Ruokolahden kunnanjohtajavalinnasta syntyneen selkkauksen johdosta viime viikot paljon julkisuudessa olleen Anu Sepposen tulevaisuus nykyisen työnantajansa Rautalammin kunnanjohtajana on kaikkea muuta kuin selvä.

Pohjois-Savossa sijaitsevan Rautalammin valtuustoryhmät kokoontuvat pohtimaan ensi maanantaina, nauttiiko Sepponen vielä kunnanvaltuuston luottamusta.

Sepponen valittiin elokuussa eteläkarjalaisen Ruokolahden uudeksi kunnanjohtajaksi yhden äänen erolla ohi ennakkosuosikin, ex-keskustaministeri Kimmo Tiilikaisen.

Tämän jälkeen Sepponen ja Ruokolahden luottamushenkilöt ajautuivat erimielisyyteen virkasuhteen ehdoista, kuten palkasta, irtisanomisajan palkasta ja koeajasta.

Ruokolahden kunnanhallitus päätti maanantai-iltana esittää kunnanvaltuustolle, että Sepposen valinta kunnanjohtajaksi raukeaa. Valtuuston on määrä lyödä päätös lukkoon ensi maanantaina.

Ratkaisua perusteltiin sillä, että Sepponen ei ole ottanut virkaa vastaan valtuuston määrittelemillä ehdoilla annettuun määräaikaan mennessä.

Sepponen ei esityksestä enää yllättynyt.

– Mutta hämmästynyt olen. En ymmärrä kunnanhallituksen perusteita, että virka yhtäkkiä raukeaa ympäriltä, Sepponen sanoo.

Rautalampi puntaroi, onko luottamus mennyt

Rautalammilla kunnanjohtajasoppa herättää monenlaisia tunteita ja hämmennystä sekä päättäjissä että kuntalaisissa. Asiasta on uutisoinut aiemmin muun muassa Savon Sanomat.

Keskustelua on syntynyt esimerkiksi Anu Sepposen pyrkimyksistä siirtyä muiden kuntien palvelukseen. Sepponen valittiin Rautalammin kunnanjohtajaksi marraskuussa 2017. Sen jälkeen hän on hakenut Ruokolahden lisäksi Kiteen ja Pieksämäen johtoon.

Joitakin on lisäksi kismittänyt se, että Sepponen asuu vakituisesti Imatralla eli Ruokolahden naapurikunnassa.

Rautalammin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jorma Kukkonen (sd.) on helpottunut Ruokolahden kunnanhallituksen eilisiltaisesta esityksestä.

– Se on siinä mielessä hyvä päätös, ettei kukaan voi loputtomasti pitää kahta kunnanjohtajan paikkaa hallussa. Kyllä asiaan piti tulla nyt selvyys.

Se, nauttiiko Sepponen vielä Rautalammin kunnanvaltuuston luottamusta, ratkennee lähiviikkojen aikana.

– Hämmennystä tämä joka tapauksessa herättää ja luottamusta koetellaan. Se on tosiasia ja moni valtuutettu on näin asian ilmaissut, Jorma Kukkonen sanoo.

Kukkonen ei ole varma, miten mahdollisesti murentunutta luottamusta voidaan rakentaa.

– Sitä minä en tiedä. Henkilökohtaisena mielipiteenä sanon, että vaikeaa se on.

Anu Sepponen ihmettelee puheita sitoutumattomuudesta

Rautalammin kunnanjohtajalla Anu Sepposella on sekavassa tilanteessa yksi toive.

– Ennen kaikkea toivon työrauhaa. Kyllä tässä käy nyt melkoinen mediamylläkkä.

Sepponen vakuuttaa, että kaikesta huolimatta työt sujuvat.

– Työt eivät ole millään tavalla kärsineet. Se tahtoo aina välillä unohtua tällaisessa tilanteessa. Valmistelemme juuri talousarviota ja kaikki asiat ovat hoituneet kohun keskellä, Sepponen sanoo.

Anu Sepponen uskoo, että luottamusta häntä kohtaan vielä löytyy.

– En ole kokenut noin yleisesti, ettei olisi luottamusta. Eihän tässä ole mitään perusteltua syytäkään luottamuspulaan. Virkojen haku toisaalle ei voi olla minkään luottamuksen tai sitoutumattomuuden merkki.

Voit keskustella uutisesta 14. lokakuuta kello 23 asti.

Lue myös:

Kunnanjohtajaskandaalin ympäröimät päättäjät puhuvat suunsa puhtaaksi – osa sanoo, ettei voittaja halunnut pestiä, toisten mielestä hänet "savustettiin ulos"

Jo valittu kunnanjohtaja kieltäytyi pestistä, joka olisi päättynyt ilman kultaista kädenpuristusta - asiantuntija ihmettelee pikkukunnan sooloilua

Helsinkiläinen Susu Pussinen, 30, oli ajatellut palaavansa ravintolaan töihin äitiysloman loputtua kaksi vuotta sitten. Hän yllättyi, kun huomasi, että töiden tekeminen saisi tulot tippumaan.

– Olihan se aikamoista, että olin opiskellut kolme ammattia, ja nyt se olikin turhaa.

Pussinen päätti jäädä kotiin ja tehdä vain yksittäisiä työvuoroja. Vuoron jälkeen Pussiselta kuluu useampi tunti, kun hän täyttää selvityslomakkeita ja soittelee Kelaan.

– Aloitin ravintola-alan työt 16-vuotiaana, olen aina pitänyt siitä ja ollut tekijä. Nyt se ei toki houkuta niin paljon, kun ei sillä tienaa. Mutta ihan huvin vuoksi ja oman mielenterveyteni takia käyn tekemässä välillä.

Pussisen kotihoidontuki loppui tammikuussa ja poika meni päiväkotiin. Tällä hetkellä yksinhuoltajan korotetusta toimeentulotuesta, asumistuesta ja lapsilisästä jää käteen muutama satanen vähemmän kuussa kuin täysipäiväisestä työstä ravintolassa.

Yli 25 000 suomalaista elää kannustinloukussa

Hallitus haluaa luoda 80 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan Suomessa saattaa olla jopa 25 000 Pussisen kaltaista ilman työtä olevaa ihmistä, joiden ei kannata mennä töihin.

Työtön on "työttömyysloukussa", jos päivätöiden aloittaminen ei juurikaan lisää käytössä olevia tuloja. Työttömyysloukuksi lasketaan tilanne, jossa tulonlisäyksestä jää saamatta vähintään 70–80 prosenttia siksi, että verot kasvavat ja sosiaalietuudet pienenevät. Tunnin työstä jää siis käteen pari lisäeuroa, jos sitäkään.

Vuonna 2018 tehdyn suomalaisen tutkimuksen mukaan työttömyysloukussa on tiukimman määritelmän mukaan noin 10 prosenttia työttömistä ja 5 prosenttia kotihoidontuen saajista eli tämän hetken luvuilla noin 25 000 suomalaista.

Vaikka Suomen tilanne on 90-luvun jälkeen parantunut, työnteon kannustimet ovat Suomessa EU:n heikoimpien joukossa. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on parempi.

Kannustinloukkujen purkaminen olisi siis oikea viisasten kivi jokaiselle työllisyystavoitteen saavuttamisesta haaveilevalle. Vertailun vuoksi: oppivelvollisuuden pidentämisen on arvioitu tuovan 1 600 ja eläkeputken alaikärajan nostamisen vuodella 5 000 uutta työpaikkaa seuraavien vuosien aikana.

Erityisen helposti saajansa sulkee loukkuun toimeentulotuki, sillä tuen määrä vähenee saman verran kuin tulot kasvavat. Toisaalta myös ansiosidonnainen työttömyysturva altistaa kannustinloukuille, sillä se on yleensä perusturvaa korkeampi.

Pienten lasten äidit erityisen helposti loukussa

Erityisesti nuorten naisten työllisyys on Suomessa selvästi muita Pohjoismaita matalampi. Myöskään kemiläisen Laura Moilasen, 30, ei kannata käydä töissä.

Moilasella on kaksi pientä lasta ja hän saa vanhempainvapaasta ansiosidonnaista päivärahaa 1 200 euroa kuukaudessa. Kun se helmikuussa loppuu, hän aikoo mennä töihin, vaikka ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta jäisikin enemmän käteen.

– Minulla on korkea työmoraali, joten aion hakea töihin, vaikka se ei olekaan taloudellisesti kannattavaa.

Edellisessä kokoaikaisessa työpaikassaan henkilöstöravintolassa Moilanen tienasi verojen jälkeen noin 1 400 euroa kuukaudessa. Jos hän helmikuussa palaa samanlaisiin hommiin, palkasta pitää vähentää päivähoitomaksut ja auton käyttökulut. Käteen jää alle 1 000 euroa kuukaudessa.

Sen sijaan Moilasen ansiopäiväraha määräytyy aiemman pitkäaikaisen työpaikan mukaan, joten se on tätä korkeampi. Moilasen mies käy töissä, joten asumistukea perhe ei saa.

Työttömyysloukut ovat erityisen yleisiä lapsiperheiden vanhemmilla ja yksinhuoltajilla. Tähän vaikuttavat kotihoidontuki, yksinhuoltajien korotettu toimeentulotuki ja päivähoitomaksut.

– Miinukselle menee aivan heittämällä. Mutta pitää yrittää hyödyntää vanhemmat ja ystävät, jotka voivat auttaa lasten hoidossa.

Lue lisää:

Marin parantaisi työllisyyttä alentamalla päivähoitomaksuja – selvitimme, kannustaisiko konsti todella vanhempia töihin

Varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta päätös: tulorajoja nostetaan 31 prosenttia, toisen lapsen enimmäismaksu laskee

Myös ulosottovelka altistaa kannustinloukuille

Kun helsinkiläinen Oskar Thun, 34, tuli kotiin töistä huhtikuisena perjantaina, ovimatolla odotti kirje ulosotosta. Seuraavasta 800 euron palkasta vähennettäisiin 500 euroa. Vaikka sillä olisi pitänyt maksaa vuokra ja ostaa ruokaa.

– Minulle tuli 1 000 euroa vuokravelkaa ulosoton takia. Jos olisin ollut työtön, niin kaikki laskut olisin saanut hoidettua. Minulla ei ollut varaa jatkaa kokopäiväisesti töissä.

Thun irtisanoutui töistä toukokuussa, eikä ole tehnyt niitä sen jälkeen. Hän saa nyt toimeentulotukea ja pärjää paremmin, koska siitä ei vähennetä ulosottovelkaa.

Thunilla olisi oikeus tehdä töitä 150 eurolla kuukaudessa. Bussilipun ja lounaiden jälkeen käteen jäisi rahaa vain vähän. Silti Oskar kysyi työnantajaltaan, saisiko hän työskennellä neljä päivää kuukaudessa.

Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä noin 260 000 ulosottovelallista, joilla oli keskimäärin noin 18 000 euroa velkaa henkeä kohti. Heistä noin joka viides on työtön.

Joka kymmenes suomalainen käy töissä, vaikkei siitä ole selvää rahallista hyötyä

Kolmena päivänä viikossa kuusamolainen Jaana Säkkinen istuu toimistossa laskemassa rakennusalan työntekijöiden palkkoja, maksamassa laskuja ja hoitamassa arkistointia.

Säkkinen ei jatkossa saa tienata kuussa 870 euroa enempää, koska hänelle on tarjottu osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä ja eläkevakuutusyhtiön kustantamaa ammatillista koulutusta.

Se tarkoittaa, ettei hän voi tehdä töitä niin paljon kuin haluaisi.

Hän aikoo ottaa tarjotun eläkkeen vastaan, sillä tämä voi olla hänen ainoa tapansa jatkaa työntekoa edes osa-aikaisesti: Säkkisellä on kuusi diagnoosia, ja kokopäiväistä työntekoa hänen terveytensä ei kestä.

Jos hän menee töihin, hän ei kuitenkaan välttämättä saa korvausta lääke- ja sairauskuluistaan, eli rahaa jää kuukaudessa käteen suurin piirtein saman verran kuin tuilla eläessä.

Kannustinloukussa olevista työttömistä puhuttaessa unohtuu usein, että vielä paljon enemmän on niitä suomalaisia, jotka tekevät töitä, vaikka eivät juuri hyödy siitä rahallisesti.

Työttömyysloukkuja tutkinut Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki laskee pyynnöstä, että mahdollisesti jopa kymmenesosa Suomen työllisistä voisi tavallaan myös kokea olevansa loukussa. Tämä tarkoittaisi, että yli 250 000 suomalaista käy töissä, vaikka he saisivat vähintään 80 prosenttia nykyisistä tuloistaan myös jäädessään työttömiksi.

Kotamäki arvelee, että tilannetta saattaa selittää tiettyjen alojen matalien palkkojen lisäksi myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan korkea taso. Hän kuitenkin korostaa, että tuloksia on tulkittava varovasti.

Jaana Säkkisen mukaan työssäkäynnin hyötyä ei voi mitata rahassa.

– Se, että voi olla hyödyksi yhteiskunnalle ja työnantajalle, on mielenterveyden kannalta erittäin hyvä asia. Pelkkä ajatuskin kotiinjäämisestä kauhistuttaa.

– Toisaalta työssä tienattua rahaa arvostaa enemmän, koska se tuntuu omalta.

Kannustinloukkujen purkaminen kokonaan on mahdotonta

Erilaiset työryhmät ovat kipuilleet kannustinloukkujen kimpussa jo yli neljännesvuosisadan ajan. Niitä on yritetty poistaa työntelemällä tulorajoja ja kallistelemalla tukien tulovähenteisyyskulmia.

Mutta kuten työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä vuonna 2014 todettiin, usein uudistukset eivät itse asiassa poista loukkuja, vaan lähinnä siirtävät niitä.

Neljä vuotta myöhemmin valtiovarainministeriön työryhmä päätyi siihen, että “kannustinloukkujen purkaminen kokonaan on mahdotonta”.

– Kannustinloukuista ei päästä kokonaan eroon niin kauan, kun halutaan pitää kiinni pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, arvioi johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä.

Miten niitä sitten voi vähentää?

– No palkankorotuksia tai tuet alas, Susu Pussinen suoraviivaistaa sen, mihin myös valtiovarainministeriön mietintäpaperit usein päätyvät.

– Jos ihminen tekee töitä, pitäisihän sillä ansaita, vaikka olisikin matalapalkka-alalla. Jotkut, kuten minä, oikeasti haluavat tehdä niitä töitä, vaikka olisi muitakin vaihtoehtoja, Pussinen jatkaa.

– Työllistymisen kannustimia voidaan parantaa joko heikentämällä sosiaaliturvan tasoa tai kasvattamalla työntekijöiden käytettävissä olevia tuloja esimerkiksi veronkevennyksillä, muotoilee Olli Kärkkäinen.

– Näistä ensimmäinen keino on ongelmallinen sosiaaliturvan riittävyyden näkökulmasta ja jälkimmäinen julkisen talouden näkökulmasta.

Laura Moilanen ja Oskar Thun suunnittelevatkin hakeutuvansa paremmin palkatuille aloille: Moilanen haluaa opiskella sosiaalityötä ja Thun IT-alaa.

Useita vuosia baarimikkona työskennellyt Pussinen aikoo lähteä opiskelemaan päihdetyöntekijäksi.

– Haluaisin keskustella ihmisten kanssa rauhassa ilman että mietin, kuka heistä haluaisi lisää juotavaa. Ja toivottavasti uudella alalla tienaan edes satkun tai pari enemmän kuin mitä nyt saan tukia.

Aiheesta voi keskustella 14. lokakuuta kello 23 saakka.

Mikä on riittävä tieteellinen näyttö koronamaskien käytön tueksi?

Tieteessä on tehty malleja, jotka osoittavat maskien hyödyllisyyden ja niiden avun säästää ihmishenkiä. Lopullista näyttöä ei edes tutkijat pysty luultavasti antamaan maskien tehosta.

Tutkimusnäyttöä siitä, että maski estää koronatartunnan saanutta tartuttamasta muita on olemassa. Sen sijaan näyttö maskin tehosta suojana itselle on vähäisempi. Näyttö perustuu pitkälti vielä aikaisempiin vastaavanlaisiin tartuntoihin.

Maskin tehon osoittaminen tarkasti on vaikeaa. Mahdollisimman tarkan tutkimusnäytön saaminen vaatisi tietoa esimerkiksi tutkittavasta tilanteesta taudin ja ihmisten osalta.

Tutkimuksen kannat voidaan tiivistää kahden pitkänlinjan asiantuntijan kommentteihin maskien tarpeellisuudesta.

– Näyttöä on olemassa tarpeeksi. Jos odotamme täydellistä näyttöä, peli on ohi siinä vaiheessa, sanoo virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

– On oikeastaan ihan mahdotonta tuottaa maskien käytöstä niin luotettava näyttö, että poliitikko tai virkamies voi sanoa, että näin meidän pitää toimia, sanoo eläkkeellä oleva tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä.

Professori Mäkelä on palkittu näyttöön perustuvan tutkimuksen asiantuntija ja yksi sosiaali- ja terveysministeriölle toukokuussa tehdyn maskien käytön tutkimuskatsauksen tekijöistä.

Maski ei toimi yksin koronaa vastaan

Professori Vapalahden mukaan tutkimus tukee maskin käyttöä niillä, jotka ovat saaneet koronaviruksen. Myös jos oireettomista 80 prosenttia käyttäisi maskia tilanteessa, jossa muut keinot on jo käytetty tai niitä ei voi käyttää, maskeilla olisi iso merkitys viruksen leviämisen estämisessä.

Tähän viittaa keväällä valmistunut vertaisarvioimaton mallinnus, jota on käytetty melko tuoreessa tutkimusyhteenvedossa yhtenä esimerkkinä maskin hyödyllisyydestä kaikille.

Vapalahti korostaa, että mikään ehkäisykeino ei toimi yksin. Maskeilla on merkitystä tilanteissa, joissa ihmisiä on paljon koolla.

–Tieteellinen näyttö on kohtuullista sen osalta, että joukkotapaamisissa maskien käytöllä on merkitystä. Tietoa on kertynyt koko ajan enemmän ja tässä on syytä mennä eteenpäin parhaimmalla mahdollisella tiedolla ja valistuneella arvauksella.

Emeritaprofessori Mäkelän mukaan maailmalla ei ole julkaistu uutta tutkimusta kevään jälkeen, mikä muuttaisi heidän toukokuussa kertoman viestin maskien merkityksestä. Tutkimus ei ole ainakaan vielä pystynyt vahvistamaan, että maskeilla olisi laajassa käytössä vähäistä suurempi merkitys taudin ehkäisyn kannalta. Ei edes muiden toimenpiteiden lisänä.

– Maski ei yksinään suojaa, vaan edelleen suurempi merkitys on etäisyyksillä, käsihygienialla ja muilla viruksen ehkäisykeinoilla, Mäkelä muistuttaa.

Professori Vapalahden arvioin mukaan maailman tiedeyhteisön konsensus puoltaa nyt maskin käyttöä ja melko yksinkertainen asia on turhaan politisoitunut. Mäkelän mukaan tieteessä on edelleen eriävät näkemykset maskeista.

Sekä Vapalahti että Mäkelä ovat samaan mieltä siitä, että suojaustoimien ohjeistus on syytä olla selkeää ja tehdä pitkälti paikallisen tilanteen mukaan.

Korona voi altistaa pidemmän aikaa ja myös kauempaa

Professori Vapalahti näkee, että maskisuosituksilla ja niiden noudattamisella voi olla suuri merkitys siihen, kuinka keväällä tehtyjä tiukkoja kieltoja voidaan välttää. Hän ei pysty arvioimaan ovatko voimassa olevat maskisuositukset aivan ajan tasalla.

Uuden suomalaistutkimuksen mukaan maskisuositusten yhteydessä on syytä miettiä myös ilmanvaihtoa ja tuuletusta. Tutkijoiden tekemien mallinnusten mukaan korona voi levitä ilmassa sisätiloissa kauemmaksi ja huomattavasti pidemmän aikaan, kuin nyt maskisuositusten taustalle löytyvissä tutkimuksissa oletetaan.

Tutkimusta vetäneen, Aalto yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorisen mukaan korona leviää sisätiloissa ilman välityksellä selvästi enemmän kuin aikaisemmin on tiedetty.

Tällä voi olla isoja vaikutuksia arjen tilanteissa.

– Suuri riski voi olla esimerkiksi melko arkinen koti-illallinen kaveriporukalla, jossa ilmanvaihto voi olla heikko. Tuulettamisesta pitäisi koronan yhteydessä puhua enemmän, Vuorinen havainnollistaa.

Useat tiedejulkaisut ovat kertoneet äskettäin, että koronavirus voi levitä enemmän ilmassa leijuvien pienenpienien ja näkymättömien aerosolien kautta kuin pisaratartuntana. Oireettomat koronan kantajat voivat tietämättään aiheuttaa tartuntoja sisätiloissa useiden metrien päähän. Suurin riski on lähietäisyydellä.

Kasvomaskeja suositellaan nimenomaan pisaratartuntojen ehkäisyn takia ja pisaratartunnat muun muassa yskimisestä ovat tämän hetkisen tiedon mukaan yleisin taudin leviämisreitti.

Vuorisen mukaan kyse on kuitenkin osittain samoista asioista. Ihmisestä erittyvä koronavirus ratsastaa pisaralla, joka Vuorisen mukaan on käytännössä aerosolipartikkeli. Näitä mahdollisesti koronaa tartuttavia partikkeleita on ilmassa paljon, eniten sairastuneen lähellä.

Tutkijat kehottavat terveysviranomaisia ottamaan huomioon uuden tutkimustiedon.

– Ensisijaisia keinoja vähentää riskiä ovat fyysisen etäisyyden pitämisen lisäksi hyvä ilmanvaihto ja runsas tuulettaminen. Maskit sitten siihen päälle, Vuorinen täsmentää.

Vuorinen kehottaa aerosolitutkijoiden kanssa myös muun muassa pitämään esimerkiksi etäopetuksen vaihtoehtona koulutunteja ulkona ja suojaamaan riittävästi erityisesti esimerkiksi terveydenhuollossa työskenteleviä.

–Keinot ovat poikkeuksellisia, mutta nyt ne kannattaisi ottaa käyttöön.

Huonosta ilmanvaihdosta kärsivät luokkatilat ovat Vuorisen mukaan paikkoja, jossa koronariksi on erityisen suuri. Koronan takia tiloille ei ole annettu uusia suosituksia ilmanvaihdosta..

Lue myös:

Tutkimus: Koronavirustartunnan voi saada toistamiseen ja oireet voivat olla voimakkaampia

Hallitus puoltaa THL:n maskisuositusta julkiseen liikenteeseen, suositus etätöistä palautetaan alueellisesti, riskimaille tulossa liikennevalomalli

Tutkija on eri mieltä kasvosuojainten hyödyistä kuin STM:n selvitys – "Toivoisin jonkinlaista suositusta maskien käyttöön"

Yle selvitti: Kasvomaskit pakollisia jo yli 50 maassa – määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön, mutta Suomessa suositusta ei toistaiseksi tule

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Logistiikkayhtiö Transvalin terminaalissa trukit rullaavat ja tavara liikkuu. Vantaalaista terminaalia pitää kiireisenä muun muassa verkkokaupan kasvu ja juuri tällä hetkellä myös edessä oleva kaupan joulusesonki.

Aleksi Kotonen aloitti uudessa työssään Transvalin terminaalissa pari viikkoa sitten. Kotonen on yksi heistä, joilta korona vei työpaikan, mutta hän löysi nopeasti uuden.

– Olen iloinen, ei sitä jaksaisi kotona olla, Kotonen naurahtaa.

Hän työskenteli aiemmin kokoonpanotehtävissä, joten käsillä tekeminen on miehelle tuttua ja mielekästä. Transvalin terminaalissa Kotosen työhön kuuluu muun muassa pakkaaminen.

Vaikka osa yhtiöistä, kuten Finnair ja UPM, on ilmoittanut isoista työntekijöiden vähennystarpeista ja lomautuksista, on siis myös firmoja, jotka palkkaavat lisää väkeä.

Uudenmaan ely-keskuksen tutkijan Timo Aulangon mukaan Suomessa on koronasta huolimatta edelleen avoimia työpaikkoja enemmän kuin viime vuosikymmenen puolivälissä.

Avoimien työpaikkojen määrät

Suurin romahdus heti maaliskuun puolivälissä rajoitustoimien alkaessa nähtiin toimisto- ja asiakaspalvelutyössä, palvelu- ja myyntityössä sekä avustavissa työtehtävissä.

Sittemmin työvoiman kysyntä on laskenut voimakkaasti myös teollisuudessa ja yleisesti kuljetustyöntekijöiden keskuudessa, erityisesti bussikuskien osalta.

Uudellamaalla ilmoitettiin avoimeksi yhteensä 32 240 työpaikkaa elokuun aikana, mikä on 10 739 vähemmän kuin edellisvuoden elokuussa – laskua on 25 prosenttia. Manner-Suomessa enemmän laskua on vain Lapissa, 37 prosenttia.

Koko maassa avoimien työpaikkojen määrä laski noin 17 prosenttia. Suomessa ilmoitettiin avoimeksi yhteensä 98 584 työpaikkaa elokuun aikana, mikä on 19 488 vähemmän kuin edellisvuoden elokuussa.

Paras tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa, joissa avoimia työpaikkoja oli elokuussa edellisvuotta enemmän: Pohjois-Pohjanmaalla niitä on 8 ja Etelä-Savossa prosentin enemmän.

– Jos katsotaan avoimien työpaikkojen alueellista jakautumista niin Uudellamaalla on laskusta huolimatta edelleen selvästi eniten avoimia työpaikkoja Suomessa, Uudenmaan ely-keskuksen tutkija Timo Aulanko summaa.

Kaikista elokuun aikana ilmoitetuista työpaikoista kolmannes sijoittui Uudellemaalle.

Myyntityö yhä listan kärkipaikoilla

Koronasta huolimatta eniten avoimia työpaikkoja tarjoavien alojen lista on pysynyt samankaltaisena viime vuosiin verrattuna. Eniten työtä ovat tarjonneet perinteisesti opetus- ja koulutusala, rakennusala, palveluala, terveydenhuoltoala sekä myyntityö.

– Myyntityö on avoimien työtehtävien listalla vuodesta toiseen kärkipaikoilla, Aulanko toteaa.

Koronaepidemian tuoma ilmiö on se, että nyt yhä useammassa työpaikkailmoituksessa mainitaan etätyön mahdollisuus. Korona-aikana töitä tarjotaan esimerkiksi etämyyntiin.

Etätyöt näkyvät myös it-alalla: muun muassa sujuvat etätyöyhteydet ja niiden ylläpito työllistävät.

Uudellamaalla haettiin elokuussa kaikkein eniten rakennustyöntekijöitä, toiseksi eniten myyjiä ja kolmanneksi eniten myynti- ja ostoagentteja.

Terveydenhuollossa ja hoivapalveluissa työvoiman kysyntä on ollut viime vuotta korkeampi, mutta tarve työvoimalle on vaihdellut selvästi. Joissain tehtävissä työvoiman tarve on ollut viime vuotta alemmallakin tasolla, kun yleinen sairastavuus on vähentynyt ja kiireetöntä hoitoa on siirretty.

Vaikka koronakriisi on vaikuttanut eniten juuri palvelualoihin, ovat alan työntekijöiden määrät edelleen niin suuria, että avoimia työpaikkojakin on palvelualoilla yhä paljon työvoiman vaihtuvuuden takia.

Esimerkiksi kokkeja ja tarjoilijoita haettiin elokuussa vain kolmannes viime vuoden elokuun määrästä. Varastotyöntekijöille ja siivoojillekin on selvästi vähemmän kysyntää kuin viime vuonna.

Koronakriisi kohdellut eri toimialoja eri tavoin

Uudenmaan ely-keskuksen tutkija Timo Aulanko korostaa, että koronakriisi on kohdellut eri toimialoja eri tavoin.

Esimerkiksi erilaisia logistiikkapalveluja tarjoavan Transvalin johtaja Jani Lindström kertoo yhtiön etsivän parhaillaan 500 uutta tekijää kaupan alan loppuvuoden sesonkeihin.

– Tarvetta selittää pikälti joulusesonki, mutta kyllä isossa kuvassa verkkokaupan kasvu tuo työtä logistiikan alalle, Lindström sanoo.

Lindströmin mukaan työtehtävät terminaalissa ovat muun muassa tavaran vastaanottamista, trukilla ajamista ja tavaran hyllyttämistä. Töitä on tarjolla aloittelijoista alan kokeneille mestareille.

– Tarvittaessa huolehdimme koulutuksesta, Lindström sanoo.

Tämän vuoden tapahtumilla näyttäisi olleen ainakin toistaiseksi selvästi vähiten vaikutusta rakennusalan työvoiman kysyntään. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut alalla selvästi jo vuosia, ja kasvu on jatkunut edelleen tänä vuonna.

– Kysyntää on kaikissa rakennusalan tehtävissä ja myös avustavissa tehtävissä, Aulanko kertoo.

Kuitenkin esimerkiksi matkailu- ja ravitsemusalalla rekrytoinnit ovat vähentyneet selvästi.

– Ravintoloita on suljettu, aukioloaikoja rajoitettu ja rajatkin ovat olleet kiinni, Aulanko sanoo.

Jopa uusi ura

Pari viikkoa sitten Transvalin terminaalissa uudessa työssä aloittanut Aleksi Kotonen on koulutukseltaan LVI-asentaja, mutta hän kertoo, että tavarankäsittely- ja kokoonpanohommat ovat alkaneet tuntua omimmilta.

Hän uskoo, että nykyinen työpaikka voi tarjota jopa uuden uran.

– Uskon, että jos haluaa kehittää itseään niin on varmasti hyvät mahdollisuudet päästä eteenpäin ja olla mielekkäissä töissä, Kotonen sanoo.

Jutussa käytetyt luvut perustuvat TE-toimistoon ilmoitettuihin avoimiin työpaikkoihin, jotka vastaavat noin puolta kaikista avoimista työpaikoista.

Oletko hakemassa uutta työpaikkaa tai harkitseko alan vaihtoa? Voit keskustella aiheesta 14.10. klo 23:een asti.

Lue myös:

Karri Laitisella on kaksi tutkintoa, mutta ei töitä – yhtäkkiä nuorten työttömien määrä nousi 80 prosenttia, ja siksi Espoo päätti toimia

Syntyykö uusi “kadotettu sukupolvi”, jonka startti työelämässä viivästyy? Yli 50 000 nuorta ja nuorta aikuista jäi vaille töitä edellisvuoteen verrattuna

"Onko minulla enää tulevaisuutta, jota olin suunnitellut?" kysyy Miisa Tervala, 21 – parikymppiset pelkäävät laman vievän työt ja hyvinvoinnin

Metsäyhtiö UPM on saanut päätökseen yt-neuvottelunsa Jämsän Kaipolan paperitehtaalla.

– Tunnelmat täällä vaihtelevat. Välillä on tasaista, välillä surua, välillä vihaa, kertoo Kaipolan paperitehtaan pääluottamusmies Ismo Salonen.

UPM suunnittelee sulkevansa tehtaan, ja on aiemmin kertonut, että lopulliset päätökset tehdään neuvottelujen jälkeen.

– Me odotamme nyt yhtiön päätöstä, Salonen sanoo.

Myöskään UPM:n Jokilaakson tehtaiden johtaja Antti Hermonen ei voi muuta kuin odottaa.

– Neuvottelut ovat päättyneet, ja tieto on välitetty yhtiöön. Paikallisesti odotamme yhtiön lopullista päätöstä.

Yt-neuvottelut koskivat Kaipolassa ja Jämsänkoskella noin 450 työntekijää. Heidän keski-ikänsä on 50 vuoden tietämissä, ja tulevaisuus töiden suhteen synkkä.

– Sanoin tästä pääministerillekin, että Jämsän suunnalla on jo Hallin varuskunta lakkautettu, ja siitä tuli paljon työttömiä. Nyt Kaipolasta seurannaisvaikutuksineen tulee iso määrä ihmisiä. Jämsään pitäisi tehdä uusia työpaikkoja, mutta en usko, että niitä isommin tulee, Salonen toteaa.

Työllistämisratkaisuja ei yt-neuvotteluissa käsitelty, mutta muutosturvapaketista väännettiin Salosen mukaan tiukasti. Neuvotteluissa haettiin myös ratkaisuja eläköitymisiin.

Sehkä Hermonen että Salonen sanovat, että neuvottelut olivat sisällöltään raskaat, mutta eivät riitaisat.

Lue myös:

Mika Rautiaiselta lähtee tehdas alta jo toista kertaa – paperityöläisten palkka on muhkea, mutta tulevaisuus synkkä

Itä-Suomen hovioikeus on kumonnut Pohjois-Savon käräjäoikeuden iisalmelaiselle Hannu Hyvöselle määräämän tuomion lääkerikoksesta.

Käräjäoikeus tuomitsi Hyvösen marraskuussa 2019 sillä perusteella, että Hyvönen oli kasvattanut hamppua tarkoituksenaan jalostaa siitä lääkehamppua. Rangaistuksena tuomittiin 60 päiväsakkoa, yhteensä 360 euroa.

Hovioikeuden ratkaisun mukaan asiassa esitetty näyttö ei osoita, että Hyvösen tarkoituksena olisi ollut käyttää kasvin osia lääkkeenä missään muodossa tai jalostaa niitä käytettäväksi lääkkeenä.

Hovioikeus katsoo, että tarkoituksena on ollut ottaa talteen vain hampun siemenet, jotta niistä olisi voinut jalostaa kaupalliseen käyttöön uusi siemenlajike, jota voisi jatkojalostaa.

Hampun siemen ei ole lääkeluetteloon merkitty lääke tai rohdos. Koska Hyvönen ei ole kasvattanut hamppua tarkoituksenaan saada kasvin osia lääkkeenä käytettäväksi, ei tapaus täytä lääkerikoksen tunnusmerkistöä.

Hyvönen ilmoitti itse poliisille viljelyaikeistaan

Käräjäoikeus hylkäsi jo aiemmin syytteen huumausainerikoksesta. Oikeus ei voinut varmuudella todeta, että Hyvönen olisi viljellyt hamppua huumausainetarkoituksessa.

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut. Hovioikeus totesi, että Hyvönen ei ole syyllistynyt huumausainerikokseen myöskään pitämällä hallussaan hampun kukintoa siemeniä saadakseen, koska hän ei ole kasvattanut tai käsitellyt hamppua huumausaineena käytettäväksi.

Hovioikeus vapautti Hyvösen valtiolle maksettavasta rikosuhrimaksusta ja määräsi valtion maksamaan hänelle korvausta oikeudenkäyntikuluista 1 368 euroa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Siitä voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Hyvösellä oli vuoden 2017 kesällä kasvamassa pari sataa kannabiskasvia Iisalmen Lapinniemessä. Viljelmä oli talon vieressä ulkona 18 neliön alalla.

Kasvatuspaikka oli sama, jossa poliisi oli edellisen vuoden syksyllä hävittänyt Hyvösen aiemman hamppuviljelmän.

Hyvönen kertoi käräjäoikeuskäsittelyssä viime vuoden marraskuussa, että tällä kertaa hän ilmoitti jo etukäteen poliisille aikovansa ryhtyä kasvattamaan hamppua.

Lue myös:

Tulevatko kannabidioli CBD:tä sisältävät juomat Suomen markkinoille? Helsinkiläisyritys uskoo näin, ja on jo kehittänyt valmiin juomareseptin

Hamppua lääkkeeksi jalostanut iisalmelaismies tuomittiin sakkoihin lääkerikoksesta – "Päätös vaikeuttaa hamppualan kehittymistä"

Koronapandemia on syössyt Euroopan talouden valtaviin vaikeuksiin ja unionissa on tällä hetkellä yli 15 miljoonaa ihmistä työttömänä.

Viime joulukuussa työnsä aloittanut Ursula von der Leyenin komissio otti yhdeksi tehtäväkseen muuttaa EU enemmän unioniksi, joka on sen kansalaisia varten.

Komission yksi tavoite on nostaa minimipalkka kussakin jäsenmaassa sellaiselle tasolle, että se riittää elämiseen.

– Minimipalkka toimii ja on korkea aika, että työ kannattaa, sanoi von der Leyen Unionin tilaa koskevassa puheessaan syyskuussa.

Mitä komissio ehdottaa?

Von der Leyenin komissio aikoo ehdottaa lakisääteistä minimipalkkaraamia jäsenmaille. Käytännössä palkansaajan on siis saatava minimipalkka joko työmarkkinaneuvottelujen tuloksena tai lakisääteisen minimipalkkajärjestelmän kautta.

– Olen työmarkkinaneuvottelujärjestelmän suuri kannattaja ja ehdotus tulee kunnioittamaan kansallista päätösvaltaa ja järjestelmiä tässä asiassa, sanoi von der Leyen puhuessaan parlamentille.

Palkkauksesta, kuten verotuksesta, päättäminen kuuluu kullekin jäsenvaltiolle. Minimipalkka on käytössä 21 jäsenmaassa.

Komissio aikookin ehdottaa, että nämä maat tarkistaisivat palkan suuruudeen riittävälle tasolle. Vertailuun voisi käyttää erilaisia parametreja kuten maan keskipalkkaa ja elinkustannustasoa.

Niissä maissa, joissa palkat neuvotellaan ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen kesken komissio toivoo, että järjestelmä laajennettaisiin kattamaan yhä useampia työntekijöitä.

Työmarkkinaneuvottelujärjestelmää käytetään ainoana järjestelmänä Pohjoismaissa. Lähes kaikissa muissa EU-maissa on käytössä molempia.

Miksi komissio ehdottaa minimipalkkaa?

Edellisen kerran minimipalkasta puhuttiin vakavasti eurokriisin aikaan. Silloin yritykset pitivät järjestelmää aivan liian kalliina.

Komissio tuo esityksensä pöydälle nyt osin koronan ja kasvavan työttömyyden takia, mutta myös siksi, että EU:ssa esiintyy palkkadumppausta jäsenmaiden välillä yritysten pyrkiessä kasvattamaan kilpailuetua sisämarkkinoilla. Minimipalkoissa on suuria eroja jäsenmaiden välillä.

Alla näkyvät OECD:n laskelmat minimipalkan prosentuaalisesta osuudesta kussakin maassa verrattuna maan mediaani- ja keskipalkkaan vuonna 2019.

Mitä minimipalkka merkitsisi suomalaiselle palkansaajalle?

Suomessa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa, niin kuin ei muissakaan Pohjoismaissa vaan meillä palkoista sovitaan työmarkkinaneuvotteluissa. Suomi ei ole ollut innokas EU-sääntelyyn vaan uskoo omaan järjestelmäänsä.

– Suomi ei aja sitovaa eurooppalaista lainsäädäntöä minimipalkan turvaamiseksi vaan me haluamme kaikissa olosuhteissa huolehtia siitä, että jäsenmaiden erityispiirteet otetaan huomioon. Suomen tapauksessa se tarkoittaa, että sopimusyhteiskunta on se ensisijainen ja, että työehtosopimuksilla muodostetaan vähimmäispalkka, sanoo eurooppaministeri Tytti tuppurainen (sd.).

Rikka pohjoismaisessa työmarkkinasopimusrakkaudessa on Suomen Metsäteollisuuden ilmoitus jäädä pois työehtosopimuksista tältä syksyltä. Sitä on pidetty historiallisen käänteen tekevänä eikä kukaan osaa sanoa mihin se johtaa.

Tuppuraisen mukaan Metsäteollisuus ry:n ilmoitus ei kuitenkaan tässä vaiheessa vaikuta Suomen kannanmuodostukseen liittyen komission ehdotukseen Euroopan laajuisesta lakisääteisestä minimipalkasta.

Vaikka sosiaalidemokraatit kannattavat sopimusyhteiskuntaa niin tässä kohtaa ministeri Tuppurainen toppuuttelee.

– Kun otamme kantaa komission ehdotukseen niin siihen tämä Metsäteolisuuden tuore ilmoitus ei vielä vaikuta tavalla, että nyt olisi aihetta tarkentaa Suomen kantaa, sanoo Tuppurainen.

Suomi odottaa komission esitystä ensin.

Tosin komission kaavailujen mukaan työmarkkinasopimista pitäisi Pohjoismaissa entisestään levittää kattamaan yhä suurempi osa palkansaajista.

– Palkka-asiat eivät kuulu EU:n toimivaltaan vaan perussopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan ja näin se pitäisi olla jatkossakin. Se on meidän lähtökohtamme, sanoo elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtaja Petri Vuorio.

Suomalaisten tukena ovat Ruotsi ja Tanska. Ruotsi on kaikkein ärhäkkäin vastustamaan EU:n puuttumista palkka-asioihin.

Ylen tietojen mukaan Pohjoismaiden työnantajaliitot ovat vieneet asian EU:n sääntelytarkastuslautakuntaan. Pohjoismaiden mukaan komission esitys ei kuulu EU:n toimivaltaan.

Vuorio jatkaa, että komission esitys jopa kasvattaisi palkkaeroja jäsenmaiden kesken ja voisi myös estää palkkaamisen, jos tuotanto alittaa palkkakustannukset.

Mitä se merkitsee muissa EU-maissa?

Komission näkemyksen mukaan unionin alueella harrastetaan palkkojen dumppaamista, joka haittaa tervettä kilpailua. Lisäksi von der Leyenin puheen perusteella unionissa ei kaikkialla elä palkalla.

Eteläisissä jäsenmaissa Espanjassa ja Italiassa komission esitys saa vihreää valoa. Osittain se auttaisi maita saamaan siirtotyöväen normit täyttävän palkkauksen piiriin ja siten estäisi niin sanottua sosiaalista dumppausta.

Joissakin maissa lakisääteinen minimipalkka nostaisi työntekijöiden palkkaa. Tuntipalkkahaitari on Bulgarian 1,72 eurosta Luxemburgin 11,97 euroon.

Onko EU-minimipalkka mahdollinen ja milloin?

Komission piti antaa lakiesityksensä minimipalkasta 28. lokakuuta. Valitus sääntelytarkastuslautakuntaan saattaa myöhentää ja myöskin muuttaa esityksen sisältöä oleellisesti.

Kun von der Leyen puhuin lakiesityksestä, saattaa lopputulos olla vain suositus joskus joulukuussa.

Nimettomänä pysyvä EU-lähde arvioi Ylelle, että neuvostossa peräti 16 jäsenmaata vastustaa laillisesti velvoittavaa direktiiviä. Pohjoismaiden lisäksi joukossa olisi Ranska ja neljä itäistä jäsenmaata, Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia.

– Komissiolle on tehty hyvin selväksi Pohjoismaiden taholta, ei pelkästää työnantajan vaan myös palkansaajatahojen puolelta, että tässä on kyse kansallisesta päätösvallasta, sanoo Vuorio.

Antaa komissio esityksensä sitten lokakuun lopussa tai vasta joulukuussa on se varmassa vastatuulessa. Vaikka esitys olisi suositus, astutaan sillä jälleen jäsenmaiden päätösvallan varpaille ja poliittinen riita on valmis.

Lisää aiheesta:

Pitäisikö lain taata kaikille vähintään kympin tuntipalkka? Kysyimme puolueiden kannat EU:n minimipalkkaehdotukseen

Politico: Brussels’ push for better minimum wages faces uphill struggle

Hallitus on ottanut opposition mukaan neuvottelemaan tartuntalain muuttamisesta. Keskusteluja käydään kello 16 alkavassa hallituksen ja opposition yhteisessä iltakoulussa.

• Voit katsoa tallenteen Säätytaloon saapuvien ministerien ja kansanedustajien haastatteluista klikkaamalla kuvaa.
• Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi tartuntatautilain muutostarpeita ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) asemaa.

• Kokoamme tähän juttuun myös mahdollisia tietoja hallituksen ja opposition neuvotteluista.

Marin: Valmiuslain oltava vihoviimeinen keino

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi Säätytaloon tullessaan, että tartuntatautilain uudistaminen on erittäin iso ja haastava kokonaisuus. Siksi lain valmistelun taustoja ja asiantuntijoiden lausuntoja halutaan avata oppositiolle.

– Haluamme että tämä informaatio ja nämä taustat avataan kaikille puolueille huolellisesti.

– Meillä on varmasti paljon sellaista, mistä olemme eri mieltä, mutta haluan myös uskoa että globaalin haasteen edessä on myös yhteistä tahtoa pitää tauti hallinnassa, Marin perusteli yhteisen iltakoulun järjestämistä.

Lakimuutoksen pyrkimyksenä on saada tartuntatautilakiin niin vahvat välineet, että hallitukset selviäisivät koronaviruksen kaltaisesta taudista ottamatta käyttöön valmiuslakia, kuten keväällä.

Valmiuslain käyttöönotto on erityisen järeä toimi, joka edellyttää, että maassa vallitsee poikkeusolot. Vakavan tartuntatautiepidemian lisäksi poikkeusoloiksi lasketaan esimerkiksi sotilaallinen kriisi. Lain käyttöönotto edellyttää eduskunnan laajaa hyväksyntää.

Marin haluaa, ettei valmiuslakia enää tarvita koronaepidemian torjumisessa.

– Me teemme kaikkemme, jotta pystymme torjumaan epidemiaa normaalilainsäädännöllä. Poikkeusoloihin turvautuminen on aina viimesijainen keino, Marin sanoi.

Kokoomus: Huolena, että vapauksia rajoitetaan väärin perustein

Oppositiopuolue kokoomus on huolissaan siitä, että lakimuutos antaisi viranomaisille valtuudet puuttua vapauksiin, kuten elinkeinotoimintaan sellaisissakin tilanteissa, joissa se ei ole välttämätöntä.

– Pitää olla varmuus, ettei epävarmempina aikoina kukaan käytä väärin niitä oikeuksia, sanoi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

– Ei tuomita etukäteen mitään vaan mennään ottamaan informaatio vastaan, sen jälkeen kokoomus harkitsee vastuullisesti miten toimitaan.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen katsoo, että perusvapauksiin, kuten elinkeinonvapauteen ja kokoontumisvapauteen puuttuminen on hyvä pitää erittäin tiukan lukon – kuten valmiuslain – takana.

Mykkäsen mukaan kevät osoitti, että tarvittaessa myös valmiuslaki voidaan ottaa sujuvasti käyttöön.

– Täytyy olla hyvät perusteet, miksi poikkeusolojen julkistaminen olisi liian vaativa toimenpide. Keväällä prosessi oli lähtökohtaisesti sujuva, kun poikkeusolot todettiin, hyvin nopeasti tehtiin tarpeelliset toimenpiteet, Mykkänen sanoi.

Kunta voisi määrätä sulkemaan tiloja tai rajoittaa joukkoliikennettä

Tartuntatautilakiin esitetään muutoksia esimerkiksi siihen, että kunnilla olisi velvollisuus ottaa potilaita hoidettavaksi toisen kunnan alueelta.

Kunta tai aluehallintovirasto voisi velvoittaa elinkeinonharjoittajaa sulkemaan asiakkaiden etäisyyksien turvaamiseksi joko osan tiloistaan, tai viime kädessä määrätä määräaikaisesti sulkemaan tiloja.

Laki lähti syyskuussa lausuntokierrokselle.

Esityksessä ehdotetaan, että lakiin kirjattaisiin myös hygieniatoimenpiteistä kaikissa asiakastiloissa. Tämä pätisi myös joukkoliikenteessä. Jos turvavälejä tai hygieniatasoa ei ole mahdollista noudattaa, viranomainen voisi rajoittaa matkustajamääriä.

Tartuntautilain muutosta tarkastellaan myös perustuslain näkökulmasta.

– On aivan selvä että tämä on haastava kokonaisuus, Marin toisti.

Tartuntatautilakiin on jo vireillä pienempiä muutoksia, mutta suurempiin muutoksiin hallitus toivoo leveämpiä hartioita eli parlamentaarista tukea.

Lue myös: Eduskunta hyväksyi yksimielisesti valmiuslain käyttöönoton koronaviruksen torjumiseksi

Lue myös: Hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä, Suomi palaa normaalioloihin – pääministeri Marin: "Epidemian uhka ei ole ohi"

Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan 15.10.2020 klo 23.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ministeri Krista Kiuru sai eduskunnan luottamuksen – katso, miten edustajat äänestivät

Tänä syksynä yhteydenottoja koulupsykologille on Kotkassa tullut enemmän kuin vuotta aiemmin. Kevään vaikutukset näkyvät. Silloin vanhemmat ja opettajat huolestuivat, kun osan oppilaista opiskelu takkusi syystä tai toisesta.

Kotkan opetustoimen johtava psykologi Mari Koskela sanoo, että tällä hetkellä jonossa on kymmeniä tutkimuspyyntöjä.

– Lisäksi viime kevään koronatilanteen takia jäi iso määrä tutkimuksia tekemättä. Sen takia jono on venynyt niin, että pahimmillaan oppilaat ovat odottaneet tutkimuksia yli vuoden.

Haasteita on Suomessa muuallakin.

Suomen Psykologiliiton puheenjohtajan Annarilla Ahtolan mukaan koulupsykologien tehtävistä puuttuu puolet. Suomessa on yhteensä suunnilleen noin 500 koulupsykologia ja toiset 500 tarvittaisiin.

– Siitä voi jo päätellä, mitä se tarkoittaa. Se on yhteydessä siihen, mikä on se resurssi alueella.

Kotkan kouluissa töissä on yksi opiskeluhuollon psykologi ja yksi johtava psykologi. Täyttämättä on viisi vakanssia ja siksi opiskeluhuollossa käytetään ostopalvelua.

– Koulupsykologeista on pulaa valtakunnallisesti. Mekin olemme tehneet paljon asioita sen eteen, että rekrytointi olisi helpompaa. Koulupsykologin työnkuvaa kehitetään koko ajan, sanoo Mari Koskela.

Keskustelemaan päästävä viikon sisällä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki määrittelee, että opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulupsykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään viikon sisällä yhteydenotosta.Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä.

Kotkan opetustoimen johtavan psykologin Mari Koskelan mukaan tämä toteutuukin Kotkassa, mutta juuri tutkimuksiin joutuu odottamaan pahimmillaan yli vuoden.

Suomen Psykologiliiton Annarilla Ahtolan mukaan kuukausien tai vuosien jono on liikaa.

– Kuukausien tai vuosien jono on ihan absurdi oli sitten kyseessä ihan mikä tahansa asia, on se sitten oppimisen pulma tai jokin ihmissuhteisiin liittyvä asia. Kun on huoli ja hätä, asioita pitää päästä selvittämään nopeasti, sanoo Ahtola.

Oppilaat tulevat usein koulupsykologien asiakkaaksi opettajien ja huoltajien pyynnöstä. Aina oppilas ei välttämättä tarvitse tutkimuksia tai psykologikäyntejä, vaan psykologin ja opettajan keskinäiset keskustelut voivat olla sopivampi apu ja tuki pulmatilanteeseen.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa on Ahtolan mukaan valuvika: siinä määritellään vain se, kuinka nopeasti oppilas vastaanotolle pääsee.

– Kukaan ei kuitenkaan määritä sitä, millä volyymilla yhteisötyötä pitäisi tehdä ja miten nopeasti opettaja pääsee koulupsykologin puheille, Ahtola sanoo.

Ahtolan mukaan jonon pituus koulupsykologille ei kuitenkaan ole ensisijainen mittari opiskeluhuollon työssä. Ideana on se, että asiakkaita tulee maltillisesti, eikä jonoa tule.

– Tähän pyritään tekemällä yhteisöllistä työtä, joka edistää kaikkien hyvinvointia ja oppimista ja ehkäisee ongelmien syntyä ja pahenemista.

Hoitojärjestelmän idea on Ahtolan mukaan se, että kun koulussa pystytään tarttumaan ongelmiin nopeasti, ne eivät pahene eikä tarvita rajumpia toimenpiteitä eli erikoissairaanhoitoa ja lastensuojelua.

– Ongelmia pitää ennaltaehkäistä jo varhaisessa vaiheessa ja koulu voi tukea hyvää kehitystä toimivana kasvuyhteisönä, jossa on ryhmässä hyvä olla ja turvalliset aikuiset.

Pahoinvointi voi kasaantua

Suomen Psykologiliiton Annarilla Ahtola toivoo, ettei nyt toisteta 90-luvun laman aikaan tehtyjä virheitä. Silloin lapsiperheiden köyhyys ja huonovointisuus lisääntyivät.

Jo pitkään lasten ja nuorten hyvinvointi on polarisoitunut: osalla menee kaikin tavoin hyvin, ja esimerkiksi etäkoulujakso on voinut olla joissain perheissä mukavaa yhdessäolon aikaa. Oppimista ja kaverisuhteita on osattu ja voitu tukea.

– Toisaalta myös pahoinvointi kasaantuu, ja esimerkiksi oppimisen vaikeudet ja psyykkinen huonovointisuus sekä vanhempien jaksaminen voivat liittyä toinen toisiinsa.

Tänä syksynä Kotkan kouluissa yhteydenottoja koulupsykologille on tullut Mari Koskelan mukaan enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kevään vaikutukset näkyvät. Esimerkiksi oman toiminnan ohjauksen haasteet korostuivat monilla oppilailla etäopetuksessa.

– Keskittymisen ja tarkkaavuuden pulmat on yksi isoimmista ryhmistä, minkä takia niitä tutkimuspyyntöjä tehdään. Myös muut oppimisvaikeudet korostuvat tutkimuspyynnöissä. Koulupsykologiset tutkimukset keskittyvät pääasiassa oppimisen ja koulunkäynnin haasteiden kartoitukseen.

Oppilas ei jää ilman tukea

Kotkan johtava psykologi Mari Koskela sanoo, että vaikka tutkimuksiin onkin pitkät jonot, koulupsykologi on mukana oppilaan arjessa muillakin tavoilla. Hän on yhteisöllisessä työssä koulun arjessa ja lisäksi konsultoi opettajia.

Vaikka oppilas olisikin jonossa jopa yli vuoden, se ei Koskelan mukaan tarkoita sitä, ettei hän saisi tukea. Koululla on koulupsykologien lisäksi myös erityisopettajat ja opettajat tukemassa oppilaita päivittäin.

– Oppilaat saavat ihan koko ajan tukea. Siellä on ammattitaitoisia ihmisiä koulussa tukemassa niitä oppilaita ihan päivittäin.

Koskelan mukaan psykologin työnkuva on muuttunut vuosien aikana paljon.

– Se tuo myös lisää painetta siihen, ettei oppilas- tai koulujen määrä psykologia kohti voi olla liian suuri. Työ on paljon muutakin kuin tutkimista, on tärkeää olla läsnä siellä arjessa.

Voit keskustella aiheesta 16.10. klo 23 asti.

Lue myös:

Anna-Kaisa Ikonen: "Koulupsykologien ja -kuraattorien siirto maakuntiin on virhe"

Psykologiliitto järkyttyi Kouvolan päätöksestä lomauttaa kaikki koulupsykologit – 140 nuorta jonossa: "Kummallista ottaa tällainen riski"

10-vuotias koululainen: "Kukaan ei huomaa minua ja hätääni" – Yle kysyi nuorilta mielenterveydestä, vastauksissa näkyy puute koulupsykologeista

Suomessa koronatilanteen kiihtyminen on kiristänyt ja tarkentanut entisestään ravintoloiden toimintaohjeita. Altistuneiden tavoittaminen on hidas ja työläs vaihe. Esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiiri on uusissa suosituksissaan ohjeistanut ravintoloita keräämään asiakkailta puhelinnumeroita.

Myös yrittäjät itse ovat havahtuneet siihen, että julkinen tiedottaminen altistuksista voi tehdä merkittävää haittaa yritystoiminnalle. Yhteystietoja maineen säilyttämiseksi ja mahdollisten altistuneiden tiedottamiseksi kerätään myös muissa ravintoloissa ja yleisötapahtumissa ympäri Suomen ja myös muualla Euroopassa.

Apulaistietosuojavaltuutettu Anu Talus sanoo, että vaikean epidemiatilanteen taltuttamiseksi keinovalikoimaa on hyvä kartoittaa.

– On viisasta miettiä tietosuojan näkökulmasta, miten kerätyt tiedot palvelevat päämääriä ja tarkoituksia.

Jokin aika sitten ravintolayrittäjä Noora Vennamon omistamistamista ravintoloista toisessa oli illan aikana vieraillut koronavirusta kantava henkilö. Asiasta tiedottivat julkisesti sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri että myös Vennamo itse omissa yrityksensä kanavissa. Sen jälkeen ravintolan ovi ei käynyt.

– Julkaisun jälkeen menetimme ainakin kahden viikon liikevaihdon, Noora Vennamo sanoo.

Samanlaisia asiakaskatoja ovat kokeneet muutkin ravintolayrittäjät ympäri Suomen. Esimerkiksi Vaasan seudulla yrittäjiltä on tullut paljon yhteydenottoja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRaan.

– Kun liikevaihto on ollut jo ennestään normaalia tasoa pienempää, pudotus tuntuu. Tilanne on koko alalla muutenkin todella huono, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

Laajalti tiedotetut altistusryppäät, joissa mainitaan yrityksen nimi, on eri asia kuin tartunnan saaneiden määrä. Lapin mukaan ongelmana on, ettei tätä ketjua seurata loppuun saakka, vaan ilmaan jää altistumisten uhka.

MaRan mukaan näyttää jo siltä, että ravintoloiden omavalvonta toimii.

– Mielestämme ravintoloiden omavalvonta kuten hygienia ja turvavälit, tehoavat ja altistuksia tulee yksityisemmissä tilaisuuksissa.

Tietojen tallentaminen vaatii tarkkuutta

Koronalle altistuneiden ihmisten tavoittamiseksi on julkaistu ravintoloiden nimiä ja toivottu, että tieto kantautuisi oikeisiin korviin. Vennamo kuitenkin kritisoi tapaa tehottomaksi ja seurauksiltaan yrittäjää kohtaan kovilta.

Siksi hän päätti, että saadakseen palvelua seurueesta yksi antaa puhelinnumeronsa ravintolalle, joka puolestaan tallentaa sen määräajaksi mahdollisen altistuksen varalle.

Numero on tallessa korkeintaan 21 päivää ja sen jälkeen se tuhotaan. Yhteystietoja käytetään vain, jos altistuksia ilmenee. Yrittäjä saa tarvittaessa kiinni jokaisen asiakkaan.

Rekisterin ylläpito teettää kuitenkin ylimääräistä työtä ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

– Jos ravintoloitsija katsoo, että tällainen rekisteri kannattaa tehdä ja ylläpitää, niin se on hänen harkintansa varassa. Mutta koko alan näkökulmasta asia ei ole ongelmaton, sanoo Timo Lappi.

Myös tietoturvaan ja tietojen oikeellisuuteen pitää kiinnittää huomiota. Tietojen antaminen perustuu aina suostumukseen, sillä Suomessa pohjalla ei ole lainsäädäntöä.

– Silloin on tärkeää huolehtia, että tietoja ei säilytetä pitkään, eivätkä henkilötiedot näy muille eikä tietoja voi käyttää muuhun tarkoitukseen, kuten esimerkiksi suoramarkkinointiin, sanoo Anu Talus.

MaRa suosittaakin ensisijaisesti Koronavilkun käyttöä.

– Koronavilkku on ihan ylivoimainen tapa tietosuojan ja tietoturvan kannalta.

Ei numeroa – ei palvelua

Julkinen tiedotus Vennamon ravintolassa tapahtuneesta altistuksesta kolautti mainetta pahasti ja pitkään. Noora Vennamo sanoo, että hän ryhtyi kehittämään sovellusta, jotta vastaavanlaisilta katastrofeilta vältytään.

– Meidänkin etumme on saada tieto altistumisista asiakkaille. Ilman yhteystietoja ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tiedottaa asiasta ravintolan nimellä julkisesti, jotta altistuneet osaisivat oloaan seurata ja tarvittaessa hakeutua testiin. Mutta on epävarmaa, saavuttaako tiedotus oikeat ihmiset.

Hänen mielestään altistuneita ei tarvitse kuitenkaan etsiä median kautta.

– Ravintolassa vietetään aikaa, mutta se on mielestäni huomattavasti turvallisempaa kuin kotibileissä. Tämän viruksen kanssa täytyy oppia elämään: yhteystietojen kerääminen ja kohdennettu tiedottaminen on sille yksi keino.

Sovellusta on käytetty vasta yhden viikonlopun ajan. Asiakkaiden suhtautuminen on ollut pääosin myönteistä. Hän sanoo myös linjanneensa, että ravintola voi kieltäytyä palvelemasta asiakasta, mikäli puhelinnumeroa ei anneta. Toistaiseksi yhden viikonlopun koekäytön jälkeen tällaisia tilanteita ei tullut vastaan.

– Ihmiset ovat ymmärtäneet hyvin, miksi me toimimme näin.

Suomen ensimmäinen koeputkilapsi Antti Kujala syntyi vuonna 1984. Tuolloin ensisynnyttäjien keski-ikä oli alle 26 vuotta. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Nyt keski-iässä lähestytään jo kolmeakymmentä vuotta. Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada oma lapsi.

Väestöliiton kyselytutkimuksen mukaan peräti joka viides alle 50-vuotiaisista arvioi, että naisen hedelmällisyys ja mahdollisuus tulla raskaaksi alkaa laskea merkittävästi vasta neljänkymmenen vuoden jälkeen. Kuitenkin tutkimustieto kertoo, että jo 35-vuoden tienoilla raskaaksi tuleminen vaikeutuu. Hedelmällisyyden laskun vaikutus on voimakkain ensimmäistä lastaan yrittävillä.

Hedelmöityshoitojen suosio on lisääntynyt, valikoima on laajentunut ja onnistumisprosentti noussut. Viime vuonna syntyi yli melkein kaksi- ja puolituhatta lasta hedelmöityshoitojen avulla. Se on reilut viisi prosenttia kaikista samana vuonna syntyneistä lapsista.

Hedelmöityshoidot kuuluvat julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Hoitoja ei kuitenkaan tarjota läheskään kaikille. Lapsettomuushoitojen kansallisten kriteereiden mukaan naisten tulee olla alle 40-vuotiaita. Parilla tai itsellisellä naisella saa olla ennestään korkeintaan yksi lapsi. Ylipainoiset naiset (painoindeksi yli 35) eivät saa hoitoja.

Monet ovat joutuneet luopumaan oman lapsen unelmasta rahojen loppumisen vuoksi.

Näitä rajoituksia ei ole yksityisillä puolella. Esimerkiksi Felicitas Mehiläinen kertoo kotisivuillaan lupaavasti, että ”yli 39-vuotiaiden kohdalla noin joka viides hoito johtaa raskauteen ensimmäisellä hoitokerralla”. Hoidot ovat kuitenkin erittäin kalliita. Jo yksi hoitokerta maksaa noin 5 000 euroa, mutta niitä voidaan tarvita useita.

Monet ovat ottaneet lainaa pankista tai pyytäneet rahaa vanhemmiltaan. Monet ovat joutuneet luopumaan oman lapsen unelmasta rahojen loppumisen vuoksi.

Sairaudesta aiheutuneista lapsettomuushoidoista on mahdollista saada Kelakorvausta. Korvauksilla on joitain rajoituksia, mutta ne eivät ole yhtä tiukkoja kuin lapsettomuushoitojen kansalliset kriteerit.

Julkisella puolella hoitoja joutuu myös jonottamaan. Kuuden kuukauden kiireettömän hoidon hoitotakuu koskee myös lapsettomuushoitoja. Jonoja on kuitenkin sekä tutkimuksiin että toimenpiteisiin, mikä pidentää odotusaikaa. Keväällä yliopistosairaalat keskeyttivät hedelmöityshoidot koronan vuoksi kokonaan. Toukokuussa hoidot alkoivat uudelleen, mutta jonot kasvoivat.

Viime vuonna yliopistosairaalat alkoivat antaa hedelmöityshoitoja myös naispareille ja itsellisille naisille. Tämä lievensi perheaseman mukaista eriarvoisuutta. Taloudellisen aseman mukaista eriarvoisuutta on tutkittu Suomessa vain kerran. 1990-luvun lopun aineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevat naiset käyttivät useammin yksityisiä palveluita.

On ilmeistä, että rahan puute on edelleen merkittävä – ehkä merkittävin – syy lapsettomuushoitojen saamatta jäämiseen tai niiden keskeyttämiseen. Aiheesta ei juuri ole keskusteltu julkisuudessa ehkä sen arkaluontoisuuden vuoksi.

Ikä heikentää naisen mahdollisuuksia tulla luonnollisella tavalla raskaaksi, mutta toisaalta ikä tuo voimavaroja ja viisautta lapsen kasvattamiseen.

Ikärajakysymys on keskeinen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemien perusteiden (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2019) mukaan hoitotuloksen todennäköisyys tulisi olla vähintään 10 prosenttia koeputkihedelmöityshoidoissa yhtä hoitokiertoa kohti. Tällä perusteella yli 40-vuotiaat naiset on suljettu pois.

Kuitenkin ensimmäisen ja toisen lapsen saaminen yli 40-vuotiaana on koko ajan yleistynyt. Ikä heikentää naisen mahdollisuuksia tulla luonnollisella tavalla raskaaksi, mutta toisaalta ikä tuo voimavaroja ja viisautta lapsen kasvattamiseen. Myös aikaisempien lasten määrän rajoittaminen tuntuu kyseenalaiselta aikana, jolloin syntyvyys on erittäin alhaisella tasolla.

Mikäli julkisia hedelmöityshoitoja saisi paremmin, voisi se lisätä syntyvyyttä ja kaventaa eriarvoisuutta.

Heikki Hiilamo

Kirjoittaja toimii Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. toimittajana Yleisradiossa.

Keskustele kolumnista 15.10. klo 23:00 saakka.

Turun hovioikeus on pitänyt Tampereen yliopiston saaman tuomion voimassa.

Tampereen yliopiston pitää maksaa isot korvaukset naiselle, jota ei valittu neurologian professoriksi. Nainen olisi ollut oikeuden mukaan valituksi tullutta miestä selvästi pätevämpi.

Pirkanmaan käräjäoikeus päätti lokakuussa 2018, että Tampereen yliopisto syyllistyi sukupuolen perusteella tapahtuneeseen syrjintään.

Asiasta valitettiin hovioikeuteen, mutta hovioikeuden päätöksen mukaan Tampereen yliopisto perui valituksensa.

Näin ollen käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

Tampereen yliopisto joutuu käräjäoikeuden mukaan maksamaan naiselle tasa-arvolain mukaista hyvitystä 60 000 euroa. Lisäksi yliopiston pitää korvata naisen 51 000 euron oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Tehtävään valittiin mies

Nainen haki neurologian professoriksi Tampereen yliopistoon vuonna 2016, mutta tehtävään valittiin mies. Mieshakija aloitti tehtävässä syyskuussa 2016.

Käräjäoikeuden mukaan molemmat hakijat olivat muodollisesti päteviä professorin virkaan. Nainen oli kuitenkin oikeuden mukaan professorin viran täyttöedellytysten osalta miestä selvästi pätevämpi.

Tehtäväntäyttöä varten yliopiston työryhmä pyysi kolmelta asiantuntijalta hakijoista lausunnot. Yksi asiantuntijoista ei pitänyt kahta naishakijoista lainkaan pätevänä ja asetti ykkössijalle tehtävään valitun miehen. Toiset kaksi asiantuntijaa asetti naishakijan ykkössijalle ja valituksi tulleen miehen kakkossijalle.

Käräjäoikeuden mukaan naishakijan opetusansiot oli osin virheellisesti kirjattu.

Lisäksi Tampereen ylipistollisesta sairaalasta Taysista oli tullut vähätteleviä yhteydenottoja naishakijasta, mikä vaikutti työryhmään. Näihin viesteihin vaikutti naisen aikaisempi äitiysloma ja perhetilanne.

Käräjäoikeuden mukaan ansioita vähättelevät seikat ovat liittyneet äitiyteen ja perheen ja työn yhdistämiseen. Näin ollen oikeuden mukaan sukupuolella on ollut vaikutusta hänen pätevyytensä arviointiin.

Naishakija oli pitkään ollut Yhdysvalloissa töissä huippuyliopistoissa ja neurologian osastolla. Tätä kokemusta ei ollut käräjäoikeuden mukaan otettu tarpeeksi huomioon.

Yliopisto kiisti tuoreeltaan syrjinnän, eikä sen mukaan hakijan sukupuoli vaikuttanut valintaan.

Lue lisää:

Professoriksi valittiin mies, vaikka nainen olisi ollut pätevämpi – Tampereen yliopiston pitää maksaa 60 000 euron hyvitys syrjinnästä

Suurin Puolassa koskaan löydetty toisen maailmansodan aikainen pommi räjähti eilen tiistaina. Pommi painoi 5 400 kiloa, ja se sisälsi 2 400 kiloa räjähdysainetta.

Brittipommi räjähti veden alla Świnoujścien kaupungin lähettyvillä Puolan luoteisosassa, kun sitä oltiin tekemässä vaarattomaksi. Puolan laivasto oli varautunut siihen, että pommi voisi räjähtää kesken töiden, eikä kukaan sukeltajista loukkaantunut.

Yli 750 ihmistä oli evakuoitu 2,5 kilometrin etäisyydeltä. Pommi makasi Piastin kanavassa, joka yhdistää Oder-joen Itämereen lähellä Puolan ja Saksan rajaa. Räjähdys tuntui kaupungissa asti.

Pommi löydettiin viime syyskuussa, kun kanavaa syvennettiin. Sitä on kutsuttu "maanjäristyspommiksi", kertoo yleisradioyhtiö BBC.

Pommi pudotettiin todennäköisesti ilmahyökkäyksessä huhtikuussa 1945, ja sen kohteena oli natsi-Saksan sotalaiva Lützow. Laiva upotettiin, vaikka Tallboy-pommi ei räjähtänytkään. Asiantuntijat eivät tiedä, miksi se ei räjähtänyt aikanaan.

Korjattu 14. lokakuuta kello 11.30 Lützow taistelulaivasta sotalaivaksi.

Eduskunta äänesti keskiviikkona perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) luottamuksesta.

Luottamusäänestys kietoutui paljolti siihen, miten hallitus ja ministeri Kiuru ovat toimineet kasvomaskisuosituksissaan. Epäluottamusta esittänyt oppositiopuolue kokoomus arvostelee myös Krista Kiurun tulkintoja ja viestintää muissa koronasuosituksissa ja -määräyksissä.

• Yle näytti Krista Kiurun luottamusäänestyksen suorana verkkolähetyksenä keskiviikkona kello 13.45. Voit katsoa lähetyksen tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla ja täältä.

Kokoomuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö päätyi kesäkuun alussa nimenomaan Krista Kiurun johdolla siihen, ettei suositusta kasvomaskien käytöstä anneta. Kokoomus tulkitsee, että ministeriö on Kiurun johdolla tietoisesti ohjannut keväällä perusteluita maskien käytön hyödyistä tavalla, joka ei vastannut parasta silloin ollutta tietoa.

Elokuussa hallitus suositteli kasvomaskin käyttöä koronavirusepidemian leviämisen rajoittamiseksi.

Oppositiosta kristillisdemokraatit ilmoitti tiistaina, että ryhmä tukee kokoomuksen epäluottamuslausetta.

– Suojamaskien käytön vaikeutta liioiteltiin ja niiden hyödyllisyyttä vähäteltiin Suomessa kevään epidemia-aallon aikaan, vaikka monissa muissa maissa ne olivat aktiivisesti käytössä ja jopa pakollisia yleisillä paikoilla ja liikennevälineissä, tiedotti kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

Hallituspuolueet eivät horjuneet, Krista Kiuru sai eduskunnalta luottamuksen

Hallituspuolueet, joilla on enemmistö eduskunnassa, tukivat Krista Kiurua eduskunnan luottamusäänestyksessä.

Hallitus ja ministeri Kiuru voivat siis jatkaa työtään ilman parlamentaarisia seuraamuksia.

Keskustaministereistä Mika Lintilä on ollut Krista Kiurun kanssa eri mieltä koronaviruksen torjumiseksi tehdyistä matkustusrajoituksista. Lintilä aikoo osallistua keskiviikon äänestykseen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) näkökulmasta keskiviikon äänestyksessä punnitaan Kiurun luottamuksen lisäksi hallitusyhteistyön toimivuus.

Marin kirjoitti viestipalvelu Twitterissä perjantaina, että Kiurulla on sekä hänen että hallituksen luottamus, siis myös keskustaministereiden. Odotettavissa tuskin on ainakaan ministeritason irtiottoja hallitusrintamasta.

Oppositiopuolue kokoomuksen hyödyksi tulee asian julkinen ruotiminen sekä osoitus siitä, että oppositiopolitiikka on palannut politiikkaan talouden ja työllisyyden lisäksi koronakriisin hoidossakin.

Mitä tapahtuisi, jos Krista Kiuru ei saisi luottamusta?

Jos kuitenkin kävisi niin, että kokoomuksen epäluottamuslause olisi voittanut keskiviikon äänestyksessä ja Krista Kiuru ei olisi saanut eduskunnan luottamusta, mitä tapahtuisi?

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus jatkaisi, epäluottamusäänestys koski tällä kertaa yksittäistä ministeriä, ei koko hallitusta.

Sen sijaan pääministeri joutuisi vaihtamaan hallituksensa perhe- ja peruspalveluministeriksi jonkun muun. Krista Kiuru ei voisi jatkaa enää hallituksessa.

Perustuslain mukaan presidentin on ilman eri pyyntöäkin myönnettävä ero ministerille, jos ministeri ei enää nauti eduskunnan luottamusta. Tämä pykälä juontaa aivan perustuslain ydinkohdista, valtiojärjestyksen perusteista: ministerin tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Pekka Haaviston luottamuksesta äänestettiin ennen joulua

Krista Kiuru ei ole ainoa ministeri, jonka luottamuksesta on äänestetty eduskunnassa, ei edes ainoa nykyisessä hallituksessa.

Yksittäisen ministerin luottamusäänestyksiä on ollut viime aikoina noin kerran vuodessa eduskunnassa. Aiemmin yhteen ministeriin kohdistuva luottamusäänestys on ollut harvinaisempi.

Eduskunta äänesti juuri ennen viime joulua ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) luottamuksesta. Oppositio kyllä esitti välikysymyksen koko hallitukselle, mutta keskustelun aikana esitetyt epäluottamuslauseet kohdistuivat nimenomaan Haavistoon. Jos epäluottamusesitys olisi voittanut, Haavisto olisi joutunut eroamaan, ei koko hallitus.

Kyse oli Syyrian al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden Isis-perheiden kotiuttamisesta ja ulkoministerin toimien asianmukaisuudesta. Haavisto sai eduskunnan luottamuksen äänin 110 – 79.

Viime vuoden luottamusäänestyksen lisäksi Pekka Haaviston toimintaa ulkoministeriössä punnitaan edelleen eduskunnassa, ministeririkosasiana samaisen al-Holin suomalaisten kotiuttamiskysymyksessä. Perustuslakivaliokunta selvittää, onko Haavistoa syytä epäillä rikoksesta. Mahdollisesta syytteen nostamisesta päättää aikanaan eduskunnan täysistunto.

Timo Soini, Anne Berner, Alexander Stubb...

Syksyllä 2018 eduskunta äänesti silloisen porvarihallituksen ulkoministerin, sinisten Timo Soinin luottamuksesta. Epäluottamuslause koski Soinin esittämiä abortin kieltämistä tukevia kannanottoja.

Soini sai eduskunnan luottamuksen äänin 100 – 60.

Vuonna 2017 eduskunta äänesti silloisen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) luottamuksesta. SDP:n ja vasemmistoliiton epäluottamuslause koski valtion omistaman lentoasemayhtiön Finavian johdannaissopimusten tappioiden selvittelyä.

Berner sai eduskunnan luottamuksen äänin 110 – 42. Tyhjää äänesti 9 vihreiden kansanedustajaa. Äänestyksestä oli poissa 38 edustajaa.

Vuonna 2015 eduskunta äänesti käytännössä valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) luottamuksesta, vaikka muodollisesti äänestys kohdistui koko Juha Sipilän (kesk.) hallituksen luottamukseen. Vihreät ja vasemmistoliitto tekivät välikysymyksen Stubbin toiminnasta sekä väärän tiedon antamisesta eduskunnalle hallintarekisterilain valmistelussa.

Hallitus ja Stubb saivat eduskunnan luottamuksen äänin 126 – 56.

...Jyrki Katainen ja Stefan Wallin

Vuonna 2013 eduskunta äänesti silloisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) luottamuksesta. Perussuomalaisten epäluottamuslause koski Kataisen tilaamaa 700 000 euron tulevaisuusselvitystä, jonka hankintaa ei ollut kilpailutettu.

Katainen sai eduskunnan luottamuksen äänin 141 – 16. Epäluottamusta äänestivät 14 perussuomalaisten ja kaksi vasenryhmän kansanedustajaa. 14 perussuomalaista äänesti tyhjää.

Vuonna 2012 eduskunta äänesti puolustusministeri Stefan Wallinin (r.) luottamuksesta. Wallin oli antanut puolustusvoimien säästötoimissa poliittista ohjausta ja kehottanut säilyttämään ruotsinkielisen varuskunnan Dragsvikissa Raaseporissa. Wallin vakuutti puolustusvoimien säästösuunnitelman julkistuksessa, että päätökset perustuivat sotilaallisiin näkökohtiin.

Wallin sai eduskunnan luottamuksen äänin 95 – 59.

Voit keskustella jutun aiheesta torstaihin 15.10.2020 kello 23 asti. Klikkaa keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Kokoomus esittää epäluottamuslausetta ministeri Kiurulle – syynä koronakriisin hoito, pääministeri Marin: Kiurulla minun ja hallituksen tuki

Valehteliko Sanna Marin suomalaisille kasvomaskeista? Läpivalaisimme pääministerin puheet keväällä ja nyt

Poliisirikosasioiden tutkinnanjohtaja, valtakunnansyyttäjän toimiston erikoissyyttäjä Heidi Savurinne on päättänyt aloittaa esitutkinnan poliisin toiminnasta Elokapina-mielenilmaisun yhteydessä.

Esitutkinnassa selvitetään poliisin mielenosoittajiin kohdistaman voimankäytön perusteita ja lainmukaisuutta.

Epäiltynä rikosnimikkeenä on tässä vaiheessa virkavelvollisuuden rikkominen. Mahdolliset muut rikosnimikkeet tarkentuvat esitutkinnan aikana, kertoo syyttäjälaitoksen tiedote.

Esitutkinnassa kuullaan asiaan osallisia ja todistajia sekä hankitaan muita selvityksiä tapahtumista.

Elokapinan mielenosoituksessa kaasusumututetusta 14 on tehnyt rikosilmoituksen poliisin toiminnasta.

Valtakunnansyttääjälle jätettyjen asianomistajien rikosilmoitusten lisäksi Elokapina-tapahtumista on jätetty yksi sivullisen tutkintapyyntö poliisille, kertoo erikoissyyttäjä Heidi Savurinne.

Poliisihallitus tiedotti torstaina, että heidän käsityksensä mukaan poliisi toimi tilanteessa oikein.

Lue lisää:

Elokapinan mielenosoituksessa sumutetuista 14 on tehnyt rikosilmoituksen poliisin toiminnasta – osan mukaan heille ei annettu edes vettä

Poliisihallitus mielenosoittajien sumuttamisesta: Emme havainneet lainvastaista käytöstä poliisin puolelta – Helsingin poliisin päällikkö: Meille jäi vain huonoja vaihtoehtoja

Rikosoikeuden professori: Liikenteellinen haitta kevyt peruste voimankäytölle, poliisi saattoi sortua ylilyöntiin

Suomen tuhansissa ruokamarketeissa on menossa valtava kylmäkoneiden uusimisurakka. Työ on vasta aluillaan, mutta vuoteen 2030 mennessä pitäisi olla valmista.

Sen vaatii EU:n niin sanottu F-asetus, jolla ilmastoa pilaavien kylmäaineiden käyttöä rajoitetaan tuntuvasti vuoteen 2030 mennessä. Pahimmat ilmastoa pilaavat kylmäaineet on tarkoitus poistaa markkinoilta kokonaan.

Käytännössä kylmälaitteistot on vaihdettava kokonaan, koska pelkkä kylmäaineen vaihtaminen ei onnistu vanhoihin laitteisiin noin vain.

Uusien laitteiden kylmäaine on pääsääntöisesti hiilidioksidi, jonka käyttöpaine on sen verran korkea, että vanhojen laitteiden tekniikka ei kestä sitä

Kauppaketjuille muutosurakka onkin valtavan iso sekä mittakaavaltaan että kustannuksiltaan.

– Pienemmissä kaupoissa remontit maksavat ehkä satoja tuhansia euroja ja isoimmissa marketeissa voi olla kysymys jo miljoonista euroista, Keskon talotekniikkapäällikkö Antti Kokkonen sanoo.

Jotain kauppojen kylmäntarpeesta kertoo se, että yhden S-Marketin (tai K-Supermarketin) kylmälaitteiden tuottama jäähdytysenergia vastaa noin 1100 tavallisen perhejääkaapin tehoa.

Ja näiden perhejääkaappien kylmäaineena on muuten alettu käyttää asetukset täyttäviä kylmäaineita jo pari vuosikymmentä sitten. Lopullinen kielto käyttää esimerkiksi jääkaapeissa ilmastoa liikaa rasittavia kylmäaineita annettiin vuonna 2015.

Päästöt nollaan

Keskon liikkeistä koneet on uusittu noin joka neljänteen kauppaan. S-ryhmään kuuluvan HOK Elannon tahti on ollut vähän ripeämpi, valmista alkaa olla jo 40 prosentissa kauppoja.

Vaikka tehtävää riittää ja rahaa palaa, niin palkintona on huomattava parannus kylmäkoneistojen energiatehokkuuteen ja ilmastoystävällisyyteen.

– Käyttämämme sähkö on meillä jo käytännössä päästötöntä. Niinpä kauppojen päästöt syntyvät meillä kylmäainevuodoista ja lämmityksestä. Näistä kylmäainevuotojen osuus on kaikkein suurin päästöjen aikaansaaja. Näillä muutoksilla tietysti pyrimme siihen, että päästöt olisivat nolla, HOK Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki kertoo.

Uudellamaalla toimiva HOK Elanto on S-ryhmän osuuskaupoista suurin ja uudistanut kylmälaitteistoja hieman nopeammassa tahdissa kuin S-ryhmässä kokonaisuutena.

Energiaa säästyy

Kylmäremontit pyritään suunnittelemaan siten, että markettien talotekniikkaa voitaisiin uusia samalla entistä energiaa säästävämmäksi.

Kylmälaitteistoremontin yhteydessä kauppoihin asennetaan käytännössä poikkeuksetta myös lämmön talteenotto.

Viime vuonna Kesko pokkasi jopa palkinnon yhteistyökumppaninsa kanssa kylmälaitteiden käytön ja kiinteistön lämmityksen yhdistävästä laitteistosta.

– Tällä tavalla uudistettu kauppa kuluttaa lämmitysenergiaa parhaimmillaan jopa 90 prosenttia vähemmän kuin ennen uudistusta. Nämä investoinnit ovat todella merkittäviä myös energian käytön vähentämisen kannalta, Antti Kokkonen sanoo.

Työvoimapula uhkaa

Kaupan remonttiurakka on vasta alussaan, mutta onhan aikaakin niiden tekemiseen vielä kymmenisen vuotta. Merkit urakoiden ruuhkautumisesta loppua kohti ovat kuitenkin jo ilmassa ja siihen on syykin selvillä.

– Nyt olisi heti tarve noin 500 uudelle kylmäasentajalle ja seuraavan viiden vuoden aikana tarvittaisiin noin 2000 uutta kylmäasentajaa, että kaikki kaupat ja ammattikeittiöt saataisiin korjattua asetuksen mukaiseen kuntoon vuoteen 2030 mennessä, Kylmäliikkeiden liiton toimitusjohtaja Mika Kapanen sanoo.

Kylmäasennusala on kärsinyt pitkään vähän huonosta imagosta. Tilanne on hiljalleen kohentunut, mutta edelleenkin koulutettavia saisi olla enemmän.

– Meillä on talotekniikka-alan parhaat vuosiansiot ja työllisyys on taattu seuraavat viisitoista vuotta, joten luulisi alan alkavan kiinnostaa ihmisiä, Kapanen mainostaa.

Remonttien tekijöiksi ei ole tarjolla työvoimaa ulkomailtakaan, koska tilanne on siellä sama: kylmälaiteremontit odottavat tekijäänsä kautta Euroopan unionin.

Uudet, suuret väylähankeet ovat lähes elämän ja kuoleman kysymyksiä kunnille. Jos junaliikenne vähenee, kunta taantuu. Näin on käymässä Suomen kahdeksanneksi suurimmalle kaupungille Lahdelle, jos liikenneministeriön suunnittelema linjaus Itäradan oikaisusta lentorata-Porvoo-Kouvola toteutuu.

Vaikka miljardeja euroja nielevät ratahankkeet tuntuvat kaukaisilta, rahaa palaa jo nyt. Uuden mallin mukaan suuret väylähankkeet: Suomirata, Turun tunnin juna ja Itärata, suunnitellaan hankeyhtiöissä. Silloin osa rahoituksesta tulee muualta kuin valtion budjetista. Näin voidaan toteuttaa hankkeita, joihin valtiolla ei koskaan olisi varaa.

Porvoo–Kouvola -linjausta kannattaneet kunnat löivät tarvittavat rahat määräajassa pöytään ja selvisivät kuntien välisessä kilpailussa voittajana. Liikenneministeriö päätti esittää tätä vaihtoehtoa eteenpäin.

Ministeriön linjaus on pöyristyttänyt monia poliitikkoja ja viranhaltijoita Lahdessa ja Kotkassa. Molempien kaupunkien kannattamat linjausvaihtoehdot putosivat jatkovalmistelusta.

Pelkästään uuden oikoradan suunnittelu maksaa 70 miljoonaa euroa, saman verran kuin Lahti on maksanut valtatie 12:n uudesta linjauksesta. Eteläinen kehätie ohjaa liikenteen pois Lahden ja Hollolan keskusta-alueilta. Tie avataan liikenteelle joulukuussa.

Missä päätös näin suuresta ratalinjauksesta tehtiin ja millä perusteella?

Lahti jäämässä kaukojunamottiin

Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho esittelee rakentamatonta tonttia Lahden matkakeskuksen vieressä. Kaupunki teki vastikään kaupat maa-alueesta, josta postitalo oli purettu. Tontin laidalle on suunniteltu pysäköintipaikkoja työmatkustajille.

Radan varteen rakennetaan myös asuntoja. Jopa hotellille on kaavamerkintä, jos ajat muuttuvat joskus paremmiksi. Lahti neuvottelee valtion kanssa maankäytön, liikenteen ja asumisen MAL-sopimuksesta, joka mahdollistaisi radan varren kehittämisen uudeksi, uljaaksi kaupunkialueeksi.

– Meillä on jo alle tunnin juna. Radan varsi on suuri mahdollisuus, arvioi Alho.

Tuhannet ihmiset pendelöivät Lahdesta pääkaupunkiseudulle päivittäin. Korona-aikana Lahti on entistä enemmän houkutellut asuinpaikkana. Se kuitenkin edellyttää sujuvia yhteyksiä pääkaupunkiseudulle.

Suunniteltu Itärata-linjaus Porvoon ja Kouvolan kautta vähentäisi Lahden junavuoroja merkittävästi. Alhon mielestä se olisi suuri uhka Lahden tulevalle kehitykselle.

– Kaukojunat ovat pendelöijän kannalta mukavampia ja nopeimpia yhteyksiä. Se karkoittaisi todennäköisesti niitä, jotka ovat aikeissa muuttaa tänne. Pelkät z-junat eivät riitä.

Mihin putosi valmistelusta Lahti-Heinola-Mikkeli -rata?

Lahden kaupungin mielestä itään kulkevia junayhteyksiä kannattaisi parantaa kunnostamalla Karjalan ja Savon radat uuden oikoradan sijaan. Lahti vetoaa keväällä tehtyyn Väyläviraston selvitykseen, jonka mukaan nykyisten ratojen kunnostaminen olisi kustannuksia ja hyötyä ajatellen paras vaihtoehto.

Mutta jos uusia oikoratoja halutaan, lahtelaiset ihmettelevät, miksei Lahti-Heinola-Mikkeli -ratalinjausta otettu Väyläviraston selvitykseen mukaan. Aiemmassa selvityksessä vaihtoehto oli kustannus–hyöty -suhteiltaan oikoradoista paras.

– Alustavien keskustelujen pohjalta kävi ilmi, että alueiden ja kuntien enemmistö kannatti huomattavasti enemmän kahta muuta (Porvoo-Kouvola, Porvoo-Kotka) ratalinjausta. Tästä johtuen syksyllä 2019 päädyttiin siihen, että selvitykseen otettiin nämä kaksi linjausta, selvittää Liikenneministeriön neuvotteleva virkamies Kaisa Kuukasjärvi.

Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho tuhahtaa kuullessaan ministeriön vastauksen.

– Ei sitä edes kysytty virallisesti kunnilta. Aika merkillistä, että jatkoselvityksestä jätettiin paras linjaus pois, sanoo Alho.

Missä poliittinen harkinta?

Väylävirasto sai selvityksensä valmiiksi toukokuussa. Nykyisten ratojen parantaminen osoittautui kustannus-hyöty suhteeltaan parhaimmaksi. Oikoradoista puolestaan tulisi muita hyötyjä.

– Merkittäviä hyötyjä tulee matka-ajan nopeutuksesta ja junavuorojen lisäämisestä. Jos oikorata rakennettaisiin, tulisi junaliikenteeseen enemmän matkustajia, jolloin hyödyt ovat suuremmat, selvittää apulaisjohtaja Tapio Ojanen Väylävirastosta.

Oikoradoista parempi vaihtoehto olisi edullisempi Porvoo-Kouvola. Kalliimmasta Porvoo-Kotka-linjauksesta saattaisi puolestaan olla hyötyä pidemmällä aikavälillä, jos kansainvälistä liikennettä Venäjälle halutaan nopeuttaa.

Väylävirasto ei tyrmännyt mitään vaihtoehtoa. Se, mitä linjausta kannattaa viedä eteenpäin, jätettiin poliittiseen päätöksentekoon, kertoo Ojanen.

Väyläviraston selvityksen jälkeen kunnat kutsuttiin liikenneministeriöön neuvonpitoon. Kuntien piti elokuun loppuun mennessä päättää, haluavatko ne olla mukana hankeyhtiössä.

Lahden kaupungin mielestä yhtiölle ei ollut tarvetta ja se päätti, ettei se ole mukana Itärata-hankeyhtiössä. Sen jälkeen kaupunkiin ei oltu yhteydessä. Syyskuun lopulla ministeriö julkaisi tiedotteen, jossa todettiin Porvoo-Kouvola -linjauksen vetäneen pisimmän korren.

– Pidän valmistelua merkillisenä ja vähintäänkin hyvän hallintotavan vastaisena. Lähdetään näin linjaamaan omin päin. Ei meiltä kunnilta siinä vaiheessa kysytty enää yhtään mitään, sanoo Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho.

Lahtelaisten lisäksi kotkalaiset arvostelevat valmistelua. Kotkan kaupunki on valmis lyömään pöytään kuusitoista miljoonaa euroa lisää, jos se auttaa Porvoo-Kotka-linjauksen menestymistä.

Myös monet poliitikot ovat tyrmistyneitä, koska poliittista keskustelua ei käyty. Suurista väylälinjauksista päättävä parlamentaarinen ohjausryhmäkin ohitettiin.

Ministeri Harakka ei avaudu

Asia nousi esiin eduskunnassa perjantaina. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) Hämeen vaalipiiristä ihmetteli asiaa.

– Tällaisessa tilanteessa pitäisi kai ensisijaisesti linjata poliittisesti, mikä näistä kolmesta on kansantalouden kannalta järkevin ja kiireellisin vaihtoehto. Nyt vaikuttaisi, että häntä heiluttaa koiraa, sanoi Koskinen.

Ministeri Harakka perusteli ratkaisua kokonaisarviolla.

– Tämä on toimintatapamme ministeriössä tätä nykyä. Useat isot hankkeet tehdään yhteistyössä alueiden, seutukuntien, kaupunkiseutujen, kaupunkien ja valtion kanssa, sanoi Harakka.

Yle pyysi viikon verran haastattelua ministeri Harakalta, mutta Harakka ei halunnut sitä antaa. Sen sijaan erityisavustaja kehottaa kääntymään ministeriön virkamiesten puoleen.

– Hankeyhtiöneuvotteluja ei ole käyty parlamentaarisen työryhmän kautta. Hankeyhtiökonseptilla tehdyt hankkeet eivät mene sillä tavalla. Valmistelu on ollut poikkeavaa, sanoo yksikön johtaja Miikka Rainiala.

Rainialan mukaan ministeriön kanta ratalinjaukseen on tehty kokonaisharkinnan perusteella ja siinä on nojauduttu Väyläviraston tekemään selvitykseen.

– Kunnilla on ollut mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin aikaisemmassa vaiheessa. En näe, että tässä olisi oiottu.

Liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen Kaisa Kuukasjärven mukaan parlamentaarinen työryhmä ei olisi ehtinyt ottaa asiaan kantaa. Se valmistelee parhaillaan 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, joka annetaan eduskunnalle vasta ensi vuonna.

– Nyt ministeriössä tehty päätös ei kuitenkaan ole parlamentaarisen työryhmän asettamien tavoitteiden vastainen, sanoo Kuukasjärvi.

Tavoitteiden mukaan liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Yksi tavoitteista on se, että liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee.

Asia etenee myöhemmin syksyllä talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan. Viime kädessä päätöksen linjauksesta ja valtion rahoituksesta tekee eduskunta.

Korjattu 14.10.2020 klo 8:20 Liikenne- ja viestintävirasto Liikenne- ja viestintäministeriöksi

Lue lisää:

LVM: Uuden rautatien suunnittelua jatketaan Kouvolan kautta – Kotkan lupaamat miljoonat eivät muuttaneet ministeriön kantaa

Lahdelta huutia ministeriön itärataratkaisulle – kaupunginjohtaja Pekka Timonen: "Faktat eivät tunnu painavan"

Huumausainerikoksista tuomittu 30-vuotias mies löydettiin kuoliaaksi puukotettuna Östermalmin kaupunginosasta Tukholmassa viime perjantaina. Poliisi pidätti yhden henkilön epäiltynä murhasta, mutta vapautti hänet kaksi vuorokautta myöhemmin.

Kaikkiaan 11 ihmistä on tapettu erilaisissa rikollisjengien välienselvityksessä Tukholman läänissä heinäkuun jälkeen. Ketään ei ole vangittu, kirjoittaa sanomalehti Dagens Nyheter.

– Olen huolissani siitä, että selvitysprosenttimme on matala. Mutta se johtuu siitä, että nämä jutut ovat erittäin vaikeita. Ne ovat usein järjestettyjä, ja niissä käytetään nuorta tekijää, joka ei ole poliisille tuttu. Hänelle annetaan ase, autoja ja asuntoja, poliisipäällikkö Robert Karlsson sanoo DN:ssä.

Tukholman poliisi on saanut vahvistuksia muilta alueilta ja keskusrikospoliisista murhien selvittämiseen.

Poliisi: Neljä murhaa kietoutuu yhteen

Poliisi uskoo, että neljä murhista liittyy Tukholman luoteispuolella sijaitsevan Järvan alueen jengikonflikteihin. Rinkebyn, Husbyn, Akallan ja Tenstan lähiöt sijaitsevat Järvan ulkoilualueen ympärillä.

Husbyn ja Tenstan jengien välinen kostonkierre sai ilmeisesti alkunsa, kun husbyläinen 21-vuotias mies pahoinpideltiin kuoliaaksi puistossa Tenstassa heinäkuun 1. päivänä.

Poliisi epäilee, että uhrin ystävät ovat sen jälkeen syyllistyneet ammuskeluihin, joissa on kuollut kaksi nuorta miestä. Tenstalaiset ovat puolestaan kostaneet ja ampuneet yhden miehen kuoliaaksi.

Viisi muuta eri puolilla kaupunkia hengiltä ammuttua miestä ovat olleet 18–29-vuotiaita. Mikään ei viittaa siihen, että tapaukset olisivat yhteydessä toisiinsa. Uhrit ovat olleet poliisille ennestään tuttuja.

12-vuotias kuoli harhaluodeista

Eniten huomiota on herättänyt 12-vuotiaan tytön murha huoltoasemalla Norsborgissa elokuussa. Tyttö oli ulkoiluttamassa koiraansa.

Tekijä ajoi paikalle varastetussa autossa ja avasi tulen ilmeisesti kahta vihollistaan kohtaan. He eivät haavoittuneet. Tyttö kuoli harhaluodeista.

– Meitä on kolmisenkymmentä poliisia, jotka tutkivat tapausta. Muihin kysymyksiin en halua vastata, sanoo tutkinnanjohtaja Lukas Molander DN:lle.

Kaikkiaan 16 ihmistä on ammuttu kuoliaaksi ja kolmisenkymmentä haavoittunut luodeista Tukholmassa tänä vuonna. Viime vuonna murhauhrien määrä oli 17, ja vuonna 2018 se oli 11.

Poliisi: Jengeissä tyhjiöitä

Poliisipäällikkö Robert Karlsson korostaa Dagens Nyheterissä, että poliisi on takavarikoinut jengeiltä erittäin paljon aseita, huumeita ja rahaa tänä vuonna. Hänen mukaansa se on merkki siitä, että poliisin pitkäjäntainen strategia alkaa tuottaa tulosta.

– Lisäksi olemme vanginneet kymmenkunta rikollisjengien johtohahmoa. Paradoksaalista kyllä, se voi johtaa murhien ja murhayritysten lisääntymisen, kun jengeissä on tyhjiöitä, joka pyritään täyttämään, Karlsson sanoo.

Kriminologi Sven Granath puolestaan uskoo, että väkivallan lisääntymistä selittää se, että tekijät ovat vapaalla jalalla.

– Rikolliset rankaisevat itse syyllisiä. Se luultavasti selittää, miksi kuolemaan johtaneita ammuskeluja on niin paljon, Granath sanoo DN:lle.

Lue myös:

Ruotsissa 12-vuotias tyttö kuoli ammuskelussa, poliisi käynnistänyt murhatutkinnan

Sosiaali- ja terveysministeriön ylin virkamies puolustaa hallituksen maskisuosituspäätöksiä johdonmukaisina ja muuttuneen koronantilanteen mukaisina.

Hallituksen ja ministeriön linja on kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan nojannut sen hetkiseen asiantuntijatietoon. Varhila kirjoittaa ministeriön kotisivulle tekemässään kolumnissa, ettei ministeriön keväällä tilaamaan maskiselvitykseen liittynyt mitään poliittista tai vastaavaa ohjausta.

Painostuspuheet liittyvät epäilyyn, joutuiko Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta vaikenemaan maskikannassaan.

Varhila perustelee kesän alusta kesän loppuun muuttunutta kasvomaskilinjausta niin, että toukokuussa saadun selvityksen aikaan koronatapausten määrä olivat olleet jo useita viikkoja laskussa. Hän vertaa kevään tilannetta elokuuhun ja uuden päätöksen syntyhetkeen, jolloin tartuntoja oli jo enemmän. Hallitus antoi elokuun puolivälissä yleisen kasvomaskisuosituksen.

Varhilan mukaan kasvomaski uutena ehkäisytoimena kesäkuussa olisi vaatinut vahvat perustelut, ja niitä ei tutkimusnäytön mukaan ollut silloin olemassa. Maskeja ei oltu käytetty myöskään vastaavanlaisissa tartunnoissa aikaisemmin.

– Hallitus ei antanut yleistä suositusta kasvosuojusten käytöstä, mutta katsoi, että suojusta voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi paikoissa ja tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista.

Kasvomaskit mukana toissijaisena keinona alusta alkaen

Kansliapäällikkö korostaa, että viestinnässä on koko ajan painotettu, että käsi- ja yskimishygienia ja turvaetäisyyksien noudattaminen ovat tärkeimmät keinot viruksen leviämisen estämiseen. Tutkimusnäyttö ja esimerkiksi muut Pohjoismaat olivat Varhilan mukaan alkukesästä samoilla linjoilla.

Varhilan mukaan terveysviranomaisten viesti on ollut vahva ja selkeä ehkäisykeinojen tärkeyden suhteen. Myös kasvomaskien merkitys ja viestiminen niistä täydentävänä keinona on ollut Varhialan mukaan mukana jo kriisin alkuvaiheesta huhtikuusta alkaen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea antoivat huhtikuun alussa ohjeistuksen turvalliseen kasvomaskien käyttöön.

Hallituksen elokuinen maskipäätös tehtiin pahenevan tautitilanteen ehkäisemiseksi. Myös tieto kasvomaskien hyödyistä on Varhilan mukaan lisääntynyt keväästä.

Viranomaisten ja Varhilan omissa viesteissä on ollut kuitenkin epäselvyyttä ja kangassuojien on kerrottu olevan tartuntavaarallisia kantajalleen.

Myös se, että suojaimia ei ehkä riitä kaikille on ollut keväästä asti suosituspäätöksen taustalla oleva kysymys, jonka vaikutuksesta linjauksiin ei ole saatu vastausta.

Mitä ajatuksia kasvomaskeista noussut keskustelu herättää? Voit keskustella aiheesta 15.10. kello 23:een asti.

Lue myös:

Valehteliko Sanna Marin suomalaisille kasvomaskeista? Läpivalaisimme pääministerin puheet keväällä ja nyt

Työterveyslaitos poisti keväällä maskisuosituksen sivuiltaan – TTL:n mukaan päätös tehtiin itsenäisesti

Kasvomaskien hyöty koronan torjunnassa jakaa asiantuntijoitakin: "Näyttöä on olemassa tarpeeksi", "Suurempi merkitys on muilla viruksen ehkäisykeinoilla"

Yle selvitti: Kasvomaskit pakollisia jo yli 50 maassa – määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön, mutta Suomessa suositusta ei toistaiseksi tule

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suosittelee kasvomaskien käyttöä kaikilla työpaikoilla. Ryhmä kertoi uusista linjauksista tiedotustilaisuudessaan tänään keskiviikkona.

Suositusten taustalla on riskipotilaiden ja ikäihmisten suojaaminen. Keski-Euroopassa ilmaantuvuus on jo kymmenkertainen.

– Keski-Euroopassa tartunnat ovat jälleen lähteneet siirtymään myös ikäihmisiin ja se on se, mitä halutaan välttää täällä meillä, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen.

Kysyimme Tuomiselta työpaikkojen maskisuosituksesta tarkemmin infon jälkeen, ja esitimme samat kysymykset myös Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaralle.

1) Mitä työpaikkoja suositus koskee?

HUSin Tuominen: Pääkaupunkiseudulla suositus koskee lähtökohtaisesti kaikkia työpaikkoja.

EK:n Rytivaara: Pääkaupunkiseudulle annettu suositus koskee kaikkia työpaikkoja. Työpaikoilla on jo tätä ennen vastuullisesti kiinnitetty huomiota käsihygieniaan ja turvaväleihin, ettei työskennellä samoissa tiloissa pitkään ja töitä vuorotellaan.

Maskit ovat yksi lisätoimenpide, jos joudutaan esimerkiksi järjestämään kokouksia, joissa on useampi henkilö ja turvavälejä ei pystytä pitämään. Myös sisätiloissa, joissa on töissä useampi henkilö, maskit tuovat lisäturvallisuutta.

EK kannattaa mallia, missä työpaikoilla työntekijät voivat työskennellä turvallisesti sekä lähityössä että etätyössä.

2) Millaisissa tilanteissa maskia tulee työpaikalla käyttää?

HUSin Tuominen: Suositus on tilanteissa, jossa samassa työtilassa tai avokonttorin läheisyydessä on kaksi työntekijää: molempien tulisi siis käyttää maskeja.

EK:n Rytivaara: Työnantajat tiedottavat tilanteesta. EK kannattaa maskisuositusta, mutta työpaikoilla tulisi tehdä koronavaikutusten riskiarviointi. Jos suositus laajenee esimerkiksi maskipakoksi koko maahan, on tehtävä työpaikkakohtaiset riskiarvioinnit yhteistyössä työterveydenhuollon kanssa. Esimerkiksi yksin ulkona työskentelevä työntekijä ei tarvitse välttämättä kasvomaskia, koska riski on pieni ja jos muut turvaohjeet toteutuvat. Aluehallintovirasto valvoo työpaikkojen yleistä turvallisuutta työturvallisuuslain mukaisesti.

Helsingin kaupungin tiedotteen mukaan kasvomaskin käyttöä suositellaan työpaikoilla erityisesti tilanteissa, jossa ihmiset laajemmin tapaavat toisiaan – kuten kokouksissa ja taukotiloissa – ja kun esimerkiksi turvavälejä ei pystytä toteuttamaan.

3) Voiko työnantaja pakottaa käyttämään maskia?

HUSin Tuominen: Työoikeudellisesti pakottaminen ei ole mahdollista, mutta työnantajalla on ohjausoikeus siihen, miten työt suoritetaan ja minkälaisilla periaatteilla työpaikalle tullaan.

Työnantaja voi vahvasti ohjata käytänteitä, miten fyysisissä työtilanteissa toimitaan.

EK:n Rytivaara: Työnantajat tarjoavat mahdollisuuden käyttää maskeja, suosittelevat ja valvovat, mutta eivät voi sanktioida käyttämättömyyttä.

Jos joukossa on henkilöitä, jotka eivät voi terveyssyistä käyttää maskeja, yhden tai kahden henkilön maskittomuus ei estä laumasuojaa.

4) Kuka maskit maksaa?

HUSin Tuominen: Näkemykseni on, että lähtökohtaisesti työnantajan velvollisuus on maksaa silloin, kun tullaan työpaikalle ja ei voida noudattaa Suomessa voimassa olevaa etätyösuositusta. En kuitenkaan ole viranomainen, joka sellaisesta voisi määrätä.

EK:n Rytivaara: Työnantajien tulee tarjota työntekijöille maskeja käytettäväksi eli työnantaja maksaa.

Maskisuositus tulossa myös vapaa-ajalle

Pääkaupunkiseudun koronatyöryhmä valmistelee myös suositusta harrastustoimintaan, koska harrastuksissa on havaittu taudin leviävän ja altistumisia tartunnoille on tapahtunut. Tulossa on siis uusia ohjeita maskien käyttöön ja turvavälietäisyyksiin.

Koronatyöryhmä suositteli jo keskiviikkona, että vanhemmat käyttävät kasvomaskia varhaiskasvatuksen tiloissa.

Rajoituksia kaavaillaan myös yleisötilaisuuksiin. Työryhmä esittää, että yli 20 henkilön yleisötilaisuuksia voidaan jatkossa järjestää vain, jos kaikkien osallistujien edellytetään käyttävän kasvomaskia. Lisäksi vain puolet tapahtumatilan paikkamäärästä saa olla käytössä.

Asiassa tarvitaan kuitenkin yhden kunnan suositusta vahvempi velvoittava määräys, joten virallisen päätöksen asiassa tekee Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Tällä hetkellä aluehallintoviraston päätöksen mukaan yli 50 henkilön tilaisuuksia voi lokakuussa järjestää sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa, jos turvallisuus voidaan varmistaa. Turvallisuus on varmistettava THL:n ja OKM:n ohjeiden mukaisesti.

Helsinkiläisten ajatuksia uudesta suosituksesta

Helsingin keskustassa työpaikkojen maskisuositus sai pääosin kannatusta.

Taina Mattila pitää suositusta hyvänä paikoissa, joissa on paljon väkeä, mutta myöntää maskien olevan pidempiaikaisessa käytössä vähän hikoiluttavia.

– Lyhytaikaisessa käytössä toimii ihan hyvin. Käytän sisätiloissa ja suuremmissa väkijoukoissa, mutta näin ulkoilmassa tykkään olla toistaiseksi vielä ilman maskia.

Myös Kaarina Sergejeffin mielestä suositus on hyvä ja paikallaan tässä tilanteessa. Hän kuitenkin toivoo, ettei tänä syksynä jouduta massiivisiin karanteeneihin ja koko yhteiskunnan sulkemiseen.

– Minulla menee tällä hetkellä sellainen 25–30 maskia viikossa. Hinnat ovat laskeneet, eivätkä ne ole minusta kohtuuttomia. Toivon kuitenkin, että erityisesti Itä-Helsingin alueelle tulisi jakelupisteitä vähävaraisille.

Meeri Tanner pitää suositusta hyvänä koronan leviämisen ehkäisemisen kannalta, mutta ei omassa työssään lasten kanssa.

– Minusta on tärkeää, että ilmeeni ja eleeni näkyvät pienille lapsille, joten en tiedä mitä ajattelisin. Suostun käyttämään maskeja työpaikalla, mutta kun lapsi on paikalla, toivoisin että hän näkee ilmeeni.

Rainer Oeschille maskisuositus on tuttu omalta työpaikalta yliopistossa, jossa se on ollut jo käytössä. Hän käyttää maskeja julkisessa liikenteessä ja työpaikan yleisissä tiloissa.

– Nykyisin on helppo hankkia ja hinnat ovat halventuneet, mutta alussa olivat kyllä kalliimpia. Myös viestintä oli alkuvaiheessa kieltämättä hyvin ristiriitaista ja kasvomaskien hyötyjä kovasti väheksyttiin.

Voit keskustella aiheesta 15.10. kello 23:een saakka.

Lue myös:

STM Varhila: Ohjeistus maskien käytöstä ollut koko ajan selkeä ja ajan tasalla

Kaikille työpaikoille kasvomaskisuositus pääkaupunkiseudulla – työryhmä pyytää avilta velvoitusta maskin käytöstä yli 20 hengen yleisötilaisuuksissa

Ministeri Krista Kiuru selitti A-studiossa kevään maskilinjauksia: "Yksiääninen viestintä" oli tärkeää

Kasvomaskien hyöty koronan torjunnassa jakaa asiantuntijoitakin: "Näyttöä on olemassa tarpeeksi", "Suurempi merkitys on muilla viruksen ehkäisykeinoilla"

Työterveyslaitos poisti keväällä maskisuosituksen sivuiltaan – TTL:n mukaan päätös tehtiin itsenäisesti

Koripallokatsomoihin maskipakko – "Ääritapauksessa maskin käyttämättä jättäminen voi johtaa hallista poistamiseen"