Suomessa on tänä syksynä monella tapaa poikkeuksellinen ruska. Erikoista on esimerkiksi se, että puiden lehdet ovat vaihtaaneet väriä koko maassa aika lailla samaan aikaan. Yleensä ruska etenee jaksoittain siirtyen lokakuun kuluessa pohjoisesta etelään.

– On mielenkiintoista, että hyvä ruska ulottuu samaan aikaan napapiiriltä Suomenlahden rannikolle. Normaalisti jo Lapin sisällä on noin kolmen viikon ero siinä, miten ruska alkaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen.

Jalkasen mukaan ruska on etelässä selvästi aikaisessa. Syiksi hän listaa pohjaveden alhaisen pinnan ja sen, että puut kärsivät kesällä kuivuudesta. Lisäksi syyskuun kylmät säät sattuivat sopivaan saumaan ja vahvistivat väriä.

– Yöpakkaset kirkastavat värejä ja hidastavat lehtien irtoamista. Voi olla, että kaunis jakso kestää aika pitkään yöpakkasten ansiosta, ennakoi Jalkanen.

Ruska on olosuhteisiin nähden jopa yllättävän voimakas.

Vaahterat kärsivät tänä syksynä erityisen laajalle levinneestä tervatäplätaudista, joka voi haalistaa ruskan värejä.

• Lue lisää: Vaahteroihin iski erittäin tarttuva tauti, joka saa ruskan kalpenemaan: "Haravoinnissa pitää olla tarkkana"

Yleensä hyvä sienivuosi ja hyvä ruska kulkevat käsi kädessä. Nyt on meneillään surkein sienivuosi yli 30 vuoteen. Yhtälö on saanut Jalkasen ymmälleen.

– Pitää pohtia, että mikä ihme tässä on takana. Hyvä ruska kielii puiden hyvästä kunnosta. Voisi ajatella, että puilla olisi ollut aikaa tuottaa sokeria sienille jaettavaksi. Olen ihmetellyt, ettei näin ole käynyt.

• Lue lisää: Metsissä pahin sienikato yli 30 vuoteen - ja siitä voi tulla kierre, sanoo tutkija

Ruskan väri kuvaa Jalkasen mukaan sitä, miten viherhiukkaset on saatu pilkottua ja korkeaenergiset yhdisteet hajotettua ja vietyä seuraavan kesän varalle. Jo viime syksynä oli hieno ruska. Jalkanen sanoo, että kesä 2018 puhdisti kaikki haittatekijät, jotka voisivat häiritä väriloistoa.

– Tärkein puulaji on koivu, ja koivulla on paljon erilaisia tauteja. Nyt niitä ei juuri ole.

Kuluvan syksyn ruskassa olisi Jalkasen mielestä silti vielä petrattavaa. Hän sanoo, että Suomessa on nyt niin sanottu keltainen ruska.

– Punaista väriä ei pohjoisessa ja keskisessä Suomessa juurikaan näy. Haavatkin ovat keltaisia. Joskus tosi hyvään ruska-aikaan tulee myös koivuun vahvaa punaista väriä.

Myös maaruska on tänä vuonna monin paikoin poikkeuksellisen näyttävä.

Oletko sinä nähnyt poikkeuksellisen hienon ruskan? Voit lähettää siitä kuvan julkaistavaksemme. Kerro viestissä, mistä kuva on otettu.

Juttua on korjattu 9.10 kello 18.52: Jutussa oli Turun Puolalan puistosta otetussa kuvassa kuvateksti ja kuvaajatieto, jotka kuuluivat toiselle, Hämeenlinnasta otetulle kuvalle.

Turkki aloitti keskiviikkona hyökkäyksen Syyriaan. Operaation aloittamisesta ilmoitti Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan uutistoimistojen mukaan. Yle seuraa tilannetta.

• Turkin hyökkäys Syyriaan alkoi keskiviikkona noin kello 16 Suomen aikaa ilmaiskuilla.
• Turkin puolustusministeri ilmoitti keskiviikkoiltana myös maahyökkäyksen alkaneen. Vähän myöhemmin kurdijohtoinen SDF ilmoitti torjuneensa Turkin maahyökkäyksen.
• Hyökkäykseen osallistuu Turkin armeija yhdessä Turkin tukemien kapinallisryhmittymien kanssa. Turkki kertoi iskeneensä 181 kohteeseen Syyriassa maiden välisen rajan tuntumassa. Kohteena ovat Syyrian kurdijoukot. Turkki pitää Syyrian kurdien YPG:ta terrorijärjestönä.
• Turkki hyökkää Syyriaan muodostaakseen sinne turvavyöhykkeen, jolta se haluaa karkottaa kurdit ja jonne se suunnittelee sijoittavansa Turkissa olevia syyrialaisia pakolaisia. Lue hyökkäyksen taustoista täältä.
• Tämän tiedämme nyt Turkin hyökkäyksestä – mitkä ovat osapuolten voimasuhteet, horjuttaako Trumpin vetäytymispäätös Yhdysvaltojen asemaa?

10:32 Turkin armeija sanoo vallanneensa useita kyliä Tal Abyadin kaupungin ympäristössä, kertoo Lähi-itää seuraava uutissivusto al-Masdar. Kurdialueelta tulleen vahvistamattoman tiedon mukaan Turkin panssarivoimat ovat tunkeutuneet ainakin viiden kilometrin syvyyteen Ras al-Aynin kaupungin suunnalla.

10:15 Uutiskanava al-Jazeera on julkaissut useita kuvia Turkin hyökkäyksestä ja sen aiheuttamista tuhoista. Kuva-artikkeliin pääsee tästä linkistä.

9.40 Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan hakee hyökkäyksellä Syyrian kurdialueille valttikorttia neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta STT:n haastattelussa.

Jos Syyrian kurdialueet ovat Erdoganin hallussa, kun tämä menee kuukauden sisällä Yhdysvaltoihin tapaamaan presidentti Donald Trumpia, on tämä Erdoganille selvä etu, Alaranta arvioi.

9:30 Turkki aloitti hyökkäyksensä yllättävän nopeasti, mutta sen eteneminen ei ole ollut nopeaa, sanoi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Jaakko Jäntti Ylen Aamun haastattelussa. Jäntti arvelee, että jos sota pitkittyy, voi se muuttua sissisodaksi.

8:10 Turkin hyökkäys on käynnistänyt Koillis-Syyriassa pakolaisaallon. Tuhannet siviilit pakenevat Turkin hyökkäyksen tieltä. Hyökkäys on jo aiheuttanut useita siviiliuhreja.

7:51 Erdoğan: Meillä on oikeus operaatioon

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on sanonut Turkilla olevan oikeus operaatioon. Hän viittasi Adanan vuoden 1998 sopimukseen, jonka perusteella Turkki voi aloittaa operaation terroristeja vastaan. Tassin mukaan presidentti oli kommentoinut myös Yhdysvaltojen uhkauksia talouspakotteista Yeni Safak -lehdelle.

– Pidän näitä puheita suunnattuna tietyille piireille, sanoi Erdogan.

Erdoğanin mukaan Yhdysvaltojen toiminta alueelle kertoo sen, miten he suhtautuvat tilanteeseen. Hänen mukaansa Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei asetu Turkin toimia vastaan alueella.

Erdoğan uskoo edelleen tapaavansa Trumpin. Turkin ja Yhdysvaltojen johtajien on määrä tavata 13. marraskuuta.

7:45 Rintamalta saatujen hajanaisten tietojen mukaan sotatoimet ovat kiivaimmat Tal Abayadin kaupungin alueella. Tapahtumia seuraavan UA Syria map -sivuston mukaan SDF on torjunut Turkin hyökkäyksen kaupunkiin, mutta toinen hyökkäys on käynnissä. Kaupungin alueella sähköt ovat katkenneet. Turkin tykistö tulittaa useita kohteita. Tiedot ovat vahvistamattomia.

7:13 Yhdysvalloissa kongressiedustajat ovat tyrmistyneitä Turkin hyökkäyksestä kurdeja vastaan, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén. Presidentti Trump ei kuitenkaan usko maiden liittolaissuhteen kärsivän. Trump myös muistuttaa, etteivät kurdit auttaneet Yhdysvaltoja toisessa maailmansodassa.

5:56 Sotatoimia on ollut Pohjois-Syyrian rajakaupunkien tuntumassa, kertoo Syrian Observatory for Human Rights. Näitä kaupunkeja ovat Al-Kahtanieh, Amuda, Ayn Al-Arab, Tal Abyad, Ras Al-Ayn, Al-Derbasieh, Al-Qamishli and Al-Malikiyah. Järjestön mukaan SDF ampuu Turkin aluetta kranaatinheittimin.

5:42 Taisteluissa on tähän mennessä saanut surmansa 11 kurdijohtoisen Syrian Democratic Forces (SDF) -ryhmittymän taistelijaa, kertoo Syyrian sisällissotaa tarkkaileva järjestö Syrian Observatory for Human Rights. Järjestön mukaan hyökkääjiä on kuollut kuusi. Järjestö ei tiedä, ovatko he turkkilaisia vai Turkkia tukevien puolisotilaallisten joukkojen sotilaita. 33 SDF:n taistelijaa on haavoittunut. Tietoja ei voida vahvistaa muista lähteistä.

3:47 Yhdysvalloissa osa sekä demokraattien että republikaanien senaattoreista uhkaa Turkkia sanktioilla, mikäli maa ei vedä joukkojaan Syyriasta. Turkki aloitti keskiviikkona hyökkäyksen Syyrian pohjoisosien kurdialueille sen jälkeen kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli kertonut vetävänsä kurdien kanssa yhteistyötä tehneet joukot pois alueelta.Suunnitellut sanktiot kohdistuisivat sekä Turkin poliittisen johdon varallisuuteen Yhdysvalloissa että maan asevoimia hyödyttävää kauppaa käyviin tahoihin. Kongressi on kuitenkin parhaillaan istuntotauolla, joten mahdolliset pakotteet tuskin edistyvät ennen ensi viikkoa.

03:07 Yhdysvallat on siirtänyt "kaikkein vaarallisimpia" Isis-vankeja pois Syyriasta. Huoli Isis-vankien mahdollisesta pakenemisesta kasvaa, kun kurdit suuntaavat taisteluihin Turkin hyökkäystä vastaan ja vankiloiden miehitys kärsii. Kyseessä ovat brittiläiset El Shafee Elsheikh ja Alexanda Kotey.

01:49 Turkin puolustusministeriö kertoi maan armeijan iskeneen 181 kohteeseen Syyriassa.

00:53 Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoo, että Yhdysvallat ei näyttänyt vihreää valoa Turkin hyökkäämiselle Syyriaan. Pompeon mukaan Turkilla on kuitenkin "oikeutettuja turvallisuushuolia". Hänen mukaansa presidentti Donald Trump päätti vetää joukot pois Syyriasta saadakseen heidät pois vaaran vyöhykkeeltä.

23:55 Kuwait on liittynyt useiden arabimaiden joukkoon, jotka tuomitsevat Turkin hyökkäyksen. Kuwaitin mukaan hyökkäys on suora uhka alueen vakaudelle ja rauhalle. Aiemmin muun muassa Yhtyneet Arabiemiraatit ja Bahrain ovat tuominneet hyökkäyksen. Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian tuomitsi myös hyökkäyksen.

– (Hyökkäys) vaarantaa Isisin vastaisen liittouman turvallisuuden sekä humanitaariset yritykset ja on myös riski eurooppalaisten turvallisuudelle. Sen on loputtava, Le Drian twiittasi.

23:24 Uutistoimisto AFP:n mukaan kurdijohtoisen SDF:n edustaja Mustefa Bali kertoi Twitterissä, että SDF on torjunut turkkilaisten maahyökkäyksen.

23:19 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo turmelevansa Turkin talouden, mikäli Turkki presidentti Erdoğanin johdolla tuhoaa kurdit Syyriasta.

– Pyyhkäisen pois hänen taloutensa, jos niin käy, Trump vastasi, kun häneltä kysyttiin, oliko hän huolissaan, että Erdoğan pyyhkäisee kurdit pois Koillis-Syyriasta.

22:48 Turkki on aloittanut maahyökkäyksen yhdessä Syyrian kapinallisten kanssa Koillis-Syyriassa, Turkin puolustusministeri kertoo. Aiemmin keskiviikkona Turkin hävittäjät ja tykistö moukaroivat kurdikohteita Turkin puolelta.

22:16 Irak on tuominnut Turkin toimet Syyriassa. Irakin presidentti Barham Salih kirjoittaa Twitterissä, että Turkin toimet Syyriassa aiheuttavat mittaamatonta inhimillistä kärsimystä ja että terroristiryhmät saavat nyt "uusia mahdollisuuksia".

22:01 Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi, että Turkin hyökkäys Syyrian kurdialueelle on moraalinen kysymys maailmalle, koska kurdit ovat olleet terroristijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa mukana ja nyt heidän pannaan seinää vasten. Haavisto arvioi Ylen A-studion haastattelussa, että alueelle voi syntyä tilanne, jossa siviiliväestö jää mottiin kriisialueelle.

21:52 Saudi-Arabia on tuominnut Turkin hyökkäyksen Syyriaan, kertoo valtiollinen televisiokanava uutistoimisto Reutersin mukaan.

21:51 Uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan kurdijoukkojen hallussa oleville alueille tehdyissä iskuissa Koillis-Syyriassa on kuollut ainakin 11 ihmistä. Heistä kahdeksan on siviilejä. Uutistoimisto perustaa kuolleiden määrän sotatarkkailija Syrian Observatory for Human Rightsin tietoihin. Saman järjestön mukaan tuhannet ovat paenneet Turkin hyökkäyksen alta Pohjois-Syyriassa. Myös uutistoimisto AFP:n paikalla oleva kirjeenvaihtaja on raportoinut paikalta pakenevista, tavaroitaan pakkaavista perheistä.

21:44 EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini vaati Turkkia lopettamaan sotilastoimet. Syyrian kriisiin ei saada sotilaallisesti aikaan kestävää ratkaisua, Mogherini sanoi lausunnossaan.

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi Twitterissä luottavansa siihen, että Turkki takaa, että äärijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa saavutetut edistysaskeleet eivät vaarannu.

21:27 Kurdijoukkojen mukaan Turkin hyökkäyksessä on kuollut kolme kurditaistelijaa ja viisi siviiliä, kertoo uutistoimisto Reuters. Muut uutistoimistot eivät ole vahvistaneet tietoja.

Kurdijoukot ja Turkin armeija ovat ottaneet yhteen Syyrian ja Turkin rajaseuduilla, ilmoittaa kurdijoukkojen tiedottaja uutistoimisto Reutersille.

– Taisteluja on käynnissä koko rajan pituudelta ja SDF-vastaa niihin, sanoo Syyrian kurdijoukkojen SDF:n edustaja Marvan Qamishlo uutistoimisto Reutersille.

20:55 Suomalainen sotilasasiantuntija arvioi, että Turkin hyökkäys Syyriaan voi päättyä nopeasti, jopa muutamassa viikossa.

– Arviot turkkilaisten joukkomääristä liikkuvat 5 000–10 000:n välillä. Tämä on joukkomääräisesti aika iso operaatio, sanoo maavoimien tutkimuskeskuksen tutkijaesiupseeri, kapteeni Antti Paronen Ylen haastattelussa.

20:21 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kutsunut Turkin hyökkäystä Syyriaan "huonoksi ideaksi", kertoo uutistoimisto AFP.

Yhdysvallat veti maan joukot pois Koillis-Syyriasta tiistaina. Joukkojen poistoa alueelta on pidetty sytykkeenä Turkin hyökkäykselle.

Presidentti Trumpin mukaan Turkki on sitoutunut siihen, että ”humanitaarista kriisiä ei pääse tapahtumaan, ja me tulemme katsomaan, että he pitävät lupauksensa”, AFP kertoo.

20:01 YK:n pääsihteerin António Guterres sanoo, että kaikkien sotatoimien tulee noudattaa YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

– Siviilejä ja siviilien infrastruktuureja tulee suojella. Pääsihteeri uskoo, että sotatoimet eivät ratkaise Syyrian konfliktia, kertoo YK:n tiedottaja Farhan Haq uutistoimisto Reutersille.

19:55 "Olemme erittäin huolissamme toimien vaikutuksista Syyrian humanitaariseen tilanteeseen. Sotatoimet alueella saattavat johtaa uusien pakolaisten lähtöön alueelta. Tähän on tärkeää varautua myös EU-tasolla”, pääministeri Antti Rinne sanoo tiedotteessa.

19:48 Suomen hallitus tuomitsee tiukasti Turkin hyökkäyksen Syyriaan. Yksipuoliset toimet voivat vaarantaa Isisin-vastaisessa taistelussa saavutettuja voittoja, hallitus sanoo lausunnossaan. Turkin toimet pahentavat hallituksen mielestä valmiiksi monimutkaista kriisiä.

19:45 Venäjä tarjoutuu välittäjäksi Syyrian ja Turkin vastaisella rajalla olevan kurdiyhteisön välillä, jotta konflikti ei kärjisty.

19:26 Egypti kutsuu Arabiliiton hätäkokoukseen Turkin sotatoimien vuoksi. Egypti myös tuomitsee iskun ja pitää sitä Syyrian itsenäisyyden loukkauksena.

19:20 Tuhannet siviilit ovat paenneet Syyrian Turkin-vastaiselta rajalta, sanoo sotatarkkailija Syrian Observatory for Human Rights uutistoimisto AFP:lle. Järjestön mukaan ihmiset ovat lähteneet iskuja pakoon Ras al-Ain alueelta ja Tal Abyadin maaseudulta.

19:06 Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo Twitterissä, että uusia asevientilupia ei toistaiseksi myönnetä Suomesta Turkkiin. Kaikkonen perustelee päätöstä sillä, että Turkki on aloittanut sotilaallisen operaation Pohjois-Syyriassa, eikä Suomi vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

18:57 YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu torstaina keskustelemaan Syyrian tilanteesta suljettujen ovien takana, kertoo uutistoimisto Reuters diplomaattilähteisiin viitaten. Turvallisuusneuvosto kutsutaan koolle Britannian, Ranskan, Saksan, Belgian ja Puolan toiveesta.

18:30 Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan sotilasliitto oli tietoinen Turkin operaatiosta. Pääsihteeri toivoo, että Turkin toimet eivät horjuta alueen jo valmiiksi heikkoa rauhaa.

Stoltenberg sanoi silti tiedotustilaisuudessa, että Nato-liittolaisella Turkilla on ”oikeutettuja turvallisuushuolia” ja että maa on kohdannut ”hirvittäviä terrori-iskuja”. Sotilasliiton pääsihteeri muistutti, että Turkissa on tuhansia pakolaisia.

– On tärkeää välttää toimia, jotka horjuttavat alueen rauhaa, kiihdyttävät jännitteitä ja aiheuttavat lisää inhimillistä kärsimystä, Stoltenberg sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Stoltenbergin mukaan Turkin pitäisi toimia pidättäytyvästi ja oikeassa suhteessa tilanteeseen. Pääsihteeri aikoo keskustella tilanteesta Turkin johdon kanssa perjantaina Istanbulissa.

18:18 EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vaatii Turkkia lopettamaan sotilaallisen operaation kurditaistelijoita vastaan Syyrian pohjoisosassa. Juncker myös sanoo, ettei EU aio osallistua Turkin suunnitteleman pakolaisten "turvavyöhykkeen" kustannuksiin Syyriassa.

Juncker kehotti Turkkia ja muita toimijoita itsehillintään.

YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtaja, Etelä-Afrikan Jerry Matthews Matjila vetosi Turkkiin siviilien suojelemiseksi. Lisäksi hänkin pyysi Turkkia itsehillintään sotilasoperaatioissa Syyriassa.

Matjila toivoi, että turvallisuusneuvosto voisi kokoontua pikaisesti. Turvallisuusneuvoston jäsenmaista Belgia, Saksa ja Kuwait on nimetty seuraamaan humanitaarista tilannetta Syyriassa. Näin ollen tämän kolmikon tehtäviin kuuluu turvallisuusneuvoston koolle kutsuminen.

Suomessa opetusministeri Li Andersson (vas) sanoo, ettei kansainvälinen yhteisö voi olla hiljaa Turkin hyökkäyksen edessä. Andersson vaatii Twitterissä, että Suomen on arvioitava uudestaan kaiken puolustusmateriaalin vienti Turkkiin. Suomen on myös tuomittava hyökkäys.

Myös europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) vaatii Twitterissä pikaista tuomiota Turkille kansainväliseltä yhteisöltä. Hänen mukaansa Syyrian tilanteeseen on haettava nopeasti ratkaisua tavalla, joka turvaa kurdivähemmistön aseman.

18:07 Turkin puolella sijaitsevaa Ceylanpinarin rajakaupunkia on pommitettu kranaatinheittimellä, kertoo uutistoimisto Reuters. Iskussa ei tiettävästi ole sattunut henkilövahinkoja. Uutistoimisto AP:n mukaan iskut tehtiin Ras al Ayn kaupungista, joka on Syyrian kurdien hallussa.

18:01 Turkin pieni etujoukko ylitti varhain keskiviikkona maiden rajan kahdesta kohtaa, lähellä syyrialaisia Tal Abyadin ja Ras al-Ayn kaupunkeja, kertoo Bloomberg.

18:00 Tv-uutisissa Ylen toimittaja Ayla Albayrak kertoo tilanteesta Istanbulista ja ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen taustoittaa kurdien tilannetta. Voit katsoa kommentit alla olevasta linkistä.

17:27 EU vaatii Turkkia keskeyttämään hyökkäyksen Syyriaan. EU sanoo, että se ei aio osallistua Turkin suunnitteleman pakolaisten "turvavyöhykkeen" kustannuksiin Syyriassa.

17:27 Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) pitää Turkin Syyriaan aloittamaa hyökkäystä huolestuttavana. Haavisto arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että tilanteesta voi seurata lisää pakolaisuutta.

–Huoli on ennen kaikkea siitä, että ollaan liikkeellä alueella, jossa asuu paljon siviiliväestöä, ja tämä voi helposti johtaa siihen, että siviilit joutuvat pakenemaan näiden sotilastoimien alta”, Haavisto sanoo Helsingin Sanomille.

Haavisto vierailee tänään Ylen A-studiossa.

17:15 Syyrian kurdijoukkojen lehdistöedustaja Mustafa Bali on kertonut Twitterissä, että Turkki olisi iskenyt siviilikohteisiin. Turkin rajalla on "kova paniikki", kertoo Ylen avustaja Ayla Albayrak puhelimitse Istanbulista Ylen radiohaastattelussa.

Albayrakin mukaan tällä hetkellä kokonaiskuva on vielä hyvin epäselvä ja tarkkaa tietoa tapahtumista on saatavilla niukalti. Hän arvioi, että hyökkäyksen ensimmäisellä vaiheella voi olla vaikutuksia myös neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa.

–Presidentti on kutsuttu vieraaksi Valkoiseen taloon 13. marraskuuta. Voi olla, että tämä ensimmäinen vaihe parantaa Turkin asemia neuvotteluissa.

17:00 Turkissa pitkään asunut Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen taustoitti hyökkäystä Ylen tv-uutisissa. Katso video alta.

16:48 Rauhan lähde -nimisessä operaatiossa on isketty YPG:n asemiin, kertoo CNN Turk uutistoimisto TASSin mukaan. Paikallisen televisiokanavan mukaan F-16-hävittäjillä iskettiin lähelle Ras al-Ayn kaupunkia, kertoo TASS. Kaupunki sijaitsee Syyrian Turkin vastaisella rajalla.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että iskuissa olisi aiheutunut henkilövahinkoja.

16:42 Turkki on jo pitkään halunnut torpata kurdialueen synnyn Syyrian vastaiselle rajalleen. Sen mukaan Syyrian kurdijärjestö YPG on uhka sen turvallisuudelle. YPG:llä on vahvat suhteet Turkissa toimivaan kurdien sissijärjestöön PKK:hon, jonka Turkki, EU ja Yhdysvallat ovat määritelleet terroristijärjestöksi. YPG ei ole kuitenkaan uhannut Turkkia suorilla hyökkäyksillä.

Lue myös:

Syyrian kurdit varoittavat Turkin hyökkäyksen vaaroista: Isis-vankien ja al-Holin vartiointiin ei riitä sotilaita, jos Turkki iskee kurdialueelle

Bloomberg: Hyökkäystä valmisteleva Turkki lähetti etujoukkoja Syyrian puolelle

Turkin Erdoğan haluaa puskea Syyriaan perustamaan "turvavyöhykettä" – Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Norjan yleisradioyhtiö NRK omisti toissapäiväisen ajankohtaisohjelma Debatten lähetyksensä Suomen ja Norjan vertailulle. Vastakkain oli asetettu maiden valtion budjetit ja se, mitä käytetyillä rahoilla on saavutettu.

Ohjelma oli laskenut, että Suomen valtion budjetti on vain 39 prosenttia Norjan valtion budjetista. Silti monilla julkisen sektorin aloilla Suomen luvut päihittivät Norjan. Maat ovat asukasluvultaan lähes samankokoiset.

Ohjelmassa haettiin vastausta kysymykseen, miksi Suomi pystyy parempaan. Keskustelemassa oli muun muassa pääministeri Erna Solberg.

Juontaja Fredrik Solvang kävi yhdessä Suomen Oslon suurlähetystön vanhemman neuvonantajan Henna Kvamin kanssa lukuja läpi. Solvang otti esille mm. sairauspoissaolot, jotka ovat Norjassa suuri ongelma.

Ohjelmassa oli laskettu, että Norja käyttää Suomea enemmän rahaa terveydenhoitoon, mutta Suomessa on enemmän vuodepaikkoja sairaaloissa asukasta kohti.

Lukuja vertailtiin myös muun muassa työttömyydessä, työttömyysetuuksissa, satsauksissa kulttuuriin ja koulutuksessa. Suomi päihitti Norjan muun muassa kirjastolainauksissa. Norjassa on 70 miljoonaa lainauskertaa vähemmän vuosittain kuin meillä. Norja satsaa kuitenkin kulttuuriin kaksi kertaa enemmän rahaa vuosittain kuin Suomi.

Henna Kvam avasi lukujen taustoja ja Suomen ajankohtaista tilannetta. Hän toi esille, että Suomessa budjetin tekemistä ohjaavat julkisen talouden raamit. Norjassa on käytetty öljyrahastoa tiukan paikan tullen.

Pääministeri Erna Solberg kommentoi Suomen tehokkuutta sanomalla, että Suomen on ollut pakko kutistaa julkista sektoria, koska Suomessa on ollut 18-19 prosentin työttömyys pahimmillaan.

"Juontajan twitter kaapattiin"

Kvam kuvaa ohjelmaa Suomen kannalta menestykseksi.

– Se oli upea kokemus. Suorassa lähetyksessä olivat mukana pääministeri, kulttuuriministeri ja puoluejohtajia. Ohjelma on hyvin suosittu ja nyt Suomi sai runsaasti tunnettuutta.

Ohjelmassa tuotiin esille, että budjetteja ei voi täysin verrata keskenään, koska ne rakennetaan eri tavalla.

– Joidenkin mielestä asioita oli yksinkertaistettu liikaa, mutta kyllä asetelmassa piilee totuuden siemen. Suurin osa suhtautumisesta on ollut positiivista, Kvam kertoo.

– Juontaja hehkutti Suomea niin paljon etukäteen twitterissä, että jotkut olivat luulleet hänen tilinsä tulleen kaapatuksi.

Ohjelmassa kehuttiin myös sitä, miten paljon Suomessa on start up -yrityksiä. Niistä on Norjassa pulaa.

– On selvää, että kun on öljyrahaa ja siltä alalta saa hyvän palkan, ei ole helppoa jättää työtä ja vaihtaa aloittavaksi yrittäjäksi, Kvam selittää.

– Mutta ohjelmassa todettiin, että Norjan on pakko alkaa monipuolistamaan elinkeinorakennettaan Suomen malliin. Juontaja kysyi, tarvitaanko siihen kriisi ennen kuin tähän ryhdytään.

Voit katsoa ohjelman täältä.

Neuvottelut tuhansien teollisuuden toimihenkilöiden työehdoista ovat olleet poikki jo viikkoja, koska ammattiliitto Pro katkaisi ne heti alkuunsa vedoten työnantajan kohtuuttomiin tavoitteisiin.

Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo Teknologiateollisuuden tavoitelistaa "hyvin poikkeukselliseksi".

Teknologiateollisuudesta listan sisältöä ei kommentoida, mutta ainakin ammattiliiton luottamusmiehille jaetun listan perusteella työnantaja tavoittelee merkittäviä heikennyksiä alan työehtoihin.

Sosiaalisessa mediassa julkaistun listan mukaan työnantajan tavoitteena olisi helatorstain ja loppiaisen muuttaminen säännölliseksi työajaksi, lomarahan puolittaminen, matka-ajan korvauksen laskeminen puoleen peruspalkasta sekä lisä- ja ylityökorvausten leikkaaminen.

Työnantaja haluaisi listan mukaan leikata myös sairausajan sekä äitiys- ja isyysvapaan palkkaa sekä vuorotyön lisiä ja korvauksia. Myös palvelusvuosilisää uhkaisi poisto.

Syksyn palkkaneuvottelujen suurin kiistakysymys, kilpailukykysopimukseen kuuluva 24 tunnin vuosityöajan pidennys säilytettäisiin ja muutettaisiin joko kolmeksi lauantaipäiväksi tai kokonaiseksi työpäiväksi, jos työnantajan tahto toteutuisi kuin listalla.

Listan on julkistanut Facebookissa ainakin siuntiolainen kaapelitehtaan luottamusmies Kristian Parviainen. Jorma Malinen sanoo, että listassa on lueteltu keskeisimmät työnantajan esittämät heikennykset.

– Siinä ovat varmaan suurimmat syyt siihen, minkä vuoksi emme voineet lähteä noin merkittävistä työehtojen heikennyksistä neuvottelemaan.

Neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi Teknologiateollisuudesta toteaa, että asioista keskustellaan neuvottelupöydässä.

– Tuo on varmasti jonkun tekemä lista, mutta en kommentoi kummankaan osapuolen tavoitteita julkisuudessa, Ruohoniemi sanoo.

– Neuvotteluissa on puolin ja toisin todettu, että emme esitä neuvottelutavoitteita julkisuuteen.

Malinen: Vuosiansiot tippuisivat jopa 6 000 euroa

Palkansaaja- ja työnantajaliitot tuovat yleensäkin neuvotteluihin aluksi listan, josta tavoitteita karsitaan neuvottelujen edetessä.

Malinen kuitenkin sanoo, ettei muista työnantajan esittäneen heti neuvottelujen alkuvaiheessa kertaakaan aiemmin yhtä merkittäviä heikennyksiä mihinkään Pron sopimukseen.

Hänen mukaansa palkansaajapuolen tavoitelista on kolmasosa työnantajien listasta, "jos sivumäärällä kuvaa".

Jarkko Ruohoniemen mukaan on hyvin tavanomaista, että osapuolilla on neuvottelujen alussa erilaisia tavoitteita. Hänen mukaansa ainut ero aikaisempiin neuvottelukertoihin on, että työajan pidennyksen osalta työnantajilla ja palkansaajilla on hyvin erilaiset lähtökohdat.

Pron laskujen mukaan sen jäsenten vuosiansiot laskisivat 2 500–6 000 eurolla, jos nyt listatut heikennykset toteutuisivat. Kyse olisi esimerkiksi asiantuntijoiden ja työnjohtajien ansioista.

– Onko Teknologiateollisuus todella sitä mieltä, että työehtoja pitää heikentää niin merkittävästi, etteivät alan työpaikat ole enää jäsenillemme jatkossa haluttuja? Malinen kysyy.

Pron voimassa olevat sopimukset päättyvät tämän kuun lopussa.

Tiedotteessaan Latvala haluaa selventää tämän hetken tilannettaan mediassa viime aikoina esiintyneiden, yksityiselämää koskevien juttujen takia.

– Kuluneet viikot ovat olleet erityisen vaikeita, ja on valitettavaa, että yksityiselämääni koskevat viimeaikaiset tapahtumat ovat vaikuttaneet perheeseeni, ystäviini ja tiimiini, tiedottaa Latvala ja haluaa panna pisteen kaikelle lisäspekuloinnille yksityiselämästään.

– Hääni Maisa Torpan kanssa on päätetty perua. Haluan nyt keskittyä sataprosenttisesti rallin MM-sarjan kahteen jäljellä olevaan kilpailuun ja auttaa tiimiäni varmistamaan toisen perättäisen valmistajien MM-tittelin.

Latvala ei aio antaa tilanteestaan haastatteluja eikä kommentoi tiedotettaan tämän enempää.

Jari-Matti Latvala kilpailee rallin MM-sarjassa Tommi Mäkisen johtamassa Toyota-tiimissä. Tiimiä johdetaan Toyota Gacoo Racingin pääkonttorista Puuppolasta.

Digilaitteet ovat tulleet osaksi pientenkin lasten arkipäivää.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viime keväänä suosituksen pienten lasten päivittäisestä ruutuajasta. Sen mukaan 2–4-vuotiaiden ruutuaika tulisi rajoittaa tuntiin päivässä. Tätä pienempien ei pitäisi käyttää digilaitteita lainkaan.

Suomesta vastaavat suositukset puuttuvat, osin sen vuoksi että aihetta ei ole juurikaan tutkittu.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnassa on tänä syksynä alkamassa tutkimus 2–6-vuotiaiden digilaitteiden käytöstä. Tutkimus on osa monitieteistä, kansainvälistä kokonaisuutta, jossa ruutuajan määrää sekä sen vaikutuksia pienten lasten liikkumiseen ja hyvinvointiin tutkitaan yli 20 Aasian ja Euroopan maassa.

Tällä hetkellä Suomessa ei tiedetä, kuinka paljon aikaa pikkulapset viettävät päivässä digilaitteiden äärellä. Tutkijoita kiinnostaa esimerkiksi perheen asuinpaikan, taloudellisen tilanteen sekä kulttuuritaustan vaikutus ruutuaikaan. Saatua tietoa tullaan vertaamaan kansainvälisiin tietoihin ja suosituksiin.

– On kiinnostavaa nähdä, miten suomalaislapset sijoittuvat ruutuajan osalta esimerkiksi Aasian maihin verrattuna. Sekä Suomessa että Aasiassa teknologiaan suhtaudutaan myönteisesti, sanoo yliopiston lehtori Hanna Vehmas.

Kaikki ruudun ääressä vietetty aika myöskään ole pahasta, muistuttaa yliopistotutkija Arja Sääkslahti. Sääkslahti ja Vehmas ovat tutkimuksen vastuulliset johtajat.

Digilaitteita voi käyttää esimerkiksi oppimisen apuvälineenä. Pääasia Sääkslahden mukaan on, että digilaitteita käytetään viisaasti eikä päivittäinen käyttö paisu liian suureksi.

– Lasten elämäntyyli on muuttumassa. Ruutuaikaa pitää rajoittaa, jotta lapsen päivään jää riittävästi aikaa myös liikkumiselle ja leikille.

Pienten lasten pitäisi suosituksen mukaan liikkua päivittäin kolme tuntia. Digilaitteiden parissa käytetty aika on Sääkslahden mukaan tunnistettu yhdeksi merkittäväksi liikunnan määrän vähentäjäksi.

Tutkimukseen kutsutaan mukaan tuhansia päiväkotilasten vanhempia ympäri Suomen. Tietoa kerätään lasten vanhemmilta kolmena syksynä peräkkäin tehtävällä kyselyllä.

Kyselyssä selvitetään muun muassa, missä iässä ja mihin tarkoitukseen erilaisia digitaalisia laitteita käytetään. Lisäksi kysytään vanhempien käsityksiä laitteiden käytön vaikutuksista lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Huomiota kiinnitetään myös pikkulasten unen laatuun ja määrään.

Vuonna 1993 syntynyttä naista epäiltiin miesystävänsä taposta Joensuussa kesällä 2018, mutta syyttäjä päätyi arvioon, että uhri puukotti itsensä kuoliaaksi.

Tapaus sattui 15. kesäkuuta 2018. Nainen soitti kerrostaloasunnosta Joensuun Niinivaaralla hätäpuhelun. Asunnon lattialta löytyi vatsallaan makaamasta mies, jonka ylävartalossa oli yhteensä 20 pistohaavaa. Elvytyksestä huolimatta mies todettiin sairaalassa kuolleeksi. Hätäpuhelun soittanutta seurustelukumppania epäiltiin myöhemmin taposta.

Poliisi pyrki esitutkinnassa selvittämään, oliko nainen puukottanut miesystäväänsä vai oliko tämä aiheuttanut kohtalokkaat vammat itse. Kuulusteluissa nainen kertoi miehen tappaneen itsensä. Poliisi ei myöskään löytänyt kamppailun jälkiä.

Miehen vammojen vakavuus ja runsaus puolestaan eivät tukeneet teoriaa itsemurhasta.

Kihlakunnansyyttäjä teki asiassa elokuun lopussa syyttämättäjättämispäätöksen. Päätöksen mukaan naisen syyttömyyttä tukee se, ettei tapahtumaan näyttänyt liittyvän kamppailua. Vainajan alta löytyneessä veitsessä oli ainoastaan vainajan itsensä DNA:ta.

Sekä nainen että mies olivat tapahtumahetkellä huumeiden vaikutuksen alaisena. He olivat käyttäneet ainakin LSD:tä.

Syyttämättäjättämispäätöksestä kertoi ensimmäisenä sanomalehti Karjalainen.

Lue myös:

Joensuulaisen naisen epäillään tappaneen miesystävänsä lyömällä tätä useita kertoja veitsellä – poliisi tutki myös itsemurhan mahdollisuutta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolusti tiedotustilaisuudessa päätöstään vetää Yhdysvaltojen tuen kurdijoukoilta Valkoisessa talossa Washingtonissa.

– He ovat meille velkaa satoja ja satoja miljardeja, sanoi Trump. Hän ilmeisesti viittasi Yhdysvaltojen antamaan sotilasapuun alueen kurdijoukoille Isisin vastaisessa taistelussa. Trumpin mukaan kurdit taistelevat nyt maastaan.

Seuraavaksi Trump kertoi mielipiteensä kurdijoukoista yhdistäen nykypäivän ja menneisyyden.

– Eräässä hyvin vaikuttavassa kirjoituksessa tänään kerrottiin, että he eivät auttaneet meitä toisessa maailmansodassa. He eivät auttaneet meitä Normandiassa, sanoi Trump.

Epäselväksi jäi, mitä kirjoitus käsitteli ja kuka oli sen kirjoittaja. Trump ei myöskään selventänyt, miksi hän liitti kurdit toisen maailmansodan tapahtumiin Luoteis-Euroopassa.

Trump vakuutti, että Turkki on sitoutunut suojaamaan siviilejä ja varmistamaan, ettei humanitaarista kriisiä synny. Trump toisti kantansa, että tuhoaa Turkin talouden, jos Turkki tuhoaa kurdit.

Lue aiheesta:

Tuhannet siviilit paenneet rajaseudun kodeistaan Syyriassa – "Näimme kaksi panssarivaunua kylän edustalla, pelkäsimme lastemme puolesta ja lähdimme"

Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntija: "Jos Turkin hyökkäys pitkittyy, seurauksena saattaa olla sissisota"

Lähteet: Turkin armeija ja kapinalliset piirittävät kahta kurdikaupunkia, myös turkkilaiskaupunkiin isketty – Yle seurasi hetki hetkeltä

Yhdysvallat haluaa neuvottelijaksi Turkin ja Syyrian konfliktiin

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ehdottaa, että Yhdysvallat voisi lähteä neuvottelijaksi Turkin ja Syyrian kurdien välisessä konfliktissa. Trumpin mukaan Yhdysvallat voi puuttua konfliktiin joko sotilaallisesti, taloudellisilla sanktioilla tai sovittelijan roolissa. Turkki hyökkäsi kurdien itsehallintoalueelle Syyriassa keskiviikkona. Lue tästä tuoreimmat tiedot konfliktista.

Tänään selviää, kuka saa Nobelin rauhan palkinnon

Tänään jaetaan Nobelin rauhanpalkinto. Vahvin ehdokas rauhanpalkinnon saajaksi on ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Rauhanpalkinnon saaja julkistetaan Oslossa. Muita suosittuja ehdokkaita ovat naapurimaa Eritrean kanssa rauhan solminut Etiopian pääministeri Abiy Ahmed ja Brasiliassa tunnettu ympäristönsuojelija ja alkuperäiskansajohtaja Raoni Metuktire.

Jos työttömyys pitkittyy, pitäisikö työttömyysturvan heiketä?

Hallituspuolue keskusta on avoin ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiselle, jotta hallituksen kunnianhimoinen työllisyystavoite voitaisiin saavuttaa. Myös vihreät ja RKP suhtautuvat ajatukseen myönteisesti. Hallituksen vasemmistopuolueissa ei innostuta mallista, jossa työttömyysturva alenisi työttömyysjakson pitkittyessä.

Irlannissa uskotaan Brexit-sopuun

Irlannin korkea-arvoiset poliitikot uskovat, että brexit-sopu löytyy ennen lokakuun lopun määräaikaa. Irlannin pääministeri Leo Varadkar tapasi eilen Britannian pääministeri Boris Johnsonin. Tapaamisensa jälkeen pääministerit kertoivat molempien osapuolten uskovan, että sopimus on kaikkien etu. Johnson on korostanut, että Britannia jättää EU:n lokakuun lopussa joko sopimuksella tai ilman.

Lunta, räntää ja vettä luvassa

Perjantaita vietetään lumi-, räntä- ja vesisateessa. Etelä-Lapissa ja Koillismaalla ajokeli voi olla huono sateiden vuoksi. Maan etelä- ja keskiosassa sateet tulevat päiväsaikaan tihkuna tai heikkoina vesisateina, mutta illalla etelään leviää lounaasta runsaampia yhtenäisiä sateita. Pilvisyys on runsasta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kauppakeskus Triplan työmaalla on sattunut vesivahinko eilen keskiviikkona. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Uutiset.

YIT:n tuotantojohtaja Pekka Luukkonen kertoo Ylelle, että vesivahinko tapahtui kauppakäytävällä kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa, jossa alakatosta oli rikkoutunut sprinkleriputki.

Vesivuoto sattui noin kahdeksan aikaan illalla, jolloin työmaalla oli vielä työntekijöitä. Luukkosen mukaan vuoto havaittiin heti ja vettä ehti valua käytävälle vain joitakin minuutteja ennen kuin sulut saatiin kiinni. Myös kuivaustyöt aloitettiin tiloissa välittömästi.

– Oli onni, että se tapahtui tällaiseen aikaan, jolloin siellä oli täysi miehitys päällä, eikä yöaikaan. Tietenkin harmillinen tapahtuma näin viikko ennen avausta.

Luukkosen mukaan sprinkleriputki valui yhdestä ainoasta kohdasta. Hän arvelee, että vettä ehti vuotaa ehkä joitakin satoja litroja. Vettä valui myös yhden kerroksen alaspäin. Luukkonen kuitenkin arvioi vahinkojen jääneen verrattain pieniksi.

– Vuotokohdassa oli betoni- ja graniittilattiaa, vesi oli siitä kohtuullisen helppo imuroida.

Vesivahingolla ei vaikutusta avajaisiin

Luukkosen mukaan työmaalla vielä kartoitetaan, kuinka pahasti rakenteet ovat kastuneet. Silmämääräisesti kastuneeksi havaitut rakenteet on jo poistettu ja vuotokohdan alueen rakenteita kuivatetaan.

Syytä sprinkleriputken rikkoutumiselle ei ole vielä löytynyt.

Vesivahingolla ei Luukkosen mukaan ole kuitenkaan vaikutusta Triplan ensi viikon avajaisiin. Hän uskoo, että rakenteet ehditään kuivata ennen avajaisia. Muussa tapauksessa kuivausta jatketaan avajaisista huolimatta.

– Kuivataan niin kauan kuin on tarpeellista. Ei me avajaisten takia kuivausta lopeteta. Se käytävä, missä vettä tuli, ei ole ihan ensimmäisenä näkyvällä paikalla. Vähän lisää työtä, mutta ei voi mitään.

Kouvolan ja Mäntyharjun alueella sijaitsevassa Repoveden kansallispuistossa on paljastunut, että osa retkeilijöistä ei osaa käyttäytyä oikein luonnonsuojelualueella.

Repoveden kansallispuistossa kokeiltiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kiertävää valvojaa, joka liikkui kansallispuistossa erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Valvoja kiersi kaikkialla kansallispuistossa ja Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueella.

Valvonnassa paljastui, ettiä nuotioita oli tehty varsinaisten tulipaikkojen ulkopuolelle ja tulia oli sytytetty myös metsäpalovaroitusten aikana. Ongelmia havaittiin myös koirien kiinnipitämisessä, ja alueelle oli heiltelty roskia.

Tehovalvonta liittyi Metsähallituksen ja Kouvola Innovationin yhteiseen hankkeeseen. Varsinainen tehovalvonta on päättynyt tältä vuodelta, mutta Metsähallituksen henkilöstö valvoo aluetta edelleen muiden töiden ohessa.

Metsähallituksen mukaan tehovalvontaa pyritään jatkamaan ensi vuonna.

Retkeilijät ovat jättäneet jälkeensä roskia myös muissa kansallispuistoissa.

Hotellialalla pelätään Suomessa jo ylitarjontaa. Tekeillä ja suunnitelmissa on niin paljon uusia kohteita, että tällaista konservatiivia pelottaa, myöntää Suomen suurimman hotelliketjun toimitusjohtaja Aki Käyhkö Scandic Hotels Oy:stä.

– Ainakin hetkellinen ylikapasiteetin mahdollisuus on olemassa. Hotellit itsessään eivät luo lisää kysyntää.

Asiakkaalla riittää siis valinnanvaraa, kun vanhojakin hotelleja remontoidaan ja uudistetaan jatkuvasti.

Myös kilpailevassa S-ryhmässä sanotaan, että investointien kanssa pitää olla nyt tarkkana.

– Tulossa olevien uudistusten määrä on valtava. En muista milloin olisi uutta kapasiteettia ollut tulossa näin paljon markkinoille, sanoo kehitysjohtaja Jaana Matikainen SOK Matkailu- ja ravitsemuskaupan ketjuohjauksesta.

Matikaisen mukaan alan investointibuumi on positiivinen merkki, joka kertoo yleisestä taloustilanteesta ja kysynnän kasvusta.

– Nyt eletään urani mielenkiintoisinta aikaa hotellimaailmassa. Tulee paljon uusia toimijoita, brändejä ja palvelukonsepteja. Se virkistää koko toimialaa.

Miljoonaluokan rakennushankkeita on menossa eri puolilla Suomea.

Esimerkiksi Tampereella Marriott avaa uuden hotellinsa tänä talvena ja Lapland Hotels omansa rakenteilla olevaan Tampereen Areenaan ratapihan päälle vuonna 2021.

– Tampereen talousalueella kaikki hotellitoimijat kiristävät vyötä jonkin aikaa ennen kuin kysyntä taas kasvaa, ellei Areena tuo ihan määrättömän paljon uutta tapahtumaa, Scandicin Aki Käyhkö arvioi lähivuosia.

Scandic kasvoi Restel Hotels Oy:n kaupan myötä alan suurimmaksi toimijaksi Suomessa niin liikevaihdon kuin hotellien ja hotellihuoneiden määränkin suhteen viime vuonna. Ketju on kertonut uusista investoinneista mm. Helsingissä ja Turussa.

Helsingissä työt ovat jo käynnissä päärautatieasemalla VR:n entisissä hallintotiloissa, jonne rakentuu kokonaan uusi hotelli. Sokos Hotels -ketjulta siirtyy Scandicille Hotel Pasila Helsingissä ja Turun Hamburger Börs, josta toriin rajoittuva osa puretaan ja rakennetaan kokonaan uudestaan.

– Jatkuvasti meillä on pöydällä hankkeita, joita me tarkastelemme aika tiukkojen kriteerien läpi. Katsomme asiaa myös koko toimialan vastuullisuuden kautta. Jos tulee liikaa, niin kenelläkään ei ole kivaa, Käyhkö sanoo.

S-ryhmän hotellit ovat nekin uudistuneet paljon. Viimeisen viiden vuoden aikana yli 15 hotellia on käynyt läpi uudistuksen. Uusia kohteita on myös tulossa: Helsingin Pasilassa aukeaa hotelli vuoden vaihteessa ja Turun Kupittaalla loppukeväästä.

Pieni remontti 10 ja iso 20 vuoden välein

Scandic remontoi tällä hetkellä esimerkiksi Nokialla sijaitsevaa kylpylähotelli Edeniä. Vuonna 1990 valmistunut päärakennus kunnostetaan lattiasta kattoon.

Esimerkiksi hotellihuoneet ja kylpylän saunaosasto revitään betonille ja tehdään kokonaan uusiksi.

– Kiinteistö täyttää 30 vuotta ensi vuonna ja isompaa peruskorjausta ei tänä aikana ole tehty. Nyt oli korkea aika, kertoo hotellijohtaja Marco Sylvelin.

Kylpylä on remontin takia suljettuna ainakin puoli vuotta.

Hotellikiinteistöjen ylläpito on jatkuvaa työtä. Yksistään Scandic käyttää hotellien remontointiin ja ylläpitoon kymmeniä miljoonia euroja vuositasolla.

Ketjulla ei ole omia kiinteistöjä, vaan he tekevät keskimäärin 20 vuoden vuokrasopimuksia.

– Kun tehdään uusi hotelli, jossain kymmenen vuoden kohdalla täytyy tehdä jonkinlainen remontti. Kahdenkymmenen vuoden syklillä siellä pitää yleensä tehdä täysremontti. Toki sekin vähän vaihtelee, Käyhkö sanoo.

Käyhkö laskee, että 67 hotellin ketjussa sykli tarkoittaa 5–7 hotellin remonttia joka vuosi.

Hotellisängyssä nukutaan 7–11 vuotta

Rakennusten lisäksi moni muukin käyttöesine kuluu ja nuhjaantuu, kuten esimerkiksi hotellihuoneen tärkein huonekalu eli sänky.

– Siihen ei ole oikeastaan mitään tarkkaa määrävuotta tai määräaikaa, milloin mitäkin kalusteita tai käyttötavaroita uusitaan. Se on osa jatkuvaa ylläpitoa, sanoo Sokos Hotelsin Jaana Matikainen.

– Kestävyys on ihan oleellinen kriteeri, kun lähdemme kalusteita miettimään – ei pelkästään sänkyjä vaan tuoleja, pöytiä ja kaikkea muuta.

Scandicin Aki Käyhkö on samoilla linjoilla. Tuotteen pitää olla laadukas ja kestävä. Käyhkön mukaan hotellisängyn elinkaari on 7–11 vuotta hotellin suosiosta riippuen.

Molemmissa ketjuissa pyritään kiinnittämään huomiota ekologisuuteen, kestävään kehitykseen ja energiatehokkuuteen. Kalusteita kierrätetään mahdollisuuksien mukaan uudistuksissa.

– Lähtökohta ei ole se, että kaikki vaihdetaan ja kaikki on uutta, vaan mitä pystytään, niin se käytetään uudelleen, Jaana Matikainen sanoo.

Keskustelu aiheesta on auki klo 20 asti.

Turkin hyökkäys Syyriaan jatkuu kolmatta päivää. Ylen toimittaja Ayla Albayrak on yksi harvoista toimittajista paikalla Turkissa.

Albayrak on raportoinut Akcakalen kaupungista Turkin ja Syyrian rajalta, mutta joutui torstai-iltana poistumaan kaupungista turvallisuustilanteen heikennyttyä. Akcakalen kohdalla Syyrian puolella rajaa sijaitsee Tal Abyadin kaupunki, joka on ollut yksi Turkin ilmaiskujen kohteista.

Albayrak kuvaili puhelimitse tilannetta Ylen Aamu-tv:lle perjantaina.

– Lähtiessämme kaupungista tiellä tuli vastaan bussilasteittain vapaan Syyrian armeijan taistelijoita, eli Turkin tukemia syyrialaiskapinallisia. Kulkueessa oli muutamia tunnistettavia sotilasajoneuvoja ja hinausautoja, joissa oli henkilöautoja. Näillä autoilla taistelijat pystyvät hyökkäyksen aikana kulkemaan Tal Abyadin kaupungin sisään ketterästi, Albayrak kertoo.

Lue myös: Tämän tiedämme Turkin hyökkäyksestä Syyriaan: 70 000 siviiliä paennut, Yhdysvalloissa vaaditaan pakotteita Turkille

"Voimakkaita ilmaiskuja"

Albayrakin mukaan Turkki näyttää nyt valmistautuvan katutaisteluihin Tal Abyadin kaupungissa Turkin ja Syyrian rajan tuntumassa. Vaikka Tal Abyadia pommitettiin torstaina rankasti, kaupunki on edelleen kurdien hallinnassa. Torstain ilmaiskuja Albayrak kuvailee voimakkaiksi.

– Myös Turkin puolelle satoi kranaatteja ja raketteja ja loukkaantuneita oli paljon. Akcakalen kaupungissa toimittajien työskentely on todella vaikeaa ja tunnelma kireä.

Albayrakin mukaan Turkki näyttää jatkavan hyökkäystä.

– Eilen yöllä oli yritetty mennä kaupunkiin, mutta katutaisteluvaihetta ei ole vielä aloitettu. Se on viimeinen vaihe ennen kuin Turkki yrittää tyhjentää nämä kaupungit.

Turkin tavoitteena on tyhjentää Syyrian ja Turkin raja-alue terroristeina pitämistään kurdijoukoista ja muodostaa alueelle niin sanottu turvavyöhyke. Lue konfliktin syistä tarkemmin täältä.

Ilmaiskuista havaintoja asutuskeskuksissa

Sotatoimet uhkaavat myös siviilejä. Strategian pääopettaja Jaakko Jäntti Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo, että taistelut ovat keskittyneet asutuskeskuksiin.

– Kaikkien merkittävimpien asutuskeskusten liepeillä koko rajan leveydeltä on käyty taisteluita tai vähintään havaittu ilmaiskuja tai epäsuoran tulen käyttöä, Jäntti sanoo Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.

Eniten havaintoja ilmaiskuista on Jäntin mukaan saatu juuri Tal Abyadin kaupungista sekä Raqqan pohjoispuolella sijaitsevasta Ras-al-Ainista. Televisiokanava Al-Arabiyan mukaan ilmaiskuissa olisi kuollut ainakin 17 siviiliä. Yli 70 000 siviiliä on paennut kodeistaan.

– Uhrilukumäärä kertyy hitaasti ja tiedot ovat ristiriitaisia, mutta puhutaan jo suuresta määrästä myös siviiliuhreja, Jäntti toteaa.

Yhtenä televisiohistorian parhaista tv-sarjana pidetty Breaking Badin (2008–2013) tarina saa jatkoa huomenna. Netflixissä julkaistaan sarjan tapahtumien jälkeisiin hetkiin sijoittuva El Camino: A Breaking Bad Movie.

Elokuva kertoo Aaron Paulin näyttelemän Jesse Pinkmanin käänteistä sarjan loppuratkaisun jälkeen. El Caminolla viitataan Chevrolet El Camino -autoon, jota Pinkman ajoi rikosdraaman viimeisessä jaksossa.

El Camino: A Breaking Bad Movien on ohjannut Vince Gilligan, joka ohjasi myös Breaking Badin ja Better Call Saulin. Elokuva kuvattiin molempien sarjojen tapaan New Mexicon Albuquerquessa.

Elokuva näytetään hyvin rajoitusti varsinaisella valkokankaalla: vain kolmena päivänä, ja vain joissain yhdysvaltalaisissa teattereissa. Yhä useampi elokuva ja tv-sarja julkaistaan lähtökohtaisesti suoratoistopalvelussa perinteisten väylien sijaan.

Breaking Bad kertoi Walter Whitesta (Brian Cranston), syöpää sairastavasta lukion kemianopettajasta, joka alkoi valmistaa metamfetamiinia rahoittaakseen perheensä elämän kuolemansa jälkeen. Apua hän sai entiseltä oppilaaltaan, huumebisneksen tunteneelta pikkutekijältä Jesse Pinkmanilta.

Elokuvassa esiintyy useita tuttuja hahmoja Breaking Badista ja sen palkitusta spin off -sarjasta Better Call Saul. Muun muassa Charles Bakerin näyttelemä Skinny Pete ja Jonathan Banksin upea ammattitappajahahmo Mike Ehrmantraut nähdään Netflix-valkokankaalla.

Mitä elokuvasta tiedetään? Mitä ei? Mitä siltä voidaan odottaa?

Tässä jutussa pohditaan näitä kysymyksiä. Varoitus: Seuraava osio sisältää juonipaljastuksia Breaking Badista ja havaintoja uusista trailereista.

Uusimmat trailerit näyttävät hetket heti Breaking Badin viimeisen kohtauksen jälkeen... mutta jättävät myös paljon auki

24. syyskuuta, Netflix julkaisi kaksiminuuttisen virallisen trailerin. Siinä näytetään, kun kokemastaan järkyttynyt Pinkman löytää tiensä ystävänsä Skinny Peten luo. Kohtaus vaikuttaisi tapahtuvan lähes välittömästi sen jälkeen, kun Pinkman on paennut uusnatsien vankeudesta.

Myös Matt Jonesin näyttelemä Brandon "Badger" Mayhew kohdataan. Skinny Pete ja Badger ovat molemmat kuin aaveen nähneitä.

Pinkman peseytyy, siistiytyy ja lähtee. Katsojille näytetään kidutusarpia.

Meille esitellään myös valokuva, jossa esiintyy Pinkmanin tyttöystävä, hänen silmiensä edessä tapettu Andrea (Emily Rios) ja Andrean poika Brock (Ian Posada). Brockin tarinaa ei koskaan käsitelty loppuun, joten voi olla, että sitä käydään elokuvassa läpi.

Seuraavaksi trailerissa esitellään kohtaus, jossa kaksi vaikeasti tunnistettavaa miestä seisovat veden äärellä. Hahmot voisivat olla Walter Whiten ja Mike Ehrmantrautin.

Tämä kuitenkin vaatisi takaumakohtausta, sillä molemmat ovat kuolleet. Whiten kuolemaa ei koskaan täysin näytetty sarjassa, mutta ohjaaja Gilligan vahvisti asian viimein ennen elokuvan ensi-iltaa.

Ehrmantrautin hahmon esiintyminen elokuvassa on vahvistettu. Whitestä ei ole hiiskuttu, mutta huhuttu kylläkin (esim. Indiewire). Whitea näytellyt Cranston on myös aikaisemmin itse esittänyt kiinnostuksensa näytellä elokuvassa, mikäli tuotanto niin haluaisi.

Seuraavaksi katsoja näkee Pinkmanin kaivamassa hautaa oletettavasti New Mexicon aavikolla. Mutta ketä hän hautaa? Mattoon käärityn ruumiin punertavanruskeat hiukset vilahtavat kuvassa.

On huomioitava myös se, että Pinkmanilla on kohtauksessa vielä parta ja pitkät hiukset. Skinny Peteltä lähtiessä hän on leikannut siilitukan ja siistinyt kasvonsa. Tapahtuuko hautauskohtaus siis paon ja Skinny Petelle saapumisen välissä?

Traileri esittelee tämän ja paljon muuta. Voit katsoa sen täältä ja tehdä omat oletuksesi elokuvan kulusta.

Gamespot-verkkomedia on tehnyt oivallisen analyysin trailerista, jota käytettiin apuna myös tämän tekstin kirjoittamisessa. Kaiken kaikkiaan traileri jättää avoimeksi paljon kysymyksiä. Tärkein lienee seuraava: Mihin Pinkman ylipäätään pyrkii? Mitään ei voida vielä osoittaa selväksi.

Muutamia päiviä myöhemmin tämän trailerin jälkeen, 28. syyskuuta, Netflix julkaisi Youtube-kanavallaan Go For Joe -trailerin. Noin puoliminuuttinen pätkä paljastaa, että virkavallan etsimä Pinkman ottaa salassa yhteyttä Vanhaan Joeen.

Vanha Joe on tuttu hahmo sarjasta: Hän omistaa romuttamon, joka pelastaa Walter Whiten ja Jesse Pinkmanin pälkähästä useamman kerran, muun muassa auttamalla hävittämään todisteita.

Pinkman tarvitsee siis Vanhan Joen apua, mutta tiedossa ei ole, koskeeko se esimerkiksi elokuvan nimikkoauto El Caminon hävittämistä, vai jotain aivan muuta.

Valtavan palkittu historia lataa odotuksia

Elokuvan äiti, Breaking Bad -sarja, keräsi valtavasti palkintoja. Se voitti muun muassa 16 Emmy-palkintoa 58 ehdokkuudesta.

Suosiosta kertoo myös alan sisäinen arvostus. The Hollywood Reporter -lehti teki 2016 kyselyn, jossa se tiedusteli yhteensä 2 800 näyttelijän, tuottajan, ohjaajan ja muiden viihdealan ammattilaisten suosikkisarjoja kautta aikain. Breaking Bad sijoittui toiseksi Frendien jälkeen.

Rolling Stone -median 2016 tekemässä sadan kaikkien aikojen tv-draaman listauksessa Breaking Bad pääsi sijalle kolme heti The Wiren ja Sopranosin perään.

Tällaisella historiallisella painolastilla Gilliganilta ja muulta tuotantotiimiltä näyttelijöitä myöten odotetaan paljon. Pystyvätkö he vastaamaan odotuksiin?

Aina spin offit ja jatko-osat eivät kerää suuria kiitoksia, mutta Gilliganin Breaking Badin pohjalta rakentama Better Call Saul on ollut jopa lähes yhtä menestynyt kuin Breaking Bad. Sen viides tuotantokausi esitetään Netflixissä 2020. Faneilla on siis hyvät lähtökohdat, kun tiedetään, että aiemmin tiimi on tarjoillut lähinnä priimaa.

Onnistuuko El Camino herättämään katsojissa edeltäjiään vastaavia tunteita? Huomenna se sitten nähdään, niin elokuva kuin reaktiokin.

Voit keskustella aiheesta kello 22.00 saakka.

Näin Netflix härnäsi Breaking Bad -faneja Twitterissä 22. syyskuuta ennakkopätkällä:

Netflix paljasti elokuvan julkaisun Twitterissä 24. elokuuta:

Lue lisää:

Breaking Badin jatko-osaelokuva tulee Netflixiin lokakuussa

13 asiaa, joita et tiennyt Breaking Bad -sarjasta

Hallitus aikoo loihtia omilla toimillaan Suomeen 60 000 uutta työllistä ja tietää hyvien neuvojen olevan tarpeen.

Neuvoja se on myös saanut niin oppositiolta kuin etujärjestöiltäkin. Työnantajajärjestöjen ja opposition kokoomuksen listojen kärkipäässä on ajatus ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta, jolla esimerkiksi kokoomus loisi noin 10 000 uutta työpaikkaa.

Julkisuudessa esitettyjä porrastusmalleja on useita. Perusajatus kuitenkin on, että työttömyysturvan taso voisi alkuun olla nykyistä korkeampi, mutta se leikkautuisi työttömyyden pitkittyessä. Näin työtöntä kannustettaisiin työllistymään nykyistä tehokkaammin.

Hallituksen porvaripuolueille ja vihreille ajatus ansiosidonnaisen porrastuksesta sopii. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo nosti taannoin porrastamisen suorastaan tärkeimmäksi työllisyystoimeksi.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoo Ylelle, että työttömyysturvan porrastus on syytä säilyttää mahdollisuutena.

– Meidän täytyy tietenkin ajatella meidän työmarkkinoitamme myös, että ne ovat joustavat ja modernit ja vastaavat työelämän henkeä. Siksi tässä vaiheessa me emme halua sulkea pois mitään vaihtoehtoja, Kulmuni totesi.

Vasemmisto: Epäoikeudenmukaista ja kallista

Hallituksen vasemmistopuolueille työttömyysturvaan kajoaminen ei lähtökohtaisesti maistu.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on sanonut odottavansa työmarkkinaosapuolien esityksiä työllisyystoimista, mutta painottaa, että hallitus ei halua leikata kenenkään toimeentuloa.

– Jos se porrastus tarkoittaa sitä, niin se ei ole minulle vaihtoehto, Rinne totesi Ylen pääministerin haastattelutunnilla syyskuun lopussa.

Työministeri Timo Harakka (sd.) ei halunnut tällä viikolla kommentoida työttömyysturvan porrastamista Ylelle, koska "asia kuuluu (sosiaali- ja terveysministeri) Pekoselle".

Työttömyysturvan lainsäädäntö ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset tosiaan valmistellaan vasemmistoliittolaisen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen alaisuudessa. Hänellä on selkeä kanta työttömyysturvan porrastamiseen.

– Suhtaudun siihen erittäin kriittisesti. Porrastus on epäoikeudenmukainen ja myös lisää työttömyyden hoidon kustannuksia, koska siinähän alkupäässä työttömyyttä korvaus olisi korkeampi. Tiedämme, että lyhytaikaisesti työttömänä olevia henkilöitä on suhteessa paljon enemmän, Pekonen perustelee.

Pekosen mukaan kysymys työttömyysturvan porrastuksesta ei vielä ole noussut hallituspuolueiden väliseen keskusteluun.

SAK: Porrastus olisi leikkaus pitkäaikaistyöttömille

Hallitus on pyytänyt työmarkkinajärjestöjen yhteiset esitykset työllisyystoimiksi ensi kevään kehysriiheen mennessä.

Työnantajaleirissä työttömyysturvan porrastuksen ja selkeän leikkaamisen puolesta liputetaan voimalla. Palkansaajaleiriä kysymys jakaa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hätkähdytti keväällä omiaankin esittämällä "kustannusneutraalia" porrastusta.

Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava esitti syyskuussa omintakeisen mallinsa, jossa työttömyysturva porrastettaisiin, mutta korvauksen alentumisesta koituva ansionmenetys korvattaisiin työttömälle, kun tämä löytää uuden työpaikan.

Yksimielisyyttä järjestöjen välillä työttömyysturvan porrastuksesta tuskin kuitenkaan löytyy, koska duunariammatteja edustava palkansaajakeskusjärjestö SAK torjuu koko ajatuksen.

– Me emme tällä hetkellä kannata mitään porrastusmallia. Nämä kustannusneutraalit mallit, joita vaikkapa poliitikot esittävät, niin siinä ei työllisyys parane, vaan se on selkeästi leikkaus pitkäaikaistyöttömiltä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

SAK:n mielestä työllisyyden kimppuun on käytävä "kerrankin ne palvelut edellä". Eloranta ei tällä hetkellä näe, että työttömyysturvan porrastaminen voisi sopia järjestölle edes osana laajempaa kompromissia.

– Nyt ei ole mitään sellaista kokonaisuutta pöydässä, jossa voitaisiin tätä arvioida. Mutta me emme näe ansioturvan leikkausta ensisijaisesti sellaisena pelimerkkinä, josta nyt neuvotteluja voitaisiin käydä.

Kouvolan kaupunki joutuu päättämään poikkeuksellisen laajasta säästöpaketista.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka ehdottaa esimerkiksi koulujen ja liikuntapaikkojen karsimista.

Syynä on Kouvolan nopeasti heikentynyt talous. Syyskuussa paljastui, että kaupungin alijäämä kasvaa tänä vuonna jo 34 miljoonaan euroon.

Toinen syy on Kouvolan paheneva asukaskato. Tilastokeskuksen uusin ennuste povaa, että kaupungin väkimäärä hupenee yli 14 000 asukkaalla parinkymmenen vuoden aikana. Se tarkoittaa, että Kouvola menettää Kaakkois-Suomen suurimman kaupungin aseman Lappeenrannalle.

• Lue lisää: Kouvolan miinus on jo 34 miljoonaa euroa – kaupunginjohtaja pitää veronkorotusta välttämättömänä

• Lue lisää: Joka kuudes lähtee Kouvolasta – 24-vuotias Sanna Kettunen saapui ja aikoo jäädä: "Ei tämä kovin betoniselta näytä"

Yle kokoaa tähän juttuun kaupunginjohtaja Marita Toikan säästöehdotukset. Ne päätyvät kaupunginhallituksen pöydälle lokakuun 28. päivä.

Koulut

Kaupunginjohtaja ehdottaa, että Anjalan koulu lakkautetaan samaan aikaan kuin Kaipaisten, Pilkanmaan, Tehtaanmäen ja Ummeljoen koulu eli elokuussa 2020.

Anjalaan ei siis rakennettaisikaan uutta koulua, vaan oppilaat jatkaisivat koulunkäyntiä vajaan kolmen kilometrin päässä Inkeroisissa. Anjalan koululaiset ovat viime vuodet käyneet koulua Inkeroisissa, koska Anjalan koulu pantiin käyttökieltoon pahojen sisäilmaongelmien takia.

Anjalan uuden koulun rakentamatta jättäminen säästäisi investointimenoissa 6,5 miljoonaa euroa.

Voikkaan koulu lakkautettaisiin, kun Kuusankosken uusi yhtenäiskoulu olisi rakennettu.

Elimäen yläkoululaiset siirtyisivät opiskelemaan Korialle siinä vaiheessa, kun Korialle on rakennettu uusi yhtenäiskoulu. Alakoulu jatkuu Elimäen kirkonkylässä nykyisissä tiloissa.

Kaupunginjohtaja perustelee yläkoulun siirtoa Elimäen kirkonkylästä Korialle sillä, että tällä hetkellä noin 180 oppilasta kuljetetaan päivittäin Korialta Elimäelle ja takaisin. Jatkossa Elimäeltä kuljetettaisiin Korialle noin 50 oppilasta päivittäin.

Korialla on siis enemmän lapsia kuin Elimäen kirkonkylässä, ja siksi yläkoulun pitäisi Toikan mukaan olla Korialla. Lisäksi bussikuljetusten kääntäminen toiseen suuntaan säästäisi kuljetuskustannuksissa lähes 400 000 euroa vuodessa.

Liikunta ja kulttuuri

Kaupunginjohtaja ehdottaa Kuusankosken uimahallin sulkemista jo vuoden 2021 alussa. Aiemmin uimahallia esitettiin suljettavaksi sitten, kun kaupunkiin rakennetaan uusi uimahalli.

Uuden uimahallin on tarkoitus valmistua vuonna 2026. Se korvaisi Kuusankosken uimahallin lisäksi Urheilupuiston ja Korian uimahallit sekä tänä vuonna suljetun Haanojan uimahallin.

Vuoden 2020 aikana uimahalleille suunnitellaan tehokkaampaa käyttöä. Valkealan, Urheilupuiston ja Inkeroisten uimahallien aukioloaikoja aiotaan tarkastella. Lisäksi aiotaan selvittää vuorojen myöntämistä uimahalleihin niiden kiinnioloaikana. Vesiliikuntaryhmiä ohjataan uimahallien hiljaisille ajankohdille. Uimahalleissa saatetaan myös ottaa käyttöön edullisemmat maksut aamupäivinä.

Esityksen mukaan alle 18-vuotiailta aletaan jatkossa periä varausmaksut liikuntatilojen käytöstä. Jäävuorot maksavat 30 euroa tunnilta ja muiden liikuntatilojen käyttö maksaa 15 euroa alkavalta tunnilta. Varausmaksut tulisivat voimaan kesäkuussa 2020.

Jäähallien määrärahoista vähennetään 450 000 euroa vuoden 2021 taloussuunnittelusta. Määrärahaleikkaus tarkoittaa sitä, että jääurheilua koskeviin linjauksiin haetaan laajempaa rakenteellista ratkaisua.

Lisäksi kaupunginjohtaja ehdottaa kulttuuriavustusten leikkaamista. Kouvolan teatterin, Kymi Sinfonietan ja Pohjois-Kymen musiikkiopiston avustuksiin esitetään ensi vuodelle 10 prosentin vähennystä.

Valkealan uuteen monitoimitaloon aiotaan tehdä kirjasto, joka on nykyistä kirjastoa huomattavasti pienempi. Tilojen pienentyminen säästäisi ylläpitokuluissa vuosittain noin 60 000 euroa. Kirjastotila palvelee asiakkaita omatoimikirjastona myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Puistot ja jalkakäytävät

Kaupunginjohtaja ehdottaa, että puistojen hoitoluokituksia laskettaisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että puistoja hoidettaisiin nykyistä vähemmän. Myös leikkipaikoista ja venepaikoista aiotaan säästää. Tavoitteena on karsia kunnossapitokustannuksia vuosittain vähintään 290 000 euroa sekä vähentää investointeja kahdella miljoonalla eurolla.

Ehdotuksena on myös käydä läpi matonpesupaikkojen ja koirapuistojen tarve. Tavoitteena on säästää niistä 20 000 euroa vuodessa ja karsia investointeja 300 000 eurolla.

Jalkakäytävien talvikunnossapitovastuuta aiotaan siirtää kiinteistöjen omistajille. Näin kaupunki voisi säästää vähintään 100 000 euroa. Asia tulee päätettäväksi myöhemmin syksyllä.

Lisäksi kaupunginjohtaja esittää yksityistieavustuksiin vähintään 300 000 euron leikkausta.

10 miljoonan euron säästötalkoot

Kaupunginjohtajan lisäsäästöehdotusten lisäksi kaupunki tavoittelee 10 miljoonan euron pysyviä säästöjä vuodesta 2023 alkaen.

Mahdollisia keinoja on esimerkiksi yhdenmukaistaa koulujen alkamisaikoja, jotta kaupunki säästäisi kuljetuskustannuksissa. Muita keinoja voisi olla tiivistää kaupungin organisaatiota ja yhtiöittää tai ulkoistaa kaupungin palveluja.

Tähän työhön kaupunginjohtaja esittää ohjausryhmän perustamista kaupunginhallituksen kokouksessa 28. lokakuuta. Ryhmän esitys olisi tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Voit keskustella aiheesta alla kello 22 saakka.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ehdotti torstaina, että Yhdysvallat voisi neuvotella sopimuksen Turkin ja kurdien välillä. Turkki hyökkäsi kurdien itsehallintoalueelle Syyrian pohjoisosiin keskiviikkona.

Trump kirjoitti viestipalvelu Twitterissä, että konfliktin sovittelu on Yhdysvalloille yksi kolmesta vaihtoehdosta.

– Meillä on kolme vaihtoehtoa: lähettää tuhansittain joukkoja ja voittaa sotilaallisesti, iskeä Turkkia vastaan taloudellisesti sekä muilla sanktioilla tai neuvotella sopimus Turkin ja kurdien välille, Trump kirjoittaa.

Lisäksi Trump sanoo, että Yhdysvallat aikoo “mahdollisesti tehdä jotain hyvin voimakasta, mitä tulee pakotteisiin ja Turkkiin”.

Uutistoimisto AFP:n saamien tietojen mukaan nimettömänä pysyttelevä Yhdysvaltain hallinnon lähde on kertonut, että presidentti Trump on pyytänyt yhdysvaltalaisdiplomaatteja toimimaan välittäjinä neuvotteluissa Turkin ja Syyrian kurdiryhmien välillä.

Lähteen mukaan Trump on pyytänyt diplomaatteja etsimään keinoja, joiden avulla saavutettaisiin tulitauko Turkin ja Syyrian kurdien välille.

Trumpin suhtautuminen kurdien joukkoihin ailahtelee

Rauhan neuvottelemisen ehdottaminen Turkin ja kurdien välille on viimeisin käänne Trumpin vaihtelevassa suhtautumisessa kurdien joukkojen asemaan Syyrian konfliktissa.

Yhdysvaltoja on arvosteltu siitä, että maa veti joukkojaan pois Syyriasta. Yhdysvaltojen ratkaisu antoi Turkille mahdollisuuden lähettää joukkoja kurdien hallitsemalle alueelle Syyrian pohjoisosiin.

Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon mukaan Trump oli päättänyt vetää joukkoja pois Syyriasta, jotta ne eivät jäisi vaaran vyöhykkeelle Turkin aloittaessa hyökkäyksensä.

Aiheesta lisää:

Miksi Turkki hyökkää Syyriaan, ja mitä siitä seuraa? Tässä 100 ja 400 sanan mittaiset vastaukset

Trump kommentoi kurdijoukkojen tilannetta Syyriassa – "He eivät auttaneet meitä Normandiassa"

Mitä tiedämme nyt: Yön aikana Turkin maahyökkäys eteni, Isis-vankeja siirretty toiseen paikkaan pakojen estämiseksi

Maa on peittynyt saniaisiin, ja puut kurottavat kohti taivasta virolahtelaisessa metsässä.

Kyse ei ole mistä tahansa pusikosta. Tällä paikalla Venäjän viimeinen keisari Nikolai II perheineen huvitteli heille rakennetussa huvipuistossa ja tenniskentällä.

Keisari Nikolai II vietti melkein kymmenen kesää Suomen etelärannikolla Virolahdella. 100 vuotta sitten kuolleen keisarin ajasta alkaa olla jäljellä vain muisto. Viimeisetkin merkit alkavat olla maatuneet ja kadonneet ajan myötä.

Huvipuiston ja tenniskentän paikan löytää vain, jos tietää niiden sijainnin.

Nyt alue halutaan herättää henkiin.

Kohteet ja kävijät vaarassa

Noin kolmentoista kilometrin päässä keisarin kesänviettopaikasta sijaitsee graniitistaan kuulu Pyterlahden Heponiemen kivilouhos. Sieltä on louhittu graniitti Pietarin Iisakin kirkon pylväisiin ja Aleksanteri I:n monoliittiin.

Kiinnostus Venäjän keisari Nikolai II:n rakennuttamaa huvipuistoa ja graniitistaan kuulua kivilouhosta kohtaan on kasvanut jatkuvasti. Virolahden kunnan projektiasiantuntija Siru Ahopellon mukaan paikkoja käsittelevät uudet teokset, jutut ja ohjelmat nostavat ne aina ajoittain uudelleen ihmisten mieliin.

– Sitten kävijämäärät lisääntyvät siellä. Se on ollut vähän ongelmallista, koska paikat eivät ole sellaisessa kunnossa, että ne olisivat järkeviä vierailukohteita tai edes turvallisia matkailijoille.

Paikalla on Ahopellon mukaan huonot opasteet, ja paikalla vierailleita ihmisiä on harhaillut lähellä asuvien pihoille. Myös kohteet ovat vaarassa.

– Varsinkin keisarin huvipuisto on hyvin herkkä merenranta-alue. Paikat tallautuvat, kun ei ole ohjattua kulkureittiä. Siellä sitten mennään ihan vapaasti sinne tänne. Siinä voi kohde pahimmassa tapauksessa vaikka tuhoutua.

Modernia tekniikkaa ja historiaa

Nyt ongelmaan aiotaan puuttua. Huvipuiston ja kaivoksen alueelle on tarkoitus tehdä selkeät kulkureitit. Hankaliin paikkoihin voidaan tehdä esimerkiksi portaita ja kaiteita. Opastusta parannetaan infotaulujen ja kylttien avulla.

– Kerromme, mitä eri paikoissa on tapahtunut, ja mikä niiden historia on, Siru Ahopelto sanoo.

Tarkoituksena on ottaa alueen kehitykseen mukaan myös modernia tekniikkaa.

– Meillä on kivaa historiallista materiaalia, kuten valokuvia. Keisarin lomanvietoista on olemassa jopa liikkuvaa kuvaa. Niitä olisi kiva saada esimerkiksi kännykkäsovelluksen avulla ihmisten näkyville.

Huvipuisto, jossa keisariperhe reilut sata vuotta sitten huvitteli, on nykyään hyvin luonnontilainen alue. Aikoinaan siellä oli ainakin puusta tehty pienempi karuselli lapsille ja iso aikuisille, keinu sekä minigolf.

Huvipuiston laitteita ei ole tarkoitus rakentaa uudelleen, eikä alueella ole muitakaan rakennuksia. Siru Ahopellon mukaan tiedonvälitys eri keinoin onkin juuri siksi erityisen tärkeää.

– Tarkoituksena on kertoa alueen tarinaa. Seutu on hyvin kaunista, ja myös siksi se on kiva retkeily- ja luontomatkailukohde.

Tavoitteena on luoda kaksi Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa esittelevää nähtävyyttä, jotka tukevat matkailuelinkeinon kasvua ja kehittymistä seudulla.

Siru Ahopelto pitää keisarillista huvipuistoa ja kivilouhosta potentiaalisina matkailukohteina.

– Kohteet kiinnostavat sekä paikallisia että ulkomaalaisia vierailijoita. Venäläiset tuntevat oman lähihistoriansa hyvin, ja osaavat jo tässä vaiheessa löytää tiedon ja hakeutua kohteisiin, ilman että niitä on edes mainostettu mitenkään erityisesti.

Työt käyntiin ensi kesänä

Kohteiden kunnostus on tarkoitus aloittaa ensi kesänä. Alustavasti on kaavailtu, että käsittelyyn otettaisiin ensimmäisenä Pyterlahden Heponiemen kivilouhos.

– Kesällä on tarkoitus tehdä kovasti töitä. Uskon, että ainakin toinen kohteista valmistuu jo ensi kesän aikana, projektiasiantuntija Siru Ahopelto kertoo.

Viimeistään vuonna 2021 molempien kohteiden pitäisi olla valmiina.

Kaakkois-Suomen Ely-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta lähes 165 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 235 000 euroa.

Kaikki tietävät, että Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen viennistä. Harva se päivä poliitikot, toimittajat ja asiantuntijat muistuttavat, että Suomi on vientivetoinen maa.

Suomen valtiovarainministeri onnistui sanomaan sen samana iltana jopa kahden eri tv-kanavan haastatteluissa.

Vientivetoisuudella perustellaan milloin mitäkin, yleensä sellaista, joka on perustelijan sydäntä ja lompakkoa lähellä. Jokin aika sitten Suomen vientivetoisuudella perusteltiin jopa sitä, että matematiikan opetus on tärkeää.

Kun niin moni väittää, että Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen viennistä, olisi kenties hyvä tarkastella, kuinka poikkeuksellista tuo riippuvuus on. Arvaatte varmaan jo vastauksen. Mutta odottakaa vielä hetki.

Valtiovarainministeri käytti vientiriippuvuuden mittarina viennin suhdetta bruttokansantuotteeseen, joten emmeköhän me muutkin voi käyttää samaa mittaria.

Maailmanpankin tuoreimpien tilastojen mukaan Suomen viennin suhde bruttokansantuotteeseen on 39 prosenttia.

Onko se paljon vai vähän verrattuna muihin maihin?

Maailmanpankin tilastoissa on mukana 43 Euroopan maata. Maailmanpankin tilastojen valossa Suomi ei ole poikkeuksellisen vientiriippuvainen maa, ei sinne päinkään. Peräti 31 maata on Suomea vientiriippuvaisempia, eli Suomi kuuluu siihen neljännekseen, joka on kaikkein vähiten vientiriippuvainen.

Numeroiden perusteella Suomea voisi päinvastoin kutsua poikkeuksellisen kotimarkkinariippuvaiseksi maaksi.

Tämän ei pitäisi olla yllätys niille, joilla on käytössään Euroopan kartta. Suomi on kaukana muista maista. Täältä on pitkä ja hankala matka kaikkialle. Siksi suomalaisten on kätevämpää ja luontevampaa myydä tuotoksiaan toisille suomalaisille.

Olisi ehkä syytä muotoilla uusi hokema: suomalaiset ovat poikkeuksellisen riippuvaisia toisistaan.

Ei ehkä ole viisasta pyöritellä sormia ja odottaa, että vienti vetäisi, ja että maailmantalouden pöydiltä tippuisi murusia tänne kauas meillekin.

Millaisia ovat ne Euroopan maat, jotka ovat Suomen tapaan poikkeuksellisen epäriippuvaisia viennistä? Nämä 12 maata jakaantuvat kahteen joukkoon. Toisaalta syrjäisiin maihin, ja toisaalta suuriin maihin.

Suomen kaltaisia syrjäisiä, eristyneitä, viennistä epäriippuvaisia maita ovat Albania, Kazakstan, Kosovo, Kreikka, Moldova ja Norja. Nämä maat sijaitsevat sekä henkisesti että fyysisesti niin kaukana muista, että on oikeastaan itsestään selvää, että kauppavaihto naapurien kanssa on vähäistä.

Viennistä epäriippuvaisia maita ovat myös sellaiset suuret maat kuin Espanja, Italia, Ranska, Turkki, Venäjä ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Niillä on niin suuri väestö, että ostajia on runsaasti oman maan rajojen sisällä. Nämä maat ovat suuria pinta-alaltaankin, joten matka naapurimaiden ostajien luokse on pitkä.

Minkä johtopäätöksen näistä luvuista voisi tehdä? Vaikkapa sen, että syrjäisten suomalaisten kannattaisi entistä pontevammin miettiä, mitä kaikkea hyvää ja maksamisen arvoista voisimme tehdä toisillemme. Ei ehkä ole viisasta pyöritellä sormia ja odottaa, että vienti vetäisi, ja että maailmantalouden pöydiltä tippuisi murusia tänne kauas meillekin.

Mutta onko vienti jotenkin arvokkaampaa tai hienompaa kuin myynti kotimaahan?

Mikään edellä sanottu ei tarkoita sitä, että vienti olisi vähäarvoista. Päinvastoin, valtioiden rajat ylittävä ihmisten yhteistyö on kaikille hyväksi, niin kuin ihmisten välinen yhteistyö aina on.

Mutta onko vienti jotenkin arvokkaampaa tai hienompaa kuin myynti kotimaahan?

Ennen kuin tähän voi vastata, pitää miettiä, mitä se vienti oikein on.

Onko vientiä, jos myy jotakin Helsingistä Ouluun? Määritelmän mukaan ei ole.

Mutta jos Suomen jakaisi tällä sekunnilla vaikkapa neljään samankokoiseen eri valtioon, niin myynti Helsingistä Ouluun olisikin vientiä. Jokaisessa neljässä Pikku-Suomessa viennin määrä olisi yhtäkkiä paljon suurempi, vaikka samat tavarat ja palvelut ne vaihtuisivat ihmisten välillä ihan niin kuin ennenkin.

Selvästikään vienti sinänsä ei lisää ihmisten hyvinvointia, vaan vaihdanta ylipäänsä.

Ennen vanhaan Suomessa vannottiin viennin nimiin, koska köyhään maahan piti saada ulkomaanvaluuttaa, jolla saattoi sitten ostaa ulkomailta kaikenlaista tarpeellista ja turhaa.

Mutta nykyään meillä on käytössä eurot ja meillä on yhteinen euroalue.

Jos myyn omia palveluitani vaikkapa Tallinnaan tuhannella eurolla ja ostan sieltä tuhannella eurolla virolaisten palveluja, niin Suomen vienti kasvaa.

Mutta jos teen nämä samat kaupat vähän kauemmaksi, esimerkiksi Tampereelle, niin Suomen vienti ei kasva lainkaan.

Eurot pysyvät kummassakin tapauksessa entisillä paikoillaan. Voisi kuitenkin kuvitella, että suomalaisten hyvinvointi lisääntyisi enemmän, jos minä ja tamperelainen auttaisimme toisiamme, sen sijaan että minä ja tallinnalainen autamme toisiamme.

Vienti taitaa olla niin kuin maailmankaikkeus. Mitä enemmän sitä miettii, sitä enemmän pää menee pyörälle.

Tekisi mieli tarkastella vientiä myös ilmastokriisin näkökulmasta. Siitä kulmasta katsottuna vienti on jokseenkin arveluttavaa, ainakin kotimaankauppaan verrattuna.

Eikös ole sitä parempi, mitä lähemmäksi ja mitä vähemmällä energian kulutuksella pystyy tuotteensa ja palvelunsa viemään perille.

Saattaakin siis olla hyvä, että Suomi ei oikeasti ole vientiriippuvainen, vientiin addiktoitunut maa, vaan itseensä käpertynyt, omiensa parissa viihtyvä syrjäinen pieni perhe.

Pekka Seppänen

Kirjoittaja on espoolainen kirjailija, hallitustyöskentelijä, valmentaja tai laiskottelija, päivästä riippuen.

Aiheesta voi keskustella perjantaina 11.10. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Pekka Seppäsen kolumni: Vastuullisuus on vastuutonta

Pekka Seppäsen kolumni: 10 000 euron lentovero ja sohvalle makaamaan

Tänään jaetaan Nobelin rauhanpalkinto. Vahvin ehdokas rauhanpalkinnon saajaksi on ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Rauhanpalkinnon saaja julkistetaan tänään Oslossa. Useat vedonlyöntitoimistot, kuten Unibet ja Ladbrokes, pitävät ruotsalaisaktivistia vahvimpana ehdokkaana, mutta moni seikka puhuu silti häntä vastaan.

Vedonlyöntitilastoissa Thunbergin jälkeen toiseksi suosituin ehdokas on Etiopian pääministeri Abiy Ahmed. Hän on lyhyen valtakautensa aikana solminut rauhan naapurimaa Eritrean kanssa ja vapauttanut poliittisia vankeja.

Brasilialainen Raoni Metuktire on noussut vedonlyöntitilastoissa kolmanneksi. Hän on lähes 90-vuotias Brasilian alkuperäiskansoihin kuuluvan kayapojen johtaja ja ympäristönsuojelija. Hän voisi nostaa esiin Amazonasin sademetsän tuhot.

Myös Uuden-Seelannin pääministeriä Jacinda Ardernia on veikattu palkinnon saajaksi. Ardenia ylistettiin kotimaassaan ja ympäri maailmaa Christchurchin terrori-iskun jälkeen. Hän esiintyi jämäkästi mutta puhui vihan sijasta huolenpidosta ja surusta. Ardernin kaudella Uusi-Seelanti kielsi puoliautomaattiaseet vastauksena Christchurchin tragediaan.

Viime vuonna rauhanpalkinnon jakoivat sotien seksuaalista väkivaltaa vastustava kongolainen lääkäri Denis Mukwege ja irakilainen jesidiaktivisti Nadia Muradi.

Lue myös:

Kirjallisuuden Nobel-palkinto vuodelta 2018 Olga Tokarczukille, tämän vuoden palkinnon saa Peter Handke

Kemian Nobel-palkinto litium-ioniakkujen kehittäjille – sinäkin hyödynnät arjessasi heidän työtään

Fysiikan Nobel-palkinto maailmankaikkeuden ja eksoplaneettojen tutkimukselle