Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esiintyi ensimmäisen kerran kampanjatilaisuudessaan sen jälkeen, kun mies sai koronavirustartunnan lokakuun alussa.
Floridan Sanfordin lentokentällä mies nousi lentokoneesta ulos uhmakkaana ja hyvinvoivan näköisenä. Pian alkoikin täysi tykitys, kun Trump ilmoitti "tulleensa takaisin", viitaten koronaviruksen selättämiseen.
– Upeaa olla täällä Floridassa, tämä on kotipaikkani.
Trumpilla on iso Mar-a-Lago-kartanokompleksi Floridassa Palm Beachissa, jonne hän tunnetusti usein vetäytyy viettämään vapaa-aikaansa golfin pariin
.
Donald Trump oli ainakin puheiden perusteella voimiensa tunnossa. Myös fyysisesti mies näytti hyvinvoivalta.Cristobal Herrera-Ulashkevich / EPADonald Trumpin kannattajien keskuudessa vallitsi hurmoshenki.Cristobal Herrera-Ulashkevich / EPA
Tämän jälkeen Trump aloittikin kiivaan ja hurmoshenkisen puheensa, jossa keskittyi aluksi vastaehdokkaansa, Joe Bidenin sättimiseen.
– Sleepy-Joe on katastrofi, hän haluaa vain viedä teidän rahanne.
– Lisäksi hän tykkää Fidel Castrosta, Trump ivasi viitaten kommunistisen Kuuban edesmenneeseen johtajaan.
Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden on myös ollut tänään kampanjoimassa Ohiossa Toledon ja Cincinnatin kaupungeissa.
Gallupeissa sekä Floridaa että Ohiota on pidetty tasaväkisinä osavaltioina Bidenin ja Trumpin kannatuksen suhteen.
Trump nälvi Biden omaa kampanjatilaisuuttaa sanoen ettei tämän tilaisuudessa juuri ollut yleisöä.
– Bidenillä oli tänään huono päivä, hän unohti Mitt Romneyn nimen, hän ei tiennyt missä osavaltiossa on ja sanoi olevansa ylpeä demokraatti ehdolla Yhdysvaltojen senaattiin.
"Amerikka ensin"
Donald Trump lupasi kannattajilleen ensi vuodesta tulevan talouden kannalta paras vuosi koskaan. 74-vuotias Trump ei säästellyt ylisanoja, kun hän vetosi äänestäjiinsä.
– Amerikka tulee ensin, aina.
Trump kertoi hoitaneensa koronavirustilanteen omalta osaltaan hienosti.
– Laitoimme oven kiinni Euroopalle, mies viittasi maaliskuussa asettamaansa kuukauden mittaiseen matkuskieltoon Euroopan maista Yhdysvaltoihin.
Trump myös liikuttui kertoessaan, että on itse menettänyt ystäviään koronaviruksen aiheuttamien kuolemien seurauksena.
Tämän jälkeen Trump palasi jälleen Bidenin mollaamiseen.
– Joe Biden on ehkä huonoin presidenttiehdokas koskaan, Trump täräytti.
"Muuri on valmistumassa pian!"
Trump kertoi Yhdysvaltojen ja Meksikon välisen muurin olevan edelleen ajankohtainen.
Muuri oli Donald Trumpin suurimpia lupauksia neljä vuotta sitten, kun mies valittiin ensimmäistä kertaa presidentiksi.
– Uskokaa pois, se (muuri) on tulossa. Odottakaa muutama kuukausi.
– Ja Meksiko tulee maksamaan sen!
Trump kertoi muurin rakentuvan 10 mailin päivätahdilla, joka vastaa hieman yli 16 kilometriä.
Lähes koko tilaisuuden ajan Trumpin kannattajat äityivät "Four more years" (neljä vuotta lisää) -huutoihin.
Four more years -kyltit olivat tuttu näky Trumpin vaalitilaisuudessa.Cristobal Herrera-Ulashkevich / EPA
Kovimmat suosionosoitukset tulivat, kun Trump lupasi lisäävänsä poliisien määrää sekä Yhdysvaltojen lähettävän ensimmäisenä maana naisen kuuhun.
Sen tarkempia aikatauluja ei Trump kuitenkaan lupauksilleen antanut.
Vaalitilaisuus sai lopussa hieman koomisiakin piirteitä, kun Trumpin lopettaessa puhumisensa alkoi kaiuttimista soida Village PeoplenYMCA Trumpin jammatessa hetken aikaa musiikin tahtiin ennen kuin mies lähti tervehtimään kannattajiaan lähemmin.
Noin viisi minuuttia tästä mies nousikin takaisin lentokoneeseen ja lensi pois.
Trump jakoi myöhemmin Twitterissä kuvan vaalitilaisuudestaan, jossa näkyy kampanjan kiinnostaneen melkoisesti.
Valmet Automotive myy Saksassa autoteollisuuden yleisiin suunnittelupalveluihin keskittyneen liiketoimintalinjansa Mutares SE & Con. Ostajana KGaA.
Kauppa vaatii kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Sen arvioidaan tulevan voimaan marraskuussa. Valmet Automotivelle jää kaupan jälkeen Saksaan suunnittelutoimintoja vielä kolmelle paikkakunnalle.
Uudenkaupungin tehtaalla autoja ja Salossa akkuja valmistava Valmet Automotive ilmoittaa tiedotteessaan keskittävänsä toimintaansa yhä selkeämmin ajoneuvojen sähköistymiseen. Yhtiö katsoo vahvuuksiinsa kuuluvan akkujärjestelmät, aktiiviset kinemaattiset järjestelmä ja ajoneuvojen sopimusvalmistuksen.
Jos kauppa toteutuu suunnitelman mukaan, järjestely vaikuttaa Saksassa noin 600 työntekijään.
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen hakee Iron Sky Universe Oy:tä konkurssiin. Sky Universen hallituksen puheenjohtaja ja elokuvatuottaja Tero Kaukomaa kuulee konkurssihakemuksesta Yleltä.
– Onhan tässä ollut tiukkaa jo pitempään, että siinä mielessä ei tule yllätyksenä, Kaukomaa sanoo.
Tieto konkurssihakemuksesta näkyy Oikeusrekisterikeskuksen Maksukyvyttömyysrekisterissä, jonka tiedot ovat julkisia.
Velat sadoissa tuhansissa euroissa
Yle tavoitti Tero Kaukomaan puhelimitse Sveitsistä, missä hän on asunut jo vuosia. Elokuvatuottaja ei vakeuksia peittele.
– Firma on ollut täydellisessä kassakriisissä.
Kaukomaa kertoo, että tuotantoyhtiön velat ovat satoja tuhansia euroja.
– Lähempänä miljoonaa euroa kuin nollaa. Velkasumma on niin iso, ettei sitä mistään takataskusta revitä, hän toteaa.
Iron Sky -elokuvien tuotantoyhtiön maksuvaikeudet ovat olleet pitkään yleisesti tiedossa. Esimerkiksi Kauppalehti kirjoitti tammikuussa tänä vuonna, että kuunatsileffan tuotantoyhtiölle sataa maksuhäiriöitä ja "taitaa olla loppu aika lähellä".
Tero Kaukomaan mukaan talousvaikeudet juontavat noin kymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin, jolloin ensimmäinen Iron Sky -elokuva julkaistiin.
Iron Sky -elokuvan ensimmäinen jatko-osa, Iron Sky The Coming Race sai ensi-iltansa vuonna 2019. Iron Sky Universe
Natsien paluu ei tuottanut tulosta
Iron Sky -elokuvan ensi-ilta oli vuonna 2012.
Timo Vuorensolan ohjaama tieteisseikkailu kertoo natseista, jotka pakenevat Etelämantereelta avaruuteen vuonna 1945. Heidän tarkoituksenaan on palata kuussa sijaitsevasta tukikohdastaan valloittamaan maailma.
Elokuva sai hyvät katsojaluvut, mutta tuotti yhtiölle silti taloudellista tappiota. Tero Kaukomaan mukaan syy oli se, että elokuva levisi internetissä laittomille latausivuille. Tuotantoyhtiö jäi vaille korvausta.
– Iron Sky oli onnistunut leffa monella tapaa, mutta sen jakelussa oli ongelmia. Taloudellisesti sitä ei saatu toimimaan.
– Se oli iso isku, Kaukomaa sanoo.
Talousongelmat varjostivat ensimmäisen jatko-osan kehittelyä. Iron Sky: The Coming Race sai ensi-iltansa tammikuussa 2019.
Elokuvan valmistuminen kesti pitkään, ja ensi-ilta viivästyi. Avausviikolla se keräsi vain noin 15 000 katsojaa. Kritiikki oli murskaavaa.
Sky Universe Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kaukomaa ei ole vielä täysin hylännyt ajatusta toisen jatko-osan tekemisestä.Jussi Mankkinen, Yle
"Brändi on edelleen kehittämisen arvoinen"
Alunperin Iron Sky oli suunniteltu trilogiaksi. Tero Kaukomaa sanoo, että hänen ja yhtiökumppani Timo Vuorensolan on aina näihin päiviin saakka ollut tarkoitus "jatkaa saagaa".
– Edelleen näemme tämän brändin kehittämisen arvoisena. Firman äärimmäisen tiukasta tilanteesta huolimatta olemme jatkaneet kulissien takana kolmannen osan kehittämistä ja uusien partnereiden löytämistä.
– En tietenkään toivo konkurssia, mutta en myöskään tiedä, pystytäänkö se välttämään.
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta asiaa ei haluttu kommentoida.
Taloudelliset kannustimet ovat vain yksi tekijä varhaiseläkkeelle siirtymisessä. Vaikka eläkeputkea pidetään niin sanottuna helppona valintana, se ei sitä ole.
Jotkut postilaiset olisivat halunneet jatkaa työtään jopa 68-vuotiaiksi asti, jos työolot olisi soviteltu heidän tarpeisiinsa.
Muissa Pohjoismaissa on jo aiemmin havaittu, etteivät taloudelliset kannustimet yksin näytä riittävän työurien jatkamiseen.
Tutkimuksen vastaava kirjoittaja, väitöskirjatutkija Hanna Kosonen muistuttaa, että työntekijät ovat moninainen joukko. Yli 50-vuotiaiden mahdollisuuksiin jatkaa työelämässä vaikuttavat esimerkiksi asenteet, arvot, fyysinen kunto sekä työn joustavuus ja fyysisyys.
– Taloudelliset kannustimet, kuten yt-neuvotteluiden yhteydessä eläkeputken tai eläkkeen kautta työstä lähtemisen valinneille tarjottu kertamaksu, esiintyivät useissa vastauksissa yhtenä, mutta eivät ainoana motivaattorina valita tai alkaa edes harkitsemaan työelämästä poistumista, Hanna Kosonen sanoo tutkimusartikkelissa.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus tarkasteli vuosina 2015–2018 haastateltujen, yli 50-vuotiaiden entisten postityöntekijöiden näkemyksiä.
Jotkut tutkimuksessa haastatelluista ilmoittivat, että olisivat olleet valmiita työskentelemään 63-, 65- tai jopa 68-vuotiaksi saakka, jos työtehtävät ja työajat olisi voitu sovittaa paremmin heidän tarpeisiinsa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi asiakaspalvelua tai toimistotyötä postinjakamisen sijaan.
Ikäsyrjintä on sukupuolittunut
Tutkimushankkeen johtaja Pirjo Nikander kertoo, että Postin vuosina 2011–2017 toistuneet yt-neuvottelut näyttivät luoneen monelle vaikutelman, että oma ikä toimisi työnantajalle perusteena siirtää vanhempi työntekijä ”syrjään”.
Tästä syystä nähtiin viisaammaksi valita eropaketti. Eläkeputki tai eropaketti nähtiin mahdollisuutena erityisesti niissä tapauksissa, joissa oma terveydentila ja työssä jaksaminen olivat jo heikentyneet.
Vastauksissa esiintyi myös työvoimaviranomaisilta saatuja arvioita epätodennäköisestä työllistymisestä korkean iän vuoksi. Joissain tapauksissa esimieheltä oli saatettu saada suoranainen suositus valita eropaketti ja lähteä Postista vapaaehtoisesti, koska eläkeikä oli jo lähellä.
Miehillä oli tutkimuksen mukaan enemmän valinnanvaraa. Joillakin yli 60-vuotiailla toimihenkilömiehillä oli varaa jopa kieltäytyä tarjotusta uudesta työpaikasta. Tutkijat löytävät ilmiön takaa sukupuolittunutta ikäsyrjintää.
– Vastauksissa esiintyi myös häpeän tunteita liittyen työttömyysjaksoon ennen eläkeikää, eli eläkeputki itsessään ei näissä puheenvuoroissa näyttäytynyt helppona valintana, vaan tilanteen sanelemana pakkona, jota täytyi erikseen perustella itselle ansaittuna jaksona pitkän työuran jälkeen tai josta täytyi pyrkiä eroon vaikkapa hakemalla jotakin muuta eläkettä, Hanna Kosonen kertoo.
Päivitys 15.22: Korjattu jutun aikamuotoja, sillä tutkimus koskenut työelämästä jo poistuneita ihmisiä.
Komisario Koskisesta ja Tampereen poliisin rikosyksiköstä tehdään television rikosdraama.
Sarja perustuu tamperelaisen Seppo Jokisen dekkareihin ja se nähdään ensi syksynä Ruudussa.
Vuonna 1996 alkaneeseen kirjasarjaan on tähän päivään mennessä kertynyt 25 teosta. Jokinen kirjoittaa parhaillaan kirjasarjan 26. osaa.
Komisario Koskinen on aiemmin elänyt kuunnelmasarjoissa ja teatterin lavalla. Kirjailija iloitsee uudesta aluevaltauksesta.
– Tuntuu upealta, että tv-sarjassa komisario Koskinen saa taas uuden elämän. Toivon, että mahdollisimman moni pääsee samaistumaan kirjojeni henkilöiden elämään tv-sarjan kautta, kirjailija Seppo Jokinen kertoo Nelonen Median tiedotteessa.
Koskinen-rikossarjaa tähditävät muun muassa Eero Aho, Maria Ylipää ja Turkka Mastomäki.
Sarjan kuvaukset on aloitettu tänään Tampereella. Tampereen tuotantokannustin on tukenut sarjan tekoa.
Koskinen-sarjan pääohjaaja on Lauri Nurkse. Riku Suokas toimii toisena ohjaajana ja on myös sovittanut kirjat tv-sarjan käsikirjoitukseksi yhdessä Heikki Syrjän kanssa. Aito Media tuottaa sarjan yhteistyössä Nelonen Median ja Elisa Viihteen kanssa.
On varhainen aamu Lappeenrannan naapurikunnan Taipalsaaren kirkonkylän tuntumassa. Sumu roikkuu sankkana hämärän maalaismaiseman yllä.
Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä 16-vuotias Aatos Virtanen käynnistelee kotinsa edustalla traktorimönkijää. Edessä on parinkymmenen kilometrin matka Lappeenrannan keskustaan Kimpisen lukioon. Mukaan tulee myös koulua Lappeenrannassa käyvä sisko.
Ajoneuvon valintaan on lukiolaisella selvät syyt.
– Tämä vaikutti niin äijältä vehkeeltä. Tämä on lämmin talvella ja tällä voi tehdä töitä, Aatos Virtanen listaa traktorimönkijänsä hyviä puolia.
Virtasen mönkijässä on kahden istuttava matkustajakoppi ja takana pieni kuormalava. Pyörät ovat tyypillistä muhkeaa mönkijätyyppiä.
Traktorimönkijä eroaa tavallisesta maastomönkijästä siinä, että se rekisteröity traktoriksi ja sillä pääsee näin kulkemaan muun liikenteen joukossa samoin kuin traktorilla. Ratin taakse pääsee jo 15-vuotiaana. Huippunopeus on kuusikymmentä kilometriä tunnissa.
Korvaavat mopoautoja
Nuorten kiinnostus traktorimönkijöihin on huomattu myös niitä myyvässä UK Koskimies -urheilutarvikekaupassa Lappeenrannassa.
– Sanoisin, että noin 30 prosenttia meidän mönkijämyynnistä menee ihan puhtaasti nuorisokäyttöön. Niitä myydään nuorille mopoautojen korvikkeeksi, lappeenrantalaisen UK Koskimies -urheilutavarakaupan myyjä Tomi Siiropää kertoo.
Tomi Siiropään mukaan monia nuoria kiinnostaa traktorimönkijän hankkiminen.Kare Lehtonen / Yle
Traktorimönkijät ovatkin nykyään yhä useammin nuorten ensimmäinen kosketus tieliikenteeseen nelipyöräisellä kulkuvälineellä.
– Tämä on vähän niin kuin ajaisi pientä autoa. Tässä tottuu hyvin liikenteeseen ennen kuin hommaa autokortin, Aatos Virtanen sanoo.
Traktorimönkijöitä myydään paljon myös ammattikäyttöön esimerkiksi kiinteistönhuoltofirmoille.
Mopoautojen myynti Suomessa on sen sijaan romahtanut. Viime vuonna niitä ensirekisteröitiin Suomessa vain 61 kappaletta.
Teknisen kaupan liiton mukaan traktorimönkijöitä sen sijaan rekisteröitiin viime vuonna lähes 8000 kappaletta. Rekisteröintien määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Esimerkiksi vuonna 2018 rekisteröintejä oli noin 6000.
Tänä vuonna tammi-syyskuussa traktorimönkijöitä on rekisteröity 5134.
Tuunaus kiinnostaa nuoria
Mönkijöissä nuoriin vetoaa ulkonäkö. Paksut renkaat, römäkkä moottoriääni ja muutenkin rehvakas olemus herättävät kiinnostusta.
– Kyllähän nuorisolle se ulkonäkö mönkijässä on tosi tärkeätä. Niitä tuunataan erilaisilla vanteilla ja renkailla ja muilla konsteilla. Hyvä ettei karvanopat roiku tangosta, UK Koskimiehen myyjä Tomi Siiropää kuvailee.
Ulkonäkö oli myös yksi syy miksi Aatos Virtanen hankki traktorimönkijän eikä mopoautoa.
– No se ei oikein ollut edes vaihtoehtona. Se on vähän liian Jonne vehje, Virtanen kuvailee.
Monikäyttöinen laite houkuttelee myös vanhempia
Monessa perheessä ostopäätökseen vaikuttaa myös traktorimönkijän monikäyttöisyys. Traktorimönkijällä voi nuoren omien ajeluiden lisäksi tehdä paljon muutakin.
– Monesti se on sitten vanhemmilla erilaisessa jatkohyötykäytössä esimerkiksi metsätöissä ja lumitöissä. Sillä käydään sienessä, marjassa ja metsässä. Ja voihan sillä käydä kaupassakin, Tomi Siiropää sanoo.
Traktorimönkijän lava on kätevä kuljetusajoissa.Kare Lehtonen / Yle
Aatos Virtasellekkin mönkijän hankkiminen ei ole merkinnyt vain pelkkiä omia ajoja vaan myös työajoa.
– Mökillä tehdään esimerkiksi erilaisia metsähommia, nuori kuljettaja kertoo.
Hallitus on päässyt sopuun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Möhkälemäisen soten perusajatus on parantaa ihmisten peruspalveluja: lääkäriin pääsyä ja vanhustenhoitoa.
Tähän asti hoitoon pääsy on riippunut paljon siitä, missä päin Suomea asuu. Rahaakin on palanut, kun terveyskeskuksista on säästetty ja rahaa on kulunut kalliiseen erikoissairaanhoitoon.
Moni asia muuttuu, jos ja kun hallituksen sote-esitys saadaan viimein maaliin.
Lääkäriin pääsy on terveydenhoidon pullonkaula.Derrick Frilund / Yle
1. Mistä haen apua, jos sairastun?
Sosiaali- ja terveyskeskuksesta.
Uudistuksen idea on, että ihminen saa avun vaivoihinsa yhdellä yhteenotolla. Kun sairastut, otat yhteyttä sote-keskukseen. Siellä alan ammattilaiset pohtivat, tarvitaanko nyt lääkäriä, fysioterapeuttia vai puheterapeuttia. Ihmisten pompottelusta luukulta toiselle halutaan eroon.
Kaikki ammattilaiset eivät kuitenkaan välttämättä työskentele saman katon alla.
Työterveydenhoito säilyy entisellään. Jos työnantajasi on tehnyt sopimuksen esimerkiksi Terveystalon tai Mehiläisen kanssa, tähän ei tule muutosta.
Jos haluat käyttää yksityistä lääkäriasemaa, voit yhä tehdä niin. Yksityislääkärikäynneistä maksetut Kela-korvaukset ovat kuitenkin pienentyneet koko ajan.
Tulevaisuuden sote-keskuksessa on töissä monen eri alan ammattilaisia.Juha Heikanen / Yle
2. Säästääkö uudistus rahaa?
Ei välttämättä.
Kun sotea edellisen kerran rustattiin, tavoitteena oli hillitä kuluja. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoite, että rahaa säästyisi 3 miljardia euroa vuosina 2019–2029.
Sanna Marinin (sd.) hallitus ei ole asettanut samanlaista säästötavoitetta. Jos sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan hitsattua nykyistä paremmin yhteen, on toki mahdollista, että rahaakin säästyy. Jos kansalainen saa avun sote-keskuksesta eikä hänen tarvitse hakeutua kalliiseen erikoissairaanhoitoon, hintalappu pienenee.
Valtiovarainministeriö arvioi, että sote-uudistus voisi säästää 2020-luvulla noin puoli miljardia euroa.
Toisaalta Suomen väestö vanhenee kovaa vauhtia ja vanhusten hoitoon kuluu entistä enemmän rahaa.
Maakunnat järjestävät sote-palvelut. Sote-maakuntien nimi on nyt hyvinvointialue. Maakuntaveroa vasta valmistellaan. Kuvassa Etelä-Savoon suunnitteilla oleva maakuntalippu.Etelä-Savon maakuntahallitus.
3. Pitääkö minun alkaa maksaa maakuntaveroa?
Ei vielä.
Tarkoitus on, että suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon menoista rahoitetaan valtion pussista. Rahat valtio jakaa uusille hyvinvointialueille sen mukaan, miten paljon eri alueilla on vanhoja ja sairaita.
Sote-maakuntien nimi on siis muutettu hyvinvointialueiksi. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kuitenkin ilmoitti, että "keskustalle nämä ovat edelleen maakuntia".
Muita rahanjaon kriteerejä ovat asukasluku, väestönkasvu, kielivähemmistöt ja alueen asukastiheys.
Hyvinvointialueet keräävät rahaa myös asiakasmaksuilla.
Vaikka sosiaali- ja terveydenhoito on maakuntien vastuulla, tällä hallituskaudella ei ole tulossa maakuntaveroa. Verotusoikeutta vasta valmistellaan.
4. Tähän asti kunnat ovat järjestäneet sote-palvelut, miksi tätä pitää muuttaa?
Suomessa on yli 300 kuntaa ja osa niistä on pieniä ja köyhiä.
Rahapulassa kunnat ovat säästäneet terveyskeskuksista. Kun perusterveydenhoito ei toimi, se kostautuu ja sairaudet pahenevat.
Erikoissairaanhoito taas on kallista ja yksi kallis hoitojakso keskussairaalassa on saattanut viedä pienen kunnan konkurssin partaalle.
Nyt tähän etsitään ratkaisua. Sote-palvelujen järjestämiseen haetaan "vahvempia hartioita".
Nämä hartiat ovat nyt 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki. Uudessa mallissa Uusimaa on jaettu neljään hyvinvointialueeseen ja Helsingin kaupunkiin.
Tämän lisäksi Suomi on jaettu viiteen alueeseen, jotka tarjoavat erikoissairaanhoidon palveluita.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vetää sote-uudistusta. Pekka Tynell / YLE
4. Miten käy ostopalvelujen?
Yksityisiä palveluja voi edelleen ostaa ellei sitä ole erikseen kielletty.
Lähetteen erikoissairaanhoitoon voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri tai hammaslääkäri.
Siitä, otetaanko asiakas erikoissairaanhoitoon, päättää pääsääntöisesti virkasuhteessa oleva lääkäri tai hammaslääkäri.
Hyvinvointialue voi ostaa työvoimaa tai vuokratyövoimaa. Se on sallittua myös ympärivuorokautisessa päivystyksessä, mutta laajempi käyttö on hyväksytty vain silloin, kun henkilökunnasta on pulaa.
Palveluseteleitä voi yhä käyttää, mutta palvelusetelilainsäädäntö pannaan remonttiin.
5. Jatkuuko riitely sotesta?
Kyllä.
Sote-uudistusta on rustattu 15 vuotta, ja se on poliittisesti kuuma peruna.
Vaikka hallitus olisi yksimielinen, kiistaa aiheuttaa yksityisten palvelujen osuus sosiaali- ja terveydenhoidossa. Keskustan, vasemmiston ja vihreiden hallitus haluaa antaa päävastuun palvelujen järjestämisestä julkiselle sektorille. Tämä on jo pillastuttanut yksityiset terveysyritykset.
Ärhäkkänä on myös oppositio. Hallitusta on arvosteltu hätäilystä. Lausuntokierrokselta tulleesta palautteesta ei ole julkaistu yhteenvetoa. Perussuomalaisten Arja Juvonen jo ehtinyt ihmetellä, miten vanhustenhuolto voi toimia, jos pienille yrityksille ei anneta mahdollisuutta toimia.
Jo etukäteen on arvioitu, että esitys voi juuttua myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan hampaisiin. Suurin ongelmakohta on Uudenmaan erityisjärjestely.
Kemissä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ulkoisti palvelunsa Mehiläiselle. Tälläisia sopimuksia ei voi enää tehdä.Jutta Huovinen / Yle
6. Kemissä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on jo ehtinyt ulkoistaa terveyspalvelut Mehiläiselle. Miten nyt käy?
Se puretaan vuoteen 2025 mennessä.
Hallitus haluaa, että palvelut tuotetaan pääsääntöisesti julkisin voimin. Meri-Lapin kunnat ja Mehiläinen käynnistivät vuonna 2018 yrityksen, joka vastaa keskussairaalan toiminnasta 15 vuoden ajan.
Jatkossa tällaiset jättiulkoistukset eivät olisi uuden sote-esityksen mukaan mahdollisia. Länsi-Pohjan sopimus Mehiläisen kanssa on purettava. Kemi saa kuitenkin pitää oman päivystyksensä.
Rahapulassa kunnat pienet ja köyhät kunnat ovat säästäneet terveyspalveluista. Janne Järvinen / Yle
7. Miksi nyt taas on kiire?
Tavoitteena on, että sotelakiesitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi jouluun mennessä.
Sitä ennen sote-lakiesitys pitää lähettää mahdollisimman pian lainsäädännön arviointineuvostoon. Se tarvitsee muutaman viikon selvittääkseen, mitkä ovat lain vaikutukset ja onko se huolellisesti tehty.
Soten läpiviennistä on tullut hallitukselle myös näytön paikka. Edellinen hallitus kaatui, kun sote kaatui. Sen jälkeen pääministeri Juha Sipilä ilmoitti erostaan.
Sanna Marinin hallituksessa sotea vetää perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), joka pitää uudistuksen läpiviemistä kunnia-asianaan. Ministeri, joka vetää soten maaliin, saa suuren sulan hattuunsa.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan 14.10.2020 klo 23.
Helsinkiläisen juoma-alan startup YSUBin tiimissä Lauttasaaressa on pitänyt kiirettä pahimman korona-ajan keskelläkin. Yrityksellä on visio, johon liittyy keskeisesti hamppu ja sen hyödyntäminen.
– Kehitämme parhaillaan zen-juomaa, joka pitää sisällään kamomillan, sitruunamelissan ja vitamiinien lisäksi hampusta saatavaa CBD:tä, eli kannabidiolia. Juoman resepti on jo valmis, ja tällä hetkellä odotamme, että lainsäädäntö mahdollistaa juoman myymisen Suomessa, sanoo YSUB Oy:n toimitusjohtaja Ulrika Kotimäki.
Yhtiö toi syyskuun lopussa kauppoihin ensimmäisen tuotteensa, joka ei vielä sisällä CBD:tä. Yhtiön mukaan kannabidiolijuomilla on kuitenkin jo merkittävät markkinat Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ja se uskoo niiden laajenevan myös Pohjoismaihin.
CBD eli kannabidioli on toinen hampun kahdesta tunnetuimmasta kemiallisesta yhdisteestä, joita kutsutaan kannabinoideiksi. CBD rentouttaa, mutta ei päihdytä kuten kannabiksen kuuluisin ainesosa tetrahydrokannabinoli eli THC.
– Nykykulttuuri vaatii ihmisiltä paljon. Haluamme tarjota tuotteen, joka auttaa rentoutumaan ja CBD:llä on todettu olevan stressiä lievittäviä ominaisuuksia, sanoo Kotimäki.
Suomessa CBD:tä sisältäviä elintarvikkeita ei saa myydä missään muodossa
Euroopan komissio luokitteli vajaa kaksi vuotta sitten hampun kukinnon ja kannabinoideja sisältävät hamppu-uutteet uuselintarvikkeiksi. Tämä tarkoittaa, että niiden tuomiseen EU-markkinoille tarvitaan lupa.
– Hakemuksia EU-komissiolle tämän uuselintarvikeluvan saamiseksi on Euroopassa tehty runsaasti, mutta toistaiseksi yhtäkään lupaa ei ole vielä myönnetty, sanoo ylitarkastaja Anna Mizrahi Suomen ruokavirastosta.
Synteettinen CBD on Mizrahin mukaan kuitenkin edennyt jo riskinarviointiin, jossa arvioidaan sen turvallisuutta elintarvikekäytössä. Uuselintarvikeluvat ovat ainekohtaisia, joten jos synteettinen CBD saa luvan, niin silloin sitä saa käyttää luvan ehtojen mukaisesti muutkin kuin luvan hakija ellei luvalle myönnetä viiden vuoden tietosuojaa.
Vaikka CBD-hampputuotteista on tullut jo jossain päin muotivillitys, Suomi tulkitsee EU:n ohjetta kirjaimellisesti. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea katsoo, että kannabidiolia sisältävät valmisteet rinnastuvat reseptilääkkeeseen.
Suomessa CBD:tä sisältäviä elintarvikkeita ei tällä hetkellä saa myydä missään muodossa, kun taas esimerkiksi Virossa uuselintarvikelupa vaaditaan ainoastaan kevytkannabistuotteiden valmistajilta.
– Valvonta voi olla hyvin erilaista eri maissa. Joissain maissa CBD:tä ei katsota samalla tavalla lääkeaineeksi kuin meillä. Elintarvikkeiden osalta kaikissa EU:n jäsenmaissa on kuitenkin sama tilanne, että CBD:tä sisältävät valmisteet ovat uuselintarvikkeita ja niitä ei saisi markkinoilla olla, sanoo Mizrahi.
Sen sijaan Suomessa myydään CBD:tä sisältävää kosmetiikkaa. Tässä kohtaa laissa saattaa olla myös porsaanreikä, sillä kosmetiikka ja luontaistuotekaupoissa on myyty vegaanisia CBD-kasvoöljyjä, joita on virallisesti tarkoitus sekoittaa esimerkiksi kasvorasvaan ja levittää iholle mutta niitä voi myös syödä.
CBD selvästi kiinnostaa elintarviketeollisuutta (Forbes) ja sen markkinakasvusta on tehty kovia ennusteita. Myös suuret juoma-alan yritykset ovat olleet kiinnostuneita CBD-juomien kehittämisessä ja esimerkiksi Coca Cola, Pepsi ja Starbucks seuraavat tiukasti tilannetta.
Helsinkiläisyritys luottaa tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa
Helsinkiläinen YSUB Oy on kerännyt taakseen joukon merkittäviä ruoka- ja juomateollisuuden vaikuttajia. Rahoittajina toimivat esimerkiksi kauratuotteita valmistavan Kaslinkin entisenä omistajana tunnettu Juha-Petteri Kukkonen ja muun muassa Jungle Juice Barin sijoittajana toiminut Stefan Lindberg.
– Yhdysvalloissa käydessäni havaitsin, että CBD:tä sisältävät juomat tulevat Euroopan markkinoille pian rytinällä. Sijoittajana haen brändejä, jotka herättävät tunteita, mutta joilla on myös merkittävä kaupallinen potentiaali, sanoo osaomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Juha-Petteri Kukkonen yhtiön tiedotteessa.
YSUB Oy kertoo vievänsä oman CBD-tuotteensa jo pian niihin maihin, jossa sen myynti on jo mahdollista. Muilla markkinoilla yhtiö myy juomaa ilman CBD:tä. Molemmat juomat valmistetaan Suomen ulkopuolella, jotta yritys on omien sanojensa mukaan kilpailukykyinen ja lähellä päämarkkina-alue Keski-Eurooppaa.
– Varmasti meillä tulee olemaan myös rooli tiedon välittäjinä tässä asiassa. Samalla toki toivotaan, että tämän kaltaisten tuotteiden tuominen markkinoille vauhdittaisi keskustelua ja lainsäädännön valmistumista, sanoo toimitusjohtaja Ulrika Kotimäki.
Täsmennys 13.10. klo 15.01: Suomessa myydään CBD:tä sisältävää kosmetiikkaa mutta ei elintarvikkeita.
Syyttäjä vaatii miehelle ehdotonta vankeutta lokakuun alussa Salossa tapahtuneista kahdesta tapon yrityksestä ja laittomasta uhkauksesta.
Syytetty on yrittänyt lyödä hoitopöydällä ollutta yhden vuoden ikäistä vauvaa veitsellä. Teko on jäänyt yritykseksi, sillä lapsen äiti on onnistunut estämään lyömisen ja saanut veitsen pois miehen hallusta.
Syytetty on yrittänyt myös lyödä veitsellä lapsen äitiä, mutta teko on jäänyt yritykseksi.
Lisäksi hän on uhannut äidille tappavansa tämän kaikki kolme lasta.
Syyttäjän mukaan teko on ollut erityisen raaka ja julma, koska kohteena on ollut puolustuskyvytön lapsi. Lisäksi teko on ollut kokonaisuuten arvioiden törkeä, sillä väkivallan käyttö on tullut täysin yllättäen.
Syyttäjä vaatii ehdottoman vankeusrangaistuksen lisäksi syytetyn mielentilan tutkimista.
Perjantaina tulee 21 vuotta siitä, kun tamperelainen nuori Raisa Räisänen katosi jälkiä jättämättä.
16-vuotiaan koripalloilijan katoaminen on yksi Suomen tunnetuimmista ratkaisemattomista tapauksista, jota tutkitaan murhana.
Poliisi-tv:stä tuttua Ylen toimittajaa Marko Niemeä tapaus on kiinnostanut niin kauan, että hän päätti tutkia katoamista vielä tarkemmin.
Syntyi podcast-sarja Viimeinen johtolanka, jonka ensimmäisen kauden kaikki kuusi jaksoa käsittelevät Raisa Räisäsen katoamista ja siitä tehtyä poliisitutkintaa. Sarja julkaistiin Ylen Areenassa tänään tiistaina.
Toimittaja Marko Niemi teki Viimeinen johtolanka -podcastin Raisa Räisäsen katoamisesta. Johanna Kannasmaa / Yle Kuvapalvelu
Uutta tietoa Niemen sarjassa on ainakin uuden silminnäkijän haastattelu. Hän ei ole ollut julkisuudessa aikaisemmin ja haluaa pysyä anonyymina.
Haastateltava kertoi Niemelle nähneensä hyvin tuntemansa naisen kävelemässä katoamisiltana Koskipuiston suunnasta kohti hotelli Tammeria ja Armonkalliota nuoren, pitkäjalkaisen, kevyesti pukeutuneen naisen kanssa.
Tällaiset vaatteet Raisa Räisäsellä oli katoamisiltana. Poliisi
Tuntomerkit sopivat hyvin Raisa Räisäseen, vaikka sillä hetkellä silminnäkijä ei tietenkään tuntenut nuorta naista.
– Vanhempi nainen piti kiinni nuoresta naisesta tiukasti ja jutteli hänelle silminnäkijän mukaan vihaisen oloisesti, Niemi kertoo.
Silminnäkijän tunnistama nainen syyllistyi myöhemmin henkirikokseen
Silminnäkijä kertoi myös tuntemansa naisen nimen. Silminnäkijän tunnistama nainen on syyllistynyt myöhemmin henkirikokseen.
Silminnäkijä kertoi havainnostaan poliisille Niemen mukaan vasta pari vuotta sitten. Niemi ei kerro nimeä sarjassa, koska hänestä on vain yksi sinänsä luotettava havainto.
Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Paavo Tuominen vahvistaa Ylelle, että asia on ollut tiedossa. Hän ei kommentoi asiaa tarkemmin.
Kolmas tutkintalinja
Niemen kertoma johtolanka liittyy poliisin kolmanteen tutkintalinjaan, joka liittyy Tampereen Armonkallioon lähellä keskustaa.
Räisäsen katoamisyönä vuonna 1999 tuli Formula 1 -kisat. Niitä katseltiin myös Tampereen keskustan lähellä Armonkalliossa. Kaksikin eri ihmistä kuuli kovia kiljaisuja ulkoa kello kahden ja kolmen välillä yöllä.
Toisen havainnon mukaan kiljaisu kuului läheiseltä Lapintieltä, toisen havainnon mukaan Haarakatu 10:n autohallista.
Yle kertoi vuosi sitten, että Räisäsen näköinen nainen oli myös nähty lähistöllä Lapintiellä kävelemässä itseään lyhyemmän, 30–50-vuotiaan naisen kanssa. Tämä nainen oli nähty aiemmin kapakoissa, mutta häntä ei ole tavoitettu etsinnöissä.
Myös isä antoi haastattelun
Niemen Viimeinen johtolanka -podcastin kahdessa ensimmäisessä jaksossa kerrataan, mitä tiedetään tapahtuneen katoamisiltana. Raisa Räisäsen isän tuoreilla haastatteluilla käydään läpi, millainen teini Raisa oli.
Marko Niemi haastatteli myös Räisäsen kaveria, joka kertoi asioita, jotka täydentävät kuvaa. Myös tätä tuttavaa poliisi on puhuttanut, koska luuli tämän olleen viimeinen, jolle Räisänen oli soittanut.
– Todellisuudessa Raisa oli soittanut tälle tuttavalle edellisenä iltana eli perjantaina. Hän oli silloin tavoitellut tämän tuttavan kautta toista nuorta miestä, josta oli kovasti kiinnostunut, Niemi kertoo.
Raisa Räisäsen jälkien etsiminen jatkuu myös Hervantajärvellä, josta Räisäsen katoamiseen on myös saatu myös mahdollisia havaintoja.
Hallituksen sote-ryhmän ministerit kertoivat tiedotustilaisuudessa iltapäivällä, miten hallituksen sote-mallia on muutettu päättyneen lausuntokierroksen jälkeen.
Vaikeimpia kysymyksiä ovat olleet etenkin rahoitus ja yksityisten palvelujen asema.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kuvaili lausuntopalautteen perusteella tehtyjä muutoksia mittaviksi.
Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joiden lisäksi järjestäjänä Helsingin kaupunki. Sote-maakuntia nimitetään siirtymäajalla hyvinvointialueiksi.
Kiistelty Itä-Savo kuuluu Etelä-Savon hyvinvointialueeseen.
Rahoitukseen tehtiin useita muutoksia. Uutena kriteerinä valtionosuuksien jakamisessa kunnille otetaan huomioon väestönkasvu.
Yle näytti sote-ministerityöryhmän tiedotustilaisuuden suorana Yle Areenassa. Voit katsoa tallenteen tilaisuudesta klikkaamalla artikkelin pääkuvaa.
Suurimmat muutokset koskevat uudistuksen rahoitusmallia, josta eri tahot antoivat paljon kriittistä palautetta lausuntokierroksen aikana.
Kunnille tulevaa iskua on pehmennetty pienentämällä suurinta mahdollista menetystä, minkä verran yksittäinen kunta voi hävitä rahanjaossa. Lisäksi uutena kriteerinä valtionosuuksien jakamisessa kunnille on otettu huomioon väestönkasvu, millä pyritään vastaamaan suurten kaupunkien huoleen rahoituksen pienenemisestä.
Lausuntopalautteen perusteella sote-maakuntien nimi on vaihtunut hyvinvointialueiksi, jotta niitä ei sekotettaisi hallinnollisiin maakuntiin. Kyseessä on siirtymä-ajan ratkaisu. Hyvinvointialueita on tarkoitus kutsua maakunniksi sen jälkeen, kun niiden kontolle siirretään tulevaisuudessa muita tehtäviä soten lisäksi.
Lisäksi pykälä ulkoistamissopimusten mitätöinnistä lieveni lausuntokierroksen jälkeen. Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistaminen mitätöityisi, mutta tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan muut ulkoistamiset eivät ole päätymässä "suoraan roskakoriin".
Vaikeaksi yksityiskohdaksi noussut Itä-Savon asema on ratkaistu neuvotteluissa niin, että Savonlinna ja ympäryskunnat saavat säilyttää sairaalansa ja seutu kuuluu Etelä-Savon hyvinvointialueeseen.
Uudistuksen keskeisiä päämääriä on helpottaa niin lääkäriin kuin sosiaalipalveluihin pääsyä sekä tasata terveyseroja.
Useat hallitukset ovat yrittäneet jo 15 vuoden ajan toteuttaa sote-uudistuksen, mutta yritys kaatui viimeksi Juha Sipilän (kesk.) kaudella ja johti hallituksen eroon. Uudistuksen läpivieminen on näytön paikka Sanna Marinin (sd.) hallitukselle.
Esitys lähtee seuraavaksi lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi. Hallituksen tavoitteena on, että esitys annettaisiin eduskunnalle joulukuussa.
Seurasimme tiedotustilaisuutta tässä artikkelissa hetki hetkeltä. Tiedotustilaisuuden jälkeen päättyneen seurannan näet alta.
Sovun syntymisestä sote-ministerityöryhmässä kerrottiin jo perjantaina, mutta sovun sisällöstä ei ole tiedotettu aiemmin virallisesti julkisuuteen. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat alkuviikolla arvioineet esitystä.
Tiistain tiedotustilaisuudessa olivat läsnä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.), ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.), opetusministeri Li Andersson (vas.) ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.).
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan kello 23 saakka.
Vilja Jääskeläinen oli koiriensa Sallin ja Alvarin kanssa koirapuistossa, kun hän sai puhelun työnantajaltaan.
Työsopimustasi ei jatketa.
Tieto järkytti. Elämä pysähtyi hetkeksi.
Työpaikalla oli kiertänyt tieto, että kesätyöntekijöiden jatkosta tiedotettaisiin niinä päivinä. Jääskeläinen oli ollut hyvin varma siitä, että hänelle tarjotaan uutta sopimusta.
Hän oli aloittanut toukokuussa 2017 kesätyöntekijänä lentoyhtiö Norralla matkustamohenkilökunnan jäsenenä. Jääskeläisellä oli alalta kahden vuoden kokemus muista lentoyhtiöistä. Norra etsi koko ajan kuumeisesti uusia työntekijöitä.
Kesän aikana Jääskeläinen oli saanut uusilta esihenkilöiltään hyvää palautetta. Ei ollut mitään syytä, miksei hänen sopimustaan olisi jatkettu. Mieli oli levollinen.
Jatkoa sopimukselle ei kuitenkaan tippunut. Jääskeläinen kelasi mielessään, mitä oli tehnyt väärin. Mitään kunnollista syytä hän ei kuitenkaan löytänyt. Hän epäili saaneensa "potkut" yhden kirjoittamansa viestin perusteella.
Jääskeläinen ryhtyi viemään asiaa eteenpäin.
Yhä harvempi työriita etenee oikeuteen
Vilja Jääskeläinen kuuluu siihen harvenevaan joukkoon, joka jaksoi taistella työssään kohtaamasta epäoikeudenmukaisuudesta tuomioistuimeen asti.
Jääskeläisen isä on juristi ja kuullessaan tyttärensä kohtelusta isä kertoi, että tapauksessa saattavat täyttyä työsyrjinnän tunnusmerkit.
– Ymmärsin, että tämä ei ole vain kohdalle sattunut “paska juttu”, joka pitää kestää. Oli ihan selvää, että vien tämän loppuun asti, Jääskeläinen muistelee kolmen vuoden takaisia tapahtumia.
Vilja Jääskeläinen asuu Helsingissä yhdessä puolisonsa kanssa.Nella Nuora / Yle
Vuosittain lukuisat suomalaiset kokevat tulleensa työelämässä väärin kohdelluiksi. Yhä harvempi työriitatilanne etenee kuitenkaan oikeuteen asti.
Työtuomioistuimeen asti edenneitä tapauksia oli viime vuonna vähemmän kuin koskaan – ensimmäistä kertaa alle sata tapausta. Myös käräjäoikeuksiin saakka edenneiden työriita-asioiden määrät ovat laskeneet vuosi vuodelta.
Vuoden 2020 luvuissa ovat mukana syyskuun puoliväliin mennessä käräjäoikeuksiin vireille saapuneet työriita-asiat.Joonas Haverinen / Yle
Ovatko riitatilanteet työpaikoilla sitten vähentyneet? Palvelualojen ammattiliiton (PAM) lakimies Suvi Vilches ja Asianajajaliiton työoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Maria Penttilä eivät tähän usko.
Penttilä on laskusuunnasta yllättynyt. Hänen ja hänen kollegoidensa työpöydille työriitoja tulee tasaiseen tahtiin. PAM on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. PAM hoitaa jäsentensä riita-asioita yhtä paljon kuin ennenkin – noin tuhat tapausta vuodessa.
Vilches ja Penttilä arvioivat, että lasku voi liittyä mainehaittoihin. Sekä työntekijät että työnantajat pelkäävät tuomioistuinta. Vasta silloin riidasta tulee julkista. Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat suomalaisessa oikeusjärjestelmässä lähtökohtaisesti julkisia – oli kyse sitten suullisesta tai kirjallisesta käsittelystä.
Koen, että sillä oli merkitystä, etten antanut kohdella itseäni miten sattuu. Vilja Jääskeläinen
Lisäksi taustalla saattaa Penttilän mukaan olla se, että harva työntekijä on valmis ottamaan taloudellista ja henkistä riskiä. Tuomioistuimeen etenevät riitaprosessit ovat pitkiä ja kuormittavia. Perusperiaate on, että häviäjä maksaa molempien osapuolten kustannukset.
Siksi osapuolet päätyvät yleensä sopuun ennen kuin riita ehtii edetä oikeuteen.
Vilja Jääskeläisen tapauksessa näin ei käynyt. Hän ehti viedä oman työriitansa käräjäoikeuteen saakka, ennen kuin entinen työnantaja suostui sopimaan riidan.
Yhteydenotto johtoon ja aviin ei tuottanut tulosta
Jääskeläinen puhuu kolmen vuoden takaisista tapahtumista kotisohvallaan. Koirapuistossa kohtalon hetkellä mukana olleet Salli ja Alvar ovat tukena kainalossa. Jääskeläisen käsi rapsuttaa Sallin lyhyttä karvaa koko haastattelun ajan. Kohta koira jo nukkuu.
Jääskeläinen vastaa kaikkiin kysymyksiin avoimesti. Hän napittaa suoraan silmiin, ei välttele katsetta. Välillä sanojen virta keskeytyy koko asunnon täyttävään upeaan nauruun.
Nyt tapahtumille voi jo nauraa. Niin ei aina ole ollut. Työn päättyminen veti maton jalkojen alta.
Alvar-koira oli mukana koirapuistossa, kun Jääskeläinen kuuli ettei hänen määräaikaisuutensa tule jatkumaan. – Itkin ja olin järkyttynyt, että miten tämä voi mennä näin, Jääskeläinen sanoo.Nella Nuora / Yle
Lentoyhtiöltä tulleen puhelinsoiton jälkeen Jääskeläinen oli isänsä avustuksella yhteydessä Norran toimitusjohtajaan. Kun yhteydenotto ei tuottanut tulosta, Jääskeläinen ja tämän isä kirjelmöivät aluehallintovirastoon (avi).
Avi kuuli osapuolia ja totesi, että työnantaja oli asettanut Jääskeläisen epäsuotuisaan asemaan sekä mielipiteen että terveyden perusteella. Ratkaisu tarkoitti sitä, että avin mielestä Norra oli toiminut väärin.
Avin ratkaisu oli kääntynyt Jääskeläisen puolelle. Ratkaisu ei kuitenkaan ollut työnantajaa velvoittava, vaan pelkkä suositus. Avin näkemys toi kuitenkin itseluottamusta taistella asian puolesta loppuun asti. Jääskeläinen oli yhteydessä työsyrjintäasioihin erikoistuneeseen asianajajaan.
– Me lähdettiin käräjille hyvin varmoina.
Jääskeläinen uskoo, että Norra koki hänet vaikeaksi työntekijäksi ja halusi hänestä siksi eroon.
– Väkisinkin siitä tuli sellainen olo. Ei ollut mitään muuta syytä. Miksi sopimustani ei jatkettu tilanteessa, jossa yritys tarvitsee kipeästi työntekijöitä?
Norra perusteli ratkaisuaan terveyssyillä
Ennen Vilja Jääskeläisen työsuhteen katkeamista Norran sisällä oli virinnyt kiivas keskustelu. Sen yhteydessä Jääskeläinen kirjoitti viestin, joka saattoi koitua hänen kohtalokseen.
Ammattiliitto Pro ja lentoyhtiö olivat riidelleet siitä, kuuluuko lentokoneiden siivoaminen Helsinki-Vantaalla matkustamohenkilökunnan tehtäviin vai ei. Kesällä 2017 työtuomioistuin antoi asiasta ratkaisunsa. Lentoyhtiö voitti.
Asiasta tiedotettiin yhtiön sisäiselle foorumille. Jääskeläisen lisäksi moni muukin työntekijä kirjoitti, että työnantajan viestissä vähäteltiin työntekijöitä ja ammattiliittoa.
Jääskeläinen osallistui tiedotteen perässä käytyyn sisäiseen keskusteluun yhdellä viestillä:
– Minunkin mielestäni tämä on aika erikoiseen sävyyn kirjoitettu viesti. Ammattiliitto on ajanut työntekijöiden asiaa ja vaikka oikeus ratkaisi riidan tällä kertaa työnantajan hyväksi, ei omia työntekijöitä tai heidän huoltaan työoloista kannata viestinnässä vähätellä. Taisi tapahtua pieni virhearvio tätä tiedotetta kirjoitettaessa. Asiallisuus ja neutraalius vie yleensä pitkälle, Jääskeläinen kirjoitti.
Nykyään Vilja Jääskeläistä innostaa sisustaminen. Hän pohtii oman sisustukseen liittyvän yrityksen perustamista.Nella Nuora / Yle
Työnantaja eli Norra oli perustellut aluehallintovirastolle Jääskeläisen työsuhteen katkaisemista sillä, ettei tämä terveydentilansa puolesta soveltunut ilmailualalle.
Jääskeläisellä oli yhtiön palvelukseen tullessaan ilmailulääkärin myöntämä terveydentilatodistus. Sen mukaan hän oli kelpoinen toimimaan matkustamohenkilökunnan jäsenenä. Kun Jääskeläinen aloitti Norralla, yhtiö teetti hänelle toisen terveystarkastuksen. Se on normaali käytäntö ilmailualalla.
Norran teettämään terveystarkastukseen lääkäri teki merkinnän, jonka mukaan hänelle pitäisi tehdä uusintatarkastus ennen vakinaistamista. Merkintä johtui Jääskeläisellä todetusta veren alhaisesta hemoglobiiniarvosta. Asia korjaantui, kun Jääskeläinen alkoi syödä rautatabletteja.
Päädyimme arvioimaan, ettei Jääskeläiselle tarjota toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta. Norra vastineessaan aluehallintovirastolle
Lentoyhtiön oman vastineen mukaan suurin syy työsuhteen katkaisemiselle oli Jääskeläisen työhöntulotarkastuksessa saama rajoitettu “kelpoisuusmerkintä”. Norran mukaan yhtiön vuosikymmenen kokemus on osoittanut, että pitkäkestoinen epäsäännöllinen kolmivuorotyö yhdistettynä yötyöhön aiheuttaa “vakavia terveysongelmia ja työkyvyn alentumista niille alttiissa henkilöissä”.
– Näillä kriteereillä päädyimme arvioimaan, ettei Jääskeläiselle tarjota toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta, Norra perusteli.
Aluehallintovirasto katsoi kuitenkin, että Norran olisi pitänyt teettää Jääskeläiselle uusi terveystarkastus ennen työsopimuksen päättämistä terveydellisiin syihin vedoten.
Jääskeläinen taas on sitä mieltä, että hänen terveydentilallaan ei ollut alun perin merkitystä työsuhteen uusimatta jättämiselle. Jääskeläinen uskoo, että syy syrjimiseen oli mielipiteen ilmaiseminen. Yhdenvertaisuuslain mukaan se on laitonta.
Norran mukaan kriittinen keskustelu on sallittua
Norran toimitusjohtaja Janne Tarvainen ei ollut Jääskeläisen työriidan aikaan yhtiön palveluksessa. Hän vakuuttaa, että myös työnantajaa saa Norrassa arvostella.
– Rakentava kritiikki sekä avoin ja asiallinen keskustelu ovat itse asiassa toivottavaa, Tarvainen sanoo.
Nykyisen toimitusjohtajan mukaan on erittäin valitettavaa, että määräaikaisen työsuhteen päättyminen on johtanut varsin poikkeukselliseen riitatilanteeseen, joka on onneksi aikanaan sovittu.
Yhtiön johdossa ei ole enää henkilöitä, jotka tuntisivat Jääskeläisen tapauksen.
Norralla on Tarvaisen mukaan nollatoleranssi syrjintää, häirintää ja epäasiallista kohtelua kohtaan. Tarvainen kertoo myös, että työhyvinvointi, työilmapiiri ja esimiestyö ovat työtyytyväisyyskyselyjen mukaan merkittävästi parantuneet viimeisten neljän vuoden aikana.
Epäoikeudenmukaisuudet saattavat jäädä pimentoon
Harva etenkin uransa alussa oleva haluaa profiloitua vaikeaksi työntekijäksi. Vilja Jääskeläinen oli riitansa aikaan vasta 24-vuotias. Hän oli Ylen läpikäymien tuomioistuinten työtä koskevien rikos- ja riita-asioiden nuorimmasta päästä.
Nuorten järjestäytymisaste ammattiliittoihin on muita ikäryhmiä pienempi. Tämä tarkoittaa sitä, että harva nuori saa oikeudellista apua liiton kautta. Voi olla, että nuoret eivät siten osaa tai halua hakeutua riitoihin työnantajansa kanssa.
Ei mene päivääkään, etten miettisi sitä aikaa. Se oli elämäntapa, ei vain työ. Vilja Jääskeläinen
Tänä vuonna poikkeuksellisen moni nuori ja jo pitkään työelämässä ollut on joutunut pelkäämään työpaikkansa puolesta. Koronaviruksen takia lomautettuina tai työttömänä oli syyskuun lopussa 66 000 ihmistä.
PAMin lakimies Suvi Vilches uskoo, että tämä vaikuttaa hidastavasti siihen, miten työntekijät uskaltavat tuoda epäoikeudenmukaisuuksia päivänvaloon.
Korona-aikana yrityksille annettiin myös helpotuksia työntekijöiden irtisanomiseen ja lomauttamiseen liittyen. Osassa yrityksiä korona-ajan varjolla on saatettu tehdä ratkaisuja, jotka rikkovat työntekijöiden oikeuksia.
Punnittua oikeuskäytäntöä ei ole, ennen kuin tapaukset etenevät tuomioistuimiin asti. Siinä voi kestää useita kuukausia, jopa vuosia.
Ura lentoalalla päättyi työriitaan
Jääskeläisen kohdalla työriita kesti reilun vuoden. Lopulta osapuolet pääsivät ratkaisuun sovittelussa.
Jääskeläinen ei voi puhua sopimuksen sisällöstä, mutta kertoo olevansa tyytyväinen ratkaisuun. Silti riidan selvittämiseen käytetty aika tuntuu jälkikäteen raskaalta.
Tuli ahdistuneisuutta. Itsetunto oli täysin nollassa. Sosiaaliset tilanteet alkoivat pelottaa.
– En olisi ollut heti niin kunnossa, että olisin voinut kuvitella hakevani uutta työtä.
Vilja Jääskeläinen ei usko, että hän palaa lentoalalle. Nella Nuora / Yle
Lentoemäntänä toimiminen oli ollut Jääskeläisen nuoruuden haaveammatti.
– Ei mene päivääkään, etten miettisi sitä aikaa. Se oli elämäntapa, ei vain työ, Jääskeläinen sanoo.
Työriidan jälkeen hän ei ole työskennellyt lentoalalla. Jääskeläinen halusi säännöllisemmän päivätyön, jotta voi olla enemmän kotona.
Löytyi uusi intohimo. Sisustaminen ja kodin remontoiminen ovat täyttäneet lähes kaiken vapaa-ajan. Töitä Jääskeläinen on tehnyt myyjän ammatissa.
Kolmen vuoden takainen työriita on jo mennyttä elämää. Vaikea aika on kääntynyt voimavaraksi.
– Koen, että sillä oli merkitystä, etten antanut kohdella itseäni miten sattuu, Jääskeläinen sanoo.
Onko sinua kohdeltu työelämässä väärin? Jos sinä uskallat puhua, muutkin uskaltavat – osallistu keskusteluun työelämästä tämän jutun perässä keskiviikkoon 14.10. klo 23 saakka tai somessa #tilipäivä.
Juttua täsmennetty 13.10. kello 12.24. Jutussa luki aiemmin, että PAMiin otettaisiin yhteyttä työriita-asioissa tuhat kertaa vuodessa. PAM hoitaa jäsentensä puolesta noin tuhat työriitaa vuodessa. Yhteydenottoja tulee enemmän.
Luit juuri jutun, joka on osa työelämän tabuja ja tunteita käsittelevää kokonaisuutta. Haluat ehkä jatkaa samojen teemojen parissa?
Suomessa elää noin 2 100 ilvestä. Laji on rauhoitettu, mutta sitä voidaan metsästää poikkeusluvalla. Nyt ehdotettu poikkeuslupamäärä verottaisi poronhoitoalueen eteläpuolista ilveskantaa noin 15 prosenttia.
– Ilvesten määrä on jo pienentynyt kuuden viime vuoden aikana. Poikkeuslupia tulee myöntää vain sellainen määrä, joka mahdollistaa kannan kasvun, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen perustelee tiedotteessa.
Maa- ja metsätalousministeriö on perustellut poikkeuslupakiintiöitä muun muassa sillä, että ihmisten sietokykyä ilvestä kohtaan olisi tarpeen lisätä ja ylläpitää. Kun kantaa verotetaan, ilvestä siedetään paremmin.
Tolvasen mukaan huomattavasti nykyistä suuremmankaan ilveskannan siedossa ei mielipidemittausten mukaan ole ongelmia.
WWF:n vuonna 2018 teettämän kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että ilveksiä ei ole liikaa eikä heidän sietokykynsä ilvestä kohtaan ole ylittynyt. Alle viisi prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän sietokykynsä ilvestä kohtaan on ylittynyt.
Ministeriö haluaa pitää kannan vakaana
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolta torjuu syytökset siitä, että kantaa pienennettäisiin nyt liikaa.
– Luonnonvarakeskuksen verotusskenaarion mukaan tuolla määrällä kannan pitäisi pysyä suurin piirtein samanlaisena kuin nyt. Lupamäärä on toki suurempi kuin vuosi sitten, mutta niin on ilveskantakin, Niemi sanoo.
Hän muistuttaa, että saalismäärät vaihtelevat vuosittain kannan koon mukaan.
– Meillä ei ole tarkoitus hävittää tai leikata kantaa vaan pitää se vakaana. Ilveksiä siedetään niin hyvin osittain siksi, että sen kanta on pidetty vakaana, Niemi toteaa.
Ilves ei aiheuta poronhoitoalueen ulkopuolella juurikaan vahinkoja yksittäisiä lampaita lukuun ottamatta.
– Mutta ilves huippupetona verottaa muuta lajistoa, Niemi perustelee.
Ilveskanta oli 20 vuotta sitten vain 800 yksilön kokoinen. Sieltä lähtien kannan on annettu hallitusti kasvaa.
– Tässä ei ole mitään dramatiikkaa, Niemi päättää.
TRONDHEIM/OSLO Viisi tuhatta hopeakettua saa pian ruokaa Bjørnar Bergin tilalla Trondheimin liepeillä Keski-Norjassa. Tarjolla on lähiseudun kalakasvattamoiden ja teurastamoiden sivutuotteita.
Bergillä kestää kolme tuntia ruokkia ketut. Kierrettävänä on 2,2 kilometriä kettutaloja.
Vuonna 2025 Bergin tilan toiminta loppuu, kun Norjassa astuu voimaan turkistarhauskielto.
– Tuntuu kamalan pahalta ja raskaalta. En usko, että olen täysin sisäistänyt, että tämä on kohta ohi, hän sanoo.
Bjørnar Berg kulki lapsena isoisänsä turkistarhalla. Oman tilan hän perusti lähes 35 vuotta sitten.
Silloin Norjassa oli toistatuhatta turkistarhaa. Nyt niitä on jäljellä enää noin 160.
Minkkejä kasvatetaan Rogalandissa, Etelä-Trøndelagissa kettuja.
Berg tuottaa kettuja, joita myydään maailmalle suomalaisen Saga Fursin kautta.
Bjørnar Berg ruokkii hopeakettujaan. 5000 ketun ruokinnassa vierähtää kolme tuntia. Thomas Thomassen / Yle
Norjalaisille turkistarhaajille päätös tarhauksen kieltämisestä lähes kaksi vuotta sitten tuli shokkina.
– Meitä huijattiin pahemman kerran, sanoo Berg.
Maassa oli vain vuotta aiemmin tehty päätös päinvastaisesta.
Hallitus asetti asiantuntijaryhmän tutkimaan turkistarhausta vuonna 2013. Ryhmään kuului muun muassa yliopistojen tutkijoita tuotantoeläinten laitoksilta ja eläinlääkäri.
Maan parlamentti, suurkäräjät, päätti vuonna 2017 asiantuntijaryhmän työn perusteella, että turkistarhausta voidaan jatkaa Norjassa. Lakiin tehtiin eläinten hyvinvointia koskevia tiukennuksia.
Turkistarhaajat uskalsivat alkaa tehdä investointeja.
Bjørnar Berg perusti kettutarhansa vuonna 1986. Hän on laajentanut tilaa vuosien varrella. Thomas Thomassen / Yle
Tammikuussa 2018 muodostettiin uusi hallitus. Pieni liberaalipuolue Venstre asetti hallitukseen menemisen ehdoksi turkistarhauksen kieltämisen. Muut oikeistohallituksen puolueet suostuivat vaatimukseen.
– Jos turkistarhaus olisi päätetty kieltää asiantuntijaryhmän työn perusteella, olisin ymmärtänyt. Mutta elinkeinostamme ja elämästämme tehtiin poliittinen pelinappula, sitä en pysty hyväksymään, Berg sanoo.
Bjørnar Berg ei tiedä vielä, mitä hän ryhtyy tekemään. Hän ei ole pystynyt tekemään tulevaisuuden suunnitelma, koska päätös korvauksista on viivästynyt.
Bergin perheessä oli puhuttu, että vanhin poika Robin ottaisi tilan ohjat haltuunsa muutaman vuoden kuluttua.
– Nyt sitä keskustelua ei tarvitse enää käydä, sanoo Robin Berg.
Hän työskentelee Trondheimissa it-alalla.
Bergin hopeakettuja myydään Saga Fursin huutokaupassa Suomessa. Thomas Thomassen / Yle
Norjassa on väännetty kättä korvaustasosta siitä lähtien, kun tieto kieltämisestä tuli.
Periaatteessa hallitus voi päättää korvausjärjestelmästä asetuksella, joka ei tarvitse suurkäräjien hyväksyntää. Mutta edustajat vaativat turkistarhauksen kieltämisen yhteydessä, että heitä kuullaan järjestelmää luotaessa.
Hallituksen esimmäinen korvausesitys oli kokonaissummaltaan 33 miljoonaa euroa. Sitä pidettiin täysin riittämättömänä.
Tämän vuoden helmikuussa syntyi sopu täyden korvauksen maksamisesta. Korvaus lasketaan kullekin tilalle yksilöllisesti eikä kirjanpitoarvon perusteella, kuten alun perin esitettiin.
Hinnaksi arvioidaan 130–180 miljoonaa euroa.
Näinä päivinä odotetaan tarkempia tietoja siitä, mitä korvaus käytännössä tarkoittaa.
– Siihen pitää sisältyä korvaus kaikista rakennuksista, eläimistä, tulevaisuuden menetetyistä tuloista. Vähintä mitä he voivat tehdä on, että he korvaavat minulle menetykseni, sanoo Bjørnar Berg.
Yksi iso kysymys on, tuleeko tarhaajien maksaa veroa korvauksesta. Bergin mielestä se olisi järjetöntä.
Turkistarhaajat eivät Norjassa tiedä, mitä täysimääräiseen korvaukseen lasketaan. Tietoja luvattiin ennen kesää, mutta päätös on pitkittynyt. Thomas Thomassen / Yle
Oppositiopuolue keskustaan kuuluvaGeir Pollestadt johtaa suurkäräjien elinkeinovaliokuntaa, jolle kuuluu tarhaajien korvausjärjestely. Valiokunta odottaa konkreettista korvausesitystä maatalousministeriöstä.
Pollestadt on varma, että korvaustaso tulee olemaan korkea ja kattava, koska asia on paisunut niin suureksi.
– Hallitus kuvitteli, että kohu on ohi parissa viikossa, koska turkistarhaajaperheitä on niin vähän. Asiasta on tullut kuitenkin valtavan suuri ja nyt tässä on kysymys jo oikeudenmukaisuudesta, hän sanoo.
Keskustapuolueen Geir Pollestadt sanoo, että kysymyksestä on tullut Norjassa niin iso, että täydestä korvaustasosta ei voida enää peruuttaa. Thomas Thomassen / Yle
Turkistarhaajien ja maataloustuottajien keskusliiton rinnalla täysimääräisiä korvauksia on ajanut myös maan elinkeinoelämän kattojärjestö.
– Jos laillinen elinkeino kielletään, sen alasajaminen maksaa. Tämä on viesti, joka halutaan lähettää päättäjille.
Pollestadtin mielestä epäjohdonmukaista on se, että samalla ei kielletty turkistuotteiden myyntiä.
Norjalaiset voivat ostaa turkiksia, joita on tuotettu vaikkapa Kiinassa.
Monissa maissa käydään keskustelua tai tehdään päätöksiä turkistarhauksen kieltämisestä. Puolan parlamentin alahuone kielsi turkistarhauksen syyskuussa.
Keskustelu on yltynyt myös Tanskassa, joka on Euroopan tasolla suurin minkintuottaja.
Suomessa SDP päätti elokuussa puoluekokouksessaan kannattaa turkistarhauksen kieltämistä niin, että tuottajien toimeentuloturva huomioidaan.
- Jos pohditte turkistarhauksen kieltämistä, puhukaa elinkeinoelämän kanssa ja etsikää tutkittua tietoa, sanoo Trondheimin seudun maataloustuottajien puheenjohtaja Kari Åker.Thomas Thomassen / Yle
Kari Åker on puheenjohtajana maataloustuottajien keskusliitossa Trondheimin piirissä.
Hän kehottaa turkistarhauksen kieltämistä pohtivia maita käyttämään kunnolla aikaa ennen päätöstä.
– Tutkikaa ja hankkikaa tietoa siitä, millaisissa oloissa eläimet ovat ja miten turkistarhaus toimii.
Olkaa avoimia ja keskustelkaa yhdessä elinkeinonharjoittajien kanssa, hän neuvoo.
Hänestä lopettamispäätöksen pitäisi perustua tutkittuun tietoon eikä missään nimessä poliittiseen peliin, kuten Norjassa kävi.
Kansanedustaja Pollestadt neuvoo myös valmistautumaan kieltämiseen jo etukäteen.
– Kun päätös kieltämisestä tulee, on samana päivän oltava valmiina suunnitelma siihen, miten kieltäminen korvataan tarhaajille.
Hänen mielestään näin myös lievennetään kritiikkiä ja suurta huolta turkistarhaajaperheissä.
– Täytyy selvittää onko se mahdollista jo nykyisen lain puitteissa eli alkavalla valvontajaksolla vai pitäisikö lakia muuttaa, että pystytään jatkossa näin toimimaan, Beurling-Pomoell sanoo.
Samuli Huttunen / Yle
Mutta helppoa se ei tule olemaan, sillä vastaavia toiveita on esitetty paljon vuosien mittaan.
Sähkönsiirtohinnat ja niiden kohtuuttomuus ovat olleet nimittäin myös Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tulleiden valitusten kestoaihe. Ylen selvityskin sai jo tuoreeltaan pari kuluttajaa soittamaan siirtomaksujensa perään.
– Siirtohinnoittelu on potuttanut kuluttajia jo vuosikaudet. Vaikka yrittäisi sähkön kulutustaan kuinka pienentää, niin perusmaksuissa se ei näy ja se on monilla valituksen aihe, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Jukka Kaakkola.
Siirtohinnat ovat kuluttajien valitusten kestoaihe, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Juha Kaakkola.Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Valitustulva alkoi juuri Energiaviraston valvontamallin muutoksesta, joka näkyi kuluttajien kukkarossa heti vuoden 2016 alussa.
Tammikuun aikana kymmenkunta verkkoyhtiötä eri puolilta maata ilmoitti siirtohintojen nostamisesta.
Kovin kohu nousi Caruna-konsernin korotuksista. Yhtiö julkaisi tammikuun 18. päivä tiedotteen(siirryt toiseen palveluun), jossa se kertoi aikeistaan nostaa siirtohintoja Caruna Oy:n alueella keskimäärin 27 prosenttia.
Caruna joutui myöhemmin pienentämään kertakorotusta kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta.
"Kyllä se hankalaa on"
Voisiko perityistä siirtomaksuista saada myös tässä tapauksessa palautusta tai alennusta seuraaviin maksuihin. Ylen selvitys kattoi 13 yhtiöitä, mutta kaikkiaan niitä on Suomessa liki 80.
Energiateollisuuden sivuston mukaan Suomen suurimmat jakeluverkkoyhtiöt ovat Caruna, Elenia ja Helen Sähköverkot. Yhteensä Suomen viisitoista suurinta sähköverkkoyhtiötä kattavat yli 70 prosenttia jakeluverkoista, sähkön käyttäjistä ja yhtiöiden liikevaihdosta.
– Kyllä se aika hankalaa on. Tämä valvonta perustuu Energiaviraston valvontamalliin ja siinä on neljän vuoden jakso, jonka hinnoittelun Energiavirasto määrittelee yhtiöille ja jos sitä on noudatettu, niinkuin varmaan yhtiöiden osalta on, niin ei siinä nähdäkseni ole sähkökäyttäjillä mahdollisuutta saada takautuvasti näitä rahoja takaisin, sanoo Kaakkola.
Verkkoyhtiö Carunan tapauksessa oli kyse suuresta kertakorotuksesta, jonka valvontamallin muutos mahdollisti.
– Kuluttaja-asiamies pystyi puuttumaan siihen, koska kuuttajasuojalain mukaan pitkäkestoisessa sopimusuhteessa ei saa tehdä olennaisia muutoksia sopimuksen sisältöön. Tällä pykälällä pystyttiin puuttumaan Carunan menettelyyn, Kaakkola sanoo.
Nyt ei ole kyse samasta asiasta.
– Ei käytännössä, koska ei ole kysymys yksittäisestä kertakorotuksesta vaan yleisestä siirtohintojen kohtuuttomuudesta, jotka ovat tämän valvontamallin myötä nousseet, Kaakkola sanoo.
Edes ryhmäkanteella ei olisi Kaakkolan mukaan mahdollisuuksia, vaikka Ylen selvityksen mukaan pelkästään selvityksessä olleet 13 yhtiötä keräsivät asiakkailta uutta liikevaihtoa yhteensä 850 miljoonan euron edestä vuosina 2015–2018.
– Ryhmäkanne soveltuu tilanteeseen, jossa elinkeinoharjoittaja on rikkonut lainsäädäntöä ja monilla kuluttajilla on saatavia tältä elinkeinoharjoittaalta. Aika vaikea nähdä, että tämä soveltuisi tähän jos elinkeinoharjoittajat ovat noudattaneet viranomaisohjetta, Kaakkola tyrmää.
Valtio tai suuryhtiö olisivat kovia vastuksia
Voisiko kohtuuttomaksi koettuja siirtomaksuja periä sitten takaisin valtiolta? Valvontamalli on Energiaviraston laatima.
Oikeustaistelu valtion tai suuryhtiön kanssa voi osoittautua kovaksi palaksi. Yksi harvoista menestyjistä on oikeustieteen kandidaatti ja lakimies Petteri Snell.
Valtio ja sähköyhtiöt olisivat vastus, sanoo autoverotuksesta valtion kanssa pitkään vääntänyt lakimies Petteri Snell.Mikko Koski / Yle
Hän on onnistunut selättämään valtion autoverotukseen liittyvissä sitkeissä kiistoissa.
Snell on seurannut sivusta, kuinka verkkoyhtiöt ovat keränneet kovia maksuja asiakkailtaan. Korvauksien saaminen voi kuitenkin hänen mukaansa olla kiven takana.
Snell muistuttaa heti aluksi, että ryhmäkanteen voi laittaa liikkeelle vain kuluttaja-asiamies.
Hän ei pidä mahdottomana, että kanne menestyisi kovassa julkisessa paineessa, mutta se olisi epätodennäköistä.
– Tietysti jos sitä kuluttaja-asiamies ajaa ja julkisuudessa asiasta paljon veivataan, niin voisin kuvitella että voisi hyvin menestyäkin. Itse suhtaudun siihen varsin skeptisesti johtuen siitä, että näillä yrityksillä on varsin luja asema.
Yhtiöiltä löytyisi myös helposti perusteet korotuksilleen.
– Sähköyhtiöille on asetettu toimimisvelvoite, jos tulee myrskyjä. Aina ne voivat väittää, että sillä perusteella hinnat nousevat, vaikka tiedämme ettei se aina näin ole.
Snellin mukaan korvausta voisi ehkä saada, jos virkamies tekisi tahallaan tai huolimattomuuttaan virheen.
– Hölmöjä päätöksiä voi tehdä. Jos sen tekee tahallaan ja tietää mitä seuraa, silloin voisi olla mahdollista saada korvausta.
Sähkön käyttäjä voi vaihtaa sulakkeet
Elinkeinoministeri Mika Lintilä lupasi jo maanantaina, että ylihinnoitteluun tullaan puuttumaan. Sähkömarkkinalakia ollaan uudistamassa ja muutosesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lähiviikkoina. Muutokset eivät välttämättä ole kuitenkaan kovin nopeita.
Onko siis mitään tehtävissä, jos sähkölaskun siirtohinta hirvittää?
– Kyllä sähkön käyttäjä on aika voimaton siirtomaksujen kanssa. Tietysti omalta sähköyhtiöltä voisi kysyä olisiko mahdollista pienentää sulakkeita, koska maksu perustuu yleensä sulakekokoon. Siinä saattaisi sulakkeet vaihtamalla päästä alempaan maksuun, Kaakkola vinkkaa.
Kuusamolainen 29-vuotias Marjo Kämäräinen metsästää ja poimii itse ison osan ruoastaan ja opettaa näitä samoja luontoarvoja esikouluikäiselle lapselleen Pinjalle. Tämä on heille täysin arkista, mutta ihan aina niin ei ole ollut.
Kämäräinen ja hänen tyttärensä ovat tuttuja Ylen Eränkävijät-ohjelman viidenneltä tuotantokaudelta. Ohjelmassa seurataan erilaisten eränkävijöiden elämää.
– Kaverit yllyttivät lähtemään mukaan. Olihan se toki pitkän pohdinnan tulos, erityisesti kun otin mukaan tyttöni Pinjan.
Äidin mukaan tytär lähti ohjelmaan mukaan innolla.
– Mietin, ymmärtääkö lapsi, mitä vaikutuksia sillä voi olla. Palaute on toistaiseksi ollut pääosin myönteistä, ja sitä on tullut paljon.
Kasvisruokavalio vaihtui riistaan
Vielä kuusi vuotta sitten Marjo Kämäräinen eli hieman erilaista arkea. Hän oli esimerkiksi kasvissyöjä, laiska sellainen, kuten hän itse ruokailutottumuksiaan kuvaa. Kämäräinen alkoi kaivata ryhtiä ruokavalioonsa.
– Aloin miettiä, mikä olisi minulle paras lihaperäinen proteiinin lähde, joka sopisi luontoarvoihini, Kämäräinen kertoo.
Ruokavalio vaihtui kasvispohjaisesta riistaan, sillä riista on vapaana kasvanutta ja hiilineutraalia lihaa.
– Lisäksi riistaeläimiä ei ole jalostettu eikä valjastettu ihmiskäyttöön, kuten tuotantoeläimille on käynyt, Kämäräinen perustelee siirtymistään riistaruoan pariin.
Riistaan hän tutustui liittymällä hirviporukkaan. Kämäräisen harrastus ei ole mitenkään harvinainen. Naisten määrä metsästäjinä lisääntyy vauhdilla, ja tänä vuonna jo lähes joka kolmas uusi metsästäjä on nainen.
– Metsästys tuli oikeastaan luonnollisena jatkeena luontoharrastuksiini.
Kun Kämäräinen osuu eläimeen aseellaan, hän ei koe mielipahaa. Kämäräisen mukaan riistaeläimet elävät hyvin lajityypillisen elämän, joka päättyy onnistuneeseen riistalaukaukseen.
– Se on mielestäni elämä, mihin kaikki voisivat olla tyytyväisiä; saa elää sellaisen elämän, mihin on luotu ja kaikki päättyy nopeasti ja kivuttomasti, Kämäräinen sanoo.
Lihansyönti on vaatinut opiskelua
Marjo Kämäräistä naurattaa, kun hän muistelee ensimmäisiä kokemuksia hirvenlihan parissa. Lihaa hän sai valtavan säkillisen eri muodoissaan.
– Minulla ei ollut mitään käryä ruhon osista. Oli se aikamoista opettelua.
Mutta pian Kämäräinen oppi valmistamaan lihaa.
– On aina juhlapäivä, kun lihaa on pöydässä.
Hirveä tai järvikalaa Kämäräinen syö keskimäärin kolmesti viikossa. Lihan tai kalan höysteeksi hän nostaa pakasteestaan usein itse kerättyjä marjoja ja sieniä. Ja mukulajuureksia löytyy talvivarastosta.
Marjo ja Pinja Kämäräinen liikkuvat luonnossa päivittäin. Ensio Karjalainen/Yle
Kaupasta Kämäräinen ostaa lihatuotteita vain lapselle ja koiralle.
– Itselleni en ole ostanut lihaa kaupasta moneen vuoteen, Kämäräinen toteaa.
Kämäräinen kertoo hankkivansa kaupasta myös maitotuotteita, nekin pääsääntöisesti Pinjalle.
– Muutoin ostan ihan perustuotteita, kuten leipää ja pastaa. Pyrin ostamaan kotimaista ja satokauden tuotteita, Kämäräinen kertoo.
Poikkeuksellisen vahva luontosuhde
Kuusamon Ala-Kitkan läheiseltä suolta löytyy harvakseltaan karpaloita. Marjo Kämäräisen esikouluikäinen tyttö Pinja poimii muutaman, murskaa ne käsiinsä ja hieraisee marjat vierellään istuvan weimarinseisoja Pablon selkään. Kämäräinen seuraa puuhastelua huvittuneena.
– Nämä nuoret ovat melkoisia hulmuajia keskenään, Kämäräinen naurahtaa.
Pablo yrittää saada osansa Pinjan löytämästä karpalosta.Ensio Karjalainen/Yle
Marjo Kämäräinen viettää päivittäin aikaa luonnossa tyttärensä kanssa. Hän kertoo tarvitsevansa luontoa kipeästi ja olevansa myös vastuussa sen hyvinvoinnista.
– Minulle luonto ei ole vain mukava lisä. Olen velkaa luonnolle siitä, että se antaa sen mitä tarvitsen; palauttavaa voimaa.
Kämäräinen huokaisee kalenterinsa olevan jatkuvasti melkoisen täysi.
– En tiedä miten pystyisin käsittelemään arkipäivän askareiden paineita, jos en pääsisi luontoon, Kämäräinen toteaa.
Metsähallituksella kansainvälisen matkailun kehittämishankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Marjo Kämäräinen ahkeroi työn ohessa myös gradun parissa. Yhteiskuntatieteiden maisterin paperit ovat pian pöytälaatikossa. Lisäksi naisen arkeen kuuluu luontopainotteinen paikallispolitikointi.
Helsinkiin rakentuu jälleen lisää hotellikapasiteettia. Ylva ja norjalainen hotelliketju Citybox kertovat avaavansa Suomen ensimmäisen Citybox-hotellin Hakaniemessä vuoden 2023 aikana.
Ylva on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama monialainen konserni, joka toimii kiinteistö-, majoitus- ja ravintola-alalla. Citybox-ketju puolestaan markkinoi itseään uuden ajan itsepalveluhotellina.
Huoneissa ei ole minibaareja, televisioita tai huonepalvelua. Hotellit pyritään sijoittamaan keskustaan, mutta pitämään niiden hintataso edullisena. Citybox-hotelleja löytyy jo esimerkiksi Virosta ja Norjasta.
– Konsepti sopii Kallioon mitä parhaiten, joten molemmat osapuolet odottavat hotellin avautumista malttamattomina, toteaa Ylvan kiinteistöjohtaja Ville Vaarala tiedotteessa.
Cityboxin sisutuksessa keskitytään voimakkaasti kestäviin materiaaleihin, painottaen materiaalien pitkäikäisyyttä ja toiminnallisuutta. Ylva / Arkkitehdit C&J
Hotelli on osa Hakaniemeen parhaillaan rakentuvaa Lyyra-korttelia, johon tulee myös toimisto- sekä asuinrakennus. Porthaninkadun ja Siltasaarenkadun kulmaan sijoittuvaan hotelliin tulee kaikkiaan 178 hotellihuonetta.
– Cityboxin tuominen Helsinkiin on tärkeä seuraava askel brändimme laajentamisessa ja olemme varmoja, että Helsingissä on tälle kysyntää, toteaa Cityboxin hallituksen puheenjohtaja Martin Smith-Sivertsen tiedotteessa.
Porthaninkadun ja Siltasaarenkadun kulmaan sijoittuvan Ylva-korttelin paikalla on nyt suuri monttu. Matti Myller / Yle
Norjalaiset intoutuneet Helsingin hotellimarkkinoista
Noin vuosi sitten joukko Helsingin luksushotellien kruununjalokiviä kuten Hotel Kämp siirtyy norjalaisomistukseen. Hotellit siirtyvät osaksi sijoittaja–miljardööri Petter Stordalenin Nordic Choice Hotels -ketjua, johon kuuluu myös Jätkäsaaren Clarion-hotelli.
Stordalen toimii yhdessä norjalaisen kiinteistömiljonääri Arthur Buchardtin kanssa ja parivaljakko puuhaa parhaillaan uutta hotellihanketta Hakaniemenrantaan.
Tämä hotelli puolestaan on osa Hakaniemenrannan uudistusta, jossa alueella nousee myös asuinkortteleita, toimitiloja ja julkista rantaa. Helsingin kaupungin mukaan rakentaminen siellä voi alkaa vuonna 2024 (Helsingin kaupunki).
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lappi pitää ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta Helsingin hotellibisnekseen hyvänä asiana. Etenkin ulkomaiset kiinteistöinvestorit ovat Lapin mukaan viime vuosina olleet innostuneita hotellialasta.
– Norjassa talous on hyvässä kunnossa ja sinne on kertynyt paljon pääomaa. Kiinnostus kertoo siitä, että Suomen ja eritoten Helsingin matkailulla nähdään siellä paljon potentiaalia, sanoo Lappi.
