Turkish Airlines palkkaa joka vuosi tuhat uutta lentäjää. Näistä vuosittain sata koulutetaan jatkossa Patria Pilot Trainingin lentäjäkoulussa Pirkkalassa ja Espanjan Córdobassa. Patria ja turkkilaisyhtiö ovat tehneet aluksi kolmivuotisen sopimuksen.

– Sopimus on merkittävä, sillä olemme ensimmäinen lentokoulu, jolta Turkish Airlines tilaa uudentyyppisen lentäjäkoulutuksen. Koulutamme oppilaat suoraan tiettyyn konetyyppiin, sanoo Patrian lentäjäkoulutuksesta vastaava johtaja Jyrki Myyryläinen.

Turkkilaisyhtiö lähettää ensimmäiset oppilaat Pirkkalaan loppuvuodesta. Neljän kuukauden teoriakoulutuksen jälkeen he siirtyvät lentämään Malagan lähelle Córdobaan avattuun koulutuskeskukseen.

– Córdobassa säät ovat otolliset lentämiseen ympäri vuoden. Lisäksi oppilaat tutustuvat erilaiseen toimintakulttuuriin, mikä on tärkeää myöhempää uraa ajatellen, sanoo Patria Pilot Trainingin operatiivinen johtaja Ville Kettula.

Viisi kuukautta kestävän Espanjan-koulutuksen jälkeen opiskelijat palaavat Pirkkalaan lentämään kaksimoottorikoneilla ja harjoittelemaan simulaattorilla.

Oppilasasuntola Tampere-Pirkkalan lentoasemalle?

Patrian lentäjäkoulutuksen oppilasmäärät tulevat lähivuosina kaksinkertaistumaan. Nykyiset lentoyhtiöiden kanssa tehdyt koulutussopimukset nostavat vuosittaisen oppilasmäärään pariin sataan.

– Ulkomailta tuleville oppilaille on järjestettävä myös asunnot. Tämä on iso asia, mihin täytyy löytää ratkaisu, sanoo johtaja Jyrki Myyryläinen.

Tämän lisäksi lentoasemalle tarvitaan parempia bussiyhteyksiä oppilaille ja kenttää käyttäville matkustajille.

Norran lentäjät opiskelevat Espanjan auringossa

Patria Pilot Training on avannut syyskuussa uuden koulutuskeskuksen Córdobassa. Espanjassa yhtiö antaa ensivaiheen alkeislentokoulutuksen. Ensimmäisenä koulutuksen ovat aloittaneet yksitoista Norralle tulevaa lentäjää.

Koulutuksen siirron taustalla ovat oppilasmäärien lisääntyminen ja Suomessa lentoasemia ylläpitävän Finavian tekemät korotukset laskeutumismaksuihin.

– Tämä on se osa koulutusta, jossa tehdään paljon laskeutumisia ja nousuja. Siitä kertyisi Suomessa runsaasti kalliita laskeutumismaksuja, sanoo operatiivinen johtaja Ville Kettula.

Córdobassa annettavan koulutuksen myötä kurssien määrää voidaan lisätä myös Pirkkalassa, koska säät mahdollistavat alkeiskoulutuksen järjestämisen ympäri vuoden.

"Minusta ei tullut urheilijaa – tuleekin sitten lentäjä"

Oppilas Tom Ågren valmistautuu Patrian koulutuskeskuksessa olevassa Airbus A320 -simulaattorissa lennolle Lontoosta Tampere-Pirkkalaan. Koulutus on jo loppuvaiheessa, ja tammikuussa Ågren olisi valmis aloittamaan Finnairin perämiehenä.

– Vielä ei ole tiedossa työpaikkaa, mutta aiemmat kurssit ovat työllistyneet hyvin, joten uskoisin itsellenikin niin käyvän, pohtii Ågren.

Finnairin tilaama MPL-koulutus antaa oppilaille suoraan tyyppihyväksynnän Airbus A320 -kalustoon. Koulutus kestää 18 kuukautta, eikä aiempaa lentokokemusta vaadita.

– Minulla ei ole ilmailutaustaa. Lapsena sanoin, että jos minusta ei tule urheilijaa, niin tulee lentäjä, ja sillä tiellä nyt ollaan, naurahtaa Ågren.

Turkish Airlines on kolmas lentoyhtiö, jolle Patria järjestää uudentyppistä lentokoulutusta. Finnairin ja kazakstanilaisen Air Astanan kanssa yhteistyö alkoi jo pari vuotta sitten. Loppusuoralla ovat neuvottelut yhden uuden ulkomaisen lentoyhtiön kanssa.

– Meillä on tavoitteena vakaa kasvu lentäjäkoulutuksessa, ja se on mahdollista ainoastaan ulkomaisten lentoyhtiöiden kautta, pohtii johtaja Jyrki Myyryläinen.

Uusia lentäjiä tarvitaan lähivuosina tuhansia – Suomelle hyvä vientituote

Lentokoneenvalmistaja Airbus laskee, että lentoyhtiöt ovat tilanneet lähes 38 000 uutta matkustajakonetta, jotka tulevat liikenteeseen seuraavan 18 vuoden aikana. Vaikka samaan aikaan vanhimpia koneita poistetaan liikenteestä, lentoyhtiöt palkkaavat vuosittain tuhansia uusia lentäjiä.

Eniten tarvetta uusille lentäjille on Aasiassa ja Lähi-idässä.

– Suomella on hyvä kilpailuetu, koska voimme tarjota koulutusta Espanjan lämmössä, mutta myös Suomen vaativissa oloissa. Keski-Euroopan lentokouluista valmistuvilla lentäjillä ei ole kokemusta lentämisessä talvioloissa, muistuttaa Ville Kettula.

Parin viikon takainen Taiteiden yö synnytti Riihimäellä kohun, kun graffititaiteilijat maalasivat Hämeenaukiolla seisovan purkutalon ulkoseinät täyteen.

Kokonaisuuteen maalattu kuva itseään päähän ampuvasta Donald Trumpista oli monille liikaa. Muun muassa riihimäkeläinen Jenni Hellman esitti Riihimäen Facebook-ryhmässä huolensa, millaisia ajatuksia teos saattaa aiheuttaa lapsissa.

– Onko Trump ampunut itsensä? Jos ampuu itseään päähän, lentääko korva noin? olivat kysymyksiä, joista Hellman kertoi keskustelleensa 7-vuotiaan lapsensa kanssa.

Kuvasta lähetettiin palautetta myös kaupunginjohtaja Sami Sulkolle ja nuorisopalvelupäällikkö Marko Laitiselle.

Purkurakennuksen graffitikokonaisuutta kuratoinut Riihimäen kaupungin nuoriso-ohjaaja Pete "Hende" Nieminen kertoo, että katsoi lopulta paremmaksi irrottaa teoksen graffitikokonaisuudesta.

"Herättää keskustelua sananvapaudesta"

Teos on nyt siirretty dokumentoitavaksi Vantaan taidemuseo Artsiin. Dokumentointi koskee varsinaista teosta, mutta myös sen ympärille syntynyttä keskustelua taiteen kantaaottavuudesta, sensuurista ja taiteilijan vapaudesta.

Taidemuseon yleisötyön amanuenssin Eeva Hytösen mukaan on mielenkiintoista, kun yksi osa suuremmasta teoskokonaisuudesta herättää näin paljon kiinnostusta.

– Kyllä se herättää keskustelua sananvapaudesta ja taiteilijan vapaudesta ilmaista itseään. Toisaalta tässä tapauksessa graffiti palaa juurilleen poliittisena kannanottovälineenä.

Hytönen arvelee, että tapaus tulee jatkossa lisäämään keskustelua siitä, mitä taiteen keinoin saa sanoa ja mitä ei.

Graffitikokonaisuudesta irroitettua teosta ei olla liittämässä Vantaan taidemuseo Artsin kokoelmiin.

"Mitä rumemmassa maailmassa elämme, sitä silotellumpaa kuvaa siitä halutaan tehdä"

Nuoriso-ohjaaja Pete Nieminen kertoo myöntäneensä luvan teokselle, sillä se maalattiin syrjäiseen kohtaan rakennuksessa. Toisaalta taiteilijan vapautta ei haluttu sensuroida. Taiteilija kertoi haluavansa ottaa kantaa Trumpin harjoittamaan ulkomaalaisvastaiseen politiikkaan ja Yhdysvaltojen löyhiin aselakeihin.

– Kantaaottavuus on yksi graffitin ja katutaiteen keskeisiä periaatteita. Ja onhan taiteessa, esimerkiksi musiikissa, otettu kantaa kautta historian.

Myös Riihimäellä spraymaaleja ja taidetarvikkeita myyvä Tomi Hänninen hämmästelee, kuinka Trump-graffiti aiheutti niin ison kohun. Lisäksi hän pitää huolestuttavana, mikäli maalauksia joudutaan sensuroimaan.

– Graffitaide on kuitenkin alunperin suora ja sensuroimaton viestintäkanava niille, joiden ääni ei muuten pääse kuuluviin. Tuntuu siltä, että mitä rumemmassa maailmassa elämme, sitä silotellumpaa kuvaa siitä halutaan tehdä.

Lisäksi Hänninen on harmissaan siitä, että Trump-graffitista syntynyt kohu söi huomiota muilta teoksilta.

– Love-teos on selkeästi kaupunkilaisten suosikki. Voisimme keskittyä myös teoksiin, joiden tekeminen vei valtaosan ajasta.

Riihimäellä elävöiteitettiin bussipysäkkejä katutaiteella

Graffitien maalaaminen kiinnostaa Riihimäellä sekä Niemisen että Hännisen mukaan suuresti. Luvalliset graffitiseinät ovat saaneet kiitosta kaupunkilaisilta.

– Kyllä monesti tullaan maalatessa hämmästelemään, että miksi harmaa seinä tai maisemaa rumentava bussikatos maalataan vasta nyt.

Luvalliset graffitiseinät ilmestyivät Riihimäen kaupungin katukuvaan jo 10 vuotta sitten. Tuolloin nuorisokeskus Monarille avattiin maalausseinä. Riihimäen jälkimainingeissa seiniä perustettiin myös muun muassa Hyvinkäälle, Järvenpäähän, Keravalle ja Espooseen.

Niemisen mukaan luvalliset seinät voivat jopa vähentää luvattomien graffitien määrää.

– Sellaistakin olen kuullut, että luvallisiin maalauksiin panostetaan enemmän ja niiden tekeminen vie aikaa. Ei siinä jaksa enää lähteä luvattomasti maalailemaan.

Esimerkiksi Kouvolassa luvattomat maalaukset ovat aiheuttaneet päänvaivaa. Kouvolassa ratkaisuksi on niin ikään tarjottu luvallista graffitiseinää. Keväällä 2019 myös Tampereen katukuvaa elävöitettiin katutaiteella.

Riihimäen nuorisotoimi järjesti kevään ja kesän 2019 aikana työpajoja, joissa yhdeksälle kaupungin bussipysäkille sai maalata luvallisesti.

– Työpajoissa käytiin aluksi läpi graffitien historiaa. Tämän jälkeen lähdettiin maalaamaan. Työpajoissa korostimme sitä, että maalauksia tulisi tehdä vain luvallisille paikoille, kertoo Nieminen.

Yhdysvaltalaisräppäri Nicki Minaj kertoi torstaina jättävänsä musiikkimaailman taakseen. Hän ilmoitti jäävänsä eläkkeelle räpmusiikista ja keskittyvänsä perheeseensä.

Minaj kertoi vastikään suunnittelevansa lähikuukausina häitä kihlattunsa, musiikkituottaja Kenneth Pettyn kanssa. 36-vuotias tähti kertoi eläkesuunnitelmistaan Twitter-tilillään.

Artisti on tunnettu muun muassa kappaleistaan Super Bass, Anaconda sekä Bang Bang, jolla esiintyivät myös Jessie J ja Ariana Grande.

Minajin yli kymmenen vuotta kestänyt ura lähti jyrkkään nousukiitoon vuonna 2010, jolloin hänen debyyttialbuminsa päätyi listaykköseksi ja hän sinkoutui kuuluisuuteen. Hän tuli nopeasti tunnetuksi kirosanoja vilisevistä sanoituksistaan ja paljastavista musiikkivideoistaan.

Paitsi musiikistaan, Minaj on tullut tunnetuksi myös lukuisista riidoistaan muiden megaluokan tähtien kanssa. Billboardin mukaan Minajilla on ollut uransa aikana kärhämää muun muassa Taylor Swiftin, Miley Cyrusin, Lil' Kimin ja Cardi B:n kanssa.

Fanit spekuloivat uudella albumilla

Ilmoitus vaikutti tulleen faneille yllätyksenä. Brittilehti Daily Mirrorin mukaan fanit ovat huudelleet tviitin alla tähden viidennen levyn perään.

Minaj julkaisi vasta kesäkuussa uuden singlen nimeltä Megatron ja kertoi, että hänen viides studioalbuminsa on tekeillä. Edellisen albuminsa Minaj julkaisi viime vuoden elokuussa.

Viime kuussa hän esiintyi myös nousevan tähden Megan Thee Stallionin kappaleella Hot Girl Summer.

Minaj on kasvanut New Yorkin Queensissa, mutta hän syntyi saarivaltio Trinidad ja Tobagolla.

Lue lisää:

Nicki Minaj esiintyy kesällä ensimmäistä kertaa Suomessa

Poliisilla oli torstai-iltana käynnissä poliisioperatio Porvoon Ilolassa. Poliisi tviittasi asiasta ja kertoi, ettei operaatio liity Porvoon toissa viikonlopun tapahtumiin.

– Kyse on kotietsinnästä, jossa on tehty kiinniottoja. Operaatiosta ei aiheudu vaaraa sivulliselle, kertoi päivystävä komisario Tuukka Skottman.

Skottmanin mukaan operaatiosta ei tiedoteta tässä vaiheessa enempää.

Poliisilla oli samaan aikaan myös toinen poliisioperaatio Tuusulassa. Poliisi ei kerro liittyvätkö operaatiot toisiinsa.

Sosiaalisen median jättiläinen Facebook haastaa Tinderin omalla neittideittauspalvelullaan. Yhtiö ilmoittaa Facebook Dating -palvelun olevan tästä päivästä alkaen käytössä Yhdysvalloissa.

Se on tarjolla myös 19 muussa maassa, muun muassa Brasiliassa, Meksikossa, Kanadassa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Suomessa palvelu ei vielä ole tarjolla, sillä Eurooppaan se laajenee vasta ensi vuoden alussa.

Yhtiö vakuuttaa, että deittipalvelu on muusta Facebookista erillinen, eivätkä käyttäjän parinhakuaktiviteetit paljastu Facebook-kavereille. Facebook Dating vaatii erillisen profiilin luomisen.

Yhtiön mukaan deittipalvelu suosittelee kumppania käyttäjän Facebook-toimintojen ja mieltymysten perusteella. Omia Facebook-ystäviä ei saa suoraan kumppanisuosituksiksi, mutta Secret Crush -toiminnon avulla palvelu voi yhdistää myös omaan Facebook-kaveriin edellyttäen, että tämäkin on ilmoittanut olevansa salaa kiinnostunut.

Facebook vakuuttaa, ettei se jaa deittipalvelun käyttäjätietoja mainostajille.

Nuorempi rajavartija Jutta Heikkala on palvellut Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikalla kesäkuusta lähtien. Hän on yksi sadasta uudesta rajavartijasta, jotka ovat tulleet töihin Kaakkois-Suomen rajavartiostoon vain vajaan vuoden sisällä. Itärajalle Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja Lappiin on tullut vielä noin 40 uutta rajavartijaa.

Heikkalaa uuden uran alku on tyydyttänyt.

– Minulla ei ollut kovin paljon tietoa tästä alasta, mutta olen kyllä tykännyt tosi paljon. Tässä on lyhyt koulutus ja varma työpaikka, Heikkala sanoo.

Ensi joulukuussa kaakkoisrajalle saadaan vielä noin 50 uutta rajavartijaa lisää.

– Selvästi olemme tulleet tarpeeseen. Meidät on otettu hyvin vastaan, Jutta Heikkala sanoo.

Näin asia onkin. Itärajan vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla kaakossa on kärsitty henkilöstövajeesta, joka on hidastanut rajaliikennettä. Uusien rajavartijoiden avulla tähän asiaan on saatu korjausta. Rajaliikenteen sujuvoittamiseksi kaikki uudet rajavartijat on keskitetty juuri rajanylityspaikoille.

– Voimme pitää enemmän tarkastuspisteitä auki kuin ennen, vanhempi rajavartija Tuomo Muhonen kertoo.

Nuijamaan rajanylityspaikalle on tullut 22 uutta rajavartijaa ja ensi joulukuussa odotetaan vielä vajaa 20 lisää.

– Nyt näyttäisi siltä, että työntekijöitä alkaa olla riittävästi. Tuomo Muhonen sanoo..

Lisää rajavartijoita tarvitaan, koska liikenne itärajalla on ollut kasvussa. Lähituleivaisuudessa liikennettä saattaa tulla vielä lisää, koska Venäjä on ilmoittanut ilmaisesta sähköisestä viisumista Pietariin ja Leningradin alueelle matkustaville Euroopan unionin kansalaisille.

Pakolaiskriisi toi lisää rahaa

Vuosien 2014–2015 pakolaiskriisi herätti Suomessa huolta rajojen vartioinnista. Valtion rahanyörit rajavartiolaitokselle heltyivät erityisesti sen jälkeen, kun Venäjä alkoi päästää kolmansien maiden turvapaikanhakijoita itärajalle. Aikaisemmin Venäjä oli karsinut ilman Schengen-alueen viisumia liikkuvat ulkomaalaiset jo omalla alueellaan.

Valtion myöntämillä lisärahoilla Immolan raja- ja merivartijakoulussa on koulutettu kolmella laajennetulla kurssilla 350 uutta rajavartijaa. Ensimmäinen kurssi valmistui viime vuoden lopulla ja toinen tämän vuoden kesäkuussa. Viimeinen kurssi valmistuu ensi joulukuussa.

Rajaliikenne sujuvoituu

Kaakkoisrajalla rajavartijoiden määrä lisääntyy vuoden loppuun mennessä noin 15 prosenttia viime vuoden kesäkuuhun verrattuna.

Rajavartioston mukaan henkilöstön lisäyksellä on ollut selvä vaikutus rajanylityspaikoilla.

– Nyt ollaan hyvässä tilanteessa. Mitä enemmän meillä on rajavartijoita, sitä enemmän tarkastuspisteitä pystymme pitämään auki rajalla. Se taas merkitsee matkustajille sujuvampia rajanylityksiä, Kaakkois-Suomen rajavartioston henkilöstöpäällikkö Esa Veikkanen vakuuttaa.

Henkilöstövaje uhkaa palata

Rajavartijoiden koulutukseen myönnetty rahoitus on kuitenkin kertaluonteista. Ensi vuonna palataan jälleen niukkuuden aikaan.

– Ensi vuonna koulusta saadaan kaakon rajalle vain kaksi rajavartijaa. Samalla väkeä poistuu riveistä noin kolmenkymmenen henkilön vuositahtia, Kaakkois-Suomen rajavartioston henkilöstöpäällikkö Esa Veikkanen sanoo.

Henkilöstöä siirtyy kaakkoisrajalta eläkkeelle, jotkut toisiin töihin rajavartiolaitoksen sisällä ja osa vaihtaa työpaikkaa. Henkilöstövaje rajalle uhkaakin palata jo lähivuosina.

– Tänä vuonna tullut henkilöstölisäys kuluu käytännössä pois kolmen vuoden sisällä, jos rajavartijoiden koulutusta ei lisätä, henkilöstöpäällikkö Esa Veikkanen sanoo.

Tämä johtuu siitä, että uusia rajavartijoita rajalle ei käytännössä saada mistään muualta kuin Immolan raja-. ja merivartijakoulusta.

Virolainen muotisuunnittelija ja ympäristöaktivisti Reet Aus esittää hätkähdyttävän ajatuskuvion: muotiteollisuuden muuttaminen ympäristöystävälliseksi vaatisi vain kourallisen ihmisiä.

– On kaksi mahdollisuutta. Joko muutamme tapamme tai muotiteollisuus romahtaa täysin ja samalla romahtaa koko maapallo. Se on tieteellinen tosiasia.

Ausille muotiteollisuuden muuttaminen on sydämen asia. Moneen kertaan palkittu nainen on paitsi muotisuunnittelija, myös tohtori ja Viron akatemian vanhempi tutkija.

Aus kertoo, että maailman muotibisnestä pyörittää noin kymmenen isoa konsernia..

– Ja kun mietitään suuria johtajia niiden takana. Ei olisi kovin suuri joukko, joka voisi viedä muotibisneksen kestävän kehityksen raiteille.

Uusiokäyttö ja kierrätys eivät ole sama asia

Reet Aus itse on tehnyt uusiomuotia 2000-luvun alusta. Hänen töitään on esillä myös 5. syyskuuta alkavan Helsinki Design -viikon päätapahtumapaikalla Erottajan Palatsissa, entisessä Tullihallituksen talossa.

– Aloimme testata kierrätystä pari vuotta sitten. Se ei ole ihan helppoa. Selvityksen mukaan EU:ssa kierrätetään vain prosentti kerättävästä jätteestä.

Aus muistuttaa myös, että uusiokäyttö ja kierrätys ovat kaksi aivan eri asiaa.

Uusiokäytössä hyödynnetään jo olemassa olevaa materiaalia ja luodaan siitä suunnittelun avulla jotain uutta. Kierrätyksessä käytetään jätemateriaalia, joka prosessoidaan ja siitä tehdään uutta lankaa ja kangasta.

Kierrätys on siten paljon pidempi ja monimutkaisempi prosessi, ja vie enemmän resursseja.

T-paitoja isojen brändien jätteistä

Ausin omassa tuotannossa uusiomateriaalista valmistetaan käyttövaatteita. Hänen erilaisilla nuolilla koristelluista t-paidoistaan esimerkiksi on tullut hyvin suosittuja.

Ne valmistetaan suurten brändien ylijäämämateriaaleista, ja siksi niissä on pienin mahdollinen ympäristöjalanjälki. Tavalliseen t-paitaan verrattuna valmistamisessa säästyy 91 prosenttia vettä ja 87 prosenttia energiaa sekä syntyy 80 prosenttia vähemmän hiilidioksidia.

Aus valmistuttaa suunnittelemansa vaatteet siellä missä ylijäämämateriaalitkin syntyvät. Hän ottaa talteen ison tuotemerkin valmistuksesta yli jäävän hukkamateriaalin ja tekee siitä samassa tehtaassa omia tuotteitaan.

Kaksi sopimustehdasta on Intiassa ja yksi Bangladeshissa. Aasiassa siksi, että kaikki suurteollisuus on käytännössä nykyisin siellä.

– Valmistus on siellä [Aasiassa], koska emme halua kuljettaa materiaaleja ja saamme heti tiedon, mitä hukkamateriaalia isoilta brändeiltä on tulossa. Me siis tavallaan siivoamme toisten sotkut.

Brändit määräävät tavat tehtaissa

Ausin mukaan yritysten lupaukset muuttaa tapojaan kestävämpään suuntaan vaikkapa vuoteen 2025 mennessä ovat riittämättömiä.

Parempi päätös olisi esimerkiksi puolittaa tuotanto. Se veisi kehitystä oikeaan suuntaan.

Vaikeinta Ausin mielestä onkin saada isot brändit vakuuttuneiksi siitä, että niiden pitäisi huolehtia myös jätteistään.

– Yritykset ovat alkaneet hiljalleen myöntää, että hukkamateriaalia syntyy. Me olemme vain pieni yritys, mutta voimme näyttää, että muutos on mahdollinen.

Muotiteollisuudella on merkitystä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, koska se on yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista. Sen vuosittaiset päästöt ovat jo suuremmat kuin maailman lento-ja laivaliikenteen yhteensä.

Ausin mielestä on tärkeä ymmärtää, että tehdas toimii aina brändin määräysten mukaan. Tuotemerkki määrää valmistuksessa käytettävät kemikaalit, puuvillan laadun ja sekoitteet.

– Samassa tehtaassa, jopa samalla linjalla, voidaan valmistaa sekä laadukasta tavaraa että huonolaatuista pikamuotia. Kalliille brändille tehdas voi tehdä huippulaadukkaan paidan, mutta massamuotifirmalle kertakäyttövaatteen.

Laatu ei siis riipu tehtaasta. Tahdin määrää aina brändi ja sen bisnesmalli. Ausin mukaan huono laatu on pikamuodissa usein sisäänrakennettu ominaisuus.

Hyvä tehdas ja paha tehdas

Virolainen Aus on ollut kehittämässä vielä alkuvaiheissaan olevaa UPMADE-sertifikaattia. Sen tarkoituksena on levittää tietoa tehtaista brändeille ja valmistajille. Laatusertifikaatilla varmistettaisiin tuotteen laatu, kierrätysalkuperä, työntekijöiden eettinen kohtelu sekä myrkyttömyys.

Aus on huomannut, että ihmisillä voi olla ennakkoluuloja vaikkapa Bangladeshissa valmistettuja tuotteita kohtaan, vaikka sieltäkin löytyy laadukkaita, puhtaita ja hyvin organisoituja tehtaita.

Hänen omia tuotteitaan valmistetaan siellä valtavassa tehtaassa, jossa on 40 000 työntekijää. Sieltä Aus on sertifioinut käyttöönsä yhden linjan.

–Yhteistyökumppanimme Tukholman ympäristöinstituutista kävi Bangladeshin tehtaalla. Heidän mukaansa se on paljon puhtaampi kuin moni Euroopassa toimiva tehdas.

Mutta todellisuus voi toki olla myös tyystin jotain muuta.

– Bangladeshissa olen nähnyt myös 6-7 vuotiaita lapsia painamassa vaatejätin t-paitoja jossain kammottavassa hikipajassa.

Brexitin riepotteleman Britannian tuoreen pääministerin Boris Johnsonin pikkuveli, Jo Johnson kertoi tänään eroavansa hallituksesta.

– On ollut kunnia palvella yhdeksän vuotta kansanedustajana sekä ministerinä kolmen eri pääministerin alaisuudessa, hän kommentoi sosiaalisessa mediassa.

Jo Johnsonin mukaan uskollisuudessa omaa perhettä kohtaan ja kansallisen edun toteuttamisessa on kuitenkin ristiriita, joka oli hänelle liikaa.

Samalla 47-vuotias Johnson jättää myös kansanedustajan tehtävänsä.

Johnsonin veljesten konservatiivipuolue on joutunut brexit-pyörityksessä repivien riitojen kohteeksi. Pääministeri erotti hiljattain 21 puolueen jäsentä, koska nämä eivät tukeneet hänen brexit-strategiaansa.

Sekä Helsingin kaupunki että Koiviston Auto kertovat nostavansa kanteen EU-komission vaatiman miljoonakorvauksen kumoamiseksi Helsingin bussiliikennekiistassa.

EU-komissio ilmoitti kesäkuun lopussa, että Helsingin Bussiliikenne sai vuosina 2002–2012 Helsingin kaupungilta laitonta tukea.

Komission mukaan kaupungin bussiyhtiölle myöntämät lainat olivat EU:n valtiontukisääntöjen vastaisia ja komissio haluaa periä yli 54 miljoonaa euroa Helsingin Bussiliikenteen nykyiseltä omistajalta, Koiviston Autolta.

Valtio valmis tukemaan vaatimuksia

Ulkoministeriön EU-tuomioistuinasioiden yksikön päällikkö Joni Heliskoski sanoo, että Suomi on valtiona päättänyt tyytyä EU-komission päätökseen bussikiistassa. Suomi ei siis nosta EU-tuomioistuimessa asiasta kumoamiskannetta, vaan harkitsee väliintulon tekemistä siinä vaiheessa, kun Helsingin kaupunki ja Koiviston Auto nostavat asiasta kanteen.

Heliskoski sanoo Ylelle, että väliintulo tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen valtio voi oikeudenkäynnissä tukea esimerkiksi Helsingin esittämiä vaatimuksia tai väitteitä eli antaa lisäargumentaatiota.

Heliskoski toteaa, että Suomen valitsema linja eli väliintulijan rooli on valtiolle luonteva. Hänen mukaansa tämä on hyvin tavallinen menettely EU:n tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa.

Oikeusprosessi voi kestää pitkään

Helsingin kaupungin lakimiehen Jenni Ropen mukaan kyseessä on kaupungin näkökulmasta ainutlaatuinen tapaus. Rope arvioi, että prosessi voi olla pitkä ja kestää yhdestä kolmeen vuotta.

– Tarkkaa tietoa siitä, milloin tämä asia lopullisesti saadaan päätökseen EU:n tuomioistuimessa, ei ole.

Hän ei halua spekuloida, miten hankala tapaus on kyseessä.

– Ikävä tämä joka tapauksessa on, Rope toteaa.

Jos kanne menisi läpi, ei takaisinperintää tarvitsisi tehdä.

Suomen EU-ministerivaliokunta keskusteli bussiliikenneasiasta tänään torstaina. Torstaina Helsingin kaupungin lisäksi Koiviston Autosta todettiin Ylelle, että EU-komission kesäisestä ratkaisusta aiotaan nostaa kanne.

Aiheesta aiemmin:

EU-komissio: Helsingin Bussiliikenne sai laitonta tukea kaupungilta, nyt yli 54 miljoonaa euroa pitää periä takaisin

Miljoonamätkyt saaneen bussiyhtiön pomo: "Valitamme päätöksestä – meillä ei ole vastuuta kaupungin aikoinaan myöntämistä lainoista"

Jonna Geagea kertoo kamppailleensa Nylon Beatin aikana itsetunto-ongelmien kanssa, jotka vasta iän myötä ovat hälvenneet.

– Mä tiesin, että neljäkymppisenä on siistimpää kuin kolmekymppisenä, koska mulla on vanhempia frendejä. Ne on nyt viisikyt enkä mä jaksa odottaa, että minäkin täytän viiskyt, Geagea nauraa.

Geagea kertoo, että Nylon Beatin menestysvuosina saadut haukut ottivat koville, varsinkin kun duo itse uskoi tekemiseensä ja ajatteli olevansa hyvä.

– Nyt jälkikäteen puhutaan menestyksestä, mutta kyllähän meitä myös haukuttiin hirveästi. Totta kai sellainen vaikuttaa nuoreen ihmiseen, vaikka olisi hyväkin itsetunto.

Geagea kertoo pitkään syyttäneensä Nylon Beatia monista ongelmista turhaan. Paluu lavoille Erinin kanssa ei kiinnostanut ennen kuin nelikymppisenä. Se olikin viimeinen silaus itsevarmuuden löytymisessä.

– Erinillä on ollut tosi iso vaikutus. Erin on niin ihana ja kiltti, mutta myös brutaalin rehellinen ja osaa niin kaunistelematta kehua. Se tuntui hyvältä, ja Erinin mielipide myös merkitsee mulle todella paljon.

Kuntokuuri Madonna-show'ta varten

Tänä syksynä Geagean pitää kiireisenä Madonnan musiikkiin perustuva ravintolashow, joka saa ensi-iltansa lokakuun puolessa välissä.

Sitä varten Geagea on kasvattanut kuntoa ja lenkkeilyt, vaikkei se naisesta niin mieluista ole ollutkaan.

– En kauheasti pidä urheilusta, mutta mä rakastan tanssia!

Madonnan saappaisiin astuminen on Geagealle unelmien täyttymys. Popin kuningattaren valtavasta tuotannosta on kuitenkin ollut vaikea valita mieluisimpia kappaleita.

Erityisen rakkaita ovat varhaisemman tuotannon hitit, joita on tullut laulettua jo teininä.

– Tämä on sellainen proggis, jossa tekstit ovat päässä jo valmiiksi.

Katso koko Puoli seitsemän lähetys:

Hunt, metsakoer, mustsuu, vanahull. Virossa sudella on jopa viisisataa erilaista nimitystä. Sitä pidetään maassa villin ja koskemattoman luonnon symbolina. Vuonna 2018 susi valittiin Viron kansalliseläimeksi.

– Se on hämmästyttävää. En osaa kuvitella, että se tapahtuisi meillä, sanoo tietokirjailija Jouni Tikkanen.

Tikkanen on tarttunut tuoreessa kirjassaan tapahtumiin, joiden seurauksena veri värjäsi suden ja ihmisen suhteen Suomessa yli sadaksi vuodeksi. Lauma-kirja kertoo, kuinka tavallisesta metsän eläimestä tuli ensin haittaeläin ja sitten itse paholaisen inkarnaatio.

Siitä tuli oudolla tavalla myös piikki suomalaisen sivistyneistön pehmeään nahkaan.

Kun hirvet loppuivat, susi alkoi syödä karjaa

Suomalainen maaseutu oli eläväistä 1880-luvun lopulla. Uuden ajan koneet ja kotkotukset olivat vasta ovella eikä kaupungistuminen ollut alkanut. Kansa sai elantonsa pientiloilta, joilla kasvatettiin karjaa ja tuon ajan muotiviljaa, kauraa.

– Pienet paikat olivat suurempia ja suuret paikat pienempiä kuin nykyään. Turussa oli vain 20 000 asukasta, mutta esimerkiksi Velkuan kunnassa asui satoja ihmisiä enemmän kuin nykyään, Jouni Tikkanen kertoo.

Pellot oli aidattu pistoaidoin ettei vapaana metsissä laiduntava karja pääsisi syömään satoa. Pientilojen lehmät ja lampaat kalusivat kylien lähimetsistä kaiken syötäväksi kelpaavan kasvuston. Paljaaksi kalutut metsät eivät enää houkutelleet muita sorkkaeläimiä. Ne hirvet, joita metsissä vielä samosi, metsästettiin yhä kasvavan väestön ravinnoksi. Hirvi kuoli paikalliseen sukupuuttoon. Sudelle tuli nälkä.

– Susi korvasi hirvien jättämän aukon saalistamalla karjaa. Tämä ajoi suden lähelle ihmisen elinpiiriä, Tikkanen sanoo.

Susivahingot olivat pientilallisille valtava tulonmenetys. Tästä syystä sutta oli vihattu koko maassa jo keskiajalta asti.

Susi tehtiin lainsuojattomaksi jo 1347 Mauno Eerikinpojan maanlaissa. Suomi oli tuolloin osa Ruotsia. Kihlakunnat ja kaupungit alkoivat maksaa susista tapporahaa ja joka pitäjään nimettiin jahtivouti.

– Jahtivouteja vastustivat kaikki. Heistä koitui veroja, joita kukaan ei halunnut maksaa. Voudeista tuli yleinen pilkanaihe.

Pyyntikonstit olivat puutteelliset. Susia jallitettiin lähinnä passiivisilla pyydyksillä. Metsään kaivettiin hukanhautoja, viritettiin jalkarautoja ja asetettiin myrkytettyjä haaskoja.

Aktiivisempaa sudenpyyntiä edusti sudenajo, jossa yritettiin ajaa susilauma aitaan. Joukko miehiä lähti tussarein aseistettuna mölyämään ja marssimaan metsään pelotellakseen suden liikkeelle. Ryypiskelyksihän se meni. Sudet livahtivat miesten välistä ja jolkottivat karkuun.

Silloin tällöin taitava metsästäjä osui pesälle tai jäljitti suden koirien kanssa. Saaliista maksettiin tapporaha. Näin susien liikkeistä jäi jälkiä byrokratian kirjoihin ja kansiin.

Ensimmäinen lapsi saa surmansa

Eräänä talvi-iltana Velluan kylässä sijaitsevassa maalaistalossa äiti pyysi kahdeksanvuotiasta Karl Johania viemään perunankuoret tunkiolle. Elettiin vuoden 1880 alkua. Tammikuu oli vähäluminen.

Kukaan ei nähnyt mitä tapahtui, mutta kerrotaan, että perunankuoret oli asianmukaisesti heitetty tunkiolle, ja että poika oli samalla reissulla päättänyt käydä tarpeillaan tunkion takana. Silloin susi tai susipari oli iskenyt kiinni poikaan ja raahannut hänet metsään. Näin pääteltiin jäljistä ja näin tapahtumat on kuvattu kruununvoudin kuvernöörille kirjoittamassa kirjeessä ja sanomalehdissä, jotka uutisoivat surmasta.

Kyläläiset lähtivät hukkien erään, mutta heidän karuksi tehtäväkseen jäi koota pojasta jälkeen jääneet palaset metsästä. Nahaton pää, sormia, housut ja saapas, toinen jalka.

Susilaumaa johtaa usein naaras. Myöhemmin Velluan kylässä liikkuneesta naaraassudesta kerrotaan, että se olisi ollut pilkullinen. Siitä, että se hyökkäsi vihollisensa jälkeläisen kimppuun, voi päätellä, että se oli myös tavanomaista rohkeampi.

– Eläin voi oppia käyttämään hyväkseen uutta ravintokohdetta. Tiedetään, että yksittäinen kalalokki voi tyhjentää jokin rannan kahlaajien pesistä, Tikkanen tietää.

Mynämäen seudulla reviiriään pitävä lauma oppi, että lapsi on saalis siinä missä jänis, lammas tai vasikka. Tulevan vuoden aikana lauma saalisti 20 lasta lisää. Kirkonkirjoissa lapsen nimen perässä saattaa lukea “äten af varg”.

Fennomaanit ja rukoilevaiset susijahdissa

Lapsensurma ei jäänyt huomaamatta Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Ei, vaikka lapsia kuoli muutenkin paljon. Karl Johan Hörnbergin perheestä tulirokko vei kaksi lasta nuorempaa lasta. Heidän kuolemastaan ei kirjoitettu lehtiin. Sen sijaan Karl Johanin surmasta kerrottiin Jouni Tikkasen kirjan mukaan liki kahdessakymmenessä sanomalehdessä.

Sekä senaatti että kunnat, joissa lapsia surmanneet sudet liikkuivat, lupasivat yhä parempia tapporahoja. Tulostakin tuli, sillä torppari Antti Karhunperä onnistui löytämään suden pesälle toukokuussa 1880. Karhunperä tappoi pesästä viisi pentua. Susiparia hän ei ehkä aikonutkaan tappaa, vaikka olisikin saanut kiinni. Moni metsästäjä toimi samoin. He “munittivat” susia. Kun susi sai lisää pentuja, metsästäjä sai lisää tapporahoja.

Karhunperän saalis ei kuitenkaan lopettanut surmia. Laumaan jäi kaksi pentua ja edelleenkin nälkäinen aikuinen pari. Viranomaiset toimeenpanivat yhä uusia susijahteja. Yhteen suurimmista osallistui pelkästään Marttilan kunnasta 1700 miestä. Saaliiksi ei saatu yhtäkään sutta.

Susien karkottamisesksi huudettiin apuun jo taivastakin.

– Erään tiedon mukaan rukoilevaiset järjestivät Eurassa tiheään rukoushetkiä susien häätämiseksi. He uskoivat, että itse antikristus on tullut maan päälle ja syö lapsia. Tämä taas johtui rukoilevaisten mielestä siitä, että katekismusta ja virsikirjaa oltiin uudistamassa.

Fennomanian toinen aalto oli Suomessa huipussaan samaan aikaan susisurmien kanssa. Se, että susia ei saatu hengiltä kotimaisin konstein ja miehin, oli kansallisuuusaatteen kirkastamille ankara paikka. Sudet napsivat köyhälistön lapsia ja sivistyneistö kauhisteli sitä lehdistössä. Sen pidemmälle ei tunnuttu pääsevän. Viranomaiset olivat jo päättäneet kutsua lukaaseja, ammattimaisia metsästäjiä Venäjältä.

– Jopa Zachris Topelius kirjoitti lapsensurmista Huvudstadsbladetiin syksyllä 1881. Tekstin nimi oli Skydd för Finlands barn. Topelius oli tietysti lasten ystävä, mutta eniten häntä vaikutti harmittavan ja nolottavan, ettei Suomen kansa pysty hoitamaan itsenäisesti asioitaan, Tikkanen kertoo.

Sudella on taas tehtävä, se saa harventaa hirvi- ja kauriskantaa

Lukaasien avulla sudet saarrettiin käyttämällä lippusiimamenetelmää. Siinä sudet saarretaan päivämakuulle ja lauman johtava naaras päätettiin hengiltä. Näin susia metsästetään yhä tänä päivänä.

Kun tultiin 1900-luvulle, Suomi oli jotakuinkin sudeton. Sudet olivat kaikonneet Venäjän Karjalaan, Kuolan niemimaalle ja pohjoisessa Norjaan. Varsinais-Suomeen sudet palasivat vasta 2000-luvulla.

– Siellä niitä tarvitaankin valkohäntäkauriiden säätelijänä. Kauriit ovat alkaneet vaikuttaa jopa mustikanvarpujen peittävyyteen metsässä. Tilanne on aikalailla toinen kuin hirvettömässä Suomessa 1880-luvulla.

Tänä päivänä näitä erittäin uhanalaisiksi luokiteltuja eläimiä on Suomessa Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 165-190 yksilöä.

Jouni Tikkasen mielestä susiasenteet Suomessa ovat rauhoittumaan päin. Hän erottaisi susipelon ja susivihan toisistaan. Pelkoa heräättävät jopa yli sadan vuoden takaiset tapahtumat.

– Susiviha juontuu pääasiassa siitä, että susi saalistaa metsästyskoiria. Meillä on tapana, että riistaa metsästetään vapaana juokseville koirilla, ja susi syö niitä.

Noiden kohtalokkaiden 1880-luvun alkuvuosien surmat jäivät viimeisiksi. Yli sataan vuoteen susi ei ole raadellut ihmistä Suomessa. Ei susi mikään leppoisa pörrö kuitenkaan ole.

– Onhan se suurpeto. Väärällä luottamuksella tai väärin kohdeltuna se voi olla vaarallinen, sanoo Jouni Tikkanen.

Lauma-teos (Otava) ilmestyy 5.9.2019

Susikannan hoitosuunnitelma saa kritiikkiä pohjalaisilta

Kuka kutsui suden

Norjan viranomaisten jo vuosia huolestuneina seuraaman Mannen-vuoren rinteillä varaudutaan jälleen valtavaan maanvyöryyn. Rinteellä on jo tänään torstaina sattunut suuria kivivyöryjä.

Viranomaiset arvioivat, että vuoresta voi irrota jopa 120 000–180 000 kuutiometriä maamassaa, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK. Romahtamisvaarassa olevan alueen on todettu liikkuvan yläosastaan metrin päivässä ja alaosastaan 70 senttimetriä päivässä.

Alueella on satanut rankasti, ja viranomaiset ovat varautuneet suureen maanvyöryyn määräämällä lähitalojen asukkaat jälleen kerran evakkoon. Myös junaliikenne on katkaistu.

Vuori on ollut tarkassa seurannassa jo vuosikausia ja alueen asukkaat on määrätty evakkoon vuosien mittaan lukuisia kertoja. Tänä vuonna asukkaat määrättiin ensimmäisen kerran poistumaan kodeistaan jo kesä-heinäkuun vaihteessa, mikä oli selvästi aiemmin kuin edellisinä vuosina.

Mannen sijaitsee Länsi-Norjassa lähellä Ålesundia.

Lisää aiheesta:

Mannen-vuori uhkaa jälleen sortua Norjassa (2018)

Norjalaisen vuoren rinne uhkaa romahtaa – katso suoraa kuvaa Mannen-vuorelta (2017)

NRK: Norjalaisvuoren maa-aines liikkuu edelleen nopeasti – "Suuri mahdollisuus, että yläosa sortuu" (2015)

Koruton rivistö pahviarkkuja odottaa siunausta haudan lepoon Pyhän Hengen kappelissa Turussa. Kappeli on nimetty Aurajoen länsirannalla noin 500 vuotta sitten sijainneen kirkon mukaan.

Yksi arkuista on hieman erillään muista. Se kätkee 16-vuotiaana kuolleen nuoren naisen ja hänen kahdeksankuisen vauvansa jäänteet.

– Hänet on haudattu pienokainen kohdussaan. Arkeologisten kaivausten jälkeen pienokainen ja äiti ovat ajautuneet erilleen, ja nyt 35 vuoden jälkeen heidät siunataan jälleen yhteiseen hautaan, kiteyttää kaupunkiarkeologian dosentti Liisa Seppänen koskettavan tarinan.

Ennen maan poveen pääsyä nuori nainen ehti yllättää tutkijat. Syyskuun alussa valmistunut radiohiiliajoitus osoitti hänen eläneen vähintään sata vuotta luultua aiemmin.

Uusia kysymyksiä kaupungin historiasta

Raskautensa loppupuolella kuolleen nuoren äidin luut löytyivät jo vuonna 1984 Casagranden–Julinin korttelin arkeologisissa kaivauksissa. Vähätorilla sijaitseva kortteli on liki vastarannalla Turun tuomiokirkosta katsoen.

Kaikkiaan alueelta löytyi noin 600 vainajaa, joista suurin osa siunattiin viimeiseen lepoon jo 30 vuotta sitten. Nuori äiti pääsi uudelleen hautaan vuonna 1998 hammaslääketieteellisten tutkimusten jälkeen.

Nyt hänen jäänteistään on kuitenkin tehty Miamissa Yhdysvalloissa radiohiiliajoitus, joka muuttaa käsityksiä koko alueen historiasta. Syyskuun alussa valmistuneiden tulosten mukaan vainaja ajoittuu vuosiin 1441–1486.

Kaupunkiarkeologian dosentti Liisa Seppänen kuvailee tietoa pieneksi sensaatioksi.

– Tällä tontilla on toiminut hautausmaa huomattavasti aiemmin kuin on ajateltu, jo 1400-luvulla, sanoo Seppänen.

Aiemmin alueen vainajat on ajoitettu paikalla sijainneen Pyhän Hengen kirkon perusteella vuosiin 1580–1650. Hautausmaan "vanhentuminen" vie aikaan ennen uskonpuhdistusta, jonka Martti Luther aloitti vuonna 1517.

– Tämä muuttaa käsitystä koko Turun kaupunkikuvasta. Joudumme tarkastelemaan uudelleen uskonnollisten instituutioiden sijaintia ja toimintoja. Tämä avaa paljon uusia kysymyksiä, sanoo Seppänen.

Alueella uskotaan olleen hospitaali jo 1300-luvulla, ja asutus on yleistynyt joen ylittävän sillan myötä 1400-luvulla. Vainajien arvioidaan olleen piikoja, renkejä ja pikkuporvareita – tuomiokirkosta katsoen tois puol jokke sijainnut alue kun lienee ollut vähävaraisten asuttamaa.

Vuosikymmenten jälkeen yhteiseen hautaan

Muutaman kilometrin päässä Aurajoen alajuoksulla tehtiin kesällä 2017 tunteita kuohuttava löytö.

Turun linnan varastossa olleesta laatikosta löytyi yllättäen pienen lapsen jäännökset.

– Pienokainen oli jäänyt esinelöytöjen joukkoon, ja äiti haudattu tänne kappeliin vuonna 1998 hammaslääketieteen laitoksella tehtyjen tutkimusten jälkeen, kertoo Liisa Seppänen.

Tämän vuoden tammikuussa lapsi onnistuttiin tutkimuksin yhdistämään äitiinsä.

35 vuotta sitten erilleen ajautuneet äiti ja lapsi siunattiin yhteisen haudan lepoon torstai-iltana. Siunauksen toimitti arkkipiispa Tapio Luoma. Tilaisuudessa oli läsnä myös katolisen kirkon piispa Teemu Sippo.

Arvokkaat hautajaiset ovat rakennuksen isännälle, arkkitehti Benito Casagrandelle tärkeä tilaisuus. Kunnostustöiden yhteydessä tehdyt löydöt koskettivat häntä vahvasti.

– Vainajien löytyminen tältä tontilta oli hyvin dramaattinen tapahtuma aiheuttaen syvän mielenliikutuksen. Pyhän Hengen kappelin myötä omatuntoni ei enää soimaa, että olemme hautarauhan rikkojia, saa Casagrande sanottua ääni murtuen.

Tutkijoille vainajien tarinat avaavat kuitenkin uusia näkymiä menneiden vuosisatojen elämänmenoon.

– Ajatus 16-vuotiaasta nuoresta naisesta, joka on menehtynyt raskautensa loppupuolella, tuo meidät aivan eri tavalla tuolloin eläneiden ihmisten lähelle. Henkilötarinat tulevat eri tavalla esille kuin tutkimalla kuppeja ja kippoja, Liisa Seppänen sanoo.

Lue lisää:

1300-luvun Turku paljastui jumppasalin lattian alta – "Meillähän on ikioma Pompeji"

Keskiajan Turku oli puhtoinen pienoismetropoli

Suomen hotelli- ja ravintolaelinkeino alkoi Turusta – Casagrandentalossa kiehuvat yhä soppakattilat

Ainakin kymmenen ihmistä on kuollut viime päivinä Etelä-Afrikassa tapahtuneissa maahanmuuttajiin kohdistuneissa väkivaltaisuuksissa. Kuolleista kaksi on maan presidentin Cyril Ramaphosan mukaan ulkomaan kansalaisia.

– Ihmiset ovat menettäneet henkensä, perheet ovat traumatisoituneet, Ramaphosa sanoi kuvaillessaan mellakoinniksi ja ryöstelyksi paikoin yltyneitä väkivaltaisia iskuja.

Muun muassa Johannesburgissa ja Pretoriassa on muutaman päivän aikana tehty useita hyökkäyksiä ulkomaalaisten yrityksiin ja koteihin. Ramaphosa sanoi televisiossa ja radiossa lähetetyssä puheessa torstaina, ettei tällaisille iskuille voi olla mitään oikeutusta.

Esimerkiksi Somalia ja Nigeria ovat vedonneet Etelä-Afrikan viranomaisiin, jotta nämä suojelisivat siirtotyöläisiä ja muita maassa olevia ulkomaalaisia.

Yhtenä syynä muista Afrikan maista tulleita ihmisiä vastaan tehdyissä rasistisissa iskuissa on epäily siitä, että nämä vievät eteläafrikkalaisten työpaikat. Myös joidenkin maahanmuuttajien tekemät rikokset ovat nostattaneet vihaa.

Nyt nähty väkivalta ei ole ensimmäinen laatuaan. Esimerkiksi vuonna 2008 vastaavanlaisessa väkivalta-aallossa kuoli yli 60 ihmistä.

Kesäkuisena varhaisaamuna valokuvaaja Arja Vesterholm lähti tuttuun tapaansa kuvaamaan suloista kettupesuetta. Hän oli löytänyt kesälomallaan ketunpesän Lappeenrannan keskustan tuntumasta.

Vesterholm odotti kettuemon saapumista pesälle pari tuntia, kuten odottivat myös ketunpoikaset.

– Ajattelin jo poistua paikalta, koska ihmettelin, miksi emo ei ollut saapunutkaan tuomaan ruokaa poikasilleen, Vesterholm kuvailee.

Nainen oli käynyt kuvaamassa pesuetta useaan otteseen. Nyt hän päätti mennä vielä lähemmäs pesää. Kauempana näkyi jotain oranssiin vivahtavaa. Siinä makasi kettuemo kuolleena. Ketunpoikaset olivat odottaneet emoaan turhaan.

– Kyllä se oli erittäin järkyttävää, kuvailee Vesterholm kuolleen ketun löytymistä.

Kuollut kettu tunnistettiin pesueen emoksi vertailemalla kettua aiemmin otettuihin kuviin. Lisäksi myös nisistä oli imetty vastikään, joka kieli siitä, että kyseessä oli emokettu. Kettuemolla oli kaikkiaan viisi poikasta.

Kuolinsyy: Ampuminen

Kuolinpaikalle tuli myös eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiainen. Hän kuljetti ketun pois.

Kuollut kettu lähetettiin Ouluun Ruokavirastoon tutkittavaksi, jotta kuolinsyy saataisiin selville. Ruokaviraston tutkimuksissa kuolinsyyksi paljastui ampuminen.

– Lavan kohdalla oli reikä. Kyllähän se huomattiin heti, mutta ei siitä voitu kertoa ennen kuin varmaa tietoa olisi, kertoo paikallinen eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiainen Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitosta.

Ruokaviraston tutkimuksissa selvitettiin, onko kuollut kettu pesueen emo. Se varmistui, kun kohdusta löytyi viisi istukan arpea.

Kaksi poikastakin kuolivat

– Emon lisäksi kaksi poikasta löytyi samana aamuna kuolleena, kertoo Mirkka Nousiainen.

Kuolleita ketun poikasia ei lähetetty Ruokavirastoon tutkittavaksi, koska niiden raadot löytyivät vasta myöhemmin tien vierestä vierekkäin makaamasta.

– Sekin oli jotenkin outoa, ihmettelee Nousiainen.

Valokuvaaja Arja Vesterholm on järkyttynyt kuullessaan kuolinsyyn olleen ampuminen.

– Tietysti tieto siitä, että emo oli tapettu jonkin julman ihmisen toimesta, aiheuttaa suurta surua. Elättelin vielä viimeiseen asti toivetta jostakin sairaskohtauksesta tai vastaavasta, kertoo Vesterholm.

Orvot poikaset otettiin huostaan ja vapautetaan nyt luontoon

Kolme ketunpoikasta jäi eloon. Pari päivää poikasia tukiruokittiin, jonka jälkeen ne päädyttiin lähettämään hoitoon pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin.

– Ne ovat kasvaneet siellä isoiksi. Nyt ne pelkäävät ihmistä ja osaavat saalistaa, kertoo eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiainen.

Nousiainen kertoo, että poikasten pitäisi palata kotikonnuille Lappeenrantaan lähiaikoina, mahdollisesti ensi viikolla. Laki velvoittaa palauttamaan poikaset saman kunnan alueelle, josta ne on löydetty.

Miten jo poikasena ihmisiin tottuneet ketut opetetaan karttamaan ihmistä vai tuleeko poikasista citykettuja?

– Ketunpoikaset ovat asuneet kesäkuun lopulta metsässä. Niiden ainoat kontaktit ihmisiin ovat olleet päivittäiset hoitotoimenpiteet, ruokinta ja siivous. Ihminen ei ole enää kuulunut sen elinympäristöön. Tästä syystä ne ovat alkaneet karttamaan meitä, kertoo Nousiainen.

Asiasta poliisitutkinta

Monta kertaa pesuetta katsomassa käynyt Pekka Mikkola kertoo, että ammuttu emo oli hyväkuntoinen kettu.

– Oli hyvässä karvassa, eikä ollut mikään kapinen kettu, kuvailee lappeenrantalainen Mikkola.

Mikkolan mielestä ketunpesä oli väärässä paikassa. Keskustan lähellä, asutuksen keskellä ketut tottuvat liiaksi ihmisiin ja kesyyntyvät. Kahvipöytäkeskusteluissa taajama-alueella tapahtunutta ampumistapausta on ihmetelty.

– Ei siinä kyllä mitään järkeä ole, vaikka ketun pesä väärässä paikassa olikin. Joku tolkku pitäisi olla. Tuttujen kesken veikkailtu keskenkasvuisten hommiksi, tuskin oikeasti aikuinen ihminen moista tekisi, Mikkola tuumaa.

Eläinsuojeluneuvoja Mirkka Nousiaisella ei ole minkäänlaista tietoa, kuka olisi voinut ketun ampua.

– Tuntuu, että joku sairas ihminen on teon taustalla. Ei tavallinen metsästäjä tällaista tekisi, sanoo Nousiainen.

Nousiainen aikoo tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Asiasta kertoi ensin Etelä-Saimaa.

Poliisia uhattiin aseella hälytystehtävän yhteydessä Tampereella torstaina illansuussa.

Poliisi sai hälytystehtävän Tampereen Kalevaan, jossa ilmoittajan mukaan häntä oli uhattu aseella kerrostalon pihassa.

Sisä-Suomen poliisi kertoo, että partioiden mennessä paikalle uhkaaja nosti aseen kohti poliisia eikä luopunut siitä.

Poliisi kertoi joutuneensa käyttämään tilanteessa ampuma-asetta, minkä seurauksena uhkaaja haavoittui vartaloon ja häntä oli käytetty sairaalassa.

– Mies on tällä hetkellä poliisivankilassa ja häntä päästään varmaankin kuulustelemaan pian, kertoi rikosylikomisario Jari Kinnunen Tampereen poliisilaitokselta myöhemmin illalla.

Miehellä oli Kinnusen mukaan kaksi käsiasetta.

– Partioita paikalle meni useampia, mutta ensimmäinen hoiti tilanteen, joten muiden ei tarvinnut osallistua tehtävään, Kinnunen kertoo.

Kiinan avaruusohjelman miehittämätön Yutu 2 -mönkijä on löytänyt Kuun pinnalta tuntematonta oudon väristä mönjää.

Geelimäiseltä näyttävä mönjä löytyi Kiinan avaruushallinnon mukaan Kuun kääntöpuolella sijaitsevasta kraatterista.

Yutu 2 saapui Kuun pinnalle osana Chang'e 4 -laskeutujaa tammikuussa. Se tutkii Kuun kääntöpuolta, eli sitä puolta Kuusta, joka ei näy maapallolle.

Suomalainen planeettageologi Teemu Öhman Arctic Planetary Science -instituutista uskoo kiinalaisten löytämän aineen olevan lasia.

– Se on joko törmäyslasia, joka on syntynyt asteroidin luomassa kraatterissa kiven sulaessa, tai vulkaanista lasia, joka on syntynyt alueella aiemmin tapahtuneen tuliperäisen toiminnan seurauksena, Öhman uskoo.

Öhmanin mukaan kiinalaisten raportoima outo kiilto viittaa sekin siihen, että aine olisi lasia.

– Kaukaa katsottuna törmäyssyntyinen lasi saattaa näyttää geeliltä, vaikka juoksevasta aineesta tässä tapauksessa ei ole kyse.

Öhman myös muistuttaa, että jo aiemmat kuulennot, kuten Apollo 15 ja Apollo 17, ovat löytäneet Kuun pinnalta värikästä lasia.

Kuun kääntöpuolen koostumus kiinnostaa tutkijoita

Kuun pintaa on tutkittu pitkään. Ensimmäinen miehittämätön luotain, Neuvostoliiton Luna 2, törmäsi Kuun pinnalle vuonna 1959.

Kuu on ainoa maan ulkopuolinen taivaankappale, jonka pinnalla ihminen on kävellyt. Ensimmäistä kertaa tämä tapahtui vuonna 1969 Apollo 11 lennon yhteydessä.

Ihminen ei ole käynyt Kuussa vuoden 1972 jälkeen, mutta Kuuta on tutkittu useiden miehittämättömien alusten avulla.

Ihmiskunnalla on Öhmanin mukaan melko paljon tietoa Kuun pintakoostumuksesta juuri Apollo- ja Luna-lentojen tuomien näytteiden seurauksena.

– Tämä tuore löytö on kuitenkin kiinnostava, sillä Kuun kääntöpuolella ei koskaan aikaisemmin ole käyty ja sieltä ei ole olemassa näytteitä, hän sanoo.

Kuun kääntöpuoli eroaa huomattavasti Kuun maapallolle näkyvästä niin sanotusta lähipuolesta, ja sieltä saatavat näytteet auttavat Öhmanin mukaan ihmiskuntaa ymmärtämään paremmin sen, miten Kuu on syntynyt.

– Kun ymmärrämme sen, miten Kuu on syntynyt, auttaa se meitä ymmärtämään kaikkien maankaltaisten planeettojen syntyä.

Tutkija: "Kuun tutkiminen elää mielenkiintoista vaihetta"

Kiina on Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen ohella ainoa valtio, joka on onnistunut laskeutumaan Kuun pinnalle.

Chang'e 4 on ensimmäinen Kuun etäpuolelle laskeutunut alus.

Kiinan kuuohjelman ensimmäinen lento tapahtui vuonna 2007.

– Kiina haluaa näyttää voimaansa ja osaamistaan länsimaille, mutta samalla he tekevät paljon arvokasta tutkimusta ja kehittävät avaruusteknologiaa, Öhman arvioi.

Hänen mukaansa Yutu 2 -mönkijän spektrometri mittaa Kuun etäpuolen pinta-aineksen koostumusta, kun taas sen maatutka tutkii Kuun kamaran rakennetta.

Kuututkimus elää Öhmanin mukaan mielenkiintoista vaihetta.

Yhdysvallat on kertonut Artemis-ohjelmastaan, jonka tarkoituksena on suorittaa miehitetty lento Kuun eteläjäätikölle.

Intian miehittämätön alus laskeutuu puolestaan lähipäivinä Kuun lähipuolelle.

– Uskon, että lähivuosina joku tulee varmasti laskeutumaan Kuun etelänavan tuntumaan. On äärimmäisen kiinnostavaa saada lisätietoa siitä, miten hyödynnettävässä muodossa alueen vesijää on, Öhman ennustaa.

Jäästä saadaan Öhmanin mukaan sekä vettä että rakettipolttoainetta sen sisältämän vedyn kautta.

Tämä helpottaisi pysyvän aseman rakentamista Kuuhun, Öhman uskoo.

Lue myös:

Kiinan luotain laskeutuu ehkä jo tänään Kuun "pimeälle puolelle"

Kiina vei Kuuhun siemeniä – nyt puuvilla itää Kuun "pimeällä puolella"

Kiina suunnittelee miehitettyä lentoa ja tutkimusasemaa Kuuhun

Joka kymmenes nuori Suomessa päättää peruskoulun ilman riittävää lukutaitoa. Tyttöjen ja poikien välinen tasoero oli vuoden 2012 PISA-tutkimuksissa suurempi kuin yhdessäkään toisessa OECD-maassa.

Näillä faktoilla Lukutunti-kampanja haastaa lukuharrastuksestaan ylpeän Suomen kansan katsomaan peiliin.

Jotta erityisesti nuoret ymmärtäisivät ottaa kirjan käteensä, täytyy suomalaisten mielialaa kammeta myönteisemmäksi lukemiselle.

Kampanja innostaa koko Suomen lukemaan sunnuntaina, YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä. Silloin iltaseitsemältä saa tarttua kirjaan tunnin ajaksi ja lukea sitä ääneen.

Tunnin lukusessio oli hauska

Puoli seiska osoitti jo kuukausi sitten, että ääneen luettuna teksti kuin teksti tempaa mukaansa. Pointti-tapahtuman yhteydessä otimme varaslähdön lukutuntiin Oodi-kirjaston kolmannessa kerroksessa.

Lukijoiksi lupautui kirjava joukko ammattilaisia ja innokkaita harrastelijoita. Yleisö sai ihmetellä, kuinka Herttoniemen Tovereitten juniorijoukkue Sudet teki selvää jalkapalloesikuvansa Jari Litmasen muistelmista.

Ylen näyttelijä Erja Manto jatkoi radiosta tutun Kadonneen ajan etsintää.

Dekkaristeja lukutunnille tuli kaksin kappalein. Kansanedustajaksi äänestetty Marko Kilpi sai eteensä hallituksen sote-esityksen. Uutisankkuri Matti Rönkä palasi klassikkoon, Chandlerin Pitkiin jäähyväisiin.

Ruokakirjailija ja kokki Sara La Fountain testasi, pystyykö reseptejä lukemaan ääneen.

Angolassa syntynyt räppäri Seksikäs-Suklaa tulkitsi suomenkielisiä rakkausrunoja.

Alkuihmetyksen jälkeen kirjastokansa istui kuuntelemassa eri tekstejä hyvin keskittyneesti. Osa vaihtoi lukupistettä moneen otteeseen, toiset kuuntelivat hievahtamatta tunnin alusta loppuun.

Runo, resepti, ruumis - ääneen voi lukea minkä tekstin tahansa

Ääneen lukijat ihmettelivät, kuinka nopeasti tunti kului.

– Juuri kun olin pääsemässä lakitekstin ytimeen, perustuslakiin, aika loppui, manasi Marko Kilpi.

– Ihan kävi treenistä, tuumivat HerTon futisjunnut, joille sattui kahvipöytäkokoinen painos Litmas-muistelmista.

– Hurmasin kaksitoista rouvaa ja kaksi naista, laski Seksikäs-Suklaa, joka tarjosi runotulkintojen lisäksi ruusun jokaiselle kuuntelijalle.

– Vaikeinta oli, kun ei voinut lopettaa kesken. Studiossahan purskahtelen nauruun vähän väliä ja kommentoin tekstiä tuottajalle, sanoi Erja Manto.

– Tuli sellainen olo, että tämä täytyy lukea nyt kokonaan uudelleen. Chandlerit täytyy säännöllisin väliajoin kerrata, muistutti Matti Rönkä.

– Oli hauskaa, mutta kuuntelijat kaipasivat paljon selityksiä siihen, miten ruoka-aineita käytetään, arvioi Sara La Fountain.

Read Hourin päätapahtumaa vietetään sunnuntaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Tunnetut suomalaiset lukevat itselleen merkityksellisiä tekstejä ääneen klo 19 alkaen. Lukemassa ovat muun muassa lapsitähdet Eino ja Aapeli ja toimittaja Maria Veitola.

Lue lisää lukemisesta:

Keväällä 2019 Puoli seiska kysyi, millä keinoilla lapsen saisi lukemaan. Tuulianna Tolan juttuun on kerätty kymmenen parasta vinkkiä.

Tuorein tilastotieto suomalaisten lukuharrastuksesta on Tilastokeskuksen vapaa-ajantutkimuksesta vuodelta 2017.

Katso Puoli seiskan juttu Lukutunti-haasteesta tästä: