Kuopiolainen Veikko Puurunen syöttää tölkkejä yksitellen palautusautomaattiin.

Hän kuten monet muutkin karttavat vielä paikallisen K-citymarketin uutta palautuslaitetta. Kauppaan on hankittu niin sanottu massapalautin, johon voi kaataa jätesäkillisen pulloja tai tölkkejä.

– Tämä on kyllä hyvä, hämmästelee Puurunen.

Turkulainen Heidi Liljeberg valitsee niin ikään aluksi perinteisen laitteen, mutta kokeiltuaan muuttaa mieltänsä.

– Se oli kätevää. En ollut edes nähnyt tällaista aikaisemmin.

Vastaavia koneita on Kuopion lisäksi ainakin Helsingissä, Vantaalla ja Turussa. Tänä vuonna koneita myyvän Tomra Oy:n laitteita tulee kymmeneen muuhunkin paikkaan. Ensi vuonna niitä tullee pariinkymmeneen uuteen kohteeseen.

Automaattiin saa laittaa ainoastaan muovipulloja ja alumiinisia tölkkejä. Lasia kone ei niele – ainakaan isoja määriä kerralla.

Pohjoismaissa se tosin ei ole ongelma.

– Euroopassa lasipullojen määrä on iso, kertoo kilpailevia automaatteja maahantuovan Scanding Oy:n toimitusjohtaja Olli Lahtinen.

Kauppiaalle kyse on isosta investoinnista, sillä laite maksaa parisataatuhatta euroa. Kuopiolaisen Päivärannan K-citymarketin kauppias Pasi Toppari pitää investointia asiakkaiden palveluna ja pitkässä juoksussa myös ympäristötekona.

– Halutaan palkita tällä myös meidän asiakkaita, jotka ovat tuoneet meille ennätysmyynnin tänä vuonna.

Voi kuitenkin olla, että kauppiaat joutuvat vielä vaihtamaan koneensa uusiin. EU:n kertakäyttödirektiivi nimittäin vaatii jatkossa, että korkki kiinnitetään muovipulloon koko käytön ajaksi.

Suomen Palautuspakkaus Oy eli Palpa on arvioinut, että Suomessa vain noin neljä prosenttia pulloista palautuu ilman korkkeja.

Nykyisin hyvin toimiva palautusjärjestelmä voi heikentyä, jos ihmiset kokevat sen vaivalloiseksi tai huonoksi. Huonosti kiinni olevan korkin vuoksi panttimaksu saattaisi jäädä saamatta.

Maahantuontiyrityksen toimitusjohtaja Olli Lahtisen mukaan nykyisillä menetelmillä on erittäin haasteellista tunnistaa, onko korkki vielä kiinni pakkauksessa.

Automaattiyritys toppuuttelee huolta koneiden uusimistarpeesta

EU-parlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) sanoo, että niin sanottu SUP-direktiivi voi osoittautua haasteelliseksi ja kalliiksi Suomessa, koska pullomalleja, kennolevyjä ja tuotantolinjoja joudutaan uusimaan ja muokkaamaan.

– Joidenkin arvioiden mukaan tämä voisi pahimmassa tapauksessa lisätä muovin käyttöä Suomessa, Katainen kertoo sähköpostitse.

Katainen kertoo, että EU työstää tällä hetkellä korkkistandardia. Siinä määritellään kaikille unionin maille yhteiset vaatimukset, ja sen avulla pitäisi ratketa Suomea koskevat ongelmat. Standardi valmistunee ensi kesäksi.

Suomeen niin sanottuja massapalautusautomaatteja myyvä Tomra Oy on vakuuttunut siitä, että kauppiaiden ei tarvitse vaihtaa laitteitaan. Yhtiö uskoo, että vaatimus tulee koskemaan pullottajia, jotta korkit pysyvät kiinni pulloissa.

– Meillä pitää huolehtia, että laitteet pystyvät käsittelemään uudenlaisia pulloja, joissa korkki saattaa roikkua kiinni pullossa, Tomran toimitusjohtaja Lauri Kangaslahti sanoo.

Kangaslahti korostaa, että nykyisillä laitteilla kauppiaat pärjäävät vuosien ajan. Vaikka kilpailija olisikin toista mieltä.

Kauppias Pasi Toppari ei halua arvioida tai kommentoida pitääkö laitteita vaihtaa EU:n tulevien määräysten myötä.

Kävi niin tai näin, tavallista kierrättäjää EU-direktiivit eivät hetkauta.

– Minulla on korkit kiinni pulloissa muutoinkin, kuopiolainen Veikko Puurunen sanoo.

Voit keskustella jutusta 16. lokakuuta kello 23 saakka.

Lue lisää:

EU haluaa estää muovipullojen korkkien päätymisen mereen – uusi direktiivi vaarantaa Suomen hyvin toimivan pullonpalautusjärjestelmän

Jätehuollon vapaamatkustaja pilaa ympäristöä ja maksattaa laskun muilla – "saa hävittää polttamalla" ei tarkoita, että pakkauksen voi polttaa itse

Triplakriisi repii maailmaa, siksi kertakäyttökulttuurista on päästävä eroon, sanoo YK:n ympäristöohjelman johtaja Ylelle: "Se on järjetöntä tuhlausta"

Korona-ajan aiheuttamat lomautukset, irtisanomiset ja konkurssit ovat lisänneet monien suomalaisperheiden epävarmuutta toimeentulosta. Keväällä esimerkiksi ruokajakelu jouduttiin keskeyttämään monin paikoin.

Turkulainen Linda Tahvanainen on todistanut vaikeuksien kärjistymistä etulinjassa viiden lapsen yksinhuoltajana.

– On todella vaikeaa, kun rahat eivät riitä mihinkään. Varsinkin ruokaan meni yhtäkkiä paljon enemmän, kun koulut olivat kiinni keväällä. Ruokajakelu kutsuu taas, kun koulu on kiinni koko viikon syysloman takia, Tahvanainen toteaa.

Lomat ja pyhät aiheuttavat ahdinkoa

Turussa siirryttiin tänä vuonna koko viikon syyslomaan entisen kahden päivän sijaan. Linda Tahvanainen kertoo lomien aiheuttavan ahdistusta, ja nyt tilannetta varjostaa vielä tietämättömyys koronan vaikutuksista.

– Pelottaa, että koulut laitetaan taas kiinni ja kaikki menee entistä hankalammaksi. Ilman seurakunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen apua tilanne olisi aivan lohduton. Jos tulisi joululahjakampanja, lapset saisivat edes jotain, Tahvanainen toivoo.

Ruuhkautunut tilanne on pitkittänyt avun saamista

Hope Turun tiiminvetäjän Susanna Heinosen mukaan varsinkin tänä vuonna ihmisten avuntarve on muodostunut todella nopeasti. Hopelle on tullut paljon uusia asiakasperheitä. Syksyllä tilastoitiin jopa reilusti yli tuhat yhteydenottoa viidessä päivässä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

– Monille iski keväällä suuri hätä pärjäämisestä ja tilanne kärjistyy edelleen. Jos on tullut irtisanotuksi töistä maanantaina, niin avunpyyntö on meillä postissa jo viikon tai kahden päästä, Heinonen kertoo.

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä nousi Kelan mukaan kevään ja kesän aikana historiallisiin lukemiin. Kesäkuussa tukea saavien talouksien määrä oli yli 388 000. Viranomaisten byrokratian rattaat pyörivät Heinosen mukaan liian hitaasti.

– Toki heilläkin on resurssinsa, mutta kertoo paljon, että keväällä asumis- tai toimeentulotuen päätöstä joutui odottamaan yhdeksän viikkoa. Se on todella pitkä aika apua tarvitsevalle, Heinonen harmittelee.

Tällä hetkellä tukipäätöksen saa Kelalta noin viikossa tukimuodosta riippuen.

"Vähävaraisuudesta kiusataan helposti, vaikka kaikki lapset ovat samanarvoisia"

Heinosen mukaan syysloma tulee viikon mittaisena huonoon aikaan, johon sitä ei olisi todellakaan toivottu. Hope Turku jakaa vähävaraisille perheille lippuja paikallisiin sisäliikuntapaikkoihin, jotta perheet, jotka eivät voi tarjota lapsilleen aina edes välttämättömiä tarpeita, saisivat pienen poikkeaman arjesta.

– Koulun jatkuessa loman jälkeen on yleistä, että opettaja kysyy luokalta mitä kukakin teki vapaalla. Vähävaraisten perheiden lapsille voi olla vaikea paikka huomata olevansa ainoa, joka ei päässyt tekemään mitään erityistä. Vähävaraisuudesta kiusataan helposti, vaikka kaikki lapset ovat samanarvoisia, Heinonen muistuttaa.

Kaikille edes saippuan tai hammastahnan ostaminen ei ole aina mahdollista.

– Perheiden ahdinko nähtiin pahimmillaan keväällä, kun lapsilta ja nuorilta jäi kouluruoka tai hygieniatuotteita saamatta. Edelleen on epävarmuutta, kun ei voida sanoa milloin korona menee ohi tai mitkä vaikutukset ovat työpaikoilla. Pelkään, että tilanne räjähtää vielä käsiin.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointimahdollisuus sulkeutuu 16.10. kello 23.

Lue lisää:

Leipäjonojen piti olla väliaikainen tuki, mutta ruoka-apua tarvitsee yhä suurempi joukko – tutkijat kertovat, kuinka köyhyys nujerretaan

Korona kasvatti leipäjonoja – sydänvikaisen tytön yksinhuoltaja: "Joutui miettimään, miten tulee toimeen, hoitaa terveydenhuoltomaksut ja samalla yrittää työllistyä"

Korona ajoi myös yrittäjäperheet hakemaan ruoka-apua – yhteinen tuska karisti jonottamisen häpeän

SPR: Ruoka-avun tarve on jo kolminkertaistunut korona-aikana – nyt ruokajonoissa näkyy jo parikymppisiä ja äitejä lastensa kanssa

Uusien koronavirustartuntojen määrä on Suomessa noussut merkittävästi viime kuukauden aikana, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi syyskuun lopun tilanteeseen verrattuna.

Tartunnoista valtaosa on yhä nuorilla. Viime viikon aikana kaikista tapauksista yli 80 prosenttia todettiin alle 50-vuotiailla ja lähes 60 prosenttia alle 30-vuotiailla.

Valtaosa uusista tartunnoista on tälläkin viikolla todettu Helsingin ja Uudenmaan sekä Vaasan sairaanhoitopiirien alueilla.

Tartuntalähde tiedossa noin puolessa

Viikolla 41 (5.–11.10.) valtaosa uusista tartunnoista oli edelleen peräisin kotimaasta ja vain pieni osa eli alle 5 prosenttia ulkomailta. Ulkomailla tapahtuneet tartunnat aiheuttivat vain yksittäisiä jatkotartuntoja Suomessa.

Noin neljännes koko maan uusista tartunnoista todettiin jo karanteenissa olevilta henkilöiltä.

Tartunnanlähde jäi valtakunnallisesti epäselväksi noin puolessa tartunnoista. Suurin osa epäselvistä tartunnoista raportoitiin Helsingin ja Uudenmaan sekä Vaasan sairaanhoitopiirien alueilta. Muualla maassa epäselvien tartunnanlähteiden osuus kaikista tartunnoista oli noin 20–25 prosenttia.

Tartunnoista, joista tartunnanlähde saatiin selvitettyä, noin neljännes tapahtui perhepiirissä ja noin viidennes työpaikoilla ja harrastuksissa.

Kaikista raportoiduista joukkoaltistumisista noin puolet tapahtui päiväkodeissa tai oppilaitoksissa, mutta nämä ovat edelleen aiheuttaneet vain yksittäisiä jatkotartuntoja.

Joistain ravintoloissa, baareissa tai yökerhoissa sekä yksityistiloissa pidetyissä kokoontumisissa tapahtuneista joukkoaltistustilanteista on raportoitu runsaasti jatkotartuntoja.

Joukkoaltistumisia sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä, kuten hoitokodeissa tai terveydenhuollon yksiköissä, raportoitiin seitsemässä sairaanhoitopiirissä.

Epidemiologinen tilannekuva on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaan maakunta ovat raportoineet olevansa kiihtymisvaiheessa. Vaasan sairaanhoitopiiri on raportoinut olevansa leviämisvaiheessa.

Virus tarttuu lähikontakteissa

THL muistuttaa, että koronavirus tarttuu varsinkin pidemmässä lähikontaktissa tehokkaasti. Sosiaalisiin tapahtumiin ei tule osallistua edes lieväoireisena, vaan tulee välttää kontakteja muihin ihmisiin ja hakeutua mahdollisimman pian testiin.

Lähikontaktien vähentäminen on epidemiatilanteessa tärkeää myös terveille ihmisille. Jos lähikontakteja ei voi välttää, on suositeltava käyttää kasvomaskia, THL sanoo.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Eduskunnan oikeusasiamies on saanut 15 kantelua koskien poliisin toimia 3. lokakuuta pidetyssä ympäristöliike Elokapinan mielenosoituksessa.

Poliisin toimista on tehty myös 14 rikosilmoitusta. Valtakunnansyyttäjä on ilmoittanut, että se aloittaa asiasta esitutkinnan.

Oikeusasiamies perustelee, ettei hän ryhdy tutkimaan kanteluja, koska kantelumenettelyssä ei voida tutkia asiaa, jossa on kesken rikosprosessi.

Sitten kun asiaa koskeva rikosprosessi on päättynyt, oikeusasiamies arvioi, onko vielä laillisuusvalvonnallista tarvetta tutkia asiaa, oikeusasiamies tiedottaa.

Launtaina 3. lokakuuta poliisi käytti OC-sumutetta kadun tukkineita mielenosoittajia vastaan Helsingin Kaisaniemessä. Poliisihallituksen mukaan poliisi toimi oikein. Poliisi perusteli, että mielenilmauksesta aiheutui haittaa liikenteelle.

Elokapina on sitoutumaton kansainvälinen ympäristöliike. Liikkeen jäsenet haluavat taistella ilmastokriisiä vastaan väkivallattomasti.

Lue myös:

Lentokoneen nousun estäminen, rekkaliikenteen tukkiminen – Elokapinan kokouspöytäkirjat paljastavat, millaista kapinointia liikkeessä suunnitellaan

Elokapina sai nimensä naiselta, joka ei ole edes mukana liikkeessä – alkuperäinen nimi oli eläköityneestä äidinkielenopettajasta liian vaikea

12 päivää syömättä: Elokapina-ilmastoliikkeessä petyttiin, kun hallitus ei reagoinut mielenilmaisijoiden hätähuutoon

Pääkaupunkiseudulle tuli eilen keskiviikkona uusia koronalinjauksia: kasvomaskien käyttöä suositellaan nyt kaikilla työpaikoilla ja vanhemmille, jos he käyvät varhaiskasvatuksen tiloissa.

Lisäksi linjaukset antanut koronakoordinaatiotyöryhmä esitti, että annettaisiin velvoittava määräys, että yli 20 henkilön yleisötilaisuuksia voisi järjestää vain jos kaikkien osallistujien edellytetään käyttävän kasvomaskia. Virallisen päätöksen asiassa tekee Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

• Katso yllä olevalta videolta, millaisia ajatuksia uudet linjaukset herättävät Helsingissä. Haastattelussa OP Helsingin toimitusjohtaja Jarmo Viitanen ja Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara.

Nyt tullut suositus käyttää kasvomaskeja työpaikalla on laajennus aiempaan: kasvomaskien käyttöä suositeltiin jo aiemmin pääkaupunkiseudulla esimerkiksi joukkoliikenteessä ja julkisissa sisätiloissa, joissa lähikontakteja ei aina voida välttää.

OP Helsingin toimitusjohtaja Jarmo Viitasen mukaan uusi maskisuositus työpaikoille ei tullut yllätyksenä.

– Me olemme tarkasti seuranneet viranomaisten ja THL:n suosituksia ja pandemiatilannetta yleensä. Tämä suositus ei tullut meille yllätyksenä ja olemme tilanteeseen varautuneet, sanoo Viitanen.

OP Helsinki on muun muassa lisännyt toimipisteisiinsä suojapleksejä sekä suositellut kasvomaskeja jo aikaisemmin sekä asiakkaille että henkilöstölle.

Henkilöstöä on muun muassa suositeltu käyttämään maskia esimerkiksi niissä tilanteissa, kun ei olla suojapleksin takana tai käydään pitkiä asiakasneuvotteluita.

Työntekijöiden hyvinvointi tapetilla

Käytännössä työpaikan maskisuositus koskee kaikkia pääkaupunkiseudun työpaikkoja ja työnantajan tulisi kustantaa maskit työntekijöilleen.

Vaihtuvat suositukset ovat vuoden aikana aiheuttaneet paljon muutoksia työpaikoille. Sekä Viitanen että Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara muistuttavat molemmat, että työntekijöiden hyvinvointiin on nyt syytä kiinnittää huomiota.

– Tämä on täysin uusi tilanne niille toimialoille, joissa ei aikaisemmin ole ollut biologisia altisteita. EK on yrittänyt auttaa tässä yrityksiä ja perustanut ryhmän, jossa yritykset voivat käydä yhdessä läpi hyväksi koettuja käytänteitä. Siellä on myös asiantuntijoita auttamassa yrityksiä, sanoo Rytivaara.

Molempien mielestä vuorovaikutus työyhteisön välillä on nyt erityisen merkityksellistä, kun luonnollinen kanssakäyminen työntekijöiden välillä on vähentynyt.

– Asiakkaat ja henkilökunta ovat toimineet erittäin hyvin näissä poikkeusoloissa ja siitä kuuluu heille iso kiitos. Meidän pitää kuitenkin olla huolissamme siitä, että miten työntekijämme voivat. Tämä vaatii tarkkuutta esimiestyössä, lisää Viitanen.

Lue myös:

Kaikille työpaikoille kasvomaskisuositus pääkaupunkiseudulla – työryhmä pyytää avilta velvoitusta maskin käytöstä yli 20 hengen yleisötilaisuuksissa

Voiko pomo pakottaa käyttämään kasvomaskia, ja 3 muuta kysymystä asiantuntijoille pääkaupunkiseudun uudesta suosituksesta työpaikoille – kysyimme myös helsinkiläisten ajatuksia

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Korkein oikeus on myöntänyt MV-jutussa valitusluvan toimittaja-kirjailija Jessikka Arolle. Valituslupa koskee Aroon kohdistunutta epäiltyä vainoamista. Hovissa vainoamissyyte hylättiin.

Hovioikeus hylkäsi Venäjä-yhteyksistään tunnetun Johan Bäckmanin syytteen törkeästä kunnianloukkauksesta sillä perusteella, että teko ei ollut törkeä, koska se ei ollut aiheuttanut suurta kärsimystä. Hovioikeus alensi Bäckmanin vankeusrangaistuksen kolmeen kuukauteen ja alensi korvauksia.

Helsingin käräjäoikeus katsoi aiemmin, että Bäckman oli vainonnut Aroa toistuvasti esimerkiksi erilaisin viestein ja julkaisuin Twitterissä ja Facebookissa. Käräjäoikeus tuomitsi Bäckmanin vainoamisesta, törkeästä kunnianloukkauksesta ja yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen. Hänet tuomittiin vuoden mittaiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hänet velvoitettiin myös maksamaan Arolle korvauksia.

Pääsyytettynä jutussa oli MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskin. Hovi ei ottanut kantaa Janitskinin tuomioon, sillä hän kuoli ennen tuomionantoa.

Sanna Kärki on sisustussuunnittelija, joka on tehnyt asuntoautosta kiertävän kodin. Autosta tehdään myös työtä vuoden ympäri, yleensä joka aamu eri paikassa.

Kärki ja hänen miehensä ovat käyttäneet yöpymiseensä pääasiassa puskaparkkeja eli yleisiä pysäköintipaikkoja, joissa saa olla yönkin yli. Tällaisia ovat esimerkiksi valtateiden varsilla olevat levähdys- ja näköalapaikat sekä uimarantojen parkkipaikat.

Tällä viikolla Sanna Kärki kiertää Lappia syyslomallaan. Hän ei luopuisi elämäntavasta mistään hinnasta.

– On tämä niin ihanaa, että en vaihtaisi mihinkään. On eletty nyt näin 11 kuukautta, ja sitä ennen alkeellisemmassa pakettiautossa pari kesää. Asunnossa asuminen ja tavaran haaliminen ei ole meidän juttumme. Kun aamulla herätään, ei aina edes oikein muista, että missä sitä taas ollaan. Sitten napataan maastopyörät perästä ja lähdetään vähän seikkailemaan.

Puskaparkkeja käyttävät Kärjen lisäksi myös monet muut, mutta yleensä silloin on kyseessä lomamatka tai jokin muu tilapäinen syy. Aktiiviset puskaparkkeilijat ovat keränneet tietoa ympäri Suomea paikoista, joissa on hyvä pysähtyä tai joista saa tarvittavia palveluita.

Puskaparkkipaikkoja Google Maps -kartalla

Vaikka puskaparkkeilijat eivät yöpyisi virallisilla leirintäalueilla, täytyy heidänkin välillä turvautua niihin tai muihin paikallisiin yrityksiin vaikkapa kemiallisen vessan septitankin tyhjentämiseksi.

Sanna Kärki sanoo, että hän on yöpynyt virallisella leirintäalueella vuoden aikana vain yhden kerran, mutta mielellään maksaa hinnan siitä.

– Kuukausi sitten käytiin Hetassa leirintäalueella yöpymässä. Samalla tyhjennettiin siellä septitankki ja käytiin saunassa. Mutta muuten oltiin kahden viikon matkalla yöt puskissa.

Yksittäiset sikailijat pilaavat kaikkien maineen

Kaikki eivät katso puskaparkkikaravaanareita hyvällä. Nurinaa on syntynyt muun muassa siitä, jos puskaparkkeilijat ovat aiheuttaneet häiriötä tai roskanneet yöpymispaikkojaan.

Vakavampaan osastoon kuuluvat valitukset, joiden mukaan yritysten palveluita on käytetty salaa ilman, että niistä on maksettu asiaankuuluva hinta, myrkyllisiä septitankkeja on tyhjennetty luontoon tai maastossa on ajettu ilman lupaa ja aiheutettu siellä vaurioita.

Monet matkailuyrittäjät katsovat myös kieroon puskaparkkeilijoita siksi, että he eivät käytä paikallisten yritysten palveluja suuressa määrin. Samantyyppisiä kommentteja sai kuulla aikoinaan, kun itäsaksalaiset bussiryhmät kävivät ruuhkauttamassa huoltoasemien vessoja ostamatta mitään.

Älä yövy puskaparkissa -juttu Kulta-Lapin kesä ja syksy 2020 -lehdessä

Sanna Kärkikin on joutunut puolustelemaan toimintaansa muille ihmisille. Hänen mukaansa moni ihminen luulee puskaparkkiyöpymistä lainvastaisena toimintana.

– Ehkä siinä saa sitten mahdollisuuden puhua tämän asian paremmaksi. Kerrotaan ihmisille, että tämä on ihan sallittua ja näin voi tehdä – ja näin jäämme myös tekemään, vastustuksesta huolimatta. Mutta harvoin joku tulee sanomaan, että tämä ei olisi sallittua. Omalla näkymättömyydellään ja asiallisella toiminnallaan pystyy hyvin välttämään tällaisia tilanteita.

Karavaanareissakin eri kuppikuntia

Karavaanareiden omassa keskuudessa tuntuu olevan hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten harrastukseen tulisi suhtautua.

Yksi ääripää korostaa leirintäalueiden hyviä palveluja ja haluaa kaikki maksamaan niistä, jotta niitä voidaan ylläpitää. Toinen ääripää valitsee puskaparkit, joissa saa olla omassa rauhassa, ja maksaa vain palveluista, joita todella tarvitsee.

Puskaparkkeilijoilla on luonnollisesti oikeus valita, mitä palveluja he käyttävät. Sanna Kärki sanoo, että ilmaisista yöpymisistä huolimatta rahaa jää silti paikallisille yrittäjille monin eri tavoin, ainakin polttoaineen ja ruokaostosten ansiosta.

– Jossakin septitankkihuoneen oven avaaminen maksaa vaikkapa viisi euroa, ja kyllä se maksetaan. Niitä samoja vesi- ja viemäröintimaksuja maksetaan asunnostakin, mutta täällä ne eivät tule laskulla, vaan ne maksetaan kassalla.

Lue lisää:

Petri Leppänen löysi vahingossa "sisäisen karavaanarinsa" – niin on löytänyt yli satatuhatta muutakin

Syyslomalaisia on saapunut runsaasti saaristoon eteläisen Suomen syyslomaviikoksi.

Esimerkiksi Kasnäsin hotelli Kemiönsaarella on täyteen varattu ja Örön saarella on riittänyt kävijöitä.

Ravintolapäällikkö Henrika Enestam Hotelli Kasnäsistä kertoo, että matkailijoille riittää, kun he pääsevät luontopoluille. Koko syksy on ollut vilkas.

– Matkailijamme tulevat Turku–Salo–Uusimaa -akselilta. Varaustilanne muuttuu koko ajan. Tulee varauksia ja peruutuksia, kertoo Enestam.

Hotellin vieressä on ranta, josta lähdetään Örön saaren suuntaan. Sinne alkaa kertyä väkeä jo hyvissä ajoin ennen yhteysaluksen lähtöä.

Yrittäjä Daniel Wilson kurvaa laituriin ja suurimmaksi osaksi kasvomaskiin pukeutuneet matkustajat kiipeävät kyytiin.

Keskiviikon vuorolla on viikon ennätysmäärä väkeä, noin 40 matkailijaa. Osa heistä tulee päiväreissulle, mutta monilla on matkatavaroita mukana, joten saareen jäädään pidemmäksi aikaa.

Vilkkaus antaa uskoa tulevaan

Örön saari avattiin matkailijoille kesällä 2015. Metsähallitus ylläpitää saarta ja huolehtii, että matkailijat pääsevät turvallisesti liikkumaan Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvalla saarella.

Tämä on ensimmäinen lokakuu, kun säännöllisiä yhteysalusvuoroja järjestetään saareen.

– Periaatteessa saareen pääsee koko avovesikauden ajan, mutta yleensä kysyntä loppuu lokakuussa. Ensi vuodesta en vielä tiedä, mutta tämä matkailijamäärä antaa luottamusta tulevaisuuteen, kertoo yrittäjä Daniel Wilson.

Wilson kertoo, että hänen aluksillaan ei pysty liikkumaan jäiden keskellä, mutta talvet ovat olleet melko leutoja, joten liikennöinti voi jatkua pitkään.

– Huhtikuussa, jäiden lähdön aikaan, täällä olisi arktinen ympäristö. On vaikeaa ennakoida, päästäänkö silloin jo liikkeelle. Yleensä aloitamme liikennöinnin toukokuussa.

Myös Paraisten puolella vilkasta

Kesällä Saariston rengastie ruuhkautui paikoin, kun väki lähti liikkeelle. Koko kesän luvut kertovat, että jälleen rikottiin ennätyksiä.

Sesonkia pidennettiin rengastiellä syyskuun kolmeen ensimmäiseen viikonloppuun. Vuonna 2019 Saariston rengastiellä oli 48 000 matkailijaa ja tänä kesänä yli 53 000 matkailijaa.

Saaristossa kesä oli muutenkin vilkas. Nauvon uudistetussa vierassatamassa oli tänä kesänä alustavien lukujen mukaan yli 20 prosenttia viime vuotta enemmän veneilijöitä. Kesällä näkyi myös päiväkävijöiden lisääntynyt määrä.

Paraisten kaupungin alueella kotimaisten matkailijoiden osuus on kasvanut viime vuodesta 34 prosenttia.

Matkailupäällikkö Niina Aitamurto kertoo, että väkeä on riittänyt nyt syksylläkin. Mökkivarauksissa näkyvät yksittäismatkailijat, syyslomailijat ja etätyön tekijät.

– Syyskuussa Sadonkorjuujuhlat Nauvossa ja avoimet tilat olivat suosittuja. Veneväki on ollut liikkeellä vielä nyt lokakuussakin. Esimerkiksi Nauvon satamassa on ollut syyskuun viikonloppuina sekä nyt lokakuun alussa runsaasti veneilijöitä, kertoo Aitamurto.

Tämä on näkynyt myös sataman puodeissa ja ravintoloissa, joissa kassa on kilissyt hyvin Aitamurron kuuleman mukaan.

Örön kautta venytettiin syksyyn

Örön saaren uudet yrittäjät, Nina Liski-Tirkkonen ja Janne Tirkkonen aloittivat saarella vajaa vuosi sitten.

Pari edellistä yrittäjää oli törmännyt hankaluuksiin saada väkeä saarelle. Tirkkoset ovat tietoisesti halunneet, ja myös onnistuneet venyttämään sesonkia syksyyn. Matkailijoita otetaan vastaan myös jouluna ja vuodenvaihteessa.

– Kun annetaan mahdollisuus ja kerrotaan, että täällä ollaan, ihmiset uskaltavat luottaa siihen ja tulla tänne. Jäätilanne saattaa rajoittaa täysin ympärivuotista toimintaa. Varaussykli on nopeaa. Ison ryhmän varaaminen helmikuun loppuun on vähän riskaabelia, pohtii Tirkkonen.

Syyslomalaisten suuri määrä on ollut mukava yllätys yrittäjäpariskunnalle. Suunnitelmat saaren kehittämiseksi ovat myös vireillä. Mitään huvipuistoa Örön saaresta ei kuitenkaan aiota tehdä.

– Luontokohdetta ei voi kuorruttaa sellaisilla asioilla, mitkä eivät tänne sovi. Tämä on sellainen nykyaikainen käpylehmä. Lomailukin kun on välillä tosi hektistä, tarjoamme mahdollisuuden rauhoittumiseen ja luontomatkailuun, kertoo Tirkkonen.

Voit kertoa omasta syyslomastasi ja keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 16.10. kello 23.00 asti.

Aiheesta aiemmin:

Merellä on saari, jonka vetonaula on sinilevätön järvi – Björkön yrittäjä ihmeissään suosiosta: "Selviämme juuri tästä määrästä asiakkaita"

Heinähelle käynnisti todellisen ryntäyksen saaristoon – Yrittäjä yllättyi: "Yhden yön aikana kaikki päivän liput oli varattu"

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto linjaa lausunossaan, että Foodoran ja Woltin ruokalähetit eivät ole yrittäjiä, vaan työntekijöitä eli työsuhteessa työnantajaan. Kyseessä on ensimmäinen "virallinen" linjaus asiasta.

Ruokalähettien asemasta työmarkkinoilla on puhuttu – tai paremminkin – kiistelty jo vuosia. Lähetit ovat tehneet töitään yrittäjän asemassa vailla työntekijän työttömyysturvaa tai oikeutta sairastaa menettämättä kaikkia ansioitaan sairausajalta.

Työneuvoston mielestä lähettien työssä täyttyvät työsuhteen tunnusmerkit, joten heihin täytyy soveltaa työaikalainsäädäntöä.

Äänestyspäätös

Työneuvoston ratkaisu ei ollut yksimielinen, vaan kolme työnantajapuolen edustajaa jätti siihen eriävän mielipiteensä.

Työnantajajäsenten näkemyksen mukaan lähetit vastaavat itse työnsä aiheuttamista kuluista ja kantavat taloudellisen riskin. Siten lähetit ovat yrittäjiä, joita työaikalaki ei koske.

Ruokalähettien työssä on kysymys alustavälitteisestä työstä, jossa hyödynnetään digitaalisia alustoja kuljetustarpeista. Ravintolat hyödyntävät alustoja take away -myynnissään. Alustoja ylläpitävät yhtiöt puolestaan rekrytoivat lähettejä hoitamaan ruokien kuljettamisen.

– Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan selvittämään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta. Alustatalous on tämän työn keskiössä, ja työneuvoston linjaus tullaan ottamaan huomioon valmistelussa, työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo tiedotteessa.

Lain valmistelu on aloitettu ministeriössä, mutta työryhmän työ on vasta alkumetreillään koronaviruksen aiheuttaman pitkän keskeytyksen vuoksi. Työtä päästäneen jatkamaan loppuvuodesta.

Linjaus ei sido työnantajia

Työneuvoston ratkaisut eivät sido työmarkkinaosapuolia oikeudellisesti, mutta lakiasiantuntijoista koostuvana riippumattomana elimenä neuvoston näkemyksillä on painoarvoa.

– Alustatalouden piirissä työskentelee Suomessa tuhansia ihmisiä, joiden aseman arviointiin työneuvoston kannanotto vaikuttaa. Oletan, että yritykset tekevät nyt omalta osaltaan tällaista arviointia, ministeri Haatainen sanoo tiedotteessa.

Työneuvoston lausuntoa Foodoran ja Woltin ruokalähettien asemasta pyysi Etelä-Suomen aluehallintovirasto helmikuun alussa.

Työneuvostossa on yhdeksän jäsentä, joista kolme on puolueettomia. Muut jäsenet edustavat työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä.

Voit keskustella aiheesta 16.10 klo 23:een asti.

Lue myös:

Raportti: Monet keikkatyöläisiä käyttävät alustafirmat polkevat työntekijöiden oikeuksia

EU:n pääneuvottelija Michel Barnier on perjantaina yhteyksissä brittiläiseen vastinpariinsa David Frostiin ja matkustaa tiiminsä kanssa Britanniaan ensi viikoksi edistääkseen hankalasti eteneviä vapaakauppaeuvotteluja EU:n ja Britannian tulevista suhteista.

Brysselissä koolla olevan EU-huippukokouksen aluksi EU-johtajat puntaroivat Britannia-neuvottelujen tilannetta. Britannian EU-eron jälkeinen siirtymäaika päättyy vuoden lopussa.

Britannia oli aiemmin asettanut tämänpäiväisen EU-huippukokouksen takarajaksi sopimuksen aikaansaamiselle.

Barnier sanoi, että EU pitää kiinni kannoistaan reilun kilpailun ja hallinnon eli riitojen ratkaisun suhteen mutta on valmis liikkumaan kalastusta koskevassa kiistassa.

– Me tiedämme, että meidän on yritettävä. Yrityksen on oltava kohtuullinen: sen on suojeltava EU:n kalastusoimintaa. Se tulee vakaasta ja vastavuoroisesta pääsystä vesille, Barnier sanoi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoi, että EU-johtajat päättivät jatkaa neuvotteluja Britannian kanssa.

– Me olemme yhtenäiset ja pyrimme päättäväisesti sopimukseen, mutta emme milla hinnalla tahansa, Michel sanoi.

EU-huippukokousta varjostaa koronapandemia. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen joutui lähtemään kokouksesta varotoimena mahdollisen korona-altistuksen vuoksi.

Huippukokous jatkui muuten normaalisti. Paikalla ovat lähes kaikki EU-maiden johtajat. Suomea edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).

EU-johtajat sysäävät palloa Britannialle

Michel sanoi, että kalastusoikeuksien takaaminen, kiistojen ratkaisun menettely ja reilun kilpailun turvaaminen ovat oleellisia satojen tuhansien eurooppalaisten työpaikkojen suojelemiseksi.

EU-johtajat kehottavat EU:n Barnieria jatkamaan neuvotteluja tulevina viikkoina. Britanniaa he pyytävät tekemään tarvittavat siirrot, jotta sopu olisi mahdollinen.

EU-johtajat kehottivat julkilausumassaan jäsenmaita ja EU-instituutioita varautumaan myös siihen tilanteeseen, että sopimusta ei synny.

Britannian pääneuvottelija David Frost sanoi olevansa pettynyt Euroopan unionin johtajien päätelmiin ja yllättynyt siitä, että EU ei ole enää sitoutunut työskentelemään "intensiivisesti" sopimuksen eteen. Frost snaoi olevansa yllättänyt viittauksesta, että kaikkien tulevien liikahdusten pitäisi tulla Britannian taholta.

– Se on epätavanomainen lähestymistapa neuvottelujen pitämiseen, Frost kjrjoitti.

Hän ilmoitti, että pääministeri Boris Johnson kertoisi tulevasta lähestymistavastaan huomenna perjantaina.

Komission puheenjohtajalla mahdollinen korona-altistus

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin läsnäolo Brysselin EU-huippukokouksessa jäi lyhyeksi.

Von der Leyen ilmoitti lähtevänsä kokouksesta, koska hän oli ollut yhteydessä henkilöön, joka on antanut positiivisen koronavirustestin. Von der Leyen menee eristyksiin varotoimena.

Twitterissä von der Leyen kertoi antaneensa itse negatiivisen näytteen.

– Minulle on juuri kerrottu, että henkilöstöni jäsen on antanut positiivisen COVID-19-näytteen tänä aamuna, hän kirjoitti Twitter-tilillään,

– Itse sain negatiivisen testituloksen. Kuitenkin varotoimena lähden välittömästi Eurooppa-neuvostosta mennäkseni omaehtoiseen eristykseen.

Von der Leyenilla oli kahdenkeskiset tapaamiset Tšekin pääministerin Andrej Babišin ja Italian pääministerin Giuseppe Conten kanssa.

Kokouksen alkaessa von der Leyen tervehti johtajia nyökkäilemällä, kun taas jotkut muut johtajat tekivät kyynärpäätervehdyksiä aiemmin tavanomaisten kättelyiden ja poskisuudelmien sijaan.

EU-johtaja keskustelevat Brysselissä myös unionin uusista päästöleikkaustavoitteista vuodelle 2030. Kokouksesta ei odoteta ratkaisua kysymykseen mutta se luo perustaa sille, että maat saisivat sovun aikaan joulukuun kokouksessa.

Korjattu klo 20.43, Barnier matkustaa Britanniaan ensi viikoksi, ei viikonlopuksi.

Aiheesta aiemmin:

Britannia ei lopeta EU-kauppaneuvotteluja – ainakaan vielä 15.10.2020

Analyysi: Satojen miljardien eurojen edestä autoja, lääkkeitä, lihaa jumittuu – brexit ilman kauppasopimusta uhkaa tuhansia työpaikkoja 14.10.2020

Säännöllisesti maan vierestä puikahtaa pieni, 70 miljoonan tonnin painoinen asteroidi, joka voisi toimia Rosettan kivenä elämän mysteerin ratkaisussa.

Pikkuplaneetta Bennu ei sinänsä ole juuri muita Maan läheltä kulkevia Apollo-asteroideja kummoisempi. Se on hyvin karu ja kivinen paikka. Vuorokausi siellä kestää vain neljä tuntia, mutta vuosi 437 päivää.

Bennu kiertää hyvin läheltä maata, ensi vuosisadalla niinkin läheltä, että Nasa on luokitellut sen vaaralliseksi.

Vuosien 2175–2199 välillä asteroidi törmää Maahan 0,037 prosentin todennäköisyydellä. Vaikka mahdollisuus on häivähtävän pieni, on törmäys silti huomattavasti todennäköisempi kuin loton pääpotin voittaminen yhdellä rivillä.

Totaalista maailmanloppua Bennun kokoinen asteroidi ei onneksi törmätessään aiheuttaisi, mutta törmäyksestä seuraisi kuitenkin valtava katastrofi Maapallon elämälle.

Nasan OSIRIS-REx-alus laukaistiin vuonna 2016. Bennu sai vuonna 2018 uuden, väliaikaisen tekokuun, kun alus saapui asteroidin kiertoradalle.

OSIRIS-REx on nyt tutkinut Bennua etäältä kahden vuoden ajan, ja ensi viikolla se kurottaa robottikouransa asteroidin pinnalle.

Bennu on jo aimmin ollut yksi aurinkokunnan parhaiten tunnettuja asteroideja, mutta sitä päästään vasta nyt tarkastelemaan ruohonjuuritasolta.

Näytteet takaisin Maahan vuonna 2023

Lähtölaskenta näytteenottoon on jo käynnissä. Harjoittelut on harjoiteltu, ja ensi viikona tiistaina 20. lokakuuta alus hakee näytteen Bennun pinnalta. Yle seuraa ensi viikolla Nasan operaation etenemistä.

Aluksessa käytetään uutta ja poikkeuksellista teknologiaa. Kosketus asteroidiin jää erittäin lyhyeksi. 4,5 tunnin operaation aikana itse pintakosketukseen on varattu noin 16 sekuntia.

Näytteenottoyrityksestä tulee ensimmäinen Nasan historiassa. OSIRIS-RExin on tarkoitus kantaa vähintään 60 gramman painoinen näyte takaisin maahan.

Maassa eletään operaation aikana ja sen jälkeen jännittäviä minuutteja. Alus ja asteroidi ovat 334 miljoonan kilometrin päässä maasta, joten signaalilla kestää noin 18 minuuttia, kun se kulkee avaruuden halki Maan vastaanottimiin. Siksi aluksen on toimittava itsenäisesti.

Työ on ollut tarkkaa. Jotta kaikki sujuisi täydellisesti, on Bennua ensin kartoitettu etäämmältä. Joulukuussa 2019 löytyi sopiva näytteenottopaikka läheltä pikkuplaneetan pohjoisnapaa.

Löydetyssä kraatterissa on paljon hienojakoista materiaalia, johon alus pääsee käsiksi niin, että riski kalliin teknologian tuhoutumisesta on pieni.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, alkaa aluksen kotimatka ensi vuoden huhtikuussa.

Paluumatkaan menee noin kaksi Maan vuotta, ja näytettä päästään analysoimaan todennäköisesti vuonna 2023.

Mutta mitä, jos alus ei saakaan kyytiinsä kuormaa Bennun pinnalta, vaan jokin menee pieleen, eivätkä säiliöt täytykään?

Sitten OSIRIS-REx palaa takaisin asteroidin kiertoradalle odottamaan. Seuraavan kerran näytteenottoa yritettäisiin tässä tapauksessa vuoden 2021 tammikuussa.

Mitä kylmä ja kuollut kivikappale voi kertoa elämästä?

Keskustelu elämän synnystä kiihtynyt viime vuosina, kun tutkimus on osoittanut, että pieneliöt voivat selvitä avaruudessa ja vettä löytyy aurinkokunnastamme muualtakin kuin vain Maapallolta.

Tuoreimmat uutiset mahdollisista Maan ulkopuolisista elonmerkeistä tulivat Venukselta, kun kansainvälinen tutkijaryhmä löysi fosfiinia planeetan kaasukehästä.

Tutkimukset ovat nostaneet esiin uudelleen ikiaikaisen panspermia-hypoteesin, jonka mukaan elämä Maahankin olisi voinut saapua asteroidien mukana kaukaa ulkoavaruudesta.

Vaikka ajatus elämän siirtymisestä avaruuskivien mukana matkaavina siemeninä tuntuisi hurjalta, voi olla mahdollista, että kappaleet ovat tuoneet elämän rakennusaineita Maahan.

Bennun ja muiden sen kaltaisten asteroidien tiedetään sisältävän paljon orgaanista hiiltä, joka on meidän tuntemamme elämän edellytys.

Asteroidien on myös arveltu toimineen vedenkantajina, jotka olisivat kuljettaneet jäätynyttä vettä asteroidivyöhykkeen takaa Marsiin ja Maahan, joissa meret eivät olisi voineet syntyä polttavassa kuumuudessa ennen kaasukehien muodostumista.

OSIRIS-REx-tutkimusluotaimen tarkoituksena onkin selvittää, ovatko samanlaiset asteroidit tuoneet Maahan aikoinaan orgaanisia materiaaleja ja vettä.

Saman teorian johdosta myös Japanin avaruusjärjestö JAXA on valmistellut projektia, jossa laskeutuja hakisi näytteen Marsin toisen kuun Phoboksen pinnalta.

Bennun uskotaan olevan yksi aurinkokunnan vanhimpia kiviä. Vaikkei sen tutkimus heti ratkaisisikaan elämän synnyn arvoitusta, voi muinainen taivaankappale kertoa meille lisää aurinkokuntamme alkuvaiheista ja planeettojen synnystä.

Yle seuraa Nasan näytteenotto-operaation etenemistä ensi viikolla.

Lue myös:

Uraauurtava löytö avaruudesta hämmästyttää asiantuntijoitakin – ajatus maan ulkopuolisesta elämästä on jännittävä, mutta "savuava ase" uupuu

Avaruudesta löytyi ensi kertaa elämän rakenneosia – Nasa: Elämän löytyminen 10 vuoden sisällä todennäköistä

Elokuva-alan vuoden tärkeimpään juhlaan Jussi-gaalaan kokoontui Helsinkiin eilen keskiviikkona noin 300 ihmistä, vaikka koronatilanne on kiihtymisvaiheessa Uudellamaalla.

Sosiaalisessa mediassa juhlia on kritisoitu: muun muassa se herätti katsojissa ihmetystä, että kaikilla ei maskeja ollut ja yleisö vaikutti istuvan melko tiiviisti.

Jussi-palkinnot jakavan Filmiaura ry:n varapuheenjohtaja Minna Lampolahti puolustaa juhlien järjestämistä. Hän vastaa kritiikkiin vakuuttaen, että juhlassa huolehdittiin koronaa koskevista turvatoimista ja juhlat järjestettiin nyt tavanomaisesta poiketen.

– Vuoden elokuvantekijät ansaitsivat juhlansa ja arvostusta työstään. Tilaisuuden turvatoimista huolehdittiin ja juhlat onnistuivat hyvin ilman jatkojakin, Lampolahti sanoo.

Vieraille oli tarjolla ruokaa ja juomaa, minkä vuoksi he poistivat maskit kasvoiltaan. Lampolahden mukaan tilaisuudessa oli maskipakko saliin sisään tullessa ja poistuessa. Lisäksi oli hyvin vahva suositus pitää maskia salissa ja paikalla ollessa jos vain mahdollista.

– Maskia käytettiin aina, kun se oli mahdollista, Lampolahti sanoo.

Lampolahden mukaan juhlasta poistuttiin järjestyksessä pöytäseurueittain.

Suomen elokuva-alan tärkeimmässä vuosittaisessa juhlassa jaetaan palkinnot vuoden parhaille elokuville ja tekijöille. Jussit oli alun perin tarkoitus jakaa maaliskuussa, mutta tilaisuus siirrettiin syksyyn koronapandemian puhkeamisen takia.

Tapahtuman järjestäminen on herättänyt jo aiemmin hämmennystä, koska muita isoja loppuvuoden tapahtumia on muutettu: esimerkiksi Helsingin kirjamessut ja Linnan juhlat järjestetään verkossa.

Jopa lautasten välit oli mitattu

Uudellamaalla saa järjestää yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia rajatuissa ulkotiloissa ja sisätiloissa, jos tilaisuudessa noudatetaan ohjeita turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Lampolahti toteaa, että Jussi-gaala noudatti juuri tätä yleisötapahtumia koskevaa ohjeistusta.

– Olimme rajoitusten sisällä, minkä lisäksi olimme itse rajoittaneet tapahtumaa, Lampolahti summaa.

Lampolahden mukaan wc-tilat oli jaettu pöytäkunnittain, pöytien turvavälit ja jopa lautasten välit oli mitattu, ja turhaa liikkumista salissa vältettiin. Jatkoja ei tällä kertaa järjestetty laisinkaan, vaan juhlat päättyivät kello 22.

Yleisötilaisuus linjaukseen on tulossa muutos: Etelä-Suomen aluehallintovirasto tiedotti tänään torstaina, että Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on voimassa 19.10.–18.11. määräys, jonka mukaan yli 20 hengen yleisötilaisuuksien järjestämisessä on noudatettava turvaetäisyyksiä ja hygieniakäytäntöjä.

Lue myös:

Jussi-gaalaan kokoontuu keskiviikkona 400 ihmistä vaikka koronatilanne pahenee – kysyimme miksi juhla järjestetään

Jussi-palkittu Aurora oli myös oodi lappilaisille naisille, sanoo elokuvan käsikirjoittanut ja ohjannut Miia Tervo

Hallitus: Leviämisvaiheessa suositellaan yleisötilaisuuksien kieltämistä, yksityistilaisuuksien rajaamista ja aikuisten ryhmäharrastusten keskeytystä

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Satu ja Petri Salminen tiesivät odottaa huonoja uutisia, kun Scanian Lahden bussitehtaan henkilökunta kutsuttiin koolle syyskuun lopulla. Se, että koko tuotanto aiotaan ajaa alas, oli pariskunnalle kuitenkin yllätys. Aivan kuten se oli heidän yli 200 työtoverilleenkin.

– Ensimmäinen ajatus oli, että nyt pahin skenaario meidän perheessä tapahtuu, Satu Salminen kertoo.

Hän päätyi tehtaalle osakokoonpanijaksi rekrytointikoulutuksen kautta 13 vuotta sitten. Projekti-insinöörin tehtäviin edennyt Petri Salminen on ollut tehtaalla yhtä kauan. Pariskunnalla on neljä lasta. Nyt perhe on uuden tilanteen edessä, kun molemmat vanhemmat ovat menettämässä työnsä.

Tukea on luvattu, mutta minkälaista?

Kun uutinen tehtaan lopettamisesta kerrottiin julkisuuteen, Lahden kaupungille ja työnsä menettäneille ihmisille luvattiin tukea. Lahden kaupungilla onkin suuret suunnitelmat kehittää alueen elinvoimaa ja luoda uusia työpaikkoja rakentamalla kaupungista sähköisen liikenteen osaamiskeskus. Ainakin teoriassa hanke saa tukea useammalta ministeriltä, mutta konkreettisia lupauksia esimerkiksi rahallisen tuen suhteen ei ole annettu.

Salmisilla suunnitelmiin suhtaudutaan varauksella, mutta kiinnostuneina.

– Kyllähän sähköisen autoilun klusteri -suunnitelmat pistivät vähän naurattamaan, kun tiedetään, ettei sellainen ihan hetkessä tapahdu. Mutta koulutussuunnitelmat ja muut kuulostavat ainakin lehdestä luettuna hyvältä, Petri Salminen sanoo.

Hän kertoo ärsyyntyvänsä hieman siitä, että julkisuudessa puhutaan, kuinka Lahtea aiotaan tukea vaikeassa tilanteessa ja keskustelusta tuntuu unohtuvan työnsä menettävät ihmiset.

– Haluaisin tietää, miten me siitä konkreettisesti hyödytään, jos Lahti saa rahaa, sanoo Satu Salminen.

YT-neuvottelut alkuvaiheessa, samoin koulutussuunnitelmat

Bussitehtalla on käyty nyt toista viikkoa YT-neuvotteluita, ja valmista pitäisi olla marraskuun puolivälin paikkeilla, kertoo SOE Busproduction Finlandin pääluottamusmies Tommi Vanhala.

– Joulukuun alussa alkaa ensimmäisiltä työpisteiltä loppua työt, ja sitä mukaa jaetaan näillä näkymin ensimmäiset irtisanomislaput, hän kertoo.

Muuta konkreettista kerrottavaa ei hänen mukaansa vielä tässä vaiheessa ole. Myös suunnitelmat irtisanottavien koulutuksesta ja uudelleen työllistämisestä ovat hyvin alustavia, ja tarkempia suunnitelmia tehdään, kun YT-neuvottelut etenevät. Paikallisten työ- ja elinkeinoviranomaisten mukaan alueella on riittävästi rahaa erilaisten työllistämiskoulutusten järjestämiseen.

– Meillä on valmiudet järjestää koulutuksia hyvin nopealla aikataululla, kunhan vaan ensin tiedetään, minkälaista koulutusta tarvitaan, kertoo koulutusasiantuntija Tuula Kinnunen Hämeen Ely-keskuksesta.

Ely-keskuksen kautta rahoitettavat ja TE-toimiston organisoimat koulutukset voivat olla esimerkiksi rekrykoulutuksia jonkin tietyn yrityksen tarpeisiin tai muuta ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta, jota räätälöidään vastaamaan alueen yleiseen työvoiman tarpeeseen. Irtisanottavat voivat myös hakeutua mihin tahansa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja opiskella mahdollisesti työttömyystuen turvin.

Lahden sähköisen liikenteen klusteri -suunnitelmiin liittyen paikalliseen LAB-ammattikorkeakouluun haaveillaan uutta sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörilinjaa, joka toteutuakseen vaatisi toimiluvan ja rahaa. Kumpaakaan ei ole koululle luvattu, mutta ajatusta ei ole täysin asiasta vastaavassa ministeriössä tyrmättykään (ess.fi, tilaajille).

Opiskelu kiinnostaisi

Nelikymppiset Satu ja Petri Salminen ovat molemmat oppineet ammattinsa työtä tekemällä. Petri on koulutukseltaan autonasentaja ja Satu maatalouslomittaja. Kumpikaan ei ole tehnyt päivääkään koulutustaan vastaavaa työtä. Uuden opiskelu kiinnostaa.

– Olen aikaisemminkin miettinyt opiskelemaan lähtemistä, mutta olen ajatellut sen olevan itsekästä, kun tulot tippuvat, Satu Salminen paljastaa.

Nyt voisi olla hyvä hetki toteuttaa aikaisemmat suunnitelmat. Uusi ala voisi löytyä sote-puolelta.

– Mua vois kiinnostaa työskennellä nuorten kanssa. Tai sitten vanhempien ihmisten. Jotakin sosiaalista työn pitää olla, Satu Salminen pohtii.

Myös Petri Salminen pohtii alanvaihtoa, koska on pakko.

– Pakkohan on uraa vaihtaa, kun linja-autoja ei täällä enää tehdä. Tällä koulutuksella on varmaan palattava toimihenkilötehtävistä niin sanotusti oikeisiin töihin, hän pohtii.

Satu ja Petri Salminen eivät vielä tiedä, milloin on heidän viimeinen työpäivänsä eivätkä sitä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Yle seuraa Salmisten elämän käänteitä tehtaan lakkauttamisen jälkeen.

Ympäristöliike Elokapina on vaatinut häiriötä aiheuttamalla ja lakia rikkomalla Suomea julistamaan ilmastohätätilan.

Liike vaatii Suomen hallitusta tekemään maasta hiilineutraalin vuoteen 2025 mennessä nykyisen vuoden 2035 tavoitteen sijaan.

Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että hiiltä päästetään ilmakehään yhtä paljon kuin esimerkiksi metsät ottavat sitä ilmasta.

Lue lisää: Lentokoneen nousun estäminen, rekkaliikenteen tukkiminen – Elokapinan kokouspöytäkirjat paljastavat, millaista kapinointia liikkeessä suunnitellaan

Elokapina-liikkeen ja Suomen hallituksen tavotteiden välillä on siis vuosikymmenen pituinen kuilu. Onko liikkeen tavoite millään tavalla realistinen?

Suomen ympäristökeskuksen Ilmasto ja ilmansuojelu -yksikön eritysasiantuntija Karoliina Auvisen mukaan ei.

Auvinen kuuluu tutkijaryhmään, joka on simuloinut ja suunnitellut, kuinka Suomi voisi olla vapaa fosiilisista polttoaineista ja jopa hiilinegatiivinen vuoteen 2040 mennessä.

1. Fossiilisia polttoaineita ei ehditä korvata tarpeeksi viidessä vuodessa

Suomessa ehdottomasti eniten päästöjä aiheuttaa energian tuottaminen. Tähän luetaan mukaan esimerkiksi sähkön- ja lämmöntuotanto, teollisuus sekä liikenne.

Auvisen mukaan tuulivoimaa pitäisi vuoden 2040 fossiilivapaassa Suomessa olla yli 16 kertaa enemmän kuin vuonna 2018.

Tämä tarkoittaa Auvisen mukaan 5 000 uuden tuulivoimalan rakentamista.

– Kun otetaan huomioon koko ketju, mitä tuulivoimapuiston rakentamiseen tarvitaan lupineen, kaavoineen ja ympäristö- ja meluselvityksineen, niin siihen menee tapauksesta riippuen kuudesta kymmeneen vuotta, Auvinen kertoo.

Tuulivoiman rinnalla aurinkoenergian määrää pitäisi fossiilivapaassa Suomessa 300-kertaistaa. Korotus on suuri, koska mallinnuksen vertailuvuonna 2018 aurinkoenergiaa käytettiin Suomessa vielä hyvin vähän.

2. Jopa 50 000 vanhaa autoa pitäisi vaihtaa uuteen vuosittain

Jotta Suomi voisi olla fossiilivapaa vuoteen 2040 mennessä, suomalaista autokantaa pitäisi uudistaa.

Auvinen ajaa simulaation Uudenmaan maakuntaan, jossa oli vuonna 2018 yli miljoona bensiini- ja dieselkäyttöistä autoa. Tämä on hieman yli neljäsosa Suomen autokannasta.

Mallinnuksen mukaan 50 000 bensiini- ja dieselautoa pitäisi korvata vuosittain joko sähkö- tai biokaasuautoilla.

– Ja jos jonain vuonna tähän tavoitteeseen ei päästä, se pitää korvata seuraavina vuosina, Auvinen toteaa.

Auvisen mukaan ongelma tiivistyy siihen, että sähköautojen ja niiden akkujen massatuotanto ei ole vielä päässyt kunnolla vauhtiin. Tähän olisi tarvittu poliittisia päätöksiä jo kauan aikaa sitten.

– Nyt tämä liikenteen murros on on vihdoin lähtenyt liikkeelle, mutta se tarkoittaa, että vuoteen 2035 pitää ottaa hirveä loppukiri, Auvinen toteaa katsoessaan lukuja.

Auvinen kuitenkin muistuttaa, että sähköajoneuvojen valmistus on loppujen lopuksi nopeampaa kuin polttomoottoriautojen, kunhan tuotanto saadaan ensin kunnolla käyntiin.

Vuoden 2040 fossiilivapaassa simulaatio-Suomessa 80 prosenttia liikenteestä kulkisi sähköllä ja loput biokaasulla tai synteettisillä polttoaineilla, joita tuotettaisiin tuuli- ja aurinkoenergialla.

"Muutoksen pitää tapahtua nyt" Karoliina Auvinen, Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija

Vaikka Auvinen ei pidä vuoden 2025 hiilineutraaliustavoitetta realistisena, hän ei pidä Elokapinan sanomaa merkityksettömänä.

– Se muutos, mikä tapahtuu nyt, olisi pitänyt saada käyntiin jo 20 vuotta sitten, Auvinen toteaa.

– Muutoksen pitää tapahtua nyt. Siinä Elokapina on ihan oikeassa.

Aiheesta voi käydä keskustelua 16.10. klo 23 asti.

Lisää aiheesta:

Valtakunnansyyttäjä aloittaa tutkinnan poliisin voimankäytöstä Elokapina-mielenilmaisussa

Elokapina sai nimensä naiselta, joka ei ole edes mukana liikkeessä – alkuperäinen nimi oli eläköityneestä äidinkielenopettajasta liian vaikea

Sähkön siirtohinnat nousevat jatkossakin, mutta ehkä maltillisemmin, kun sähköyhtiöiden valvontamallin puutteita korjataan.

Siinä keskeinen viesti työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiltä niille, jotka ovat olleet raivoissaan sähkön siirtohintojen rajusta noususta viime vuosina.

– Kyllä muutosta tulee näkymään ja se näkyy varmasti siirtolaskussa. Mutta kuinka paljon se näkyy, sitä on euroissa mahdoton sanoa, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Arto Rajala.

Rajala on valmistelemassa hallituksen esitystä uudeksi sähkömarkkinalaiksi. Sen on kaavailtu tulevan voimaan ensi vuoden alusta.

Ulostulon taustalla on Ylen laaja selvitys joka osoitti, että sähkön siirtohintojen nousu johtui valvojan tekemästä muutoksesta.

Yle tutki 13 siirtoyhtiön julkiset valvontatiedot neljän vuoden ajalta. Analyysi paljasti, että valvontamallin muutos johti heti ennennäkemättömään harppaukseen verkkoyhtiöiden luvassa kerätä rahaa asiakkailta. Sähköyhtiöt ovat perustelleet hinnankorotuksia myrskyihin varautumisella. Selitys kattoi kuitenkin vain murto-osan siirtolaskujen paisumisesta.

Nyt valuvikoja ollaan korjaamassa Rajala sanoo.

– Jälkikäteen voidaan sanoa, että siellä on kehitystarpeita. Tällä hallituksen esityksellä, jota valmistelemme, pyrimme antamaan Energiavirastolle avaimet, joilla he voivat puuttua niihin kohtiin, joissa voidaan saada parannuksia aikaiseksi, Rajala sanoo.

Uudessa sähkömarkkinalaissa aiotaan esimerkiksi laskea selvästi sähköyhtiöiden siirtohintojen vuosittaista korotuskattoa. Nyt katto on 15 prosenttia. Miten alas se asettuu, sitä ei tänään vielä arvioitu. Hallituksen aiempi ehdotus oli 12,5 prosenttia. Kokoomus on ehdottanut viittä prosenttia.

Investointitahtia hidastetaan. Toimitusvarmuusvaatimukselle, eli käytännössä ilmajohtojen poistamiselle ja kaapeleiden vetämiselle maahan, annetaan kahdeksan vuoden lisäaika osalle jakeluverkoista.

Tämä vaikuttaa noin 1,8 miljoonaan asiakkaaseen, joiden siirtolaskussa olisi ollut korotuspaineita.

Toisaalta noin 900 000 asiakkaalla toimitusvarman sähkön saanti viivästyisi vuosilla. Näille asiakkaille koituvaa haittaa lievennetään parantamalla sähkökatkokorvausta.

Lisäksi verkkoinvestoinneilta vaaditaan parempaa kustannustehokuutta. Siihen otetaan keinoksi suunnittelu ja komponettien, kuten maakapeloinnin, yksikköhintojen päivittäminen. Nykyiset hinnat ovat peräisin vuodelta 2016. Tällä puututaan muun muassa yli-investointeihin.

– Näillä toimilla vähintään hillitään siirtohintojen korotusten kasvua, Rajala sanoo.

Järventausta: Pääoman tuotto monopolialalla jää yhä korkeaksi

Esityksessä on sekä hyvää että huonoa, arvioi Ylenkin analyysiin perehtynyt Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta.

– Erityisesti se on hyvä, että Energiavirastolla on mahdollisuus päivittää yksikköhintoja useammin. Nyt päivitysmahdollisuus on kahdeksan vuoden välein. Tällä tulee olemaan vaikutusta yhtiöiden liikevaihdon kehitykseen ja siten asiakkaiden verkkomaksuihin.

Huonona hän pitää sitä, että tuottojen kohtuullistamiseen ehdotukset eivät vielä riitä.

– Edelleen tässä kuitenkin on se epäkohta, mikä on nykyisessä valvontamallisssa, että käytetään keinotekoista vieraan ja oman pääoman suhdetta, sen sijaan että käytettäisiin yhtiön todellista pääomarakennetta. Se kohtuullistaisi sijoittajille syntyvää oman pääoman tuottoa. Nyt tuotto voi olla 30–40 prosenttia ja jota voi pitää hyvin korkeana sijoitetun pääoman tuottona tällaisessa monopoliliiketoiminnassa, Järventausta sanoo.

Saarikko: sähköverkkoyhtiöiden tuotto pudotettava Ruotsin tasolle

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko esittää sähkön verkkoyhtiöiden suurimman sallitun vuotuisen tuoton pudottamista Ruotsin tasolle lähivuosina. Verkkoyhtiöt hoitavat sähkön siirron koteihin ja laskuttavat siitä asiakkailta.

– Ruotsissa sähköverkkoyhtiöiden suurin sallittu tuotto on rajoitettu noin neljään prosenttiin. Tälle tasolle pitää päästä myös Suomessa. Siirtohintojen korotuskattoa on myös syytä rajoittaa huomattavasti nykyisestä, Saarikko linjaa.

Sähkön siirtomaksuja koskevaa säädäntöä valmistelee työ- ja elinkeinoministeriö. Vastuuministeri on Saarikon johtaman keskustan Mika Lintilä.

Saarikon mukaan hän on keskustellut asiasta Lintilän kanssa ja "Lintilä jakaa näkemykseni asiassa".

Energiavirasto on tehnyt muutoksia sähköverkkoyhtiöiden valvontamalliin ja laskentamenetelmiin. Merkittävin yksittäinen muutos on ollut verkkoyhtiöiden valvonnassa käytettävän tuottoprosentin nosto noin 5:stä 7,4:ään.

Tuottoprosentin muutos käynnisti monimutkaisen ketjureaktion. Verkkoyhtiöt saivat kerätä selvästi aiempaa isomman tuoton verkkoihin sitoutuneelle pääomalle. Se taas korotti sallittua liikevaihtoa, mikä puolestaan antoi luvan nostaa siirtomaksuja.

Tuottoprosentin muutoksella on suuri merkitys. Tuottoa ammennetaan prosenttiluvun perusteella sähköverkoista, joiden arvo 20 miljardia euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että kohtuullinen tuottoaste laskee jo nykymenetelmien mukaan noin 40 prosenttia aikajaksolla 2016-2023. Tämä tarkoittaa merkittävää laskua verkkoyhtiöiden tuottoihin.

Verkkoyhtiöiden tuottoprosenttia ei pidä sekoittaa sallittuihin sähkön siirtohinnan korotusprosentteihin. Kyse on eri rajoituksista, jotka molemmat kuitenkin liittyvät sähköstä maksettavaan siirtohintaan.

Voit keskustella jutun aiheesta perjantaihin 16.10.2020 kello 23 asti. Klikkaa jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Sähkön siirtohintojen nousulle ei näy loppua – Energiaviraston valvontamallin muutos aiheuttaa korotuspainetta vuosiksi eteenpäin

Elinkeinoministeri Lintilä kommentoi Ylen selvitystä sähkön siirtohintojen nousun syistä: Ylihinnoitteluun puututaan

Yle tutki: Sähkön siirtohintojen raju nousu johtui yllättävästä syystä – valvojan tekemä muutos koitui kalliiksi kuluttajille

Poikkeusaika vaatii poikkeuksellisia tekoja, ajattelua omaa toimintaa laajemmin, kuvailee vantaalainen kauppias Kimmo Sivonen. Hänestä korona-ajasta selvitään yhdessä tekemällä, hoksottimet on oltava koko ajan avoinna.

Sivonen aloitti yhteistyön Finnairin aloitteesta.

– Finnair Kitchen otti yhteyttä kuutisen viikkoa sitten ja innostuin ajatuksesta. Laitettiin pyörät pyörimään. Nopeaa tämä on ollut, mutta ei simppeliä. Molemmissa yrityksissä on tehty paljon töitä. Minulla on monta työntekijää kiinnitettynä tähän työhön, Sivonen kertoo.

Finnair ei ole tehnyt vähittäiskauppaa, joten kaupan osaamista tarvittiin. Myyntituotteet vaativat lakisääteiset pakkaustavat ja -merkinnät tuoteselosteineen, sekä EAN-koodeineen. Lisäksi tuotteiden pitää toimia kauppakäytössä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tuoteseloste ei voi olla valmisruokapakkauksesn pohjassa, koska pakkausta ei voi käännellä ylösalaisin ilman sotkua.

Kauppias halusi kuitenkin saada myynnin nopeasti käyntiin, sillä Finnair Kitchenin työllisyystilanne on ollut vaikea. Koko henkilöstö, noin 500 työntekijää, on ollut lomautettuna.

– Teemme hyvää samalla kun myymme tuotteita. Työllistämisvaikutus on aito, jo nyt on työllistetty kymmenen ihmistä ja olemme vasta alkutaipaleella, kauppias sanoo.

Citymarket Tammistolla on yhteistyötä yhdeksän ravintolan kanssa, Finnair Kitchen on kymmenes. Sivoselle lähialueen yhteistyö ja työllistäminen on tärkeää.

– Ennen korona-aikaa oli kaksi ravintolaa, korona-aikana tuli seitsemän ravintolaa lisää ja nyt Finnair. Lisäksi keväällä taksit kuljettivat ruokaa koteihin, hän kertoo.

Finnair Kitchen aloitti uusien toimintojen mietinnän keväällä

Finnair Kitchenissä vaihtoehtoja työllistämiseen on mietitty jo keväästä saakka lentoliikenteen romahdettua. Työtilanteen huononeminen pani miettimään uusia keinoja.

– Meillä on erittäin vahvaa japanilaista ja aasialaista ruokakulttuuriosaamista. Myytiin ensin aterioita henkilökunnalle, sitten otettiin yhteyttä viiden kilometrin päässä olevaan naapurikauppiaaseen, kertoo Finnair Kitchenin toiminnasta vastaava johtaja Marika Nieminen.

– Kun ihmiset tekevät etätöitä, kysyntä ruokakaupoissa on kovaa. Tämän meidän ruokamme tyyppistä tavaraa on ollut vielä aika vähän tarjolla, Nieminen sanoo.

Aterioihin on saatu inspiraatiota kaukolentojen businessluokan tarjoomuksista, mutta ne on jouduttu muokkaamaan vähittäismyyntiin sopiviksi. Lentokoneissa paineistettu tila edellyttää muun muassa mausteiden ja suolan runsaampaa käyttöä, koska melu sekä paineistettu ja kuiva ilma heikentävät makuaistia.

– Aterian koko on lennoilla nautittavia suurempi, pääruoka on 300 grammaa ja alkupalat 80 grammaa, kertoo Finnair Kitchenin kokki Juha Stenholm.

Juha Stenholmin mukaan ateriat on suunniteltu kotilämmitykseen sopiviksi.

Aterioita myytiin aamupäivällä odotettua enemmän

Ensimmäisen päivän kokeilu näyttää kauppiaasta lupaavalta. Myynti oli odotettua vilkkaampaa.

– Näyttää siltä, ettei niitä riitä tänään kaikille halukkaille. Pakkauksia tehdään jo lisää, satoja aterioita on myyty aamupäivän aikana, kauppias Sivonen sanoo.

Finnair Kitchen testaa konseptia kuukauden ajan yhteistyössä Citymarket Tammiston kanssa, mutta tavoitteena on laajentaa toimintaa muihin K-kauppiaisiin.

– Ihan vastaavia annoksia ei saa lennoilla, mutta jos kysyntä on kovaa, voidaan jossain kohdin lennoillakin tarjota. Kysyntää on ollut Englannista ja Ruotsista saakka, mutta nyt alkuvaiheessa pysymme Suomen sisällä ja pääkaupunkiseudulla, Nieminen sanoo.

Vastaavaa korona-ajan tuomaa muutosta on muuallakin maailmassa. Esimerksi Singapore Airlines on avannut lentokoneitaan ravintoloiksi, joissa on tarjoilua.

Lue myös:

Suomen muita EU-maita tiukempien matkustusrajoitusten pelätään karkoittavan lentomatkustajat – Vantaan sotejohtaja: "Ei mörkö ole lentokentällä"

Lähes puolet Suomen lentoasemista on kiinni ja loputkin huokuvat alan ahdinkoa – katso kuvat kentiltä

Tilastokeskus: Matkailu Suomeen putosi 87 prosenttia huhti–kesäkuussa

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi aamulla Säätytalolla pyytäneensä valtiosihteerinsä välityksellä selvityksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maskikannasta pääjohtaja Markku Tervahaudalta.

– Olen tänä aamuna pyytänyt kirjallisen selvityksen valtiosihteerini kautta pääjohtaja Tervahaudalta siitä, että mikä on ollut THL:n kanta keväällä, Marin sanoi toimittajille ennen aamuyhdeksää.

– Ja jos se on ollut eri kuin mikä hallitukselle on kerrottu, niin miksi näin on.

Marin sanoi myöhemmin iltapäivällä, että hän on saanut vastauksen ja asia on hänen puolestaan loppuun käsitelty.

Yle pyysi Marinin esikunnasta kirjeenvaihdon nähtäväkseen. Valtiosihteeri Henrik Haapajärvi on lähettänyt seuraavat kysymykset Tervahaudalle:

Hallitukselle on kerrottu keväällä, että THL ei kannata yleisen maskisuosituksen antamista. Mikä on ollut tuolloin THL:n kanta?

Mikäli kanta on ollut eri kuin hallitukselle kerrottu, onko maan hallitukselle annettu väärää tietoa ja miksi?

Tervahauta vastasi klo 9.50 seuraavalla tavalla:

"Tervehdys,

tässä vastauksemme kysymykseenne:

THL:n virallinen kanta muodostetaan laitoksessa pääjohtajan päätöksellä asiantuntijan esittelystä.

Ns. yleisestä maskisuosituksesta ei ollut tuolloin virallista kantaa muodostettu. Tuolloisen tietoperustan nojalla vallinnut asiantuntijanäkemys (ml. pääjohtaja) THL:ssa oli sama kuin hallitukselle tuolloin kerrottu.

yst. terveisin

Markku Tervahauta

THL"

"Onko kanta edustanut koko THL:n näkemystä?"

Valtiosihteeri Haapajärvi kysyi vielä lisätietoja lyhyen sähköpostivastauksen jälkeen:

"Tarkennan vielä ettei jää väärinkäsityksiä. Keväällä hallituksella oli käytettävinään THL:n asiantuntijoiden kautta se tietopohja, että silloinen lääketieteellinen tutkimustieto ei tue maskisuosituksen antamista. Päätöksenteossa nojattiin vahvasti johtavan asiantuntijaviranomaisen antamaan tietopohjaan.

Tulkitsenko vastaustasi oikein, että kun keväällä hallitukselle esitettiin johtavan tartuntatautien asiantuntijaviranomaisen THL:n kantana se ettei lääketieteellinen tutkimustieto tue maskisuosituksen antamista, on tämä esitetty kanta ollut silloisen tutkimustiedon näkökulmasta oikea ja edustanut samalla koko THL:n näkemystä asiasta?

T: Henrik"

Tervahauta vastasi ytimekkäästi:

"Kyllä, tulkitset oikein.

yt. Markku Tervahauta"

Voit keskustella aiheesta huomiseen perjantaihin 16.10. klo 23 saakka.

Lue myös:

Pääministeri Marin sai selvityksen THL:n maskikannasta: "Asia on minun puolestani loppuun käsitelty"

Maskisuosituksesta noussut keskustelu jatkui Ylen A-studion jälkeen kiivaana Twitterissä – pääministeri Marin penäsi THL:n Tervahaudalta vastauksia

Pääministeri Marin A-studiossa: Koronatilanne on meidän kaikkien yhteinen asia

Kaukojunien pysähtymispaikkojen karsiminen säästäisi matkaan kuluvaa aikaa Karjalan radalla.

Asia nousee esiin Väyläviraston Itä-Suomen junayhteyksien kehittämistä koskevasta taustaraportista, jossa käytiin läpi eri vaihtoehtoja Itä-Suomen junayhteyksien parantamiseksi.

Matka-aika lyhenisi kymmenen minuuttia, jos junat pysähtyisivät Lappeenrannan ja Joensuun välillä ainoastaan Imatralla ja Parikkalassa. Asemista putoaisivat pois Lappeenrannan Joutseno, Rautjärven Simpele, Kesälahti ja Kitee.

Matkustajaliikenteen junavuoroja on vähennetty aiemminkin näillä asemilla.

Kunnanjohtaja: Kaukojunien tilalle taajamajunat

Junavuorojen entistä harvemmat pysähtymiset Rautjärven Simpeleellä olisi kunnanjohtajan mukaan kuolinisku kunnan kehittämiselle.

– Se veisi edellytykset nykyaikaisen matkailutoiminnan kehittämiseltä ja veisi yrityksiltä paljon pois. Kuoliniskulta se tuntuu, jos junaliikenne loppuu. Se on meidän saavutettavuuden peruspilari, toteaa kunnanjohtaja Harri Anttila Rautjärveltä.

Liikenne- ja viestintäministeriö otti jatkosuunnitteluun Porvoon ja Kouvolan kautta kulkevan Itäradan, joka kokonaisuudessaan lyhentäisi matka-aikaa Helsingin ja Joensuun välillä noin puoli tuntia.

Jos kaukojunat eivät enää jossain vaiheessa pysähdy Simpeleen asemalla, kunnanjohtaja Harri Anttila toivoo, että kaukojunat korvataan taajamajunilla.

– Me olemme lähteneet siitä, että junayhteyksiä voidaan nopeuttaa, jos tilalle saadaan paikalliset taajamajunat.

Rautjärven kunnanjohtaja Anttila kertoo, että pysähtymispaikkojen karsiminen vaikuttaisi paikallisiin yrityksiin, varsinkin metsäteollisuusyhtiö Metsä Boardiin.

– Metsäboardilla on pääkonttori Espoossa ja toimihenkilöiden kulkeminen paikasta toiseen vaikeutuu, jos juna ei pysähdy Simpeleellä.

Päätöksia ei ole tehty asemien karsimisesta

Junien pysähtymisten muuttamisesta ei ole vielä päätöksiä. Päätöksiä tekee viime kädessä junaliikenteen harjoittaja eli VR.

– Mahdollisten uusien oikoratojen suunnittelu ja rakentaminen vie vielä vuosikymmeniä, joten niiden vaikutukset junaliikenteeseen näkyvät pitkällä aikavälillä, huomauttaa apulaisjohtaja Tapio Ojanen Väyläviraston liikenne- ja maankäyttöosastolta.

Väyläviraston Itä-Suomen junayhteyksien kehittämistä koskevassa taustaraportissa on vertailtu keskenään toimenpiteitä, jotka pitävät sisällään uusien oikoratojen rakentamista ja nykyisten ratayhteyksien parantamista Savon ja Karjalan radoilla sekä junien liikennöinnin kehittämistä.

Etelä-Karjalassa kulkee paljon tavaraa

Väylävirastosta kerrotaan, että Etelä-Karjalalla on keskeinen merkitys idän ratayhteyksien kehittämisessä. Etelä-Karjalan rataverkolla tavaraliikenteen määrät ovat suuria muuhun maahan verrattuna. Lisäksi Luumäen ja Vainikkalan sekä Luumäen ja Imatran rataosuudet ovat vilkkaimmin liikennöityjä muihin yksiraiteisiin rataosuuksiin verrattuna.

Lisäksi Etelä-Karjalan ratayhteydet ovat tärkeä osa henkilöliikenteen reittejä Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Pietarin välillä. Väyläviraston suunnitelmissa on myös Venäjän tavaraliikenteen yhteyden parantaminen Imatrankosken rajanylityspaikan kautta.

– Pietarin radan kehittämistä Venäjän puolella on tärkeä seurata, koska sillä voi olla vaikutusta siihen, minkälaista nopeustasoa ja vuoroväliä Suomen puolella on syytä tavoitella, kertoo apulaisjohtaja Tapio Ojanen Väyläviraston liikenne- ja maankäyttöosastolta.

Jos idän suunnan uusi oikoratayhteys toteutuu, se lisää junaliikennettä ja kehittämistarpeita myös Etelä-Karjalan radoilla, kerrotaan Väylävirastosta.