Perjantaina tulee 21 vuotta siitä, kun tamperelainen nuori Raisa Räisänen katosi jälkiä jättämättä.

16-vuotiaan koripalloilijan katoaminen on yksi Suomen tunnetuimmista ratkaisemattomista tapauksista, jota tutkitaan murhana.

Poliisi-tv:stä tuttua Ylen toimittajaa Marko Niemeä tapaus on kiinnostanut niin kauan, että hän päätti tutkia katoamista vielä tarkemmin.

Syntyi podcast-sarja Viimeinen johtolanka, jonka ensimmäisen kauden kaikki kuusi jaksoa käsittelevät Raisa Räisäsen katoamista ja siitä tehtyä poliisitutkintaa. Sarja julkaistiin Ylen Areenassa tänään tiistaina.

Uutta tietoa Niemen sarjassa on ainakin uuden silminnäkijän haastattelu. Hän ei ole ollut julkisuudessa aikaisemmin ja haluaa pysyä anonyymina.

Marko Niemi kertoo sarjasta tarkemmin täällä:

Tapaus Raisa Räisänen – podcastin tekijä kertoo, miksei vuosikymmeniä vanha katoaminen jätä häntä rauhaan vieläkään

Haastateltava kertoi Niemelle nähneensä hyvin tuntemansa naisen kävelemässä katoamisiltana Koskipuiston suunnasta kohti hotelli Tammeria ja Armonkalliota nuoren, pitkäjalkaisen, kevyesti pukeutuneen naisen kanssa.

Tuntomerkit sopivat hyvin Raisa Räisäseen, vaikka sillä hetkellä silminnäkijä ei tietenkään tuntenut nuorta naista.

– Vanhempi nainen piti kiinni nuoresta naisesta tiukasti ja jutteli hänelle silminnäkijän mukaan vihaisen oloisesti, Niemi kertoo.

Silminnäkijän tunnistama nainen syyllistyi myöhemmin henkirikokseen

Silminnäkijä kertoi myös tuntemansa naisen nimen. Silminnäkijän tunnistama nainen on syyllistynyt myöhemmin henkirikokseen.

Silminnäkijä kertoi havainnostaan poliisille Niemen mukaan vasta pari vuotta sitten. Niemi ei kerro nimeä sarjassa, koska hänestä on vain yksi sinänsä luotettava havainto.

Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Paavo Tuominen vahvistaa Ylelle, että asia on ollut tiedossa. Hän ei kommentoi asiaa tarkemmin.

Kolmas tutkintalinja

Niemen kertoma johtolanka liittyy poliisin kolmanteen tutkintalinjaan, joka liittyy Tampereen Armonkallioon lähellä keskustaa.

Yle kertoi vuosi sitten tästä tutkintalinjasta tarkemmin.

Räisäsen katoamisyönä vuonna 1999 tuli Formula 1 -kisat. Niitä katseltiin myös Tampereen keskustan lähellä Armonkalliossa. Kaksikin eri ihmistä kuuli kovia kiljaisuja ulkoa kello kahden ja kolmen välillä yöllä.

Toisen havainnon mukaan kiljaisu kuului läheiseltä Lapintieltä, toisen havainnon mukaan Haarakatu 10:n autohallista.

Yle kertoi vuosi sitten, että Räisäsen näköinen nainen oli myös nähty lähistöllä Lapintiellä kävelemässä itseään lyhyemmän, 30–50-vuotiaan naisen kanssa. Tämä nainen oli nähty aiemmin kapakoissa, mutta häntä ei ole tavoitettu etsinnöissä.

Myös isä antoi haastattelun

Niemen Viimeinen johtolanka -podcastin kahdessa ensimmäisessä jaksossa kerrataan, mitä tiedetään tapahtuneen katoamisiltana. Raisa Räisäsen isän tuoreilla haastatteluilla käydään läpi, millainen teini Raisa oli.

Marko Niemi haastatteli myös Räisäsen kaveria, joka kertoi asioita, jotka täydentävät kuvaa. Myös tätä tuttavaa poliisi on puhuttanut, koska luuli tämän olleen viimeinen, jolle Räisänen oli soittanut.

– Todellisuudessa Raisa oli soittanut tälle tuttavalle edellisenä iltana eli perjantaina. Hän oli silloin tavoitellut tämän tuttavan kautta toista nuorta miestä, josta oli kovasti kiinnostunut, Niemi kertoo.

Raisa Räisäsen jälkien etsiminen jatkuu myös Hervantajärvellä, josta Räisäsen katoamiseen on myös saatu myös mahdollisia havaintoja.

Lue lisää:

Tapaus Raisa Räisänen – podcastin tekijä kertoo, miksei vuosikymmeniä vanha katoaminen jätä häntä rauhaan vieläkään

Nuori koripalloilija Raisa Räisänen katosi 20 vuotta sitten – Poliisilla on kolme eri teoriaa, mitä tapahtui: "Uskon, että syyllinen löytyy"

Raisa Räisäsen jälkien etsiminen jatkuu Hervantajärvellä: Etsintäpaikka tarkentui

Raisa Räisäsen katoamiseen etsitään vihjeitä uudesta paikasta Tampereelta: Noin 400 ihmisen olinpaikka on mysteeri Suomessa, moni katoaa kesällä

Suomalaisen elokuva-alan tärkeimmät palkinnot Jussit jaettiin keskiviikkona Helsingissä. Seurasimme palkintojen jakoa hetki hetkeltä tässä jutussa.

• Parhaan elokuvan palkinnon voitti ennakkosuosikki, Miia Tervon elokuva Aurora
• Aurora sai kaikkiaan seitsemän ja Jukka-Pekka Valkeapään Koirat eivät käytä housuja kuusi Jussi-palkintoa.
• Helsingin Kaapelitehtaalla elouvaa juhli noin 340 Suomen elokuva-alan edustajaa.

Politiikan koronakonsensus on hajonnut. Oppositio on haastanut hallitusta epäselvästä maskiviestinnästä, ja keskiviikkona eduskunta äänesti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) luottamuksesta.

Politiikan koronakonsensus on hajonnut. Oppositio on haastanut hallitusta epäselvästä maskiviestinnästä, ja keskiviikkona eduskunta äänesti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) luottamuksesta.

Hallitus ja oppositio kokoustivat myöhemmin keskiviikkona yhdessä Säätytalon iltakoulussa, jossa aiheina olivat koronatilanne ja tartuntatautilain uudistus.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallituksen ja opposition yhteinen keskustelu oli tarpeen, sillä käsiteltävät asiat ovat moniulotteisia.

– Näen että koronatilanne kokonaisuudessaan ei ole sellainen että se on hallituksen tai opposition asia, kyllä se on meidän kaikkien yhteinen asia, Marin sanoi A-studiossa.

Myös kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho pitivät tartuntatautilainsäädännön tarkastelua tarpeellisena.

– Tilanne on se, että meillä on takana erittäin kova koronakevät ja kesäkin ja pandemia jatkuu, niin on varmasti niin, että tartuntautilakia pitää uudistaa ja on hyvä että sitä pohjustetaan, Orpo sanoi.

Luvassa arkea rajoittavia alueellisia suosituksia

Hallitus jatkaa huomenna neuvottelua uusista koronalinjauksista.

– Tulemme hallituksen neuvotteluissa käsittelemään vahvempia suosituksia alueille, jotta aivan kaikkialla Suomessa tartutaan niihin tarpeellisiin toimiin, Marin sanoi.

Marinin mukaan monilla alueilla Suomessa on toimittu koronan suhteen esimerkillisesti, mutta aivan kaikilla alueilla näin ripeisiin voimakkaisiin toimiin ei kuitenkaan olla ryhdytty.

Luvassa on pääministeri Marinin mukaan vahvempia suosituksia alueille erilaisiin epidemian vaiheisiin. Perustasolla ei hänen mukaansa tarvita vielä niin vahvoja toimia kuin kiihtymis- ja leviämisvaiheissa.

– Kyseessä on esimerkiksi kokoontumisiin, harrastustoimintaan, etäopiskeluun, etätyöhön liittyviä kysymyksiä, tällaisia yleisiä asioita joilla voidaan rajoittaa kontaktien syntymistä erilaisissa tilanteissa, Marin sanoi

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko peräänkuulutti A-studiossa täsmällisiä ja ripeitä toimia koronan torjumiseksi sekä peräänkuulutti "ryhtiliikettä".

– Ei mikään rajoitus auta elleivät ihmiset noudata niitä, Saarikko sanoi.

Uutinen päivittyy.

– Halusin juhlia 20-vuotissynttäreitäni. Olin todella innoissani, mutta baarien sulkemisaika on todella sääli. Emme voi nauttia elämästä. Minulla kävi huono tuuri.

Näin harmittelee berliiniläinen Alex Foerster kameralle samalla, kun taustalta ystävät kipaisevat yllättämään synttärisankarin kuppikakulla.

20 vuotta täyttänyt Foerster ei päässyt viikonloppuna yökerhoihin, sillä ne ovat jälleen Berliinissä suljettuja.

Ensimmäisen aallon kunnialla hoitanut Saksa etsii parhaillaan yhtenäistä linjaa koronatoimiinsa. Tähän mennessä osavaltiot ovat pitkälti itse päättäneet toimenpiteistä. Liittokansleri Angela Merkel on painottanut, ettei hän halua sulkea yhteiskuntaa samoin kuin keväällä.

Tilanne Saksassa on kuitenkin kehittymässä huonompaan suuntaan – ja suunta on sama myös muualla Euroopassa.

Tässä jutussa kurkistamme maanosamme koronapesäkkäisiin. Missä tilanne kärjistyy ja mikä eurooppalaisia mietityttää juuri nyt?

Klikkaamalla jutun kuvia saat pyörimään videot, joissa eri maiden asukkaat kertovat ajatuksiaan koronakriisin keskellä.

Tšekki sulki kauppakeskusten wifit

Euroopan mantereella koronatartuntoja on tilastoitu eniten Venäjällä, Espanjassa, Ranskassa ja Britanniassa.

Kokonaismääriä enemmän eri maiden tilanteista juuri tällä hetkellä kertoo kuitenkin taudin ilmaantuvuusluku. Se havainnollistaa, kuinka monta tartuntaa maassa on todettu sataa tuhatta ihmistä kohden kuluneen 14 vuorokauden aikana.

Ilmaantuvuusluvun perusteella vaikein koronatilanne on tällä hetkellä Tšekissä, jossa tapauksia on 581 sataatuhatta asukasta kohden. Suomi on asettanut turvallisen matkustamisen rajaksi 25 tapausta, mutta myös meillä ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä yli 47.

Tšekissä on otettu käyttöön tiukkoja sääntöjä pandemian suitsimiseksi. Julkista kokoontumista on rajoitettu niin, että esimerkiksi jumalanpalvelukseen voi osallistua kerrallaan vain kymmenen ihmistä. Koulut ovat siirtyneet osittain etäopetukseen, ja sairaalat ovat vähentäneet kiireettömiä leikkauksiaan.

Erikoisimpiin toimiin on kuitenkin ryhdytty ostoskeskuksissa. Ostoksille saa mennä pääsääntöisesti vain pareittain ja kauppakeskusten wifi-yhteydet on suljettu, jotteivät ihmiset kerääntyisi rakennuksiin.

Puola kielsi tanssimisen ja uhkaa maskisakolla

Tiukkoja koronatoimia on otettu käyttöön myös muissa itäisen Euroopan maissa. Puolassa alkoi lauantaina maskipakko, jonka noudattamatta jättämisestä rapsahtaa noin 110 euron sakko. Maskitta kulkeminen on sallittua vain metsässä, puistossa ja rannalla.

Osassa maata kaikki kulttuuririennot ovat kiellettyjä, osassa osallistujamääriä on rajoitettu neljännekseen tavallisesta. Ravintoloissa saa olla yksi asiakas neljää neliömetriä kohden, ja tanssiminen on ehdottomasti kielletty.

Puola on kieltänyt myös lentoliikenteen korkean koronariskin maista. Kieltolistalla ovat muiden muassa Yhdysvallat, Ranska ja Espanja.

Puolalainen Sebastian on huolissaan siitä, miten ihmiset sitoutuvat noudattamaan rajoituksia.

– Huomaan, miten noudatamme rajoituksia ja vertaan sitä siihen, miten niitä noudatetaan Kiinassa. On kaksi täysin erilaista kulttuuria. Kiinassa ihmiset suhtautuvat rajoituksiin vakavasti, mutta täällä on erilaista, Sebastian pohtii.

Venäjällä juhlinta yökerhoissa jatkuu

Tilanne on haastava myös Venäjällä, joka on raportoinut viime päivinä kerta toisensa jälkeen ennätyksellisiä määriä koronatartuntoja.

Moniin muihin maihin verrattuna Venäjän rajoitustoimet näyttäytyvät kuitenkin melko maltillisina.

Pääkaupungissa Moskovassa julkisissa kulkuneuvoissa ja kaupoissa maskin käyttäminen on pakollista. Lähes 96 000 on saanut pääkaupungissa sakot maskitta kulkiessaan, kirjoittaa the Moscow Times -lehti.

Eläkkeellä olevaa lääkäriä Ludmila Udilovaa sekä rajoitukset että ihmisten välinpitämättömyys harmittavat. Syyskuun lopussa pääkaupungin pormestari komensi yli 65-vuotiaat pysymään pääsääntöisesti kodeissaan. Vain kauppareissut ja lemmikkien ulkoilutukset sallitaan.

– Tänään metrossa kolmasosa oli vaunussa ilman maskia. Ihmiset eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta. Olisivatpa he nähneet, kuinka ihmiset kärsivät sairaalassa, kuinka henkilökunta kärsii, tekee enemmän töitä kuin pitäisi, väsyy ja sairastuu itse. En haluaisi lisärajoituksia, mutta kaikki riippuu meistä, Udilova suree.

Venäjällä ei uskota talouden sulkemiseen pandemian suitsimisessa. Ravintolaan ja teatteriin pääsee jatkossakin. Yökerhoissa voi tanssia ja juhlia epidemiasta huolimatta.

Britanniassa pubien sulkeminen suututtaa

Toisin on mantereen toisella laidalla Britanniassa, jossa pubit tunnetaan koko kansan olohuoneina. Britanniassa taudin ilmaantuvuusluku on nyt 283 tapausta sataatuhatta asukasta kohden.

Alueelliset koronaryöpsähdykset ovat johtaneet massiivisiin rajoitustoimiin. Esimerkiksi Liverpoolissa on tästä päivästä lähtien kielletty häiden järjestäminen ja yökyläily muissa Britannian kaupungeissa.

Skotlannissa brittien rakastamia ajanviettopaikkoja suljettiin viime perjantaina. Osa paikoista pitää ovensa auki lounas- ja päivällisaikaan. Pelkälle tuopilliselle pubeihin ei kuitenkaan ole juuri nyt asiaa.

Skotlannin johto päätti, että pubien ovet pysyvät kiinni 26. lokakuuta asti. Kaikilla ei riitä ymmärrystä säännöille.

– Ajattelen pubien sulkemisen olevan täysin tarpeetonta. Uskon, että baarit ja ravintolat ovat kaikista turvallisimpia ja säädellyimpiä ympäristöjä. Ihmiset juovat joka tapauksessa vaikka piilossa, nainen skotlantilaispubissa protestoi.

Alankomaat kielsi pilven myynnin yöaikaan

Myös monissa muissa Euroopan maissa on tehty tulkinta siitä, että humaltuminen lisää koronariskejä. Englannin kanaalin toisella puolella Pariisissa baarit on suljettu kokonaan.

Myös muilla korkean riskin alueilla kuten Bordeaux'ssa ja Nizzassa aukioloaikoja on rajoitettu. Yli kymmenen hengen kokoontumiset ja kaikki opiskelijabileet ovat kiellettyjä.

Tilanne Ranskassa on kiristynyt huolestuttavaan tahtiin. Maassa todettiin sunnuntaina ennätysmäärä päiväkohtaisia tapauksia, jopa 27 000 uutta tartuntaa. Parhaillaan tapauksia on 307 sataatuhatta henkilöä kohden.

Pariisilaista Jean-Pierre Boedelsia tuskastuttaa ihmisten välinpitämättömyys.

– 30 prosenttia ihmisistä roikottaa maskia nenänsä alla, käsissään tai kaulallaan. Mutta meidän pitää vain hyväksyä se, ei kai? Boedels puuskahtaa.

Myös Alankomaissa tartuttiin tällä viikolla rivakasti koronatoimiin, sillä epidemiatilanne on maassa Euroopan pahimpia. Rajoituksia on tyypillisten sulkutoimien ohella monenlaisia.

Keskiviikosta lähtien kotiin saa kutsua esimerkiksi korkeintaan kolme vierasta päivän aikana. Iltakahdeksasta aamuseitsemään alkoholin anniskelu ja pilven myyminen on kiellettyä. Myös alkoholin nauttiminen ja pilven polttaminen on kiellettyä julkisilla paikoilla ilta- ja yöaikaan.

Madridissa meneillään kahden viikon poikkeustila

Kevään koronakauhu on vielä tuoreessa muistissa myös Espanjassa, jossa tilanne on viime viikkoina kärjistynyt muun muassa pääkaupunki Madridissa. Espanjassa taudin ilmaantuvuusluku on liki 294, kun Madridissa se on uutistoimisto Reutersin mukaan ollut lokakuun ensimmäisten viikkojen aikana jopa 724.

Madridin paikallisjohtajat ovat olleet haluttomia ottamaan käyttöön uusia rajoituksia. Viime viikolla maan hallitus puuttui peliin, ja kaupungissa on nyt meneillään kahden viikon mittainen poikkeustila.

Madridilaista ex-lääkäriä Dolores Martinezia järkyttää talouden vaaliminen vakavassa tilanteessa.

– Hallitukselle talous merkitsee enemmän. Mutta menevätkö kuolleet ihmiset baariin? Menevätkö ruumiit elokuviin? Voivatko ne tehdä mitään? Ei, sillä ruumiit menevät hautausmaalle, eikä sinnekään heitä saada kunniallisesti. Talous ei ole tärkein asia, vaan terveys, sillä vain ihmiset voivat parantaa taloutta.

Kokoontumisia ja illanviettopaikkojen aukioloa on rajoitettu myös Navarrassa, Kataloniassa ja Andalusiassa, joissa ilmaantuvuusluvut ovat nousseet merkittävästi viime päivien aikana, kertoo El Pais -lehti.

Se, miksi koronarajoituksia nyt kiristetään yhdessä jos toisessakin Euroopan maassa, selittyy terveydenhuollon ylikuormittumisen huolella. Belgiassa koronaa leviää Tšekin jälkeen Euroopassa nopeimmin. Tartuntoja on raportoitu kuluneen kahden viikon aikana sataa tuhatta ihmistä kohden lähes 470.

Belgian koronakriisikeskus arvioi, että jos tartuntojen määrä kasvaa tätä vauhtia, Belgian tehohoitopaikkojen kapasiteetti täyttyy marraskuun puoliväliin mennessä. ”Tämä tilanne meidän täytyy ehdottomasti välttää”, Belgian koronakriisikeskus varoittaa.

Voit lukea tuoreimmat tiedot koronatilanteesta tästä jutusta.

EU-johtajat aloittavat kaksipäiväisen huippukokouksen tänään torstaina tummissa tunnelmissa. Korona on taas viemässä voiton ja useat maat ovat joutuneet palaamaan liikkumista ja yritystoimintaa rajoittaviin rajuihinkin toimiin.

Korona varasti kaksi viikkoa sitten pidetyn ylimääräisen huippukokouksen asialistan ja niin se tekee nytkin.

Brexit-neuvottelut eivät pääty torstaina

Huippukokouksen lataus on kohdistunut Euroopasta kanaalin toiselle puolelle Britanniaan. Pääministeri Boris Johnson on pitänyt 15. lokakuuta eli torstaita aikarajana sopimusneuvotteluille. Jos ei merkittävää edistystä ole tapahtunut, Britannia jättää neuvottelut ja irtautuu EU:sta lopullisesti vuodenvaihteessa.

Johnson keskusteli neuvottelujen tilasta komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kanssa keskiviikkoiltana.

Johnson oli pettynyt vähäiseen edistymiseen neuvotteluissa. EU taas painosti Britanniaa edistämään neuvotteluja. Molempien etu on sopimus, siitä osapuolet olivat yhtä mieltä.

EU-johtajat punnitsevat Brexit-neuvottelujen tilannetta heti torstaina. Johnson sanoi odottavansa kokouksen tulosta ennenkuin hän päättää Britannian kannan neuvottelujen jatkosta. EU:n pääneuvottelija Michel Barnier kertoo neuvottelutilanteesta oman kantansa kokoukselle.

EU:lla on täysi työ pitää omat rivinsä suorassa. Ranskalla alkaa mennä hermo kalastuskiistassa. Saksa taas pitää laihaakin sopimusta parempana kuin ei mitään sopimusta.

Navalnyi-pakotteita valmistellaan Venäjää vastaan

EU:n ulkoministerit antoivat maanantaina poliittisen siunauksen Navalnyi-pakotteille Venäjää vastaan ja komissiolle tehtävän alkaa valmistella niitä. Venäjä ja oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkytys kielletyllä Novitšok-tyypin hermomyrkyllä on keskustelussa perjantaina. Tarkoitus on myös puhua EU:n ja Afrikan maiden suhteista.

Kaiken lisäksi EU-johtajien pitäisi löytää yksimielisyys EU:n lyhyen tähtäimen ilmastotavoitteesta, siis vuodelle 2030. Komissio esittää päästövähennystavoitteeksi vähintään 55 prosenttia, parlamentin kanta on 60 prosenttia.

EU-huippukokous pidetään torstaina ja perjantaina Brysselissä.

Lue myös:

Analyysi: Satojen miljardien eurojen edestä autoja, lääkkeitä, lihaa jumittuu – brexit ilman kauppasopimusta uhkaa tuhansia työpaikkoja

Eurooppa-kirje: 18 800 koronatartuntaa vuorokauden aikana, tilanne Ranskassa pahenee dramaattisesti – brexit-jännitys tiivistyy Brysselissä

Kirjeenvaihtajalta: EU:n ulkopoliittinen uskottavuus on heikko

Huoli koronarokotteiden jaosta nousi esiin EU-huippukokouksessa – Valko-Venäjä kamppailee pakotteita vastaan

Hallitus kokoontuu neuvottelemaan koronatoimista, katso suorana klo 8.35

Hallitus kokoontuu jälleen Säätytaloon neuvottelemaan koronatoimista. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi eilen median edustajille, että tavoitteena on saada aikaiseksi "ryhtiliike" alueilla. Siinä missä kevään poikkeusoloissa hallitus vastasi koronatoimista, on nyt päävastuu kunnilla, sairaanhoitopiireillä ja aluehallintovirastoilla. Kaikilla alueilla käytettävissä olevia työkaluja ei ole kuitenkaan Marinin mukaan hyödynnetty riittävästi.

EU-johtajien huippukokous alkaa tänään, puntarissa kauppaneuvottelut

EU-johtajat aloittavat tänään kaksipäiväisen huippukokouksen. Huippukokouksen lataus on kohdistunut Euroopasta kanaalin toiselle puolelle Britanniaan, kirjoittaa Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen. Pääministeri Boris Johnson on pitänyt torstaita aikarajana sopimusneuvotteluille. Myös Euroopan pahentuva koronavirustilanne luo synkkiä pilviä kokouksen ylle.

Suomalaisille naisille halutaan oikeus päättää omasta ruumiistaan, kansalaisaloite hakee muutoksia 50 vuotta vanhaan aborttilakiin

Suomessa on Pohjoismaiden tiukin laki raskauden keskeyttämisestä. Nykyisen lain mukaan raskauden keskeytyksessä vaaditaan kahden lääkärin lausunto, ja raskauden keskeytykselle pitää olla jokin syy. Sellainen voi olla esimerkiksi sosiaalinen syy, joka johtuu naisen elämäntilanteesta. Abortti on lisäksi mahdollista tehdä ainoastaan sairaalassa. Asiantuntijoiden mielestä lakimuutos on tarpeellinen.

Vaatekaupasta ei välttämättä löydy nyt sitä mitä haet – yrittäjä Iina Kuvaja ei edes tiedä, mitä tuotteita saa myyntiin

Koronatilanteen vuoksi monissa vaatekaupoissa on tarjolla normaalia pienemmät valikoimat syksyn ja talven ajan. Useita vaate- ja kenkätehtaita suljettiin keväällä, minkä vuoksi tuotteita ei ole saatu tehtyä normaaliin tapaan. Kauppiaat myös pienensivät tilausmääriään, kun vaatteiden kysyntä keväällä romahti. Muotibisneksen uskotaan palautuvan normaaliksi vasta koronarokotteen myötä.

Torstai on monin paikoin poutapäivä

Pilvisyys vaihtelee. Torstai on pitkälti poutainen päivä. Räntä- ja lumikuurot ovat mahdollisia Lapissa. Idässä liikkuu sadekuuroja. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Olen epäonnistunut.

Asetin vuosi sitten työni tavoitteeksi kohottaa köyhien ja muiden syrjäytettyjen kollektiivista itsetuntoa, jotta meidän äänemme kantaisi pitemmälle. Näin ei ole tapahtunut; tekstejäni hehkuttaa ja jakaa koulutettu keskiluokka, vaikka suomin juuri heidän elämäntapaansa.

“Elämäm koululainen” on synonyymi typerykselle, mutta huomaamatta jää, että naurun kohteena on se, joka muutenkin on alakynnessä: fyysistä työtä tekevä, vähän koulutettu ihminen.

Ongelma on, että yritän muuttaa maailmaa sanoilla – eli juuri sillä välineellä, joka on koulutetun luokan hallussa. Mitä enemmän yhteiskunnallinen osallistuminen tapahtuu sanoilla, sitä vahvempaa valtaa käyttävät ne, jotka ovat harjaantuneita sanankäyttäjiä ja jotka saavat joka päivä lisää harjaannusta töissä, joita niitäkin tehdään sanoilla.

Lisänä sopassa on vielä ilmiö, että huolimattomalle kielenkäytölle irvaillaan somessa. “Elämäm koululainen” on synonyymi typerykselle, mutta huomaamatta jää, että naurun kohteena on se, joka muutenkin on alakynnessä: fyysistä työtä tekevä, vähän koulutettu ihminen. Kieli on vallankäyttöä. Ja valta – sehän kuuluu kansalle!

Haaste on politiikassa hyvin tunnettu, ja huonoksi ratkaisuksi on tullut populismi. Ei minullakaan valmista reseptiä ole. Jos joku keksisi, miten puhutella niin sanottua kansaa sortumatta populismiin, hänellä olisi valtava kysyntä politiikan sisäpiirissä. Ehdotukseni on, että lopetetaan puhuttelu. Aletaan hommiin.

Ruumis on se, jonka välityksellä ihminen on maailmassa, on osallinen, osallistuu. Sanat ovat vain varjo kehon rinnalla.

Muisto 1980-luvun alusta: Olohuoneessamme käynnistettiin urheiluseura Haukivuoren Tuisku. Puheenjohtaja istui keinutuolissa, ja minä, noin neljän vanha, katselin häntä lattiatasosta. Koolla oli muutama mies, joille työväenaate oli vielä tärkeämpää kuin urheilu, joten paikkakunnalle oli saatava porvarien seuran lisäksi Työväen urheiluliittoon TUL:ään kuuluva seura. Urheilu, valmennus ja mahdollisuuksien tarjoaminen nuorille, makkaranpaistokin, oli yksi tapa rakentaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Ja samalla nuo sahan duunarit oppivat perustamaan yhdistyksen, kokouskäytännöt ja lainsäädännön, hankkimaan rahoitusta ja muita kirjallisia taitoja, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa myös kunnanvaltuustossa tai eduskunnassa.

Ruumiillinen työ ja paremman maailman rakentaminen olivat yhtä, kun samoin kokevien yhteisö pinosi hirsiä, keitti soppaa talkoolaisille ja piti lapset poissa rakennustelineiltä.

Samaa ilmiötä edustivat lapsuudessani työväennäyttämöt ja muu työväenkulttuuri. Kulttuuri, omien kokemusten ilmaiseminen, äänen käyttö ja tilan ottaminen eivät olleet vain puuhastelua, ajankulua, vaan yhteiskunnallisen osallistumisen muoto. Joku oli ehkä lahjakas ohjaamisessa, mutta mukana saattoi olla myös juoksemassa lavan yli joukkokohtauksessa tai leipomassa pullaa väliaikatarjoiluksi.

Työväenliike on aina rakentunut talkoilla: työväentalot pantiin pystyyn yhdessä, lihasvoimalla. Ruumiillinen työ ja paremman maailman rakentaminen olivat yhtä, kun samoin kokevien yhteisö pinosi hirsiä, keitti soppaa talkoolaisille ja piti lapset poissa rakennustelineiltä. Siinä ei kisailtu sillä, kuka osaa oikeat termit tai teoriat, vaikka aina joku sanaseppokin mahtui mukaan.

Työväenliike ei ole kuollut, mutta elää nykyään pimennossa. Nykypäivää kuvaa se, että näyttämöharrastusta pidetään itsensä ilmaisemisena, minäprojektina, pikemminkin kuin maailman muuttamisen välineenä. Liikunta on itsensä kehittämistä, minämenestymistä, vailla yhteyksiä muuhun yhteiskuntaan. Taloja nyt ei tulisi mieleenkään yhdistysten rakentaa, se ei ole “ydintoimintaa”, ja ydintoimintaan keskittyminen on tehokasta.

Takaisin menneeseen ei pääse, mutta historiasta voi ehkä ottaa mallia, kun mietitään, miten kaikki pääsevät mukaan, miten kaikki kutsutaan mukaan.

Demokratia toteutuu vain, jos myös niiden äänet, jotka nyt ovat aliedustettuja, saadaan kuulumaan: alemman työväenluokan, köyhien, eri tavoin syrjäytettyjen ja niiden, jotka eivät osaa vielä niin hyvin suomea, että voisivat hienostella sillä.

Yhteiskunnalliseen osallistumiseen pitää saada lisää tekoa ja toimintaa. Ruumis, ihmisyyden pyhä alusta, pitää saada takaisin muutoksen tekemiseen.

Auli Viitala

Kirjoittaja on syrjäytynyt kirjoittelija.

Kolumnista voi keskustella 16.10. klo 23.00 saakka.

Akaassa rakennetaan parhaillaan uutta raakapuuterminaalia keskustan ulkopuolelle. Nykyinen kuormausalue on ahdas ja tuo runsaasti rekkaliikennettä kapeiden liikenneyhteyksien varteen.

Tällä hetkellä puunkuormaaminen juniin tapahtuu Toijalan keskustan ratapihalla, mutta ensi keväänä toiminta siirtyy uudelle alueelle.

Uuteen raakapuuterminaaliin tulee kaksi noin kilometrin pituista raidetta, joille molemmille mahtuu peruuttamaan kerralla niin sanottu kokojuna, eli yli 20 vaunua.

– Kokojunien käyttäminen on rataverkoston kapasiteetin tehokkaampaa hyödyntämistä. Silloin säästytään junavaunujen siirtelyltä ja junien yhdistelemiseltä pääradalla ajamista varten, sanoo Väyläviraston projektipäällikkö Terhi Haapaniemi.

Terminaalialueella on lähes 40 000 neliötä tilaa puun varastointiin. Kuormausteitä terminaalialueelle rakennetaan yhteensä noin 5 km.
Alue mahdollistaa myös pitkien ja raskaiden HCT-rekkojen käytön raakapuun kuljetuksiin.

Rakennustyöt täydessä vauhdissa

Rakennustyöt käynnistyivät kilpailutuksen jälkeen elokuussa. Tällä hetkellä töitä tehdään seitsemänä päivänä viikossa. Muun muassa suuret dumpperit ajavat alueella aamuvarhaisesta iltamyöhään.

– Täällä ovat maanmuokkaustyöt käynnissä ja alueelta ajetaan maita läheiselle läjitysalueelle. Ja Toijalasta saapuvan radan alle tehdään paalulaattaa, kertoo projekti-insinööri Anssi Viiru Ramboll CM Oy:stä.

Tällä viikolla ovat alkaneet louhintatyöt. Alueelta louhitaan kalliota arviolta 150 000 kuutiota. Louhitusta kalliosta jalostetaan mursketta terminaalin rakennusmateriaaliksi.

Terminaalialueelle rakennetaan pistoraide, joka erkanee Toijala-Valkeakoski -radalta. Uusi rataosuus myös sähköistetään Toijalasta alkaen, mikä mahdollistaa junien ajamisen sähkövetureilla perille terminaaliin.

Rakennustyöt valmistuvat kokonaisuudessaan toukokuussa 2021. Terminaalin käyttöönotto on kesäkuun alussa, ja ensimmäiset junat pääsevät alueelle kesäkuun puolivälissä.

Raakapuuterminaalin kustannusarvio on tällä hetkellä noin 10,7 miljoonaa.

Akaan keskustan ja yritysalueen kehittäminen voi alkaa

Akaassa on tervetulotoivotuksen saanut vuosikymmeniä radanvarteen varastoiduilta tukkipuilta. Vilkas rekkaliikenne on värittänyt kaupunkikuvaa vähemmän mieluisalla tavalla.

Uuden terminaalin rakentaminen onkin Akaassa vuosia sitten heränneiden toiveiden täyttymys. Kaupunkisuunnittelujohtaja Jyri Sarkkinen on mielissään, että pääsi näkemään uuden terminaalin toteutuvan.

– Kyllähän tässä on kyseessä ihan aito win-win -tilanne. Saadaan keskusta siistiksi, turvalliseksi ja viihtyisäksi, ja lisäksi sinne Akaa Pointiin erittäin paljon lisää käyttöä, sanoo Sarkkinen.

Akaa Point on kaupungin uusi, 180 hehtaarin yritysalue, joka on syntymässä terminaalin kupeeseen. Sarkkisen mukaan alue on jo herättänyt kiinnostusta.

– Uskoisin, että myös muut puualan toimijat ja logistiikan alan toimijat kiinnostuvat alueesta. Meille on jo tullut paljon kyselyitä, että koska siellä alkaa tapahtumaan, Sarkkinen kertoo.

Kun uuden terminaalin toiminta ensi kesänä käynnistyy, se merkitsee keskustan ilmeen muuttumista. Kaupungilla on jo suunnitelmia alueen kehittämiseksi.

– Puun kuormaamisesta ja -varastoinnista vapautuva alue on suuruudeltaan noin puolitoista hehtaaria, joten sille ei pystytä juurikaan rakentamaan, mutta alue siistiytyy ja saattaa saada puistomaisen ilmeen tulevaisuudessa.

Kaupunki on ostanut valtiolta maata alueen vierestä, Toijalan asemarakennusta vastapäätä, noin kolme hehtaaria.

– Siihen on jo rakentamissuunnitelmiakin, joten keskusta tulee laajenemaan asemanseudulle. Ja ennen kaikkea saadaan houkuttelevuutta lisää ja imago paranee.

Politiikan toimittaja Lauri Nurmi pyrkii Jussi Halla-ahon epävirallisella elämäkeralla maalaamaan kokonaiskuvaa perussuomalaisten puoluejohtajasta.

Torstaina julkaistu kirja on Nurmen neljäs, joista yksi on käsitellyt perussuomalaisten hajoamista vuonna 2017.

Nurmi lähtee liikkeelle Halla-ahon isän ja äidin suvusta, jossa korostuvat talonpoikaiset ja säätyläiset perinteet.

Halla-ahon äidin puolelta on katkeamatta kirjoitettu ylioppilaaksi aina vuodesta 1738 alkaen, mikä on todella poikkeuksellista suomalaisessa historiassa.

Suvun historiasta Nurmi jatkaa perheen taustaan Tampereen Peltolammin lähiöön, Halla-ahon koulunkäyntiin ja lopulta nousuun valtakunnan politiikassa.

Kirja perustuu arkistolähteisiin, yli 50 haastatteluun ja Nurmen työssään tekemiin haastatteluihin Halla-ahon kanssa. Halla-aho ei ole antanut kirjaa varten haastattelua.

Kirjan arvo on siinä, että Nurmi on käynyt kaikki Halla-ahon blogi-kirjoitukset läpi ja pyrkii luomaan kokonaiskuvan varhaisvaiheen julkaisuista.

Nurmen mukaan Halla-aho päätti jo aikaisessa vaiheessa lähteä politiikkaan mukaan ja vaikuttamaan varsinkin Suomen maahanmuuttolinjauksiin.

Nurmi kyseenalaistaa usein esitetyn tarinan, jonka mukaan Halla-aho kääntyi maahanmuuttokriittiseksi vähitellen.

Vaikuttaminen alkaa kirjakaupasta

Halla-aho astui ensimmäistä kertaa Suomen Sisu -yhdistyksen keskustelu- ja kirjallisuuspiiriin toukokuussa 2000.

Keskustelutilaisuus järjestettiin Burning Books -kirjakaupassa, joka sijaitsi Pienellä Roobertinkadulla Helsingin Punavuoressa.

Nurmen mukaan seuran lukulistalta löytyi niin Ku Klux Klanin entisen johtajan David Duken omaelämäkerta kuin Adolf Hitlerin johtaman natsipuolueen Alfred Rosenbergin kirja Uutta Eurooppaa kohti.

– Poliittisesti olen konservatiivi. Jotkut saattaisivat kutsua minua peräti äärioikeistolaiseksi. Minä en kutsuisi, Halla-aho kirjoittaa blogissaan.

Nurmen mukaan Halla-aho sanoi vihaavansa poliittista korrektiutta, monikultturismia, ihmisoikeuksia ja suvaitsevaisuutta.

Suomen Sisun sisällä nousi ajatus puolueen perustamisesta, mutta jäsenet lopulta ajattelivat, että puolueista riippumattomalle kattojärjestölle on Suomessa oma paikkansa.

Sisulaiset halusivat vaikuttaa läpi puoluekentän ja tätä varten tarvittiin yksi “painostuspuolue”.

Halla-aho nousi järjestön hallitukseen nopeasti. Nurmen mukaan vuosituhannen vaihteessa järjestö halusi tehdä maahanmuuton vastustamisesta “salonkikelposta”.

Samaan aikaan Halla-aho kutsui blogissaan holokaustin vastustamista “holo-hölinäksi”.

Halla-ahon tekstit ovat kiertäneet netissä jo pitkään ja häntä on haastateltu niistä useaan otteeseen.

Esimerkiksi A-studion toimittaja Annukka Roininen kysyi jutussaan Halla-aholta vuonna 2008, mitä hän tarkoitti seuraavalla katkelmallaan: “Islam ja juutalaisuus ovat opillisesti väkivaltaisia, despoottisia ja patriarkaalisia uskontoja”.

Vastauksessaan Halla-aho vetosi pyhän sodan käsitteeseen ja siihen oletukseen, että uskovaisille "pyhä kirja on sellaisenaan otettava ohjenuora arkipäivän toimintaan".

Nousu puheenjohtajaksi

Nurmi esittää tutun kehityskulun siitä, miten Halla-aho nousi valtakunnan politiikkaan ja yhden suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajaksi.

Ensimmäisen kerran Halla-aho asettui ehdolle Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa syksyllä 2003. Hän pyrki edustajistoon sitoutumattomien porvarien listalta, mutta ei tullut valituksi.

Kolme vuotta myöhemmin hän matkasi Konalaan, jossa perussuomalaiset värväsivät ehdokkaita eduskuntavaaleihin.

Halla-aho pääsi puolueen vaalilistoille, mutta hän oli siellä sitoutumattomana ehdokkaana. Suomen Sisu ja sen aktiivit alkoivat kerätä ehdokkaalle vaalikassaa.

Halla-aho ei tullut valituksi, vaikka keräsi puolueen listoilta eniten ääniä Helsingissä.

Varsinainen muutos tapahtui kunnallisvaaleissa 2008, jolloin hän nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon. Tästä alkoi Halla-ahon vaalimenestys.

Hän nousi eduskuntavaaleissa 2011 kansanedustajaksi maan kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä, eurovaaleissa 2014 EU-parlamenttiin toiseksi suurimmilla ja eduskuntavaaleissa 2019 eduskuntaan suurimmalla äänimäärällä.

Taustalla oli Nurmen mukaan pitkäjänteinen nettikirjoittelu ja oman kannattajakunnan kasvattaminen. Nettikeskustelupalsta Hommaforumille laajentunut kannattajakunta alkoi vähitellen puuhata Halla-ahon nostamista perussuomalaisten puheenjohtajaksi.

Nurmen mukaan Halla-ahon kannattajat alkoivat hyvissä ajoin valmistautua Jyväskylän puoluekokoukseen 2017 ja petasivat hänen valintaansa aikaisessa vaiheessa.

Puolueen hajoamista sinisiin ja perussuomalaisiin Nurmi pitää hyvin valmisteltuna manöveerinä. Sinisten taustajoukot suunnittelivat sitä siitä lähtien, kun Halla-ahon valinta alkoi näyttää todennäköiseltä.

Halla-aho ei ole aiemmin julkisuudessa irtisanoutunut vanhoista blogiteksteistään. Onko Halla-aho maltillistunut vuosien aikana?

Nurmi ei vastaa kysymykseen, jonka hän asettaa kirjassaan.

– Haluan luottaa lukijaan. Lukijan tehtävänä on vapaasti muodostaa käsityksensä Jussi Halla-ahosta, olipa se sitten kielteinen tai myönteinen.

Voit kommentoida juttua 16.10.2020 kello 23 asti.

Valtatie kahdeksalla Mustasaaressa Rimalin kohdalla Vaasan eteläpuolella on sattunut henkilöauton ja rekan yhteentörmäys. Onnettomuus tapahtui vähän ennen kahta iltapäivällä.

Poliisin mukaan pohjoisen suuntaan matkalla ollut henkilöauto ajautui tuntemattomasta syystä vastaantulevalle kaistalle ja törmäsi perävaunulliseen rekkaan.

Henkilöauto päätyi oikealle ojaan ja rekka kulkusuunnassaan vasemmalle ojaan. Rekan perävaunu kaatui ja jäi makaamaan keskelle tietä.

Henkilöauton kuljettaja menehtyi välittömästi. Hän oli autossa yksin. Rekka-auton kuljettaja loukkaantui vakavasti ja kuljetettiin Vaasan keskussairaalaan.

Tie on suljettu liikenteeltä ja ohjataan toista reittiä Maalahden kautta. Onnettomuuspaikan raivauksen odotetaan kestävän useita tunteja.

Poliisi tutkii onnettomuutta.

Artikkelia päivitetty klo. 17:25 poliisin julkistamalla tiedolla onnettomuudessa menehtyneestä.

Hallitus on kokoontunut kello yhdeksältä Säätytaloon neuvottelemaan jälleen uusista koronatoimista.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) joutui Säätytalolle saapuessaan kommentoimaan A-studion keskustelusta seurannutta Twitter-kohua.

– Olen tänä aamuna pyytänyt kirjallisen selvityksen valtiosihteerini kautta pääjohtaja Tervahaudalta siitä, että mikä on ollut THL:n kanta keväällä. Ja jos se on ollut eri kuin mikä hallitukselle on kerrottu, niin miksi näin on, pääministeri Sanna Marin sanoi toimittajille Säätytalolla.

Marin A-studiossa: Tervahauta ei päätä "tämänkaltaisista asioista"

Keskiviikkoillan A-studiossa puolueiden johtajat jatkoivat viime päivinä vellonutta keskustelua maskisuosituksen antamiseen liittyneistä käänteistä.

Marin sanoi lähetyksessä, että “pääjohtaja (Markku) Tervahauta ei ole henkilö, joka THL:ssä päättää esimerkiksi tämänkaltaisista asioista”, viitaten maskisuositukseen.

Keskustelu jatkui lähetyksen jälkeen Twitterissä, missä kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kysyi, että “eikös THL ole päällikkövirasto, jossa juuri pääjohtaja päättää laitoksen kannan? Nyt kyllä täytyy tarkistaa THL- laki ja työjärjestys.”

Tervahauta vastasi Sarkomaan tviittiin viittaamalla THL-lain 3. pykälään, jonka mukaan laitosta johtaa pääjohtaja. Pääjohtaja ratkaisee laitoksessa päätettävät asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty laitoksen palveluksessa olevan muun henkilön ratkaistavaksi, laissa sanotaan.

THL ei keväällä antunut virallista suositusta maskien käytöstä, mutta pääjohtaja Tervahauta ilmaisi omana mielipiteenään, että hän suosittelee maskien käyttöä.

Marin sanoo, että THL:n virallinen kanta tarkistettiin sen jälkeen, kun Tervahauta oli ilmaissut mielipiteensä julkisuudessa. Pääministeri sanoo luottaneensa siihen tietoon, jonka hallitus on saanut.

– Haluan nyt selvyyden tähän asiaan, Marin sanoi Säätytalolla aamulla.

Hallituksen pöydällä koronasuositukset

Hallituksen on määrä päättää istunnossaan, minkälaisia uusia suosituksia koronatoimista annetaan alueille.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoi olleensa huolissaan siitä, että alueilla ei aina ole tehty tarpeellisia suosituksia. Tähän hallitus pyrkii puuttumaan omilla suosituksillaan.

– Hyvä että alueilla olisi jatkossa mahdollista tehdä suosituksia ja rajoituksia vähän ehkä reippaammalla otteella.

Pekonen totesi, että paikoin tilannetta on hoidettu hyvin.

– Toki hyviäkin esimerkkejä on, kuten Kuhmo ja Mikkeli, missä tilanne on saatu nopeasti hallintaan, tartuntaketjuja katkaistua ja tautitilannetta hillittyä, Pekonen sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeri ei suostunut arvioimaan, mitkä alueet olisivat epäonnistuneet koronan torjunnassa.

Pääministeri Sanna Marin sanoi jo eilen toimittajille, että tavoitteena on saada aikaiseksi jonkinlainen ryhtiliike alueilla.

– Voi hyvin olla, että (nykyiset koronatoimet) eivät riitä, vaan tarvitsemme voimakkaampia toimia. Sen vuoksi hallitus kokoontuu neuvotteluihin käsittelemään vahvempia suosituksia alueille, jotta (siellä) tehtäisiin tällainen ryhtiliike, pääministeri sanoi.

• Voit katsoa Ylen suoran lähetyksen ministerien saapumisesta klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Vielä kevään poikkeusoloissa hallituksella oli vastuu koronatoimista. Nyt päätöksiä pitäisi tehdä alueellisesti eli kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja aluehallintovirastoissa.

Ravintola- ja matkustusrajoitukset ovat Marinin mukaan hallituksen käsissä, mutta esimerkiksi kokoontumisrajoitukset sekä tilojen täyttöasteeseen ja etätyöhön sekä -opiskeluun liittyvät suositukset ovat alueellista rootelia.

– Haluan nostaa esimerkiksi Kuhmon, Mikkelin ja Vaasan, joissa on lähdetty voimakkaisiin, nopeisiin ja ennakollisiin toimiin epidemian hillitsemiseksi. Kaikilla alueilla ei ole otettu käyttöön näitä työkaluja. Sen vuoksi hallitus tulee käymään keskustelun siitä, millä tavalla voisimme vahvemmin suositella alueille, jotta siellä uskallettaisiin ottaa kaikki työkalut käyttöön.

Valtioneuvoston kanslia on luvannut kertoa myöhemmin mahdollisen tiedotustilaisuuden ajankohdasta.

Voit keskustella aiheesta huomiseen perjantaihin 16.10. klo 23 saakka.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Viisikko jatkoi Säätytalossa neuvotteluja huomisesta "ryhtiliikkeestä", Marin tartuntatautilaista: erittäin iso ja haastava kokonaisuus

Kaikille työpaikoille kasvomaskisuositus pääkaupunkiseudulla – työryhmä pyytää avilta velvoitusta maskin käytöstä yli 20 hengen yleisötilaisuuksissa

Suomessa on Pohjoismaiden tiukin laki raskauden keskeyttämisestä. Laki on tiukimpia myös koko Euroopassa.

Nykyisen lain mukaan raskauden keskeytyksessä vaaditaan kahden lääkärin lausunto, ja raskauden keskeytykselle pitää olla jokin syy. Sellainen voi olla esimerkiksi sosiaalinen syy, joka johtuu naisen elämäntilanteesta. Abortti on lisäksi mahdollista tehdä ainoastaan sairaalassa.

Lakimuutos on tarpeellinen myös monien asiantuntijoiden mielestä, Suomen Gynekologiyhdistyksen puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston professori Oskari Heikinheimo toteaa.

– Maailma muuttuu meidän ympärillä. Silloin kun nykyinen raskaudenkeskeytyslaki on tullut voimaan, raskaudenkeskeytys on ollut hankalampi asia meidän yhteiskunnassa ja sen saaminen on ollut vaikeampaa.

50 vuotta sitten abortit tehtiin kirurgisesti. Nykyään noin 97 prosenttia aborteista tehdäänlääkkeillä.Siitä huolimatta tarvitaan kahden lääkärin lausunto siitä, että raskauden voi keskeyttää.

– Vuosikymmeniä vanha malli ei heijasta enää nykyistä arvomaailmaa, Heikinheimo toteaa.

– Eihän lääkäri sitä lopulta päätä. Nainenhan sen päättää, että hän haluaa raskaudenkeskeytyksen. Kenen etua palvelee, että ihmistä juoksutetaan usealla eri luukulla.

Lakimuutos lisäisi tasa-arvoa

Kansalaisaloitteen takana on Naisasialiitto Unionin lisäksi Suomen Gynekologiyhdistys, Suomen Kätilöliitto ja Väestöliitto. Yksinkertaista syytä sille, miksi lakia muutetaan kansalaisaloitteen voimin, ei ole.

– Poliitikot on hyvin varovaisia koskemaan raskaudenkeskeytyslakiin, koska se on aika sensitiivinen laki. Siinä on sekin riski, että lopputulos ei olisikaan sitä, mitä alun perin haluttiin, Heikinheimo arvioi.

– Ehkäkansalaisaloite onkin oikein hyvä työkalu. Kun ihmiset ehdottavat sitä, poliitikkojen on käsiteltävä se eduskunnassa ja toivottu sisältö on se, mitä ihmiset ovat kannattaneet.

Kansalaisaloitteella halutaan tuoda Suomen lakia lähemmäs eurooppalaista ja pohjoismaista käytäntöä, kertoo Väestöliiton asiantuntijalääkäri ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Suvi Leppälahti.

– Muutoksella on ehdottoman tärkeitä ja isoja vaikutuksia tasa-arvon kannalta. Yksi tärkeimmistä asioista on se, että halutaan antaa naiselle itsemääräämisoikeus omasta kehosta, mikä ei nyt tässä nykylaissa toteudu.

Nykyinen aborttilaki kuluttaa Leppälahden mukaan terveydenhuollon resursseja tarpeettomasti, kun aborttia varten pitää saada kahden lääkärin lausunto.

– Se myös vaikeuttaa raskaudenkeskeytyksen hakijan hyvää ja ihmisoikeuslähtöistä hoitoa, Leppälahti muistuttaa.

Kansalaisaloitetta ajaa iso joukko ihmisiä

Oma Tahto -kansalaisaloite on kerännyt kolmessa viikossa lähes tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Naisasialiitto Unionin puheenjohtajan Fatim Diarran mielestä aloitteen tarpeellisuutta korostaa se, että kampanjassa on mukana myös asiantuntijoita ja asiantuntijajärjestöjä.

– Meille oli tärkeää, että teemme tämän yhdessä asiantuntijoiden kanssa, koska kyseessä on ihmisten terveyttä koskeva asia, Diarra kertoo aloitteen taustasta.

– Nyt kun tätä on tehty yhdessä rintamassa, tuntuu että viesti on mennyt todella hyvin perille.

Samoilla linjoilla on myös Oskari Heikinheimo.

– Tämä on aika hyvä prosessi, on monia eri toimijoita. On ammattilaisten ja arvomaailman tulokulmaa.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan 16.10.2020 klo 23.

Lue lisää:

20-vuotiaana abortin tehnyt Rittis Maria Ikola: "Mistä johtuu, että abortista pitää puhua siten, että se on hirveän raskasta ja vaikeaa?"

Raskaudenkeskeytysten määrän lasku pysähtyi viime vuonna – THL toivoo ilmaisen ehkäisyn kokeilun etenemistä

Viisi kertaa viikossa toistuva metsämaakosketus monipuolistaa päiväkotilasten sairauksilta suojaavan elimistön mikrobistoa, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.

Suomalaistutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa maailmassa, että että 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa. Tämä saattaa puolestaan vähentää atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä, sillä yksipuolinen mikrobisto lisää immuunijärjestelmän häiriöiden riskiä.

– Nyt julkaistu päiväkodeissa tehty tutkimus on ensimmäinen, jossa näiltä sairauksilta suojaavia muutoksia tuli esiin, kun monimuotoista luontoa tuotiin kaupunkiympäristöön, sanoi tutkimusta johtanut tutkija Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta.

Tutkimus on julkaistu Science Advances -lehdessä.

Tutkimuksessa asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille päiväkotipihoille tuotiin metsäpohjaa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita, joihin lapset kylvivät kasveja ja hoitivat niitä.

Muutokset iholla, veressä ja suolistossa

Kuukauden kestänyt, viisi kertaa viikossa toistunut viherkosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa. Muutokset näkyivät myös veriarvoissa.

–Ihon mikrobimuutokset yhdistyivät sellaisiin veren muutoksiin, jotka parantavat puolustusjärjestelmän säätelykykyä. Jotta allergoita, atooppista ihottumaa ja autoimmunisairauksia ei syntyisi, säätelyn pitää olla kunnossa. Siinä ei voi olla matala-asteista tulehdustilaa, Sinkkonen selvensi Ylelle.

Tutkimus tukee oletusta, jonka mukaan luontokosketus ehkäisee immuunijärjestelmän häiriöitä.

Sinkkosen mukaan kyseessä oli ensimmäinen kokeellinen tutkimus, jossa lasten elinympäristöä muutettiin. Päiväkotilapset olivat perusterveitä, ja perusterveillä lapsilla huomattiin muutos kehossa.

– Havaitsimme myös, että viherpihan saaneiden lasten suolistomikrobisto samankaltaistui päivittäin metsässä vierailevien lasten suoliston mikrobiston kanssa, sanoi väitöskirjatutkija Marja Roslund Helsingin yliopistolta.

Liika hygienia yksipuolistaa

Korkea hygieniataso, urbaani elämäntyyli ja riittämätön luontokosketus yksipuolistavat elimistön mikrobistoa.

Kymmenissä vertailevissa tutkimuksissa on aikaisemmin todettu, että luonnon kanssa kosketuksissa olevilla maaseudun lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin.

– Tämän tutkimuksen perusteella olisi tosi hyvä, että lapset saisivat olla ohjatusti monimuotoisen orgaanisen pintamaan eli mullan tai metsämaan sekä kasvillisuuden kanssa päivittäin tekemisissä. Mitä nuorempi lapsi, sitä tärkeämpää se olisi. Eli 3–5-vuotiailla lapsilla ne muutokset olivat selkeitä, Sinkkonen suositteli.

Sinkkonen esittääkin toiveen siitä, että päiväkotien pihat muutettaisiin viherpihoiksi.

– Kaupan päälle lapset saavat paremman motoriikan, keskittymiskyvyn ja hyvän luontosuhteen.

Tampereen yliopistolta tutkimukseen osallistuivat virologian professori Heikki Hyödyn ja yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemen tutkimusryhmät.

Rajaniemen mukaan tutkimus osoittaa, että pienillä kustannuksilla on mahdollista luoda hyvinvointia edistävää ja viihtyisää elinympäristöä.

– Kaupunkeihin kannattaa ehdottomasti suunnitella mahdollisimman paljon toiminnallisia viherympäristöjä, hän suositteli.

Mallia voi soveltaa arjessa

Luontokosketuksessa ihminen altistuu monipuoliselle mikrobikattaukselle, jolloin puolustusjärjestelmän useat osat aktivoituvat.

Immuunijärjestelmän luontaisen kehityksen turvaamiseksi päiväkotilapsilla tutkittua viherpihamallia kannattaakin soveltaa myös muussa arjessa.

Esimerkiksi kerrostalojen pihoille voidaan muokata aikuisten ja lasten näkökulmasta houkutteleva viherpiha pensaista ja kuntasta. Lahoavaa lehtikasaa ei tarvitse heti siivota pois, ja pihaan voi rakentaa lahopuutarhan.

– Arki kannattaa muokata niin, että luontokosketus on mahdollista. Parasta on, jos oma piha mahdollistaa kuralätäkköleikkejä ja orgaanisen maan kaivamista. Lapsen voi viedä luontoon vaikka viisi kertaa viikossa, tällä on jo vaikutusta mikrobistoon, Sinkkonen kannusti.

Tutkija kuitenkin muistutti, että jäykkäkouristusrokote on pidettävä ajan tasalla.

Tutkimuksessa seurattiin kuukauden ajan 75:ttä 3–5-vuotiasta päiväkotilasta kymmenessä päiväkodissa Lahdessa ja Tampereella. Viherpihapäiväkodeissa olleiden lapsien mikrobimuutoksia vertaitiin lapsiin, jotka olivat normaaleissa päiväkodeissa (ei viherpihaa) tai luontopäiväkodeissa (ei viherpihaa, mutta järjestettyjä luontoretkiä).

Tutkimus oli Luken, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Prahan Charles Universityn yhteinen hanke ja osa Business Finlandin rahoittamaa ADELE2-hanketta.

Voit keskustella aiheesta 15. lokakuuta kello 23:een asti.

Aiheesta aiemmin:

Tutkimus: Päiväkodin pihaan kannattaa laittaa muutakin kuin hiekkaa ja pensaita – maassa möyriminen saattaa vähentää lasten riskiä saada nykyajan sairauksia

Nokare vastustuskykyä, ole hyvä! Luonnon hyödyllisiä mikrobeja sisältäviä voiteita kehitetään vauhdilla markkinoille

Juhlitaanko ensi kesänä lainkaan vai järjestetäänkö silloin pippaloita tämänkin vuoden edestä. Se pitäisi tietää nyt, sanoo vaatekauppaa Oulussa pitävä Iina Kuvaja.

Muoti Privaatti-putiikin tuore yrittäjä on ehtinyt toivoa tulevaisuuteen ennustavaa kristallipalloa monta kertaa. Korona on tehnyt alasta lyhyessä ajassa hyvin ennalta arvaamattoman. Se näkyy sekä kuluttajien ostokäyttäytymisessä että tavarantoimitusten epävarmuutena.

Vaatebisneksessä toimitaan hyvin etupainotteisesti ja tulevan kesäsesongin tuotteet on pitänyt jo pääosin tilata.

Kuvaja suhtautuu kesäjuhlavaatteiden menekkiin epäluuloisesti, sillä keväällä ne jäivät käsiin, samoin kun bisnespukeutuminen.

– Tilaan tuotteet kuudesta kahdeksaan kuukautta etukäteen, eikä niihin pysty sen jälkeen enää vaikuttamaan. Nyt kauppaan saapuu tavaraa, jotka olen tilannut ennen kun korona saapui Suomeen.

Moni vaate- ja kenkätehdas on ollut koronan vuoksi suljettuna, eivätkä ne pysty toimittamaan kaikkia tilattuja tuotteita. Eurooppalaisten tehtaiden lisäksi toimitusvaikeuksia on ollut ainakin Kiinasta saapuvissa tuotteissa. Kiinassa tehdään esimerkiksi paljon talvivaatteita.

– Tilauksiin on tullut monia peruutuksia, ja kun on yrittänyt tilata jotakin tuotetta lisää, niin sanotaan, että varastot ovat tyhjät, Kuvaja sanoo.

Kuvajan mukaan esimerkiksi italialaisilla tehtailla on ollut vaikeuksia toimittaa kenkiä ja myös vaatteissa näkyy puutoksia.

– Esimerkiksi yhdestä puserosta saimme vain kokoa xl. Kun aloin selvittää, tulevatko muut koot myöhemmin, kävi ilmi, että koronan vuoksi he ovat saaneet valmistettua vain yhden koon.

Pikamuodissa saatavilla pienemmät valikoimat

Korona vaikuttaa myös monien pikamuotiketjujen valikoimiin ja esimerkiksi tanskalaisen vaatejätti Bestsellerin myymälöissä on tänä syksynä totuttua vähemmän tarjontaa. Ketjuun kuuluvat muun muassa vaatemerkit Vila, Only, Vero moda ja Jack and Jones.

Bestsellerin Suomen myyntijohtaja Jonna Muhonen kertoo, että syksyn mallistot olivat kaupoille myynnissä keväällä, jolloin oli varovaisuutta sekä ostamisessa että myynnissä.

– Valitettavasti joitakin mallistoja jouduttiin jopa perumaan ihan kokonaan, ja se tietenkin vaikuttaa saatavuuteen.

Pikamuotiketjuissa tuotteet vaihtuvat nopeammalla syklillä, ja vaatteet tilataan kauppoihin noin viisi kuukautta etukäteen. Muhonen kertoo, että toimituksissa oli myöhästymisiä etenkin heinä-elokuussa.

Muhosen mukaan vaatteet eivät kuitenkaan lopu kaupoista.

Alaa edustava Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää on samoilla linjoilla. Vaatteet kyllä riittävät, sillä kauppa käy surkeasti.

– Ihmiset ovat kotona, eikä heillä ole tarvetta ostaa vaatteita.

Kankaanpää ennustaa, että kauppa ei lähde kasvuun ennen rokotetta. Samalla hän kuitenkin toivoo, että alalla nähtäisiin 1990-luvun laman jälkeinen tilanne, jolloin vaatekauppa kasvoi kolme vuotta kaksinumeroisin lukemin.

– Ihmisille kertyy valtavasti patoutunutta ostotarvetta etenkin työvaatteiden ja edustavamman pukeutumisen osalta.

Tuleeko unelmasta riippakivi?

Huononeva koronatilanne saa Iina Kuvaajan mietteliääksi, sillä se alkaa näkyä jälleen ihmisten ostokäyttäytymisessä.

– Kesä ja alkusyksy menivät tilanteeseen nähden ihan hyvin. Nyt kuitenkin huomaa, että keskustelu on alkanut uudelleen, että tarvinkohan minä juhlamekkoa tai bleiseriä, jos etätyöskentely jatkuu.

Nuori kauppias kuitenkin luottaa selviävänsä, sillä hän onnistui pitämään putiikkinsa pystyssä, vaikka joutui sulkemaan liikkeensä keväällä kahdeksi kuukaudeksi ja lomauttamaan työntekijänsä.

– Myynti putosi yhdessä päivässä 92 prosenttia. Silloin mietin, tuleeko pitkäaikaisesta haaveestani monen vuoden taloudellinen riippakivi.

– Meillä oli onneksi verkkokauppa, jonne asiakkaat alkoivat pikkuhiljaa löytää.

Kuvaja kuljetti itse vaatteet asiakkailleen sovitettavaksi kahdenkymmenen kilometrin säteellä myymälästään. Lisäksi hän otti asiakkaita vastaan myymälään ajanvarauksella.

Hän toivoo, etteivät ihmiset lopettaisi kuluttamistaan ja lykkäisi ostopäätöksiään koronan jälkeiseen aikaan.

– Silloin lempi lounaspaikkaa tai putiikkia ei välttämättä enää ole.

Kuvaja kertoo, että haastavista ajoista huolimatta hänestä on ollut kiva tulla töihin joka päivä.

Vaikuttaako koronatilanne vaateostoksiisi? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een asti.

Kuinka turvallinen kaupunki Kerava on? Tuo kysymys nousee tasaisesti esiin, ja aihetta onkin esimerkiksi käsitelty kaupunginjohtajan asukasillassa 6. lokakuuta sekä Facebookin We <3 Kerava -ryhmässä, missä usein kerrotaan muun muassa erilaisista ilkivaltatapauksista.

Kaupunginjohtajan asukasillassa turvallisuuspäällikkö Jussi Komokallio piti turvallisuuskatsauksen, jossa hän kertoi häiriöitä olleen viime keväänä ja kesänä enemmän kuin aiempina vuosina. Kokonaisuudessaan hän ei kuitenkaan pidä Keravan tilannetta kovinkaan huolestuttavana.

Komokallion sanoista huolimatta moni keravalainen kokee kaupungin turvallisuustilanteen huonoksi. Haastatelluista useimmat kokevat turvallisuuden huonontuneen vuoden parin sisällä, myös somessa keskustelu aiheesta on selkeästi lisääntynyt.

Erityisesti ikäihmiset ja lasten vanhemmat katsovat lastensa perään, missä ja mihin aikaan he liikkuvat. Moni toivoo myös poliisilaitosta takaisin Keravalle tai partioita lisää.

– Poliisin tilastoissa lähinnä autoihin kohdistuneet vahingonteot ovat lisääntyneet Keravalla, muissa rikoksissa kuten pahoinpitelyissä tai ryöstöissä ei ole olennaista muutosta. Törkeät pahoinpitelyt ovat vähentyneet, sanoo sektorinjohtaja Jussi Huhtela Itä-Uudenmaan poliisista.

Yhtenä huolenaiheena kaupunkilaisilla on Soldiers of Odinin jäsenten liikkuminen Keravan keskustassa. Huhtela on tietoinen asiasta ja on nähnyt kuviakin Odinin väen liikkumisesta. Poliisille heistä ei kuitenkaan ole tullut tehtäväpyyntöä tai tehtävää.

Huhtelan mukaan poliisi voi puuttua ja poistaa henkilöt paikalta, jos he aiheuttavat pelkoa ja se on yleisen turvallisuuden ja järjestyksen vuoksi tarpeen.

– Meillä on poliisilaissa ihan hyvät keinot puuttua, vaikka ei mitään rikosta olisikaan tapahtunut. Kyllä tällainen porukka voidaan sieltä paikaltakin poistaa, jos he aiheuttavat pelkoa.

– Meidän viesti on, että minkäänlaisia katupartioita ei täällä eikä missään Suomessa tarvita. Mitään ääriajattelua ei hyväksytä. Sitä ei ole syytä hyväksyä yhteiskunnassa eikä poliisin sisällä.

Vaikka haastellut keravalaiset kertovat turvallisuushuolistaan, kaikesta huolimatta väki myös viihtyy ja pitää Keravasta, eivätkä he halua muuttaa sieltä pois.

Eija Karvosen ja Juhani Väkelän mukaan Keravalla on pääsääntöisesti rauhallista, mutta iltaisin ja öisin on rauhattomuutta. He lenkkeilevät ja liikkuvat vain päivisin.

– Tiukka paikka pitää olla, että lähdetään illalla liikkeelle, Karvonen sanoo.

Yksi ulkoilureiteistä, Alikeravantien reitti jäi kokonaan tauolle, koska siellä kohdattu mies käyttäytyi pari kertaa uhkaavasti. Karvosen ja Väkevän tiedon mukaan levottomimmat paikat ovat asemanseutu ja Jaakkola.

– Vanhuksilta halutaan rahaa. Ikäihmiset ovat ainoita, joilla on nykyään käteistä. Muut käyttävät kortteja, Väkevä sanoo.

Pariskunta on asunut kymmenen vuotta Keravalla. He viihtyvät ja pitävät kaupunkia siistinä, hyvin hoidettuna ja luonnonläheisenä. Heidän mielestä Keravalla liikkuu poliiseja ja valvontakameroitakin on lisätty.

Koko ikänsä Keravalla asunut Abe Al-Sadani ei ole kokenut, että paikkakunnalla olisi erityisen turvatonta tai epävakaata. Häntä kuitenkin huolestuttaa keskustelun lisääntyminen, sillä hän on perustamassa perhettä ja tarkoituksena olisi asua edelleen Keravalla.

– Keravan some-kanavilla keskustelu on lisääntynyt vuoden aikana. Ei ole kiva lukea, että ihmiset kokevat turvallisuustilanteen huononevan, kun sen pitäisi mennä toiseen suuntaan.

Al-Sadani kuitenkin ihmettelee, miksi Keravan huumekauppaan ei puututa.

– Huumeiden myyntiä ja kaupankäyntiä näkee livenä joka viikko keskustassa ja Prisman luona. Se on tiedossa, että kauppa käy, mutta siihen ei puututa, hän sanoo.

Al-Sadani toivoisi poliisiasemaa takaisin Keravalle.

– Jos satunnaisesti partiot pyörivät täällä ja on pitkät vasteajat, niin eihän se vaikuta juuri kehenkään.

Päivi Partanen on myös asunut koko ikänsä Keravalla, samoin hänen miehensä ja molemmat lapsensa. Aikuinen tytär on jo muuttanut pois kotoa. Partanen kertoo olevansa hieman huolestunut turvallisuustilanteesta.

– Meillä on 12-vuotias kotona, niin huolestuttaa, jos hän haluaa tuonne keskustaan pyörimään. Ei ainakaan tällä hetkellä ole mahdollisuutta mennä yksinään, Partanen sanoo.

Partanen itse käy keskustassa lähinnä kauppareissuilla. Hän on kuitenkin toiveikas ja luottaa, että nykyinen tilanne rauhoittuu, kun osa ilkivallan tekijöistä on jo saatu kiinni.

Timo Muhonen on asunut Keravalla vuodesta 1980. Hänestä muutos kaupungissa näkyy, mutta omilla valinnoilla voi vaikuttaa.

– Asemanseutu ja Prisman luona vanha Anttilan rakennus, siellä en viihdy. En koe oloani turvalliseksi, sillä siellä on isoja porukoita, jotka häiritsevät ohikulkijoita.

Muhosen tiedossa ei ole tappelunujakoita suurempia levottomuuksia. Hänen mukaansa poliisin valvonta partioautoista käsin on tehostunut, mutta jalkautuvia poliiseja saisi olla enemmän.

– Kun ne, jotka haluavat hankaloittaa muiden elämää, näkevät partioauton lähtevän, niin meno jatkuu. Sitten kun partio taas tulee, niin rauhoitutaan. Jalkautuminen olisi tehokas keino.

Muhonen kertoo tuntevansa monia itseään vanhempia ihmisiä, jotka eivät uskalla lähteä illalla kävelylle.

– Sellaista toimintaa, että he pelkäävät. Huonojalkaiset eivät uskalla lähteä auringonlaskun jälkeen, lähinnä päivällä käyvät tässä keskustassa. Keskustassa asuvat eivät uskalla liikkua, vaikka tuolla ulompana olisi rauhallisia reittejä.

Laura Tuomenoja on asunut Keravalla perheensä kanssa nyt nelisen vuotta. Hän pitää kaupunkia lapsiystävällisenä ja harrastusmahdollisuuksia parempina kuin aiemmin Vantaalla, mutta iltaisin ja viikonloppuisin on hänestä rauhatonta.

– Vuoden aikana tilanne on huonontunut ja siitä on keskusteltu enemmän. Saa miettiä, onko auto turvassa vai mitä tapahtuu.

Perhe asuu lähellä keskustaa, mutta radan toisella puolella. Tuomenoja listaa rauhattomiksi paikoiksi Jaakkolassa Lidlin takana olevan alueen, Asemansillan Nesteen sekä aseman vieressä Tapulikadun urheilupuiston.

– Toivoisin, että saataisiin poliisilaitos takaisin Keravalle ja vartiointia lisättäisiin iltoihin ja viikonloppuihin. Asuinalueille ei kuitenkaan voi ripotella valvontakameroita samalla tavalla kuten täällä keskustassa, hän sanoo.

16-vuotias Oskari Airila on asunut Keravalla 14 vuotta. Hänestä Kerava on kiva paikka, kaikki palvelut ovat lähellä ja pääsee liikkumaan pyörällä kätevästi. Hän palaa yleensä iltakymmeneen mennessä kotiin.

– Joskus koulussa kuulee, että jonkun pyörä pöllittiin tai semmosta, mutta ei tämä ole niin paha kuin ihmiset yleensä sanoo. Vanhemmat ovat joskus sanoneet, että älä mene yöllä keskustaan. Jos jossakin on isompi porukka, joka messoo, niin kierrän yleensä vähän kauempaa ohi.

Keravalla 15 vuotta asunut Virpi Leinonen ei ole huolestunut kaupungin turvallisuudesta. Hän käy töissä Helsingissä ja kokee Keravan mukavan pienenä. Kaikki palvelut ovat kävely- ja pyöräilymatkan päässä.

– Pikkuisen iltaisin lenkillä on tullut vilkuiltua aiempaa enemmän ympärilleen. Somesta on tullut paljon viestiä, osittain sen vuoksi, mutta ehkä muutenkin itsesuojeluvaisto menee iltaisin päälle, hän toteaa.

Leinosella ei ole omakohtaisia kokemuksia levottomuuksista. Hän kertoo näkevänsä välillä poliiseja partioimassa kaupungin keskustassa ja myöntää sen tuovan turvallisuuden tunnetta.

– Poliisilaitos poistettiin täältä vuosia sitten, sen takaisin saaminen voisi rauhoittaa.

Poliisi ei pidä Keravaa turvattomana

Itä-Uudenmaan poliisista sektorinjohtaja Jussi Huhtelan mukaan Keravan tilanne on aika tyypillinen kaupungistuvalle ja radan varren kasvukeskukselle. Hän ei pidä tilannetta huolestuttavana, kaupungin tilanne ei poikkea Järvenpäästä tai Vantaasta asukasmäärään suhteutettuna.

Huhtelan mukaan Keravan turvallisuuskeskustelu lähti somesta.

– Fakta on, että tilastojen mukaan viime ja tänä vuonna on ollut rypäs automurtoja. Tänä vuonna niitä on tapahtunut puolet enemmän, kymmeniä enemmän, kuin viime vuonna. Tämä näkyy ihmisille. Se harmittaa auton omistajia, kirjoitetaan somessa ja mielikuva tilanteesta suurenee, Huhtela sanoo.

Keravalla asuva Huhtela ei koe kaupunkia turvattomaksi, mutta hänestä tilanne pitää ottaa vakavasti.

– Jos joku muu niin kokee, meidän on kuunneltava ihmisiä ja mietittävä keinoja, hän sanoo.

Keravan kaupunki ja poliisi aikovat yhdessä järjestää keravalaisille tilaisuuden vielä tämän syksyn aikana, jossa kaupunkilaiset voivat kysyä ja kertoa huolistaan.

Lue myös:

Poliisi epäilee murhaa Keravalla – huolestunut ystävä ilmoitti hätäkeskukseen, vainaja löytyi kotoaan

Pariskuntaa epäillään laajasta kannabiksen kasvatuksesta Keravalla ja Helsingissä

Keravalle asennetaan kattava kameravalvonta lisäämään turvallisuuden tunnetta

Mollattu kaupunki on tämän hetken suosikkikohde, johon moni suuntaa somen rohkaisemana – Keravalla on vuosia ollut huono maine, muuttuuko se nyt?

Törkykuntoon rapistuneesta kerrostalosta kuoriutui purkutaiteen paratiisi: tällaiselta näyttää graffiteilla verhoiltu entinen vuokratalo

Piha on tyhjä. Vain syksyn viimeiset lehdet tipahtelevat hiljalleen puista rauhallisella omakotialueella Imatran Rautionkylässä. Tai Rämpsälässä, niin kuin paikalliset sanovat.

Pimputus ovikelloon. Ovi avautuu. Eteisessä seisookin tutun näköinen mies. Pitkä ja hymyilevä, kuten everstiluutnantit tuppaavat olemaan.

– Tervetuloa, sanoo Toivo "Topi" Uosukainen.

Kaksikerroksisen omakotitalon eteisestä nousevat leveät portaat yläkertaan. Matkalla muistellaan Topin kanssa vähän menneitä. Ulkopuolisen silmään hänen sairautensa ei näy.

Eteen avautuu iso olohuone. Seinillä on paljon tauluja, isot kirjahyllyt ovat täynnä kirjoja.

Televisio on laitettu kiinni, koska alkamassa on suora radiohaastattelu. Valtioneuvos Riitta Uosukainen on ilmoittanut jo etukäteen, että kuvia ei tämän haastattelun yhteydessä oteta.

Aivan hetki sitten valtioneuvos on sanonut aviomiehelleen Toivo Uosukaiselle, että tämän pitäisi olla hissukseen radiohaastattelun ajan.

Sitä Toivo Uosukainen ei enää muista. Taustalta alkaa kuulua äänekäs laulu, ja Riitta Uosukaisen on huudahdettava kesken lähetyksen.

– Topi!

Naapurihuoneesta kuuluu enää yksi sana, mutta sitten on hiljaista.

Mies hävisi

Melko tarkalleen kolme vuotta siten Riitta Uosukainen alkoi aavistaa, että hänen miehellään on muistissa vikaa.

Riitta Uosukainen kertoo, miten hän oli eduskunnassa seuraamassa nuorten parlamenttia. Hän näki miehensä läheisen Pikkuparlamentin edustalla autossa vaimoaan odottamassa.

Kun Riitta Uosukainen pääsi Pikkuparlamentin edustalle, ei autoa eikä miestä enää näkynyt missään.

Viereen tuli silloinen pääministeri Juha Sipilä, joka alkoi kysyä Uosukaiselta kuulumisia.

– Minä sanoin, että muuten kuuluu hyvää, mutta minä olen hävittänyt mieheni.

Siinä hetkessä asia vielä nauratti molempia.

Jonkin ajan kuluttua Toivo Uosukainen saapui. Hän oli yllättäen päättänyt lähteä käymään Munkkiniemessä, mutta oli unohtanut, että oli luvannut odottaa vaimoaan ja viedä lapsenlapsensa balettiin.

– Sellaista asiaa Topi ei ollut ikinä unohtanut, sanoo Riitta Uosukainen.

Kotimatkalla Helsingistä Imatralle Uosukaiset olivat päättäneet, että kun muistissa vaikuttaa jotain outoa olevan, asia selvitetään saman tien.

Pian selvisi, että Topi Uosukaisella oli alkava Alzheimerin tauti.

Kaksi uutta ilmiötä

Toivo Uosukainen on aina ollut tunnettu mukavana seuramiehenä. Hän on oli tuttu näky lukuisissa tilaisuuksissa Etelä-Karjalassa ja vaimonsa rinnalla ympäri Suomen. Toivo Uosukainen teki elämäntyönsä Puolustusvoimissa, hän oli everstiluutnantti.

Jääkiekkojoukkue SaiPan kotipeleissä Toivo Uosukainen oli aina. Topilla oli asiaa monelle ja vielä useammalla oli asiaa Topille.

Nyt jääkiekkokatsomoissa on Topin kokoinen aukko.

– Hän ei ole aikoihin päässyt SaiPan peleihin, joissa hän ennen oli kuin tatti. Topi oli aikoinaan SaiPan hallituksessa ja aina kannustamassa. Tällaiset ovat menetyksiä, kertoo Riitta Uosukainen.

Eikä Toivo Uosukainen ole vieläkään niin paljon muuttunut, etteikö hänellä olisi halua jutella ihmisten kanssa. Pihalla askaroidessaan tuttavat tervehtivät ja juttelevat entiseen malliin.

– Mutta on hän hiljentynyt. Se oli alkujaan yksi merkki siitä, että tässä ei kaikki ole ihan niin kuin ennen on ollut, kertoo Riitta Uosukainen.

Hän on tyytyväinen, että Alzheimerin taudille tyypillistä negatiivista ärtymystä, äreyttä tai kiukkua ei ole tullut.

Nykyisestä arjestaan Riitta Uosukainen on löytänyt kaksi uutta ilmiötä: terrieri-ilmiön ja justiina-ilmiön.

– Terrieri-ilmiö on sellainen, että Topi yllättäen sanoo, että ei lähdetäkään. Niitä on ollut kerran tai kaksi. Justiina-ilmiö on se, että naisten täytyy pitää järjestystä kodissa. Suomi-filmin suurin hahmo on Justiina, joka kaikessa rakkaudessa laittaa asiat järjestykseen.

Riitta Uosukainen kuitenkin tietää, että muutoksia voi tulla. Siihen hän on varautunut ja on siksi jatkuvasti tarkkaavainen.

– Emme ole vaipuneet murheen laaksoon.

Tuttavat ovat käyttäneet heitä teatterissa ja kuskanneet autolla minne on tarvinnut. Uosukaiset ovat kiitollisia yhteiskunnalta ja suurelta ystäväjoukolta saamastaan avusta.

– Rämpsälässä kun ollaan, niin joka paikassa on ihmisiä sanomassa, että vaikka 24/7 voin soittaa ja pyytää apua. Ei meidän elämämme ole niin paljon muuttunut, mutta monta asiaa pitää ottaa huomioon, sanoo Riitta Uosukainen.

Omaishoitajana

Riitta Uosukainen on nyt ollut miehensä omaishoitajana vajaan vuoden. Aluksi sen ei pitänyt olla virallista. Ystäväpiirissä oli paljon ihmisiä, jotka olivat hoitaneet lähimmäisensä loppuun saakka ilman virallista omaishoitajan asemaa.

Sitten Riitta Uosukainen tapasi erään ystävänsä, joka oli toiminut äitinsä omaishoitajana vuosien ajan. Tämä kehotti hakemaan omaishoitajuutta, koska silloin myös yhteiskunnan apu on saatavilla.

– Nyt voin aina soittaa asiantuntijalle ja kysyä, että mitä nyt pitäisi tehdä. Asiantuntijat kysyvät myös minulta, että miten minä jaksan. Lisäksi olen itse päässyt tutkimuksiin. Tätä ei olisi tullut, jos en olisi virallinen omaishoitaja.

Viime sunnuntaina Uosukainen oli mukana Yle TV 1:n Arto Nyberg -ohjelmassa. Sen jälkeen hän sai valtaisasti postia ja yhteydenottoja.

– Minulta kysyttiin neuvoa, ja minä sain neuvoja. Samalla huomasin, että omaishoitajat ovat tavattoman yksin. Terveydenhoitajat kysyvät omaishoitajalta, miten tämä jaksaa, mutta kukaan muu ei kysy.

Miehensä taudin alkuaikoina Riitta Uosukainen ei kyennyt edes yhden lempiharrastuksensa eli lukemisen pariin. Se aika on nyt selätetty, ja silmien läpi menee kirja jos toinenkin. Parhaillaan luettavana on Ranskan miehitystä käsittelevä Satakieli.

Uudenlainen budjettikirja

Riitta Uosukainen on yksi harvoista itsenäisen Suomen valtioneuvoksista. Häntä ennen arvonimen oli saanut vain seitsemän suomalaista, heistä ensimmäisenä J. K. Paasikivi.

Uosukainen oli kokoomuksen kansanedustajana 20 vuotta ja Suomen historian ensimmäinen nainen, joka on ollut eduskunnan puhemiehenä.

Jo eduskunta-aikanaan ja myös sen jälkeen Uosukainen tunnettiin taitavana puhujana. Hän tuli tunnetuksi siitä, että sanoi asiat suoraan, eikä piilotellut mielipiteitään hankalissakaan asioissa.

Eduskunnan puhemiehenä Uosukainen oli suuri parlamentarismin kannattaja. Hän muun muassa vastusti neuvoa-antavia kansanäänestyksiä, koska hänen mielestään kansanedustajat edustavat kansaa ja heidän tehtävänsä on tehdä päätöksiä.

Puheissaan Riitta Uosukainen palaa mielellään poliittiseen aikaansa.

– Eduskunnassa oli aina paksu budjettikirja, jota mentiin läpi ja äänestettiin sen mukaan. Oli sellainen sanonta kuin “kirjan mukaan”. Myös meillä eletään nyt kirjan mukaan.

Uosukaisen kirja on vaihtunut keltaisesta violettiin. Siinä ovat aikataulut, jotta varmasti kaikki ateriat ja lääkkeet tulee otettua ajallaan.

– Se on nyt minun tehtäväni. Minä en ole ollut terveysihminen, vaan sivistys- ja puolustusihminen. Olen oppinut nyt yhtä ja toista, iloitsee Uosukainen.

Muistihoitajat usein kysyvät Riitta Uosukaiselta arjen sujumisesta eräänlaisen tarkistuslistan avulla. Siinä muun muassa kysytään, pukeutuuko Toivo itse tai voiko Toivo hakea postin itse.

– Kyllä Topi pystyy. Mutta nämä kysymykset osoittavat, mitä tuleman pitää. Niihin pitää olla varautunut, ja se on rankkaa.

Uosukainen toteaa, että Toivon tauti on etenevä, mutta ei tässä vaiheessa tappava.

– En minä voi nyt muuta kuin tehdä parhaani, että hänen olisi hyvä olla ja että tauti etenisi mahdollisimman hitaasti.

Vaikka arki kulkee nyt uudella tavalla ja on paljon hyviä hetkiä, ei Riitta Uosukainen halua peittää surua.

Surun aika

Suru tulee erityisesti siitä, kun vuosikymmeniä rinnalla kulkenut ihminen ei enää kykenekään tekemään, mitä haluaisi.

Topi Uosukainen auttoi aina muita ja otti kanssaihmiset huomioon. Hän halusi olla monessa mukana, hoiti monet asiat tietokoneella ja hallitsi hyvin tietotekniikan.

– Hänelle tulee paha mieli siitä, ettei hän saa kaikkea tehdyksi. Sen näkeminen on minulle kaikkein vaikeinta ja raskainta.

Vuonna 1996 Riitta Uosukaiselta ilmestyi teos Liehuva liekinvarsi. Kirjassa oli Uosukaisen poliittisia ajatuksia, mutta myös ronskiakin kuvausta Riitta ja Toivo Uosukaisen lempeästä suhteesta. Kirja oli aikansa myyntimenestys.

Kirja on syynä myös siihen, miksi Riitta Uosukainen on haastattelussa yksin. Vastikään ilmestyi hänen kolmas kirjansa, jossa Uosukainen kertoo elämästään miehensä muistisairauden kanssa. Yhdessä – intohimosuhteesta hoivasuhteeseen -teoksessaan Uosukainen käsittelee vuonna 1968 alkanutta avioliittoaan Toivo Uosukaisen kanssa, mutta pureutuu erityisesti nykyhetkeen.

– Kyllä intohimoa riittää. Intohimo koskee ihan mitä vaan, siinä mielessä meillä valtaosin on kovin hyvä yhdessä. Välillä tulee justiina-ilmiötä, kun kaikki, kuten pukeutuminen, ei suju enää niin nopeasti kuin ennen, kertoo Riitta Uosukainen.

Päivä kerrallaan eteen päin

Riitta Uosukainen haluaa rohkaista ihmisiä omaishoitajaksi oman kokemuksensa kautta. Hän myös toivoo, että kaikilla olisi siihen mahdollisuus.

– Minulla ei täällä ole mitään valittamista, mutta kun katsoo koko Suomea, erityisesti Helsinkiä, niin siellä on paljon enemmän aukkoja. Koko tasavaltaan pitää saada sama systeemi, ja tämä omaishoito pitää ottaa vakavasti.

Hän haluaa myös hälventää Alzheimerin tauti -sanaan liittyvää pelkoa.

– Se on tauti muiden joukossa. Siksi päätin kirjoittaa tämän kirjan. Tämä tauti pitää jotenkin arkipäiväistää. Siitä pitää puhua siinä missä sydäntaudeista tai diebeteksesta.

Toivo Uosukainen on ollut haastattelun aikana toisessa huoneessa. Pari minuuttia ennen haastattelun päättymistä hän kävelee takaisin olohuoneeseen.

Vaikka hän on ihan hiljaa, hän seuraa valppaana haastattelua ja tietää, mitä tapahtuu. Onhan hän ollut haastatteluissa Riitan vierellä satoja kertoja. Ja on edelleen.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa on puututtu opettajien seksuaaliseksi häirinnäksi luokiteltavaan käytökseen useasti viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana. Oppilaisiin kohdistuneita tapauksia on yhteensä seitsemän, ja tuoreimmat ovat tältä vuodelta.

Sibelius-Akatemian dekaani ja tuleva Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén kertoo Ylelle, että vuosien 2018–2020 aikana tapauksissa on ollut osallisena seitsemän opettajaa, joille on osoitettu sanktioita.

– Kyllä niitäkin (rangaistuksia) on valitettavasti jouduttu käyttämään. Meillä menevät kategoriat niin, että on puheeksi ottaminen, huomautus, suullinen varoitus, kirjallinen irtisanomisuhkainen varoitus ja irtisanominen. Jos ottaa muutaman vuoden aikaperspektiivin, niin kyllä kaikkia keinoja on jouduttu käyttämään.

Hildénin mukaan puheeksi ottamisia on ollut seitsemän. Neljä on käsitellyt tuoreita tapauksia, kolme taas vanhoja, vuosien takaisia tapahtumia. Tapauksista on annettu myös kolme varoitusta. Yksi on johtanut irtisanomiseen. Sibelius-Akatemiassa työskentelee kaikkiaan noin 600 opettajaa ja opiskelijoita on 1400.

Dekaanin mukaan seksuaalisen häirinnän tapaukset ovat olleet hyvin eriluonteisia. Toisinaan niiden tulkitseminen on ollut vaikeaa.

– Joskus on sana sanaa vastaan, ja joskus muistikuvat muuttuvat matkan varrella. On tärkeää pyrkiä kuulemaan osapuolia rauhassa eikä olla liian hätiköivä. Ne ovat vaikeita asioita kaikille osapuolille ja vaativat huolellista selvittelyä. Ei ole lopulta helppoa tietää, mikä on ollut tilanteen luonne varsinkin silloin, kun on aikaa kulunut paljon.

Hildén uskoo, että seksuaalisen häirinnän tapauksia on tullut viime aikoina esiin aiempaa enemmän, sillä yliopistossa on pyritty laskemaan ilmoittamiskynnystä. Tämän takia ihmiset ovat alkaneet puhua myös vanhoista kokemuksistaan.

Seksuaaliselle ja muulle häirinnälle on asetettu nollatoleranssi.

– Olemme esimerkiksi luoneet hyvän vuorovaikutuksen periaatteet ja työkirjan Sibelius-Akatemiassa, ja hallitus on vahvistanut koko Taideyliopiston yhteiset eettiset periaatteet. Meillä on selkeä toimintaohje epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseen ja ylioppilaskunnan nimeämät häirintäyhdyshenkilöt, jotta ilmoittamiskynnys olisi matalampi.

Dekaani Hildén kertoo myös nostaneensa asian tärkeyttä esiin henkilöstölle osoittamissaan kirjeissä. Opettajille on lisäksi järjestetty työpajoja vaikeiden asioiden käsittelyyn.

– Meidän alallamme on vaativaa opiskella, joten luottamuksellinen ilmapiiri ja turvallisuus ovat aivan avaintekijöitä. Ja meidän täytyy olla mallina sille, minkälaista työkulttuuria musiikkialalle halutaan rakentaa.

Seksuaalisesta häirinnästä syytetty jatkaa edelleen akatemiassa

Ylen Kulttuuricocktail kertoi keskiviikkona julkaistussa artikkelissa, kuinka Sibelius-Akatemian johto suhtautui yliopistossa ilmi tulleeseen seksuaaliseen häirintään vähättelevästi 2000-luvun alkupuolella.

Artikkelissa kerrotaan opettajasta, jonka seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneet kaksi naisopiskelijaa toivat kokemuksensa päivänvaloon. Toisen kanssa opettajalla oli suhde, johon kuului seksiä. Opettaja on myöntänyt suhteen.

Myöhemmin Sibelius-Akatemian hallitus nimitti opettajan professoriksi. Rehtorina tuolloin toiminut Gustav Djupsjöbacka ei kertonut Akatemian hallitukselle opettajan häirintätaustasta, vaikka tiesi siitä.

Kulttuuricocktailin haastattelema opettaja kieltää seksuaalisen häirinnän. Hän opettaa Sibelius-Akatemiassa edelleen.

Sibelius-Akatemian dekaani ja tuleva Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildénsanoo, että jokainen julki tuleva seksuaalisen häirinnän tapaus järkyttää. Hän arvelee, että tapaukseen ei tuolloin puututtu riittävällä vakavuudelle, koska ilmoituskynnys oli korkeampi kuin nykyisin, eikä tällaisten tapausten käsittelylle ollut vielä selkeitä toimintaohjeita.

– Uhrilla tai ilmoittajalla ei ole ollut prosessissa tukea. On ollut myös huolta siitä, miten käsitellään luottamuksellisia ja herkkiä asioita. Ne asiat ovat epämiellyttäviä, ja kun on niin sanotusti pienet piirit, niin on saattanut syntyä pelkoa siitä, kuinka tulee kohdelluksi.

Hildénin mukaan tapaukseen liittyvä opettaja on saanut jatkaa tehtävässään, sillä asia on aikanaan käsitelty työnantajan puolelta.

– Sen jälkeen on kulunut kymmenen vuotta, ja mitään moitittavaa ei ole tullut tietoon. Jos jotain uutta kuuluisi, niin asia olisi täysin toinen, ja siihen puututtaisiin välittömästi. Meillä ei ole oikein juridisia perusteita käsitellä sitä tapausta uudestaan.

Seksuaalinen häirintä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa nousi puheenaiheeksi viime helmikuussa, kun Image-lehti julkaisi aiheesta laajan juttukokonaisuuden. Jutuissa kerrottiin Akatemian opettajista, joilla on ollut lukuisia suhteita opiskelijoihin ja jotka ovat häirinneet oppilaita seksuaalisesti.

Lue myös:

Nöyryyttämisen kulttuuri valui ammattimaailmasta musiikin perusopetukseen saakka – juuri eläköitynyt Sibelius-Akatemian professori Atso Almila: "Huutaminen toi uskottavuutta"

Musiikin aiheuttamat traumat näkyvät bändileireillä – Jussi Liski: "Oli hurjaa nähdä, kun oppilas huomasi 50 vuoden jälkeen osaavansa soittaa"

Laulukoe on suomalaisille tavallinen trauma, selviää Ylen kyselystä – Tutkija: "Epämusikaalisuuden leima voi johtaa tunteeseen, ettei ole oikeutta tehdä musiikkia"

Hallituksen ja opposition poliitikot kiistelivät Ylen A-studiossa keskiviikkoiltana kasvomaskien käytön ohjeistuksesta.

Paikalla olivat puheenjohtajat Sanna Marin (sd.), Annika Saarikko (kesk.), Petteri Orpo (kok.) ja Jussi Halla-aho (ps.). Keskustelun taustalla oli kokoomuksen esittämä epäluottamuslause perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.) kohtaan.

Ministeri Kiuru sai keskiviikon äänestyksessä eduskunnan luottamuksen. Luottamusäänestyksen taustalla oli vääntö hallituksen kasvomaskisuosituksista.

Orpo sanoi A-studiossa, että keskustelua oli tärkeää käydä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan lausunnon vuoksi. Siinä pääjohtaja Markku Tervahauta oli Orpon mukaan sanonut, että sosiaali- ja terveysministeriö oli kieltänyt häntä ja THL:ää antamasta ihmisille maskisuosituksen, joka olisi ollut ihmisille tärkeä.

Marin: Tervahaudalla ollut eriävä näkemys, THL:n kannan muodostavat toiset henkilöt

Pääministeri Marinin mukaan hallitus on päättänyt maskisuosituksesta asiantuntijalausuntojaen ja -arvioiden pohjalta.

– STM:n virkakunnan ja THL:n näkemys on ollut keväällä se, että yleistä maskisuositusta ei tule antaa, Marin sanoi.

Marin jatkoi vielä pääjohtaja Tervahaudasta:

– Hallitus on kyllä kuunnellut asiantuntijoita ja THL:ää, ja THL ei ole ollut sillä kannalla, ainakaan hallituksen neuvotteluissa, kun organisaation kanta on tuotu esiin, että maskisuositus pitäisi antaa. Pääjohtaja Tervahauta ei ole henkilö, joka THL:ssä päättää esimerkiksi tämänkaltaisista asioista. Hänellä on ilmeisesti ollut oma henkilökohtainen eriävä näkemys tästä kysymyksestä. Mutta THL:n kannan muodostavat toiset henkilöt.

Sanailu jatkui Twitterissä

A-studion jälkeen vääntö jatkui Marinin ja Tervahaudan välisenä twiittailuna. Keskustelun alullepanijana oli kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa. Hän ihmetteli Twitterissä, eikö pääjohtaja päätä laitoksen kannan.

Sarkomaalle vastasi pääjohtaja Tervahauta. Sitaatin mukaan laitosta johtaa pääjohtaja.

Tähän jatkoi pääministeri Marin omassa twiitissään. Hän ihmetteli, onko asia esitelty hallitukselle virheellisesti.

Tervahauta vastasi toteamalla, että THL:n asiantuntijat ovat ministeriöiden käytettävissä tukemassa valmistelua ja päätöksentekoa, ja että kyse on asiantuntija-asvioista ja -näkemyksistä.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön pääjohtaja Kirsi Varhila otti kantaa aiheeseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puolestaan twiittasi, että laitos ei keväällä esittänyt virallista maskisuosituksen antamista.

Voit keskustella aiheesta 16.10. kello 23:een asti.

Lue myös:

Pääministeri Marin: maskiasiassa ei johdettu harhaan – THL:n Tervahauta kiistää väitteet poliittisesta painostuksesta

Pääministeri Marin A-studiossa: Koronatilanne on meidän kaikkien yhteinen asia

Uusimmat tiedot koronaviruksesta