainen punnitsee ostoksensa ja nostaa hedelmät ja vihannekset suoraan kestokassiin. Viivakoodit eli hintalaput hän liimaa vanhaan kirjekuoreen.

– Käyn kaksi kertaa viikossa kaupassa, yleensä kirjekuoren molemmilla puolilla on hintalappuja. Tuotteita on yhteensä ehkä 13 eri hevi-tuotetta, eli pikkupusseja olisi tarvinnut olla kymmenen, ehkä enemmän.

Kaupat: hyvä idea

Kassalla Juutilainen tarjoaa kirjekuorta, josta tuotteet luetaan laskuun. Hän tarjoaa kassiaan tarvittaessa tarkistettavaksi, mutta toistaiseksi missään ei ole ryhdytty tarkistamaan sen kummemmin kassin sisältöä.

– Mitään moitteita ei ole vielä tullut. Moni on hämmentynyt, että tälläkin tavalla voi tehdä. Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että idea on tosi hyvä, ja että tällaisen pitäisi yleistyä.

Sekä S-ryhmälle että Keskolle Juutilaisen suosima tapa on uusi, mutta sitä ei suinkaan torpata.

– Kannatan kaikkea, mikä vähentää muovin käyttöä. Tämä kuulostaa kyllä fiksulta, sanoo Paavolan K-Citymarketin kauppias Petri Putila Lahdesta.

Kuluttajat ovat kiinnostuneita vähentämään muovin käyttöä monin eri tavoin, sanoo SOK:n Vähittäiskaupan ketjuohjauksen vastuullisuusasiantuntija Anni Loukaskorpi.

– Jos ostokset ovat kassan nähtävillä, niin miksi ei. Ostosten pitää kuitenkin olla tarkastettavissa. Siksi suosittelemmekin tähän tarkoitukseen suunniteltuja kestohevipusseja.

Kauppias Putila sanoo, että yleistyneet itsepalvelukassat toimivat myös sillä samalla periaatteella, että luotetaan, että asiakkaat punnitsevat tuotteet oikein.

– Jos tällainen yleistyy, täytyy vain miettiä, miten asiakkaita opastetaan.

Ennen banaaneillekin piti saada muovipussi

Sekä Keskolla että S-ryhmällä pienten muovipussien käyttö on vähentynyt selvästi, ja kestohevipussien myynti kasvanut.

K-ruokakaupoissa pikkupussien käyttö väheni viime vuoden aikana lähes kolmanneksella. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi se, että hevi-osastolla on tarjolla muitakin vaihtoehtoja, eikä muovisia pikkupusseja tarjota enää kassoilla.

– Se on myös lisääntynyt, että hintalappu laitetaan suoraan kuoriin, esimerkiksi banaaniin. Ennen niillekin otettiin erikseen pussi. Nyt se on lisääntynyt, että jätetään se pussi pois, sanoo lahtelaiskauppias Putila Paavolan K-citymarketista.

Daniela Juutilaisen muovipussiton tapa on ihastuttanut Facebookissa, ja moni on kommentoinut aikovansa ottaa tavasta mallia. Samalla tuotteet pysyvät kenties parempina, kun niitä ei tarvitse turhaan pyöritellä, sanoo Juutilainen.

– Me kulutamme hirveästi hedelmiä ja vihanneksia. Ne eivät säily kauan jääkaapissa, ennen kuin syödään pois. Voi olla, että tuotteet säästyvät myös kolhuilta.

Varapuhemies Juho Eerola (ps.), millaista on vakaa ja arvokas some-käytös?

– Olen hirmuisen huono antamaan käyttäytymisohjeita, olen vähän pukki kaalimaan vartijana, Eerola aloittaa.

Eerola istuu eduskunnan kuppilassa syysistuntokauden ensimmäisenä päivänä. Hän sanoo yrittäneensä oppia virheistään. Eerolaa vaivaa, että eduskunnassa voi lähes milloin tahansa päätyä some-kuvaan tai live streamiin.

– Tämä ilmiö levittäytyy hissun kissun ja suurin osa siitä on viatonta. Otetaan kuva porukalla, olen itsekin ollut kuvissa kahvilassa ja jopa täysistuntosalissa.

Somettaminen lähti Eerolan mielestä käsistä keväällä. Eduskunnassa on tarkat, median kanssa sovitut säännöt, missä ja miten saa kuvata. Hän miettii, miksi samat säännöt eivät koskisi kansanedustajia.

Esimerkiksi valiokuntien kokouksissa on tiukka käytäntö – ei julkisuutta. Eerolan mielestä myöskään kansanedustajien ei pitäisi kuvata siellä.

Eerola on itse päätynyt median pyöriteltäväksi roisin YouTube-musiikkivideon pääosassa. Hänen omilla Facebook-sivuillaan käydään rajoittamatonta keskustelua esimerkiksi maahanmuutosta.

– En ole kovin tiukkapipoinen, sulatan kaikenlaista. Olen asunut mielisairaalan vieressä ja nähnyt monenlaista käytöstä.

Keväällä uudet kansanedustajat pörräsivät vapautuneina jopa istuntosalissa: kaverikuvia ja selfieitä salissa, nuuskaa huuleen, hohottelua ja kuvia kaverista puhujanpöntössä. Nämä kaikki olivat myös nähtävissä eduskunnan istunnoista tulevissa verkkolähetyksissä.

Ja vaikka Eerola sanoo olevansa huono antamaan ohjeita, tässä niitä tulee:

– Pitäisi ymmärtää, että tämä talo on instituutiona Suomen historian arvokkain ja sitä taustaa vasten kunnioittaisi sekä pukeutumisellaan ja sanoillaan tätä. Eikä ehdoin tahdoin turmelisi tämän talon mainetta, sanoo varapuhemies.

Perustuslakivaliokunnan uusi puheenjohtaja: Luotan edustajiin

Viime vuoden keväällä eduskuntaa ravisutti asiakirjavuoto: joku vuoti perustuslakivaliokunnan keskeneräisen sote-valmistelun Ilta-Sanomille.

Perustuslakivaliokunta sulki sähköisen työtilansa ja siirtyi täysin paperisiin asiakirjoihin. Puhemiehet pohtivat myös, pitäisikö asiakirjoja julistaa salaisiksi.

Tilanne on nyt rauhoittunut. Uusi perustuslakivaliokunta aloittelee työtään. Puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo, että työssä palataan normaaliin käytäntöön.

– Luonnollisesti luotan lähtökohtaisesti ihmisiin. Jos on valittu kansanedustajaksi tai avustajaksi, rajattujen paperien vuotamista ei tehdä, Ojala-Niemelä sanoo.

Sähköiseen työtilaan on pääsy valiokuntien kansanedustajilla, heidän avustajillaan ja osalla virkamiehistä. Papereita taas oli vain rajattu määrä. Pinkkojen pyörittely kävi kuitenkin työlääksi, sähköisiä asiakirjoja on helpompi käsitellä.

– Jos vuotoja ilmenee, sitten täytyy harkita uudelleen, Ojala-Niemelä sanoo.

Lue myös:

Eduskunnan entiset puhemiehet huolissaan politiikan kielenkäytöstä: Some-törky tunkeutuu suureen saliin – "Paljon kärjistämistä ja huomion hakua"

Oululaisen kodittoman Markku Korhosen teltta paloi tänään puolen päivän jälkeen. Korhonen sai tietää asiasta iltapäivällä.

Mies on ymmärrettävästi surullinen ja vihainen tapahtuneesta. Korhosen koko omaisuus paloi: teltta, makuupussi ja muutamat vaatteet.

– Kaikki meni. Nyt otan kaljan tai kaksi.

Korhosen mukaan kaksi lasta oli polttanut teltan. Hän ei itse ollut paikalla polton tapahtuessa, mutta lähistöllä oli hänen mukaansa ollut useita silminnäkijöitä.

– Jos saan ne lapset kiinni, raahaan ne vanhempiensa luo vaikka käsiraudoissa.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä paloesimies kuitenkin kertoo, että palon syytä ei viedä tiedetä, eikä heillä ole tietoa että paikalla olisi ollut silminnäkijöitä. Teltta oli täysin tulessa, kun palokunta saapui paikalle. Myöskään poliisilla ei ole tietoa asiasta.

Korhonen kertoo olleensa koditon nelisen vuotta. Viime vuonna hän nousi julkisuuteen, kun koki leimautuneensa ihmisroskaksi asunnottomiin liittyvän lehtijutun vuoksi.

Yöpaikkaa ei ole tiedossa

Markku Korhonen ei tiedä, mihin suuntaa seuraavaksi yöksi.

– En tiedä mihin menen yöksi. Ehkä rappukäytävään, roskikseen tai johonkin pahvilaatikkoon.

Korhonen sai aiemmin kesällä lahjoituksia tuntemattomilta ihmisiltä, jotka halusivat auttaa koditonta miestä. Myös ne tuhoutuivat palossa. Korhonen sanoo, ettei aio kieltäytyä avusta jatkossakaan.

– Jos uudet kamat saan, niin laitan sinne riistakameran. Jäävätpähän ensi kerralla kiinni.

Markku Korhoselle tarjottiin kesällä myös taloa Haminasta, mutta hän on kieltäytynyt tarjouksesta.

– En lähde Haminaan. Minulla olisi niin pitkät matkat tänne hoitelemaan asioita.

Kaleva uutisoi tulipalosta aiemmin päivällä.

Lue myös:

Markku Korhonen, 52, asuu sillan alla, peseytyy kirjaston vessassa ja voi olla neljä päivää syömättä – tällainen on hänen päivänsä

Englannin Valioliigassa Norwichin joukkueessa pelaavan Teemu Pukin sukunimi herättää riemua sosiaalisessa mediassa ja jalkapallofoorumeilla. Valioliigan Facebookissa pukki-sana on huvittanut viime päivinä etenkin malesialaisia:

– Hillittömän hauska nimi, kun sen sanoo Kaakkois-Aasiassa.

– Malesiassa fanit todella pitävät tästä pelaajasta.

– Älä tule Malesiaan ja tee maaleja meitä vastaan.

Sana pukki viittaa malaijiksi naisen sukuelimiin. Teemu Pukin kasvattiseurassa KTP:ssä on pantu irvailu merkille.

– Kyllä tuohon kyseiseen merkitykseen on tullut törmättyä keskustelufoorumeilla. Malesialaiset hehkuttavat sitä Valioliigan Facebookissa peräkkäin, kertoo FC KTP:n media- ja markkinointivastaava Jesse Ojala.

Male goat

Brittiläinen tabloidi Daily Star kertoo, että Pukin edesottamusten uutisointi aiheuttaa päänvaivaa malesialaisella Stadium Astro -urheilukanavalla, joka näyttää Valioliigan pelejä.

Kanavalla työskentelevä entinen Liverpool-tähti Stan Collymore on myös avannut nimen malaijinkielistä merkitystä Twitterissä. Collymore twiittasi asiasta elokuun lopussa sen jälkeen, kun asia oli noussut esiin kanavan tuotantopalaverissa Kuala Lumpurissa.

Sosiaalisessa mediassa on innostuttu viime aikoina myös goat-sanasta, jonka merkitys valkeni monille ulkomaalaisille vasta muutama viikko sitten.

Joulupukki

Pukkia alettiin joissakin piireissä kutsua nimellä "Goat" jo viime vuonna hänen pelatessaan Tanskassa ja maaleja alkoi tulla. "Goat" viittaa sanoihin "greatest of all time", ja ilmaisua on käytetty eri urheilulegendojen kuten Cristiano Ronaldon ja Lionel Messin yhteydessä.

Pari viikkoa sitten englantilaiset huomasivat, että suomen sana "pukki" on suoraan englanniksi käännettynä "male goat". Esimerkiksi amatöörijoukkue Caversham United FC, jonka logossa on vuohi, tiedusteli vahvistusta asiaan helsinkiläiseltä HJK:lta.

Riemu oli suuri, kun HJK vastasi ettei pukki ole vain male goat vaan myös Santa Claus eli joulupukki. Caversham United on muistanut Teemu Pukkia sen jälkeen useaan otteeseen Twitterissä.

Suomifutis.com-sivustolla kerrotaan, että goat-keskustelu sai lisää vettä myllyynsä, kun Pukista löydettiin kuva poseeraamassa pukin kanssa.

Tästä on kyse:

• Britannian parlamentin alahuone ei hyväksynyt pääministeri Boris Johnsonin hallituksen esitystä uusien parlamenttivaalien järjestämisestä.
• Aiemmin illalla alahuone hyväksyi muutosehdotuskierroksen läpi käyneen version opposition lakiesityksestä, jonka tarkoitus on estää sopimukseton EU-ero.
• Parlamentti asettui ensimmäisessä äänestyksessä brexitin lykkäämisen taakse äänin 329–300.
• Toisessa äänestyksessä parlamentti äänesti brexitin lykkäämisen puolesta äänin 327–299.
• Lakiehdotus siirtyy seuraavaksi parlamentin ylähuoneen käsittelyyn.
• Britannian on ollut määrä erota EU:sta 31. lokakuuta, mutta laissa kaavailtu jatkoaika jatkuisi ensi tammikuun loppuun saakka.

Vaasan keskussairaalaan viime viikolla perustettu potilasturvallisuuskeskus on ensimmäisen toimintaviikkonsa aikana saanut runsaasti julkisuutta, johon se ei osannut varautua.

Potilasturvallisuuskeskus sai nimekseen No-harm Center.

Englanninkielinen nimi viittaa Hippokrateen valaan “do no harm” ja “no harm” on käsitteenä potilasturvallisuuden parissa toimiville hyvin tuttu, sanoo Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen.

– Tavallisten ihmisten näkökulmasta, jotka eivät tunne sanastoa, termi näyttäytyy eri tavalla, Kinnunen toteaa nyt, kun nimestä on kohistu viikon verran.

No-harm Center -nimeen puuttui kannanotossaan myös Kotimaisten kielten keskus (Kotus).

Kotuksen palautteen johdosta Vaasan sairaanhoitopiiri kehittää nyt keskukselle uuden nimen, joka vastaa suosituksia ja lainsäädännön vaatimuksia.

– Kotus ei vaatinut meitä vaihtamaan nimeä kokonaan, vaan tuomaan sen eteen suomen- ja ruotsinkieliset nimekkeet, Kinnunen sanoo.

Kotus: Epäonnistunut nimi

Kotuksen erityisasiantuntija, nimistönhuoltaja Ulla Onkamo toteaa No-harm Centerin nimen olevan Kotuksen näkökulmasta monelta osin epäonnistunut.

– Pelkästään englanninkieltä oleva viranomaisen nimi ei ole hyvää virkakieltä eikä hyvän hallinnon mukainen, Onkamo perustelee.

Onkamo toteaa, että kielilain mukaan valtion ja kaksikielisten kuntien on palveltava suomeksi ja ruotsiksi. Hallintolain mukaan taas on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

– Englanninkielinen nimi ei voi olla ymmärrettävä. Lisäksi, vaikka osaisi englantia, tämä nimi ei yhdisty selvästi potilasturvallisuuteen. Asiantuntijoille ehkä, mutta ei suurelle yleisölle, Onkamo sanoo.

Lisäksi nimessä olisi hyvä käyttää loppuosaa, joka viittaa selvästi kohteeseensa. Esimerkiksi, jos kyse on keskuksesta, “keskus” olisi sopiva myös nimen loppuosaksi.

Viranomaisten ja julkishallinnon organisaatioiden pitäisi jo nimeltään erottua kaupallisista nimistä.

– Nimi auttaa kansalaisia hahmottamaan yhteiskunnan rakenteita ja parantaa yhteiskunnan luotettavuutta, Ulla Onkamo toteaa.

Monenlaisia nimiongelmia

Vaasan No-harm Center ei ole nimiongelmansa kanssa yksin.

Onkamon mukaan julkishallinnon nimissä on ollut viime vuosina ongelmia. Yksi ongelmallinen nimityyppi ovat yritysnimiä muistuttavat nimet.

– Esimerkiksi liikenne- ja viestintävirasto käyttää Traficom-oheisnimeä, joka ei hahmotu pelkästään viranomaisen nimeksi, Ulla Onkamo sanoo.

Toisena esimerkkinä Onkamo mainitsee Postin. Posti otti Itellan jälkeen käyttöön vanhan nimensä, mutta ei kielilain edellyttämää ruotsinkielistä nimeä suomenkielisen rinnalle.

Myös sanojen merkitykset voivat aiheuttaa ongelmia. Onkamon mukaan sanan merkitys voi olla liian abstrakti tai laaja – kuten “elinvoimapalvelut”.

Sanaa voidaan myös käyttää niin, että sen merkitys poikkeaa yleiskielessä ymmärretystä merkityksestä. Onkamo viittaa esimerkiksi keskusteluun Rikosseuraamuslaitoksen Jyväskylän kampuksesta, minne ovat tulossa avovankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto.

– Kampus-sanan merkitys on ehkä laajenemassa niin, että sitä käytetään yleensä rakennusten ryhmittymästä, mutta yleiskielessä se viittaa ainoastaan korkeakoulualueeseen.

Keskustelua myös potilasturvallisuudesta

Kotuksella on alkamassa hyvän nimistön oppaan kokoaminen. Julkishallinnon – ja muidenkin – toimijoiden käyttöön se on tarkoitus saada ensi vuoden aikana.

Vaasassa No-harm Center saanee sitä ennen suomenkielisen ja ruotsinkielisen lisukkeen nimensä eteen.

Marina Kinnunen sanoo, että ei arvannut nimestä nousevan tällaista kohua, mutta kun nyt on kohistu, toivottavasti julkisuutta saadaan myös itse työlle. Kinnunen toivoo, että keskustelu toisi potilasturvallisuuden kehittämiseen kansallisia resursseja.

– Olemme nyt saaneet ilmaista mainosta keskukselle. Toivon, että se johtaa myös siihen, että kansallisesti voidaan resurssoida ja saada potilasturvallisuutta paremmalle tasolle.

Mitä mieltä olet julkisten toimijoiden ja viranomaisten nimistä? Jääkö ymmärrettävyys kikkailun jalkoihin? Aiheesta voi keskustella 5.9.2019 kello 22 asti.

Aiheesta aiemmin: Vaasan keskussairaalaan perustettiin valtakunnallinen potilasturvallisuuskeskus

Kangasalan seurakunta on joutunut maksupetoksen kohteeksi. Seurakuntaa on huijattu elokuussa.

Kangasalan seurakunta julkaisi tiedotteen torstaina. Petoksen vuoksi seurakunta on kärsinyt huomattavaa taloudellista vahinkoa. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus.

– Seurakuntaan kohdistunut petos on ollut ammattimainen ja esimerkiksi suomen kieleltään moitteeton. Seurakunta pitää tärkeänä, että yleinen tietoisuus maksupetoksista nousee riittävän korkealle tasolle, jotta vastaisuudessa niihin osataan varautua ja tunnistamalla ehkäistä vahinkojen syntyminen, seurakunta kertoo tiedotteessa.

Maksupetos on seurakunnan mukaan niin sanottu pomohuijaus. Pomohuijauksissa rikollinen tekeytyy yleensä esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajaksi ja pyytää alaistaan sähköpostissa maksamaan tekaistun laskun huijareiden tilille.

Petos on tullut seurakunnalle ilmi tilintarkastajan koulutuksen yhteydessä. Tapahtumasta on seurakunnassa tehty sisäinen selvitys.

– Tilintarkastajan johdolla on tutkittu sisäisen valvonnan ja sisäisen ohjeistuksen riittävyyttä sekä maksuprosesseja, jotta vastaava huijaus ei toistu. Tämän johdosta joitakin maksuliikenteen käytäntöjä on muutettu, seurakunta kertoo.

Asiasta kertoi ensin Kangasalan Sanomat.

Seurakunnan vs. talousjohtaja Henri Lehtola sanoo, että asiaa ei voi kommentoida enempää.

Surullisenkuuluisa hanke sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi alkoi utopiana paremmista palveluista mutta kahden yrityksen jälkeen siitä on tullut sekoitus absurdia hallintofarssia ja kafkamaista oikeustragediaa. Nyt Antti Rinteen punavihreä hallitus aikoo viedä uudistuksen maaliin pitämällä terveydenhuollon ”julkisena palveluna eikä yksityisiä yrityksiä ole enää tässä harjoituksessa mukana.”

Yksilön vapauden ja vastuun kannalta on viheliäistä, että meillä julkinen valta haluaa sanella, missä, miten ja kuka ketäkin hoitaa.

Samalla kun hallitus estää markkinaehtoiset ja asiakaslähtöiset ratkaisut, se haluaa määrätä, kuinka monta hoitajaa vanhukset tarvitsevat. Perusteluna jäykille standardeille ja isälliselle holhoukselle on esitetty, että ihmiset eivät itse osaa valita lääkäriä tai hoitolaitosta, jolta haluavat palvelua ostaa.

Tämähän on oppimisvertailuissa hyvin menestyvän kansamme halveksuntaa. Ei hoitopaikan valinta ole sen vaikeampaa kuin parturin tai kuntosalin. Vertailutietoa on netissä hyvin saatavilla ja kaverit kertovat lisää. Jos valitsemani lääkäri tai fysioterapeutti on huono, vaihdan parempaan.

Varsinainen syy valtiovallan raudanlujaan sote-monopoliin onkin vuoden 2000 perustuslaki. Siinä klassisten vapausoikeuksien rinnalle julkisen vallan turvaamiksi perusoikeuksiksi määriteltiin taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia. Kuten oikeusoppinut tietokirjailija Heikki Suopohja toteaa kirjassaan Yksilönvastuu ja hyvinvointivaltio, tällainen ratkaisu poikkeaa läntisten markkinatalousmaiden ajattelutavasta muistuttaen Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslakia.

Suomeen ajautunut ideologisesti työtön torvimusiikin ystävä voisi perustuslakiin vedoten elää muiden kustannuksella ja vaatia itselleen tuuban soitonopettajaa.

Kaiken kattavan yhteisvastuun hengessä Suomen valtiolla on perustuslakimme mukaan vakaa aikomus turvata jokaiselle maassa asuvalle koulutus, työ, toimeentulo, asunto, terveys, ja jopa ”yhtäläinen mahdollisuus - - kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä”. Siten mistä maailmankolkasta tahansa Suomeen ajautunut ideologisesti työtön torvimusiikin ystävä voisi perustuslakiin vedoten elää muiden kustannuksella ja vaatia itselleen tuuban soitonopettajaa.

Näin epärealistisesta perusoikeusidealismista voi nähdäkseni seurata vain joko todellisuuden ja lain määritelmien erkaantuminen (kuten Neuvostoliitossa) tai julkisen talouden velkaantumiskierre (kuten Suomessa).

Euroopan vapaiden kansojen yhteiskuntapolitiikkaan tulisi saada lisää vertailevaa järkeä ja todellisuudentajua. Silloin ne oppisivat toisiltaan ja parhaat yhteiskunnalliset käytännöt siirtyisivät maasta toiseen. Sote tehtäisiin Hollannin tapaan ja sosiaaliturva uudistettaisiin tanskalaisittain.

Hollannin järjestelmä on toistuvasti todettu EU-maiden parhaaksi vuoden 2006 uudistuksen jälkeen.

Terveydenhuoltojärjestelmän laatua voidaan arvioida potilaan oikeuksien ja tiedonsaannin, hoidon saavutettavuuden, tuloksellisuuden, laajuuden, ennaltaehkäisyn ja uusimpien lääkkeiden saatavuuden kannalta. Näillä mittareilla mitaten Hollannin järjestelmä on toistuvasti todettu EU-maiden parhaaksi vuoden 2006 uudistuksen jälkeen.

Sitä ennen maassa oli samanlainen julkisen vallan dominoima pirstaleinen sekasotku kuin Suomessa. Sitten maan hallitus pani toimeksi ja yksityisti koko terveydenhuollon. Hollannissa jokaisen on otettava yksityinen, henkilökohtaisesti neuvoteltu sairausvakuutus (n. 1500 €), ja pienituloiset kansalaiset voivat saada tukea vakuutusmaksuista selviytymiseen.

Sekä vakuutuksen myöntäjät että palvelun tarjoajat ovat yksityisiä toimijoita, jotka kilpailevat asiakkaista. Kun markkinaehtoisuus on aitoa, se parantaa tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä.

Kiinnostavinta on, että myös hoidon tuloksellisuus on ollut huippuluokkaa.

Hollannissa monet palveluntarjoajat ovat säätiöitä tai muita kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomia toimijoita. Niissä ei todellakaan uskota hoitajamitoituksiin.

Tämä puhuu sen puolesta, että asiakkaat osaavat valita vakuuttajansa ja lääkärinsä, joiden työn laatu kohentuu kilpailutilanteessa. Markkinaehtoisuus vähentää potilaiden jonossa pitämistä ja siirtelyä luukulta toiselle, mikä on tavallista yksinoikeudella toimivissa julkisissa palveluissa.

Hollantilaisen toimijan mukaan Suomessa niin vanhusten kotihoivassa kuin laitoshoivassakin ongelmia yritetään liiaksi ratkaista lisäämällä sääntöjä, hallintoa ja kontrollia. Hollannissa monet palveluntarjoajat ovat säätiöitä tai muita kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomia toimijoita. Niissä ei todellakaan uskota hoitajamitoituksiin ja kaikille sopiviin standardeihin, vaan keskitytään palvelemaan asiakkaita heidän tarpeidensa mukaan.

Eurooppalaisessa vertailussa koko suomalaisen terveydenhuollon riesana on järjestelmäkeskeisyys ja yhden totuuden oppi. Potilailla ei ole valinnan vapautta, he joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä eikä oikeus toiseen mielipiteeseen toteudu. Pahimmillaan hoitotyössäkin halutaan palvella ohjekirjaa eikä ihmisten tarpeita.

Hollannin mallin perusteella voidaan todeta, että yksityinen terveydenhuolto olisi paras meille kaikille, niin nuorille kuin vanhoillekin.

Ja Suomessa tällainen ratkaisu on siis nykyisen hallituksen mielestä täysin poissuljettu.

Euroopan toimivin, tuloksellisin ja asiakaskeskeisin malli ei kelpaa Antti Rinteelle, Katri Kulmunille ja Maria Ohisalolle, koska he tapittavat perustuslakia valtiokeskeisin silmin, pelkäävät avointa kilpailua ja rakastavat julkista valtaa enemmän kuin vapaata suomalaista ihmistä.

Jari Ehrnrooth

Kirjoittaja on kirjailija ja filosofisesti suuntautunut kulttuurin tutkija. Hän on kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti. Syntyi Koitereella, kirjoittaa Munkkiniemessä, juoksee Keskuspuistossa. Palautetta kirjoittajalle voi lähettää myös suoraan osoitteeseen palaute.ehrnrooth@gmail.com

Kolumnista voi keskustella 5.9. klo 16.00 asti.

Oppositiopuolueet jatkavat Ylen kyselyn kärjessä. Perussuomalaiset vahvisti asemaansa suosituimpana puolueena, ja kakkosena jatkaa toinen oppositiopuolue, kokoomus.

Pääosin elokuun aikana tehdyssä kannatusmittauksessa perussuomalaisten ero kokoomukseen kasvoi yli kolmeen prosenttiyksikköön.

Kahden suurimman oppositiopuolueen kannatus on eduskunnan syksyn kynnyksellä nousussa. Perussuomalaiset ja kokoomus haastavat oikealta Antti Rinteen (sd.) viiden puolueen keskustavasemmistolaista hallitusta.

Pienistä oppositiopuolueista kristillisdemokraattien kannatus on polkenut paikoillaan. Elokuun puoluekokous ja Sari Essayahin jatkokausi puolueen johdossa eivät ole kannatuslukuja värisyttäneet. Harry Harkimon puolueeksi pyrkivä Liike Nyt saa edelleen runsaan prosentin kannatuksen.

Pääministeripuolue SDP hallituksen ykkönen

Hallituspuolueista SDP on kääntänyt kannatuksensa kesäkuun notkahduksen jälkeen loivaan nousuun. Vihreiden kesäpiikki katkesi ja myös vasemmistoliiton suosio putosi.

SDP, vihreiden ja vasemmistoliiton kesäkokouksissa on korostettu hallitussuunnan muutosta. Rinteen hallituksen ensimmäisiä kuukausia on hallinnut Suomen EU-puheenjohtajuus, mutta talous- ja työllisyyspolitiikan isot ratkaisut ovat edessä heti alkusyksystä.

Pääministeri Rinteen ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) pikaiset ja tiukat reagoinnit Postin työehto- ja palkkakohuun kertovat kovista paineista vaikean työmarkkinasyksyn edellä.

Demareiden kannatus on edelleen alle huhtikuun eduskuntavaalien 17,7 prosentin ääniosuuden, joten kirittävää riittää. Parhaiten ovat eduskuntavaalien jälkeen pärjänneet vihreät ja perussuomalaiset – molemmilla nousua yli kolme prosenttiyksikköä.

Tästä linkistä löydät lisää tietoja Ylen kannatusmittauksesta ja puolueiden kannatusmuutoksista pitkällä aikavälillä.

Keskustan uudella johdolla kivinen tie

Kevään eduskuntavaalien murskatappion jälkeen hallitukseen kivunneen keskustan kannatus vajosi elokuussa jälleen alle 12 prosentin. Eduskuntavaaleistakin pudotusta on kertynyt vielä runsaat kaksi prosenttiyksikköä.

Hallituksen suosiota mittaavien kyselyjen mukaan keskustan entiset kannattajat näyttävät siirtyneen katsomoon seuraamaan, miten keskustan ääni kuuluu Rinteen hallituksessa.

Elokuussa eri puolilla Suomea pyörinyt elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) puheenjohtajakiertue ei näytä piristäneen keskustan suosiota, ja lauantaina Kouvolassa valittavalla uudella puoluejohtajalla on edessään iso urakka.

Loppukesän poliittista keskustelua on hallinnut valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) ensimmäisen budjettiesityksen ruotiminen.

Valtiovarainministerin salkku polttelee käsissä

Keskustalla on pitkästä aikaa käsissään valtiovarainministerin salkku, mutta valtion rahojen pyörittely ei näytä ainakaan vielä kohottaneen keskustan kannatusta.

Talousnäkymien heikentyessä valtiovarainministerin salkku voi muodostua taakaksi, kun keskustelu siirtyy menolisäyksistä veronkorotuksiin tai menojen leikkauksiin.

Keskustan puheenjohtajaehdokkaista Katri Kulmuni on vaikuttanut innokkaammalta tarttumaan valtiovarainministerin salkkuun. Antti Kaikkonen on suhtautunut salkkuvaihtoon varovaisemmin.

Perussuomalaisilla näytön paikka oppositiossa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho palaa eduskuntaan viiden vuoden europarlamettikauden jälkeen. Halla-ahon ensimmäinen kausi eduskunnassa oli vaikea.

Halla-aho joutui kesällä 2012 luopumaan hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä, kun hän oli arvostellut korkeimmasta oikeudesta saamaansa tuomiota.

Eduskunnan toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajalle olisi ollut nyt tarjolla ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan nuija, mutta Halla-aho on torjunut tehtävän, jonka hän kokee rajoittavan liikaa puoluejohtajan työtä.

Kokoomus taiteilee hallituksen ja Halla-ahon välissä

Pitkäaikainen hallituspuolue, kokoomus, joutuu opettelemaan oppositiopolitiikan perusteita. Eduskuntaryhmässä on vain muutama edustaja, jolla on kokemusta kokoomuksen edelliseltä oppositiokaudelta vuosina 2003–07.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nousi ensimmäisen kerran eduskuntaan keväällä 2007 ja eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Kai Mykkänen on vasta toisen kauden kansanedustaja. Oppositiopolitiikan vankinta kokemusta edustavat 1970- ja 1980-luvuilla oppositiossa istuneet Ilkka Kanerva ja Ben Zyskowicz.

Kokoomuksen oppositiopolitiikan maalitaluna on Rinteen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka. Kokoomus hakee aloitetta valmistelemalla jo ensimmäistä välikysymystä heti hallituksen syyskuun puolivälin budjettiriihen jälkeen.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten taistelussa opposition johtajuudesta ratkaistaan puolueiden voimasuhteita seuraaviin vaaleihin. Perussuomalaiset on onnistunut jo kolme kertaa vaaleissa tekemään kovan loppukirin ja ylittämään kannatusodotukset.

Poliisi jatkaa Ylitorniolla tiistai-iltana tapahtuneen juna-ampumisen tutkintaa ja pyytää myös yleisövihjeitä tapahtumasta.

Teknisen tutkinnan edettyä vaikuttaa todennäköiseltä, että Kolarista etelään matkalla ollutta junaa kohti ammuttiin pienihaulisella aseella. Kaksi vaunua sai osumia ja ikkunoita särkyi.

Lapin poliisi on yrittänyt selvittää mahdollista ampumapaikkaa Tornionjoen läheisyydessä Kaulinrannassa Kattilakosken alapuolella. Poliisi pitää mahdollisena, että juna on saanut osumia metsästyksen yhteydessä.

Tapahtumassa on ollut pitkään epäselvää, mihin vaunuihin osumia tuli. Poliisi on torstaina korjannut aiemmin antamiaan tietoja ja vahvistaa nyt alkuperäiset tiedot siitä, että osumia tuli kahteen vaunuun.

Poliisi kertoo tiedotteessaan, että osumajäljet viittaavat 3–5 millimetrin kokoisiin hauleihin. Ampumaetäisyys junasta on ollut noin 30 metriä.

Ikkuna hajosi kahdesta vaunusta

Juna jatkoi tapahtumapaikalta pysähtymättä matkaa normaalisti seuraavalle pysähdysasemalle Ouluun, jossa vaurioita tarkasteltiin tarkemmin. Juna jatkoi sen jälkeen päätepysäkille Helsinkiin.

Etelän suuntaan 80 kilometrin tuntinopeutta matkannutta junaa kohti ammuttiin tiistaina kello 19.25 Ylitorniolla, Kaulinrannassa Kattilakosken alapuolella. Osumia tuli junan matkustajavaunun oikeanpuoleisiin kahteen ikkunaan ja vaunun sivuseinään sekä ravintolavaunun ikkunaan.

Junavaunun kaksi ikkunaa hajosi säröille ja seinään tuli kolme jälkeä rikkoutuneiden ikkunoiden alapuolelle. Ravintolavaunusta hajosi ikkunan yläosassa oleva tuuletusikkuna. Haulit eivät läpäisseet ikkunoita eikä seinää.

Rata kulkee tapahtumapaikalla aivan vesistön vieressä ja välissä on jonkin verran puustoa.

Poliisi pyytää asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 0295466458 tai sähköpostitse osoitteeseen meri-lappi.tutkinta.lappi@poliisi.fi.

Lue myös:

Poliisi epäilee: Etelään matkalla ollutta junaa kohti ammuttiin aseella Ylitorniolla

IS: Yöjunan ravintolavaunun ikkunat hajosivat kesken matkan Ylitornion kohdalla – matkustajat epäilevät jonkun ampuneen junaa

Tampereella on herätty loppukesästä uuteen ongelmaan, joka on tuttu ennestään esimerkiksi Helsingille ja Turulle.

Valkoposkihanhet viihtyvät Tampereella vähän liiankin hyvin.

Tämä selvisi, kun kaupunkiin on valmistunut suuri nurmikenttä Näsijärven rannalle Santalahteen. Nurmikentästä on tarkoitus tehdä kaupunkilaisten yhteinen olohuone.

Nyt valkoposkihanhet ovat huomanneet, että se on hyvä paikka niidenkin laiduntaa.

Tampereen kaupunginpuutarhuri Timo Koski sanoo, että asukkaat ovat valittaneet linnuista.

– Valkoposkihanhet ovat ottaneet kentän käyttöön. Tämä on meille ihan uusi asia.

"Ulostemäärä ei ole mukavaa"

Tamperelaisilla ei ole hanhia vastaan muuta kuin se, että ne syövät ja ulostavat jatkuvasti.

Helsingissä ja Turussa tämä on vanha ongelma. Hanhet likaavat ja syövät nurmikkoa.

– Itse linnut eivät haittaa, mutta ulostemäärä ei ole mukavaa muille puistonkäyttäjille, Koski sanoo.

Suojeltu valkoposkihanhi

Tampere aikoo kysyä neuvoa muilta kaupungeilta, miten ne ovat reagoineet ongelmaan.

Helsingin kaupunki suunnitteli keväällä hätistelevänsä hanhia koirien avulla pois nurmialueilta. Tähän tarvitaan lupa ELY-keskukselta.

Valkoposkihanhia on pääkaupunkiseudulla vajaat viisi tuhatta.

Valkoposkihanhet ovat suojeltuja, eikä niitä saa häiritä. Tämä tekee häätämisestä vaikeaa.

Santalahdesta Tampereella on tulossa koko kansan tapahtuma- ja harrastuspaikka. Hanhet karttavat tavallisesti, jos puistossa on muita käyttäjiä.

Tähän oljenkorteen Tampereen kaupunki aikoo tarttua. Alue halutaan kovaan käyttöön.

– Toivotaan, että kenttä otetaan nopeasti käyttöön moneen eri vuorokauden aikaan. Se on varmaan ainoa keino, miten tätä pystytään hienovaraisesti hoitamaan ja torjumaan, Koski sanoo.

Hehtaarien alueet nurmea

Valkoposki- ja kanadanhanhi pitävät avoimista paikoista. Santalahdessa on kymmenen hehtaarin alue, jossa on kaupunginpuutarhurin mukaan 6–7 hehtaaria nurmea.

Hanhille se on täydellinen paikka, kun lähellä on vielä Näsijärvi.

– Jos lintuperspektiivistä katsoo, tämä taitaa olla golf-kentän lisäksi Tampereen laajin nurmialue. Onhan tässä mahtava ympäristö hanhillekin, Koski sanoo.

Yksi vaihtoehto on houkuttaa hanhet pois Santalahdesta maisemapelloille tai kehittää tekniikkaa kerätä ulosteet pois.

Herättää suuria tunteita

PIrkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin sanoo, että valkoposkihanhi on lintu, joka herättää suuria tunteita.

Kanadanhanhesta se eroaa niin, että valkoinen kuvio linnun päässä on erilainen. Valkoposkihanhen poski on kauttaaltaan vaalea, kanadanhanhella on vaalea raita poskessa.

Valkeaposkihanhi on suojeltu. Se on alkanut Helinin mukaan yleistyä Pirkanmaalla vasta viime vuosina.

Pirkanmaalla on arviolta 10–15 pesivää valkoposkihanhiparia.

Kanadanhanhia on Pirkanmaalla arviolta 100–150 paria.

Lue lisää:

Helsingin kaupunki aloittaa taistelun valkoposkihanhia vastaan – Koirat ajamaan hanhia ja niityt pitkiksi

Kolme nuorta miestä on kuollut rajussa henkilöauton ulosajossa Raumalla. Turma tapahtui Kodisjoentiellä Rauman eteläosassa keskiviikkona yöllä noin kello 23.25.

Poliisin mukaan poliisipartio oli paikalla noin kuuden minuutin kuluttua hälytyksestä. Onnettomuusauto oli jo täyden palamisen vaiheessa eikä auton lähelle pystynyt menemään kuumuuden ja liekkien vuoksi.

Paikalla oli sivullisia henkilöitä, joista yksi oli yrittänyt pelastaa autoon jääneitä siinä kuitenkaan onnistumatta. Itse ulosajolle ei löytynyt onnettomuuspaikalta silminnäkijöitä.

Autossa oli poliisin mukaan kolme nuorta raumalaista miestä, jotka menehtyivät tapahtumapaikalla.

Poliisi: Auto ajoi ylinopeutta

Onnettomuuspaikka on nelisen kilometriä Kodisjoelta Rauman suuntaan. Poliisin mukaan ylinopeutta ajanut henkilöauto suistui ojaan ja syttyi palamaan.

Auto oli ajanut Kodisjoentietä Rauman suunnasta ja suistunut luisuun suoran tieosuuden jälkeen oikealle kaartuvassa mutkassa.

Auto oli luisunut piennarta pitkin pientareen reunalle, jossa se oli törmännyt betoniseen ojarumpuun ja puihin. Auton syttymissyy ei ole vielä poliisin tiedossa.

Kaikki autossa olleet olivat täysi-ikäisiä nuoria miehiä. Uhrien omaiset on tavoitettu ja heille on tarjottu kriisiapua. Poliisin käsityksen mukaan uhrit olivat keskenään tuttuja toisilleen.

Poliisilla on käsitys ajoneuvon kuljettajasta ja tapausta tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksina.

Lisäksi poliisi suorittaa kaikkien uhrien osalta kuolemansyyntutkinnan.

Rauman Pyhän Ristin kirkossa järjestetään uhrien muistoksi suruhartaus tänään kello 18. Kirkossa on paikalla pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä keskustelua varten hartauden jälkeen.

"Työssäkäyvä mies nosti Kelan tukia 20 000 eurolla, eläkeläinen nosti työttömyyspäivärahoja 32 000 euron edestä" – uutisotsikoihin päätyvät Kelaan kohdistuneista tukien väärinkäytöksistä vain suurimmat tapaukset. Niitä tapahtuu kuitenkin vuosittain yli 2 000 ja määrä on viime vuosina ollut kasvussa.

Perusteetta maksettujen tukien määrä nousee lähes kymmeneen miljoonaan euroon vuodessa, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen. Vuonna 2016 tapauksia tuli Kelan tietoon 1953, seuraavana vuonna 1150 ja viime vuonna jo 2344.

– Määrissä on vuosittain pientä heittoa, mutta tilastossa vuodelta 2017 näkyy toimeentulotuen aiheuttama ruuhka ja töiden priorisointi Kelassa.

Suurimmat huijaukset kymmeniä tuhansia

Perusteetta maksetut tukisummat ovat yleensä muutamia satasia tai joitakin tuhansia euroja. Isoimmat tukihuijaukset nousevat jopa kymmeniin tuhansiin, kertoo Onninen. Näitä tapauksia on vuosittain joitakin kymmeniä.

Kelan tilastojen mukaan oikeudessa käsiteltyjen tukihuijausten summat ovat viime vuosina nekin kasvaneet hieman. Keskimäärin näissä tapauksissa Kelalta on pumpattu noin 20 000 euroa.

– Kun huomioidaan Kelasta maksettavat etuussummat, väärinkäytösten osuus on suhteellisen pieni, muistuttaa Suvi Onninen.

Kela maksoi erilaisia sosiaalietuuksia esimerkiksi vuonna 2018 yli 14,3 miljardia eli 14 300 miljoonaa euroa. Väärinkäytösepäilyjen yhteenlaskettu summa oli samana vuonna runsaat 9,6 miljoonaa euroa eli 0,67 promillea maksetuista tuista.

Tulorekisteri helpottaa seurantaa

Väärinkäytökset paljastuvat Kelalle esimerkiksi viranomaisyhteistyön avulla tai tarkistushakemusten käsittelyn yhteydessä. Kela tekee myös tukivalvontaa eli se vertaa tukien maksutietoja verottajan tietokannoissa oleviin tietoihin. Jonkin verran tapauksia paljastuu myös ilmiantojen perusteella.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut tulorekisteri helpottaa väärinkäytösten valvontaa ja tutkintaa, sanoo Suvi Onninen.

– Kelassa pystytään tämän tiedon perusteella tarkistamaan maksussa olevia etuuksia nopeammin ja näin vähentämään syntyviä liikamaksuja. Tulorekisteristä saatavan tiedon vaikutus asiakkaan etuuteen tutkitaan aina tapauskohtaisesti, Onninen sanoo.

Ylivoimainen enemmistö aiheettomasti maksetuista tuista ja väärinkäytöstapauksista liittyy työttömyysetuuksiin. Onnisen mukaan perustoimeentuloturvaan liittyvät väärinkäyttötapaukset ovat kuitenkin jatkuvasti kasvussa.

5.9. klo 10.40 Korjattu tukien kokonaismäärä 14 300 miljoonaan euroon.

Lue myös:

Uusi tulorekisteri kerää miljoonien suomalaisten tietoja yhteen paikkaan – Verottaja rauhoittelee: Tietojen käyttäminen tarkkaan rajattua

Kela maksaa eniten asumistukia maakuntakeskuksiin

Sairaanhoitokulujen ennakointi on osoittautunut vaikeaksi Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsotessa.

Kymsote aloitti toimintansa tammikuussa 2019. Siitä lähtien kuntayhtymä on järjestänyt Kymenlaakson kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kuntayhtymän budjetti on ylittymässä noin kahdella prosentilla ennakoidusta. Yli 13 miljoonan euron lasku tulee kuntien maksettavaksi.

Talousvaikeuksiensa kanssa jo valmiiksi painivassa Kouvolassa lisälaskut aiheuttavat närää.

''Vääristynyt toimintamalli''

Kouvolan kaupungin maksuosuus on tänä vuonna yhteensä noin 317 miljoonaa euroa, eli yli seitsemän miljoonaa euroa alkuperäistä palvelusopimusta enemmän. Päälle tulee vielä kuusi miljoonaa euroa kuntayhtymän runsaan 16 miljoonan euron alijäämän paikkaamisesta, yhteensä siis yli 13 miljoonaa euroa.

Kasvanut lasku tuo lisää haasteita jo valmiiksi taloutensa kanssa kamppailevalle Kouvolalle.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka ei ole lisälaskusta mielissään. Toikan mukaan kaupunki kävi Kymsoten kanssa palvelusopimusneuvottelut, joissa sovittiin siitä, mitä sopimus pitää sisällään. Toikan mukaan Kymsote sai itse ilmoittaa määrärahatarpeensa tälle vuodelle.

– Se on todella vääristynyt malli, mutta niin se meni syksyllä. Meidän taloushallintomme virkamiehiä syytettiin aiemmin alibudjetoinnista, joten halusimme oikein varmistaa Kymsotelta, että budjetissa on varmasti kaikki.

Kouvolan kaupunki joutui jo kesäkuussa hakemaan toimialoistaan lisäsäästöjä 2,4 miljoonan euron edestä – Toikan mukaan juuri Kymsoten kasvaneiden kustannusten vuoksi.

– Käyttötalous on säädetty todella tiukaksi, ja se johtuu nimenomaan ainoastaan siitä, että Kymsote ei pysy budjetissaan, sanoo Toikka.

Marita Toikan mukaan kaupunki on tänä vuonna pysynyt hyvin omassa budjetissaan.

– Kustannusten ylityksiä on tullut ainoastaan teknisellä toimella, koska oli niin luminen talvi. Myöskään kaupungille hyödyttömän omaisuuden realisoinnista ei ole ainakaan vielä tullut ihan sitä määrää tuloja, mitä oli budjetoitu. Toimialajohtajat ovat pitäneet budjettikurin todella tiukasti.

Lisäsäästöt lähes mahdottomia

Marita Toikka ei pidä lisäsäästöjen etsimistä kaupungin taloudesta realistisena.

– Enää on muutama kuukausi vuotta jäljellä. On lähes mahdotonta enää etsiä lisäsäästöjä tälle vuodelle.

Toikan mukaan kaupunki aikookin esittää Kymsoten hallituksen kokouksessa perjantaina, että säästöjä pitää etsiä sosiaali- ja kuntayhtymästä.

– Kymsoten pitää välittömästi lähteä hakemaan käyttötaloudestaan säästöjä tälle vuodelle, että lopullinen toteuma ei olisi näin huono.Samalla tavalla kuin meillä; rekrytointikiellot, hankintakiellot. Kaikki mistä pystytään säästämään. Odotan vahvasti, että Kymsote reagoi samalla tavalla kuin kaupunki asiassa.

Toikan mukaan jatkossa omistajakuntien pitää antaa raamit kuntayhtymän toiminnalle.

– Eli omistajakunnat sanovat Kymsotelle, että tällä euromäärällä järjestätte ne palvelut, ja sopeutatte toimintaa, jos ei onnistu sillä. Sehän on lähtökohta kuntayhtymissä, eikä niin, että kuntayhtymä kertoo mitä se tarvitsee, koska silloinhan se rakentaa ihan omaa palatsiaan siinä. Tällä kertaa se meni väärinpäin.

Torstaina julkaistussa blogissaan Marita Toikka kertoo miettineensä jopa, oliko Kymsoten perustaminen virhe.

– Pohdin vain asiaa. Vielä näen sen kuitenkin olevan meille mahdollisuus kehittää sotepalveluja kustannustehokkaasti, jos tämä mahdollisuus nyt osataan vain käyttää.

Tarvetta vaikea arvioida

Lähes kaikkien Kymenlaakson kuntien maksuosuudet sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsotelle ovat kohoamassa luultua suuremmiksi.

Suurin syy kohonneiden maksuosuuksien taustalla on Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niirasen mukaan muista sairaanhoitopiireistä ostetun erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi tarve.

– Erikoissairaanhoidon laskutus perustuu aina siihen, kuinka paljon sitä käytetään. Se ei ole mikään kiinteä laskutus, toteaa Niiranen.

Niirasen mukaan Kouvolan kasvaneesta maksuosuudesta kuusi miljoonaa euroa koostuu erikoissairaanhoidon maksuista. Loput 1,2 miljoonaa tulevat Pohjois-Kymen sairaalan vuodeosaston arvioitua vilkkaammasta käytöstä, ja palvelusopimuksen uudelleen tarkastelusta, joka tehtiin kaupungin tilinpäätöksen valmistuttua.

Kuntien maksuosuudet ovat kasvaneet Kouvolan lisäksi myös Haminassa, Kotkassa ja Pyhtäällä. Miehikkälän ja Virolahden laskut sen sijaan jäävät ennakoitua pienemmiksi. Alkuperäiset budjetit on Niirasen mukaan tehty viime vuoden käytön mukaan.

– Etenkään pienten kuntien osalta erikoissairaanhoidon tarvetta ei voi oikein kunnolla ennakoidakaan. Yksittäiset potilaatkin voivat aiheuttaa maksuihin heittoa. Jos alle 5 000 asukkaan kunnissa Miehikkälässä ja Virolahdella syntyy vaikka keskoslapsi tai tulee pitkäaikaista hoitoa HUS:ssa vaikea traumapotilas, niin se voi keikauttaa koko budjetin ihan päälaelleen, kertoo Niiranen.

Lisäksi Kymsoten talous näyttää jäävän yli 16 miljoonaa euroa alijäämäiseksi – ja omistajakunnat joutuvat pulittamaan summasta osansa.

Kymsote pyrkii säästöihin

Niirasen mukaan Kymsote pyrkii pienentämään tälle vuodelle ennustettua runsaan 16 miljoonan euron alijäämäänsä.

– Teemme toimintamalleihimme muutoksia, jotka olivat osana yt-neuvotteluja, mutta niiden vaikutus on varmaan suurempi ensi vuodelle, kuin tälle vuodelle. Palveluiden ostoa ja henkilöstön palkkausta mietitään niin, että kustannuskehitys ei olisi samanlainen kuin alkuvuonna.

Niirasen mukaan esimerkiksi ostettuja asiantuntijapalveluita aiotaan käyttää vähemmän, kuin alkuvuodesta.

– Tietysti hoidamme sellaiset palvelut, että niillä ei ole meidän palvelutuotantomme toimintaan vaikutusta. Yritämme nyt käydä läpi, onko meillä sellaisia kustannuksia, joihin voimme näin lyhyellä aikavälillä vaikuttaa.

Niirasen mukaan Kymsote selvittää parhaillaan, mistä alijäämä johtuu.

– Varmaan huomenna saamme hallituksessa palvelutuotannosta selvitystä, että mistä se tulee tai mikä on syynä siihen.

Niirasen mukaan esimerkiksi lastensuojelussa huostaanotettujen lasten sijoittamiskustannukset ovat suuremmat kuin mitä on ennakoitu. Myös vastaanotto- ja ostopalvelulääkäreiden kulut olivat ennakoitua suurempia.

Lääkäripula koituu kalliiksi

Niiranen myös ehdottaa perjantaina kokoontuvalle Kymsoten hallitukselle, että Terveystalon kaavailemaa päivystyslääkäripalveluiden hinnan korottamista ei hyväksytä ja että yhtiö käynnistäisi kilpailutuksen lääkärityövoiman hankinnasta.

Terveystalo on ilmoittanut nostavansa päivystyslääkäreiden hintoja jopa 250 prosentilla.

– Sellaisia hinnan korotuksia ei voi mitenkään hyväksyä. Ne eivät perustu mihinkään. Muillakin palveluntuottajilla on tullut hinnankorotuksia, mutta ei suinkaan tällaisia prosenttikorotuksia eikä euromääräisiä summia, Niiranen toteaa.

Kymsote on ostanut lääkäripalveluita terveysalan yrityksiltä, koska sillä on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua lääkäreitä.