Putoava neula piirtyy häkellyttävän tarkasti valkokankaalle. Visuaalinen ilotulitus hivelee silmiä Suomen ensimmäisessä IMAX-elokuvateatterissa Helsingin Itäkeskuksessa.

Korville kokemus on järisyttävä.

Neulan kilahdus lattialla esittelee 12-kanavaisen äänentoiston tarkkuutta. Seuraavan mainoksen aikana käy kuitenkin selväksi, että IMAX-brändin lupaama immersiivinen elokuvakokemus syntyy ennen kaikkea yltiöpäisen voimakkaista äänistä.

Basson jyrähtely alkaa tuntua mahanpohjassa. Vierustoveri suojaa korvansa tulpilla. Finnkinon edustaja on alleviivannut heti näytöksen aluksi yleisötervehdyksessään, että äänet todella ovat kovalla.

IMAX-salin erikoisuuksia ovat mikrofonit, joiden avulla äänijärjestelmä kalibroidaan päivittäin. Tavallaan äänenvoimakkuutta ohjaillaan siis IMAX Corporationin ehdoilla.

Kovista äänistä huomauttanut Finnkinon edustaja totesi humoristisesti, että jos hän laskee volyymia salissa, Kanadan päässä väännetään nupit takaisin kaakkoon.

Finnkinon kehitysjohtaja Janne Uusi-Kölli täsmentää myöhemmin tarinaa Ylelle.

– Kalibroinnin lisäksi automaattinen järjestelmä valvoo referenssitasoja eli elokuvan tekijöiden näkemystä elokuvan äänistä. Jos elokuvateatteri haluaa laskea äänenvoimakkuutta, niin se on sallittua ja mahdollista, Uusi-Kölli vakuuttaa.

Hetkellinen maksimiäänitaso 101 desibeliä

Yle pyysi asiantuntijan mittaamaan Suomen ensimmäisen IMAX-salin äänenvoimakkuutta, sillä ulkomailla vastaavien teatterien volyymitasot ovat herättäneet säännöllisesti huolta (Sveriges Radio, Reddit).

Tehtävän suoritti Helimäki Akustikot Oy:n suunnittelu- ja laatujohtaja Pekka Taina. Popcornien tilalla oli kalibroitu desibelimittari.

Elokuvaksi valikoitui vuonna 2014 ensi-iltansa saanut Interstellar. Finnkino näyttää uudessa salissaan myös vanhempia IMAX-elokuvia.

Christopher Nolanin ohjaama avaruusseikkailu sopi tarkoitukseen hyvin, sillä Finnkino sai elokuvan ilmestymisvuonna paljon palautetta rakettimoottorien häiritsevän kovista äänistä. Silloin yhtiö päätti laskea äänenvoimakkuutta näytöksissä.

Myös nyt moottorit jylisevät korvia huumaavasti.

Äänenpainetta eli äänen voimakkuuksia arvioidessa asiantuntijat tukeutuvat sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetukseen. Pykälä 12 määrittää vapaa-ajanmelulle kolme ohjearvoa, joita äänitasot eivät kuulovaurion välttämiseksi saa ylittää.

1. Keskiäänitaso (LAeq) saa olla korkeintaan 100 desibeliä neljälle tunnille tasoitettuna.

IMAX-salissa Interstellar-elokuvan keskiäänitasoksi mitattiin 84 desibeliä. Neljälle tunnille tasoitettuna se olisi noin 83 desibeliä.

Maltillinen tulos ei yllätä, sillä elokuvassa on monia hiljaisia kohtauksia. Mittaajana työskennellyt Pekka Taina arveli alusta alkaen, ettei keskiäänitaso hätyyttele annettua raja-arvoa.

2. Maksimiäänitaso (LAFmax) saa olla korkeintaan 115 desibeliä.

Elokuvan aikana hetkelliseksi maksimiäänentasoksi mitattiin 101 desibeliä.

Suljetussa salissa äänenpaine tuntui paikoitellen koettelevan tärykalvoja. Kuulovauriosta varoittavaan raja-arvoon on silti vielä matkaa: korva kuulee äänen voimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun voimakkuus lisääntyy 10 desibeliä.

– Siihen nähden äänentasot olivat jopa pienempiä kuin ajattelin, Taina toteaa.

3. Huippuäänitaso (LCpeak) saa olla korkeintaan 140 desibeliä.

Elokuvan aikana hetkelliseksi huippuäänitasoksi mitattiin 127 desibeliä.

Melutaso jäi siis kaikkien mittausten osalta alle raja-arvojen, eikä IMAX-sali poikkea tämän mittauksen perusteella äänitasoiltaan muista saleista. Elokuvateattereissa äänipiikit nousevat usein yli 100 desibeliin (Aamulehti).

Kuuloliiton asiantuntija huolissaan

Kuuloliiton erityisasiantuntija Jukka Rasa ei riemastu mittaustuloksista, vaikka desibelilukemat elokuvanäytöksessä jäivät sosiaali- ja terveysministeriön asettamien raja-arvojen alapuolelle.

– Kyllä nämä vähän liikaa ovat. Onko järkevää liikkua raja-arvojen lähellä, Rasa kysyy.

Hän muistuttaa, että melunsietokyky on yksilöllistä. Kuulonsuojelun kannalta annetut raja-arvot eivät aina päde.

– Ihmiset, joilla on pienempi melunsietokyky, eivät voi käydä elokuvissa ollenkaan. Se ei ehkä ole ihan tasa-arvoista. Sellaiset, jotka haluavat, että äänet ovat kovalla, eivät ehkä kärsisi siitä, että äänet olisivatkin hiljaisemmalla.

Korvien kannalta ei ole väliä, altistuuko melulle töissä, musiikkia kuunnellessa, ravintolassa tai elokuvissa. Kaikki melu nostaa keskiäänitasoa ja rasittaa kuuloa.

– Turvarajat ylittyvät lopulta helposti. Vapaa-ajan melutason laskemiseen pitäisi ylipäänsä kiinnittää huomiota. Vapaa-ajalla ei pitäisi joutua olemaan huolissaan siitä, että kuulo menee.

Rasa vertaa äänenpaineelle asetettuja turvarajoja liikenteen nopeusrajoituksiin. Keliolosuhteet vaikuttavat siihen, kannattaako moottoritiellä ajaa 120 kilometriä tunnissa.

– Turvarajat eivät ole tavoitearvoja: 85 desibelin jälkeen aletaan olla heikoilla vesillä.

Myös alle 85 desibelin äänenpaine saattaa altistuksen pitkittyessä alkaa tuntua epämiellyttävältä.

– Joku saattaa häiriintyä sellaisestakin äänenpaineesta, joka ei useimpia häiritse ollenkaan. Sitten on näitä, jotka haluavat tuntea elokuvissa maksan muljahtavan vatsassa.

Rasa itse käyttää kuulolaitetta. Hän muistuttaa, että kuulovaurio syntyy yleensä hitaasti ja huomaamatta. Lopulta esimerkiksi puheesta on vaikea saada selvää.

– Sitten peli on jo menetetty. Kun kuulonsa kerran menettää, sitä ei takaisin saa.

Monet espoolaiset vanhemmat ovat saaneet joulun alla kouluilta Wilma-viestin, jossa kerrotaan, että opettajille ei tule hankkia kalliita lahjoja.

Kehotus perustuu kaupungin laatimiin virkamiehiä koskeviin vieraanvaraisuusohjeistuksiin.

– Ei se tietenkään ole kauhean suotavaa, että virkatehtäviä hoitaville opettajille annetaan erityisen suuria lahjoja. Se saattaa vähän vääristää virkamiehen arvostelukykyä, sanoo sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä.

Vanhemmille lähetetyssä viestissä sanotaan, että opettajien ei pidä ottaa vastaan yksityisiltä henkilöiltä tai yrityksiltä muuta kuin arvoltaan vähäisiä mainos- tai muita vastaavia lahjoja.

Rahan tai lahjakortin vastaanottaminen on viestin mukaan kielletty kokonaan.

"Ohjeen mukaan rahan vastaanottaminen virkatoimeen kuuluvasta toimenpiteestä voidaan aina katsoa olevan lainvastaista, ja lahjakortti on verrattavissa käteiseen rahaan."

Kiellot ja rajoitukset annetaan juuri ennen joulua

Viestissä tuodaan myös esille, että opettajille ei välttämättä tarvitse antaa lahjaa lainkaan.

"Toivomme huoltajien ja vanhempainyhdistysten muistavan, että lahjan antaminen ja yhteisiin lahjakeräyksiin osallistuminen on aina vapaaehtoista. Mahdollisia muistamisia harkittaessa on syytä noudattaa kohtuullisuutta ja muistaa, että joillekin pienikin summa voi olla suuri."

Viestin lopussa pahoitellaan, että tieto annetaan koteihin näin lähellä lukukauden loppua, kun lahjakeräykset saattavat olla jo käynnissä. Ohjeistus koskee kaikkia Espoon peruskouluja ja lukioita.

1–3 euroa sopiva panostus perhettä kohden

Ruotsinkielisille perheille lähetetyn Wilma-viestin mukaan perheiden tulisi osallistua luokkien yhteisiin lahjakeräyksiin vain 1–3 euron panostuksella.

Svenska Ylen haastattelema Finnoon ruotsinkielisen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Henrik Ramm-Schmidt pitää kaupungin linjausta yllättävän tiukkana.

– Minusta on yllättävää, että luokan yhteistä lahjaa hyvää työtä tehneelle opettajalle voidaan pitää lahjuksena.

Ramm-Schmidtin mukaan hänen lapsensa luokan perheet ovat usein antaneet 4–5 euroa opettajan lahjakeräykseen. Monesti vanhemmat ovat päätyneet hankkimaan opettajalle lahjakortin. Vanhemmat ovat pitäneet 50–100 euroa sopivana arvona lahjalle.

Lahjan ei tarvitse olla materiaa

Espoon ruotsinkielisen opetustoimen johtajan Barbro Högströmin mukaan vanhemmille tiedotettiin opettajien lahjaohjeistuksesta juuri nyt, koska asia on noussut esille eri keskusteluissa.

– Strategiaamme liittyen olemme keskustelleet erilaisista tavoista, joilla voidaan osoittaa tukea vaikeuksissa oleville perheille. Kunnallislaissa todetaan, että kaikkia tulee kohdella tasavertaisesti.

Högströmin mielestä materiaalisia lahjoja tärkeämpää on se, että ihmiset arvostavat toisiaan sekä henkilöstön, vanhempien että oppilaiden keskuudessa.

– Kaikki voisivat tehdä toistensa päivästä mukavan. Näin voisi olla joka päivä, eikä ainoastaan jouluna.

Länsiväylä kertoi ensin Espoon ohjeistuksesta koskien opettajien lahjoja.

Lue Svenska Ylen juttu opettajien lahjoista täältä.

Ainakin neljä ihmistä on kuollut ja useita loukkaantunut vakavasti ammuskelussa Strasbourgin ydinkeskustan joulumarkkinoilla Ranskassa. Asiasta kertovat Ranskan poliisilähteet.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Ranskan poliisi on piirittänyt epäillyn ampujan ja laukauksia on ammuttu. Ihmisiä on kehotettu pysymään sisätiloissa.

Poliisi kertoo tietävänsä ampujan henkilöllisyyden. Hän on 29-vuotias mies, joka on ollut radikalisoitumisen vuoksi viranomaisten seurannassa.

Ranskan poliisi oli tehnyt aiemmin päivällä etsinnän asemiehen asuntoon, koska häntä epäiltiin yhteyksistä ryöstöön.

Ranskan viranomaiset ovat avanneet puhelinnumeron tiedusteluja varten ja kehottavat ihmisiä pysymään sisätiloissa. Suomen suurlähetystö kehottaa Strasbourgin alueella olevia suomalaisia olemaan yhteydessä omiin läheisiinsä.

Ylen toimittaja Marjukka Talvitie kertoo puhelimitse olleensa Strasbourgin vanhassa kaupungissa sijaitsevassa ravintolassa seurueen kanssa, kun he kuulivat kaksi laukausta.

– Pian tämän jälkeen ravintolan sisään pakeni joukko pelästyneitä ihmisiä, Talvitie kertoo.

Talvitien mukaan tuntematon mieshenkilö kantoi pian ammuskelun jälkeen ravintolan sisätiloihin uhrin, jota ryhdyttiin elvyttämään.

Poliisi kuulustelee parhaillaan kadulta ravintolaan paenneita ihmisiä, jotka mahdollisesti todistivat ammuskelua.

Ravintolan henkilökunta on kieltänyt ihmisiä poistumasta ravintolan tiloista.

Alustavien tietojen mukaan ampuminen tapahtui joulumarkkinoilla Grandes-Arcades-kadulla.

Paikallinen liikkeenpitäjä kertoi BFM TV:n haastattelussa, että ammuskelu kesti ainakin kymmenen minuuttia.

– Ihmisiä juoksi ympäriinsä, hän kertoo.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron seuraa tilannetta. Hän on lähettänyt sisäministerin Strasbourgiin.

Strasbourgissa on meneillään EU-parlamentin istunto. Europarlamentaarikot ovat istunnossa ja parlamentin ovet on suljettu ulkopuolisilta. Myöskään mepit eivät voi poistua.

Paikalla oleva europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) kertoo Twitterissä, että parlamentin ovet on lukittu.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertoo, että hänen avustajansa on parlamentissa sisällä ja hän itse on parlamentin lähellä syömässä ja yrittää päästä takaisin salikeskusteluun.

Myös EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen tviittasi tapahtuneesta:

Ulkoministeriöstä kerrotaan, että Strasbourgiin on tehty 30 ja koko Ranskaan 1 099 matkustusilmoitusta. Ulkoministeriön päivistyksestä arvioidaan, että suomalaisia olisi paikalla Strasbourgissa kuitenkin enemmän kuin 30.

Suomen Pariisin-suurlähetystö seuraa tilannetta jatkuvasti.

Kerromme asiasta pian lisää.

Aikuisviihdetähti Stormy Daniels (oikealta nimeltään Stephanie Clifford) joutuu maksamaan 290 000 dollaria eli noin 254 000 euroa presidentti Donald Trumpin oikeudenkäyntikuluja.

Daniels hävisi kanteensa Trumpia vastaan lokakuussa. Daniels oli syyttänyt Trumpia kunnianloukkauksesta.

Daniels oli kertonut julkisuuteen joutuneensa uhkailujen kohteeksi sen jälkeen, kun oli nostanut kanteen Trumpia vastaan. Trump tviittasi tähän, että Danielsin puheet olivat valhetta.

Trumpin asianajajat olivat vaatineet, että Danielsin pitäisi maksaa kaikkiaan 800 000 dollaria Trumpin oikeudenkäyntikuluja ja sakkomaksuja, Oikeus tuli lopulta siihen tulokseen, että Danielsin pitää maksaa oikeudenkäyntikulut, mutta sakkoa vain 1 000 dollaria.

Trump iloitsi lokakuun oikeusvoitosta lähettämällä tviitin, jossa nimitti Danielsia "hevosnaamaksi".

Asianajaja kuulee tuomionsa tänään

Kunnianloukkausasiaa merkittävämpi oikeudenkäynti on tulossa päätökseen tänään, kun Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen saa tuomionsa koskien Danielsille ja toiselle aikuisviihdetähdelle Karen McDougalille maksetuista rahoista.

Cohen maksoi naisille, jotta he eivät kertoisi julkisuuteen seksisuhteistaan Trumpin kanssa.

Oikeus punnitsee, rikkoivatko maksut Yhdysvaltain vaalilakia, sillä maksuilla oli mahdollisesti vaikutusta tuolloin käynnissä olevaan vaalikampanjaan.

12.12. klo 8.07 Uutista täsmennetty: Cohen on Trumpin entinen asianajaja. Täsmennetty myös viimeisen lauseen sanamuotoa.

Porin prikaatin 1. jääkärikomppania on läpäissyt sotilasliitto Naton tekemän suorituskyvyn arvioinnin, ilmoittaa Maavoimat.

Arviointi yhdistettiin kriisinhallinnan harjoitukseen, joka pidettiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa marraskuun lopulla. Naton valtuuttama suomalaisista ja ulkomaalaisista arvioitsijoista koostuva ryhmä esittää nyt Natolle, että jääkärikomppanian taisteluvalmiutta vahvistetaan.

– Tämä osoittaa, että pystymme antamaan varusmiehille kansainvälisen kriisinhallinnan vaikeisiin olosuhteisiin tähtäävän koulutuksen, Porin prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaa sanoo.

Porin prikaatin 1. jääkärikomppania on ensi vuoden ajan sekä Naton NRF-valmiudessa että osa Suomen ilmoittamaa YK:n ja EU:n joukkopoolia. NRF tarkoittaa niin sanottuja Naton nopean toiminnan joukkoja.

26-vuotias poronhoitaja Jovsset Ánte Sara Norjan Koutokeinosta on vuosia taistellut oikeudestaan harjoittaa poroelinkeinoa.

Vuonna 2012 Norjan valtio totesi, että Finnmarkin läänissä on liikaa poroja laidunmaiden kantokykyyn nähden. Porotaloushallinto vaati, että poronhoitajien tulee reilusti vähentää porolukuaan. Jovsset Ánte Saralle se tarkoitti 150 poron vähentämistä 75:een.

Norjan yleisradioyhtiön NRK:n laskelmien mukaan poronhoitajan vuositienesti 75 porolla on vuodessa noin 32 120 kruunua eli 3 310 euroa. Norjalaiset tienasivat vuonna 2017 keskimäärin 44 310 kruunua kuukaudessa.

Sara ei hyväksynyt porotaloushallinnon päätöstä. Hän totesi, että on mahdotonta pärjätä 75 porolla ja useiden valitusten jälkeen haastoi valtion oikeuteen vuonna 2015. Sekä Sisä-Finnmarkin käräjäoikeus että laamanninoikeus totesivat, että päätös vähentää Jovsset Ánte Saran porolukua rikkoo ihmisoikeuksia. Valtio ei kuitenkaan hyväksynyt päätöksiä ja asia vietiin korkeimpaan oikeuteen.

Norjan korkein oikeus antoi joulukuussa 2017 päätöksensä: Saran on teurastettava nykyään 350-päinen elonsa 75 poroon. Saran viimeinen toivo oli valittaa tuomiosta YK:n ihmisoikeuskomiteaan.

Valtio vaatii toimia ennen uutta vuotta

Norjan maatalous- ja elintarvikevirasto ilmoitti marraskuun lopussa, että tuomio on toimeenpantava ennen uutta vuotta. Tiistaina Norjan suurkäräjät päätti, että se ei odota YK:n ihmisoikeuskomitean päätöstä valituksesta. Asiasta päätettiin äänin 53–50.

Päätös tarkoittaa sitä, että Jovsset Ánte Saran on teurastettava suurin osa poroistaan, vaikka asiaa ei ole vielä käsitelty YK:ssa.

– Se tuntuu todella ikävältä. On kummallista, ettei valtio voi odottaa asian loppuun käsittelyä, ennen kuin tekevät päätöksiä. Ihmettelen, eivätkö he kunnioita ihmisoikeuksia, totesi Jovsset Ánte Sara NRK:lle maatalous- ja elintarvikeviraston ilmoituksen jälkeen.

Norjan maatalousviranomaisten mielestä on oikeudenmukaista, että Sara teurastaa poronsa, kuten muutkin, joita päätös poroluvun vähentämisestä on koskenut.

– Saran asia on käsitelty kaikissa Norjan oikeusasteissa, joten on luonnollista aloittaa toimet, sanoo Norjan maatalousjohtaja Liv Berit Hætta Aftenposten-lehdelle.

Saamelaispoliitikko ja juristi Anne Nuorgam kertoo, että YK:n ihmisoikeuskomitealla on periaatteessa valta puuttua asiaan. Komitea voi halutessaan pyytää Norjan valtiota pysäyttämään pakkoteurastuspäätöksensä, sillä asiasta on komiteaan valitettu.

Vuoden vaihteeseen ei ole enää pitkä aika, joten varmuutta ei ole, ehtiikö ja haluaako ihmisoikeuskomitea puuttua päätökseen. Pohjoismaat ovat sitoutuneet noudattamaan ihmisoikeuskomitean suosituksia.

Saamelaisyhteisö osoittanut tukensa Saralle

Jovsset Ánte Saran sisko, taiteilija Máret Ánne Sara, on tehnyt kovasti töitä sen eteen, että tietoisuus asiasta leviää. Hän on muun muassa toteuttanut Pile o´Sápmi -taidekokonaisuuden, joka ottaa kantaa nuorten poronhoitajien oikeuksiin.

Asiaa onkin seurattu tiiviisti saamelaisyhteisössä ja moni on osoittanut tukensa Saralle. Máret Ánne Sara ojensi tiistaina Suurkäräjille adressin, johon oli kerätty noin 5 000 nimeä. Adressissa vaadittiin, että Norjan valtio lopettaa porojen pakkoteurastukset.

Myös Norjan Saamelaiskäräjät antoi suurkäräjille lausunnon, jossa todettiin, että Norjan viranomaisten ei tulisi pakottaa Saraa teurastamaan porojaan ennen YK:n päätöstä.

Poroteurastamo Min Boazu on ilmoittanut osaltaan, että kieltäytyy teurastamasta Saran poroja, ennen kuin YK on tehnyt päätöksensä.

Voisiko sama tapahtua Suomessa?

Suomen poronhoitoalueen suurin sallittu poroluku on tällä hetkellä hieman yli 200 000 poroa. Uudet poromäärät vahvistetaan viimeistään vuonna 2020. Suomen poronhoitolaki edellyttää suurimpien porolukujen asettamista kymmenen vuoden välein.

Maa- ja metsätalousministeriön tulee lukujen asettamisessa kiinnittää huomiota talvilaitumien kantokykyyn. Suurimmat poroluvut määrätään joka paliskunnalle erikseen.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila kertoo, että teoriassa myös Suomessa voitaisiin joutua ryhtymään pakkoteurastuksiin, mikäli paliskuntien suurimpia porolukuja vähennettäisiin rajusti.

– Jos porolukuja leikataan sellaisesta paliskunnasta, jonka poroluku on täynnä, niin silloin se käytännössä johtaa pakkoteurastuksiin. Itse näen asian niin, että meillä Suomessa porolukujen sääntely on vakaammalla tasolla, ja siinä huomioidaan ekologisten seikkojen ohella myös kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, kertoo Ollila.

Moninkertainen kilpatanssin Suomen mestari Helena Ahti-Hallberg pitää suurimpana saavutuksenaan menestymistä ei Suomessa, vaan British Open -kilpailussa Englannin Blackpoolissa. Nuori Helena oli käynyt tavoittelemassa unelmaansa kisoissa 15-vuotiaasta asti.

– Ja vihdoin, olimme Blackpoolin 21-vuotiaiden lattarifinaalissa lopulta viidensiä. Just sillä hetkellä se adrenaliinimäärä on jotain, mitä on vaikea elämässä löytää oikeastaan mistään. Hetki oli epätodellinen – ajattelin, että vau, tätä varten olen tehnyt koko elämäni töitä.

Muuttaminen Iso-Britanniaan pari vuotta aiemmin siis kannatti, vaikka se merkitsikin aikoinaan suurta elämänmuutosta nuorelle tytölle.

– Muistan ajatelleeni, että nyt pääsen toteuttamaan unelmaani, pääsen opiskelemaan tanssia. Mutta nyt päällimmäisenä mieleen palaavat ne moninaiset vuokra-asunnot – muutin vähintään kerran vuodessa ja ne kellariasunnot tai ullakot, huh.

Kananmunankuljetuksen voittaja

Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Helena Ahti-Hallberg pääsi testaamaan kananmunankuljetustaitojaan leikkimielisessä lusikkakisassa juontajien Susanna Laineen ja Mikko Kekäläisen kanssa. Ahti-Hallbergin kilpailuhenkisyys yllätti, sillä hän ampaisi kisassa heti kärkeen eikä luopunut voitostaan missään vaiheessa monimutkaista rataa.

– Kyllä, olen kilpailuhenkinen. Kaikkeen lähdetään täysillä, eikö vaan, Ahti-Hallberg myöntää auliisti.

Mikko Kekäläisen osana oli vain peesata suvereenia voittajaa.

– En pärjännyt, en millään, Kekäläinen harmitteli.

Ehdottomasti kaipaan kiksejä

Tanssinopettajana työskentelevä Ahti-Hallberg iloitsee myös omien opetettaviensa menestyksestä, mutta kilpailemisen aiheuttamia kiksejä se ei korvaa. Pitää olla unelmia ja tavoitteita, joiden eteen tehdä töitä.

– Ehdottomasti kaipaan kiksejä. Elämä täytyy olla täynnä jännittäviä hetkiä, vaikka tosi pieniäkin. Joka asiasta pitää ottaa mahdollisimman paljon iloa irti.

Katso koko Puoli seitsemän -ohjelma tästä:

Taksikuluillaan keskustelua herättänyt lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila puolustautuu syytöksiltä, joiden mukaan hänen taksinkäyttönsä valtion piikkiin olisi ollut liian lepsua.

Hän on laskujensa mukaan tehnyt tänä vuonna 49 virkamatkaa. Ne osoittavat, että lapsiasiavaltuutetun tehtävään kuuluu hyvin paljon "liikkeelläoloa".

– Tehtävässäni on kyse läsnäolosta kaikissa niissä ympäristöissä, joissa lasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta on kysymys. Olemme myös panostaneet juuri tähän läsnäoloon, ja se vaatii matkustamista sekä eri puolilla Suomea käymistä, Kurttila sanoo.

– Lisäksi toimistoni on Jyväskylässä, mikä lisää edelleen matkustamista.

Uutissuomalainen kertoi tänään, että lapsiasiavaltuutettu Kurttila on käyttänyt kolmen kuukauden taksimatkoihin noin 5 000 euroa.

Kurttila perusteli taksin käyttöään muun muassa ajansäästöllä, työhyvinvoinnilla ja "kuljettajien kanssa käydyillä keskusteluilla".

– Paikkakunnilla, joita en tunne entuudestaan erityisen hyvin, annan arvoa myös keskusteluille ammattiautoilijoiden kanssa. He voivat vastata vaikkapa koulukuljetuksista, joiden piirissä on paljon lapsia. En sano, että tämä olisi erityinen peruste, mutta tämä on yksi syy, Kurttila sanoo Ylelle.

Oikeusministeri selvityttää taksikulujen asianmukaisuuden

Lapsiasiavaltuutetun toimisto vakuuttaa, että toimiston taloudenhoito on ollut huolellista ja toimisto on säästänyt sille osoitettuja määrärahoja. Toimisto painottaa, että työmatkoilla käytetään sujuvinta ja vähiten työntekijää kuormittavaa matkustustapaa.

– Arvioisin, että kulunut vuosi ei ole ollut millään tavalla epätyypillinen kulujen osalta.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) aikoo kuitenkin Uutissuomalaisen mukaan selvityttää taksikulujen asianmukaisuuden. Häkkäsen mukaan ministeriö on jo lähettänyt Kurttilalle selvityspyynnön.

– Tämänkaltainen asia on ensin selvitettävä ja vasta selvityksen pohjalta arvioitava, Häkkänen sanoo Uutissuomalaiselle.

Kurttilalla ei ole mitään selvitystä vastaan.

– Se on erittäin hyvä asia, näin täytyykin toimia, hän sanoo.

"Onko kyseessä ulkoministeriön kanta?"

Lapsiasiavaltuutetun virka täytetään aina viiden vuoden määräajaksi, ja Kurttilan kausi on pian loppumassa. Hän on hakenut tehtävää uudelleen, mutta pyrkii samanaikaisesti myös kansanedustajaksi Keski-Suomen piiristä SDP:n listalta.

Kurttilan toimista nousi viimeksi pieni kohu joulukuun alussa, kun hän esti Twitterissä edeltäjänsä Maria-Kaisa Aulan. Aula oli tiedustellut, miten Kurttila aikoo yhdistää lapsiasiavaltuutetun tehtävät ja eduskuntavaaliehdokkuutensa sosiaalidemokraattien riveissä.

Asiasta uutisoimisen jälkeen Kurttila poisti eston.

Tänään Lapsiasiavaltuutetun virallinen Twitter-tili on vastaillut ahkerasti taksikuluista tiedustelleille. Kun ulkoministeriössä työskentelevä kansanedustajaehdokas Joonas Könttä (kesk.) pohti, tulisiko asiassa tehdä ylimääräinen tarkastus, Twitter-tili kysyi, onko kyseessä ministeriön virallinen kanta.

Juttua on päivitetty klo 19:58 lisäämällä Tuomas Kurttilan kommentit.

Helsingin Meilahden huvila-alueen asemakaava hyväksyttiin Helsingin valtuustossa keskiviikkoiltana liito-oravien siivittämänä.

Kaavan hyväksyminen tarkoittaa, että muun muassa lisärakennusoikeus tullaan toteuttamaan kaupungin suunnittelemalla tavalla.

Alueen asukkaat ovat tuoneet aiemmin esille huolen siitä, kohteleeko kaava tasapuolisesti kaikkia alueen ihmisiä.

Lisärakennusoikeuksista ei valtuustossa kuitenkaan puhuttu. Puheenaiheena olivat liito-oravat.

Vasemmistoliiton Mai Kivelä esitti, että hyväksyessään asemakaavan valtuusto vaatii, että liito-oravan vakiintuneiden ja tiedossa olevien ydinalueiden suojeluun kiinnitetään erityistä huomiota.

Valtuusto ei kuitenkaan hyväksynyt Kivelän ehdotusta.

Useampi valtuutettu huomautti, että liito-oravien suojelu on itsestäänselvyys, jota ei uudelleen tarvitse alleviivata.

Välillä kaavakeskustelu äityi siihen, kumpi – oikeisto vai vasemmisto – välittää liito-oravista enemmän.

Sen sijaan valtuusto innostui vihreiden Tuomas Rantasen esityksestä, jonka mukaan pyöräbaanan yhteyteen rakennetaan levähdyspaikka, jossa voisi olla jäätelö- tai kahviauto.

Korjaus 12. joulukuuta 2018 kello 19.18: Tuomas Rantasen sukunimi korjattu oikeaan muotoon. Aluksi nimeksi kerrottiin Rantala.

Aiheesta aiemmin:

Asukkaat ihmettelevät kaupungin toimintaa arvoalueella: näyttelijä sai rakentaa talon, valtuutettu sai muuttaa suojeltua taloaan – naapuri ei saanut edes uutta saunaa (27.8.2018)

Vanhassa Valion mainoksessa kaksi nuorta naista valmistaa ruokaa paistamalla porkkanoita Oivariini-kevytlevitteessä. Ruuanlaiton jälkeen naiset siirtyvät pihalle nauttimaan hymyssä suin tätä pelkistä porkkanoista koostuvaa ateriaansa. Mieskertojan ääni toteaa: "Kaikki mitä tarvitset. Valio Oivariini."

Kotipizzan mainoksessa häjyt matkaavat hevoskärryissä. Toisella miehistä on kädessään nippu porkkanoita. Hän tarjoaa niitä vieressään istuvalle. Tämä tarttuu porkkanoihin ja heittää ne maahan. Ruutuun ilmestyy lähikuva pizzasta. Miesääni sanoo: "Kotipizzan huikea lihamestari: viisi lihaa, ei porkkanaa."

Esimerkit ovat yhteiskuntatieteiden maisteri Milla Annalan väitöstutkimuksesta, jossa hän on selvittänyt, miten miehiä ja naisia esitetään television elintarvikemainoksissa. Aineisto on kerätty vuosina 2012–2013.

– Naisten syöminen kuvataan hyvin hillittynä ja hallittuna, annoskoot ovat pieniä. Esimerkiksi Valion mainoksessa ateria koostuu ainoastaan paistetuista porkkanoista. Ylipainoisia naisia ei kuvata lainkaan syömässä, Annala kuvailee.

– Mainosten nainen on hoikka ja hillitty. Mainosten mies voi sen sijaan olla hieman ylipainoinenkin ja syödyt annokset tuhdimpia.

Vain miehet juovat olutta

Annalan väitöstutkimuksen aineistona on yhteensä 536 eri ruoka-, juoma- ja ravintolisämainosta. Ne on esitetty MTV3 ja Nelonen -kanavilla.

Miehiä kuvataan mainoksissa huomattavasti naisia useammin kuluttamassa miehisinä pidettyjä elintarvikkeita, kuten makkaraa, olutta ja hampurilaisia.

Tyttöporukalla saatetaan kyllä mainoksissakin siiderit juoda. Milla Annala

Annalan aineistoon ei osunut yhtään mainosta, jossa naiset juovat olutta.

– Olut ja miehet liitetään lähtemättömästi yhteen. Oluen juonti esitetään mieskaveriporukan yhteisenä aktiviteettina, erottautumisena naisista.

– Yleensä naisilla on olutmainoksissa sivustaseuraajan, katsojan rooli. Tyttöporukalla saatetaan kyllä mainoksissakin siiderit juoda, Annala sanoo.

Lapsiperheitä kuvataan hyvin idealisoidussa valossa ja yleisimmin heitä näytetään syömässä yhdessä. Mainosperheet koostuvat tavallisesti kahdesta heterovanhemmasta ja heidän kumpaakin sukupuolta olevista lapsistaan. Perheet ovat yleensä myös valkoihoisia ja keskiluokkaisia.

Kansainväliset erot yllättivät

Kun Milla Annala alkoi selvittää, millaisia elintarvikemainoksia Suomessa televisiossa näytetään ja miten niissä käsitellään eri sukupuolia, hän yllättyi. Ensimmäinen yllätys oli se, mitä tuotteita meillä mainostetaan eniten.

Siinä missä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa mainostettiin eniten pikaruokaa, makeisia ja virvoitusjuomia, Suomessa mainostetuimpia elintarvikkeita olivat jugurtit ja rahkat, liha sekä leipä – siis ihan tavalliset peruselintarvikkeet. Vasta tämän jälkeen tulivat valmisruuat sekä hampurilaiset.

Kansainvälisessä tutkimuksessa elintarvikemainonnan on todettu kuvaavan miehiä ja naisia vielä stereotyyppisemmin kuin mainonnan kokonaisuudessaan. Väitöstutkija sanoo, että Suomessa näin ei ole.

– Aineistostani ei noussut esiin kansainvälisissä tutkimuksissa havaittua jaottelua, jossa lähinnä vain naiset käyvät kaupassa, laittavat ruokaa ja tarjoavat sitä, ja jossa miehet ovat passiivisia ruuan vastaanottajia ja syöjiä.

Suomessa myös miehet kokkaavat keittiössä

Annalan mukaan suomalaisissa mainoksissa miehiä kuvataan laittamassa ruokaa kotona yhtä usein kuin naisiakin. Rakkaus ja hoiva yhdistetään myös mieskumppaneihin tai isiin.

– Lähtiessäni tekemään tutkimusta, kuvittelin, että siinä nousisi esiin samanlaisia asioita kuin kansainvälisissäkin tutkimuksissa. Kun tulokset muotoutuivat erilaisiksi, sapluunat menivät uusiksi ja jouduin lukemaan paljon lisää. Mutta se teki tutkimuksen teosta vaan kiinnostavampaa, Annala sanoo.

Yhdessä vaiheessa oli ylilyöntejä, oli Olvi- ja Panu-tyttöjä, mutta siitä aikakaudesta on menty pitkälle. Riikka-Maria Lemminki

Väitöskirjan aineistossa vahvaa sukupuolieroa esiintyy lähinnä ammatillisen ruuanlaiton osalta. Mainosten ammattikokit ovat miehiä, naiskokkeja ei kuvata mainoksissa miltei lainkaan.

Yksi keskeinen yhtäläisyys aikaisemman kansainvälisen televisiomainonnan tutkimuksen kanssa kuitenkin löytyi: myös suomalaisessa aineistossa naiset olivat miehiä nuorempia ja miehiä harvemmin puheroolissa.

Tutkimus kiinnostaa myös mainostajia

Annalan tutkimus on herättänyt mielenkiintoa myös mainostajien keskuudessa. Mainostajien liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki sanoo, että mainonnassa etiikan merkitys on noussut viime vuosina erityisen voimakkaasti esille.

Lemminki pitää hyvänä, että esimerkiksi sukupuoliroolien esittämistä seurataan tarkasti.

– Yhdessä vaiheessa oli ylilyöntejä, oli Olvi- ja Panu-tyttöjä, mutta siitä aikakaudesta on menty pitkälle, Lemminki sanoo.

– Näistä asioista puhutaan Suomessa ja meillä on todella aktiivinen mainostajien piiri, joka tekee paljon yhteistyötä.

Mainokset voivat "myydä" meille muutakin kuin mainostamiaan tuotteita. Milla Annala

Mainostajien liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, jotka vastaavat yli 80 prosentista markkinointiviestinnän panostuksista Suomessa. Liitto on yksi Euroopan vahvimmista mainostajien yhteenliittymistä.

Sekä väitöstutkija Annala että Mainostajien liiton Lemminki nostavat esiin mainostajien oman itsesääntelyelimen, Mainonnan eettisen neuvoston, roolin. Vuodesta 2001 toiminut neuvosto käsittelee tapauksia, joissa markkinoinnin koetaan olevan esimerkiksi yksilöä tai ihmisryhmää syrjivää, lapsille sopimatonta tai ihmisarvoa loukkaavaa.

Neuvoston lausunnot ovat suosituksia, mutta ne saavat julkisuutta ja mainostajat suhtautuvat niihin yleensä vakavasti.

Miksi mainosten kuvaukset ovat tärkeitä?

Tutkimuksensa perusteella Annala on valmis antamaan melko puhtaat paperit suomalaiselle elintarvikemainonnalle sukupuolten kuvaamisessa.

– Vaikka myös sukupuolistereotypisia mainoksia on, niin yleiskuvassa miehiä ja naisia esitetään aika laajasti erilaisissa ja monipuolisissa rooleissa.

Mutta mitä merkitystä sitten on sillä, miten ja millaisia sukupuolirooleja television mainoksista löytyy?

Annala sanoo, että television elintarvikemainonta on helppo sivuuttaa arkisena, turhanpäiväisenä ja jopa triviaalina ilmiönä. Toki ajoittain yksittäiset mainokset herättävät kohua ja julkista keskustelua.

Annala kuitenkin toivoo, että tutkimus herättäisi ihmiset katsomaan kuvatulvaa tarkemmin.

– Mainokset voivat luonnollistaa sellaisia myyttisiä ajatusmalleja, jotka eivät ole luonnollisia, vaan luonnollistettuja, kulttuurisesti tuotettuja. Mainokset voivat "myydä" meille muutakin kuin mainostamiaan tuotteita, Annala sanoo.

– Elintarvikemainonta voi olla yksi niistä kulttuurisista areenoista, joka uusintaa käsityksiä siitä, mitä naiset ja miehet syövät tai mitä heidän tulisi syödä ollakseen feminiinisiä naisia tai maskuliinisia miehiä.

YTM Milla Annalan väitöstutkimus "Television elintarvikemainonta ja sukupuoli: Naiseuden ja mieheyden representaatiot 2010-luvun Suomessa" tarkastettiin Tampereen yliopistossa keskiviikkona 12.12.2018.

Suomen on mahdollista poistaa kokonaan kotimaan liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vuoteen 2045 mennessä. Näin arvioi liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä keskiviikkona julkaistussa loppuraportissa.

Lähes 140-sivuisen raportin mukaan yhtä patenttiratkaisua liikenteen päästöjen nollaamiseksi ei ole.

Työryhmä esittääkin mittavaa toimenpideohjelmaa, joka vaatisi järeitä poliittisia päätöksiä kahden seuraavan hallituskauden aikana.

Loppuraportin päälinjan voi tiivistää kahteen kohtaan.

Henkilöautojen, rekkojen ja bussien vuodessa hotkima energiamäärä pitäisi saada puolitettua vuoteen 2045 mennessä.

Jäljelle jäävä energiantarve täytyisi kattaa siirtymällä sähköautoihin, biokaasuun ja uusiutuvaan dieseliin.

Tämä voi kuulostaa helpolta, mutta käytännössä kyseessä olisi radikaali mullistus koko liikennejärjestelmän ja verotuksen tasolla.

Tiemaksut isoihin kaupunkeihin jo 2025?

Työryhmän mukaan yksi keskeinen keino päästöjen nollaamisen on saada henkilöautojen ajokilometrien määrän kasvu taittumaan ja kääntymään hienoiseen laskuun jo ensi vuosikymmenen puolivälissä.

Vaikutukset olisivat raportin mukaan valtavat.

Loppuraporttia varten tehtyjen mallinnusten mukaan matkustaminen raiteilla, busseissa, pyöräillen ja kävellen tuplaantuisi nykyisestä 2045 mennessä.

Autolla ajamisen olisi vähennyttävä tuntuvasti erityisesti isoilla kaupunkiseuduilla. Työryhmä ehdottaakin muun muassa alueellisten tiemaksujen käyttöönottoa isoimmissa kaupungeissa vuoden 2025 tienoilla.

Tiemaksuilla kerättäviä rahoja pitäisi työryhmän mukaan käyttää julkisen liikenteen parantamiseen.

Loppuraportissa ehdotetaan muutoinkin mullistavaa muutosta väylärahojen käyttöön.

Uusiin väyläinvestointeihin tarkoitetut valtion budjettirahat ohjattaisiin aina lähtökohtaisesti päästöjä vähentäviin investointeihin, kuten raideliikenteeseen.

Päästöjä lisääviä uusia tiehankkeita toteutettaisiin vain poikkeustapauksissa.

Polttoaineveroihin tasainen nousu

Ihmisiä ohjattaisiin pois fossiilisen bensan ja dieselin käytöstä myös nostamalla polttoaineveroa tasaisesti vuosina 2020–2044.

Työryhmän mukaan polttoaineveron korotuksen taso voisi olla esimerkiksi kolme senttiä per litra vuodessa.

Polttoainevero on niin sanottu tasavero, eli se kirpaisee kovimmin pienituloisia ihmisiä. Tämän vuoksi työryhmä ehdottaa, että bensan ja dieselin kallistuminen pitäisi hyvittää vähävaraisille esimerkiksi laskemalla vastaavasti palkkaveroa.

Asian merkitystä korostavat Ranskan viime viikkojen väkivaltaiset mellakat, joissa yhtenä pontimena oli presidentti Emmanuel Macronin hallinnon päätökset nostaa dieselveroa.

Yrityksille kuljetuskustannusten kasvua voitaisiin loppuraportin mukaan hyvittää esimerkiksi yhteisöveroa laskelmalla.

Työryhmän mukaan fossiilisen bensan ja dieselin myynti pitäisi kieltää kokonaan pitkällä siirtymäajalla vuonna 2045. Tätä ennen uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynnin tulisi loppua jo vuoden 2035 tienoilla.

Raju kasvu sähkö- ja biokaasuautoissa

Työryhmä laskee, että noin puolet tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin toteuttaa uusimalla voimakkaasti autokantaa.

Raportin mukaan tavoitteena olisi noin 670 000 sähköautoa ja 130 000 kaasuautoa jo vuonna 2030, mikä on selvästi hallituksen nykytavoitteita enemmän.

Vuonna 2045 sähköautoja olisi jo kaksi miljoonaa ja kaasuautoja 250 000.

Työryhmän arvion mukaan sähköautojen hankintahinta painuu polttomoottoriautojen tasolle muutaman vuoden kuluessa. Tätä ennen sähköautojen myyntiä tulisi vauhdittaa hankintatukien avulla.

Loppuraportti korostaa myös kotimaisen biokaasun roolia liikenteen päästövähennyksissä.

Energiamäärällä mitattuna biokaasua olisi liikennekäytössä vuonna 2045 yhtä paljon kuin uusiutuvia nestemäisiä biopolttoaineita.

Työryhmä katsoo, että uusiutuvia polttonesteitä tarvitaan merkittävästi nykyistä enemmän erityisesti raskaan liikenteen päästövähennyksiin.

Loppuraportin mukaan biopolttoaineilla ei voida kokonaan korvata fossiilista bensaa ja dieseliä, sillä biopolttoaineiden valmistuksessa tarvittavista raaka-aineista voi tulla pulaa.

Uusiutuvien polttoaineiden käyttö saavuttaisi huippunsa vuonna 2030, jolloin kaikista liikenteen polttonesteistä 30 prosenttia olisi uusiutuvia.

Vuoteen 2045 mennessä uusiutuvat polttoaineet kattaisivat jo kaiken jäljelle jäävän liikennepolttonesteiden tarpeen.

Kirstunvartijalta eriävä mielipide

Loppuraportissa työryhmä ei ole halunnut laskea tarkkaa arvioita siitä, kuinka paljon liikenteen päästöjen nollaaminen voisi Suomelle maksaa.

Tämä johtuu muun muassa siitä, että teknologia kehittyy voimakkaasti, eikä tulevaisuuden hintakehitystä ole mahdollista ennustaa tarkasti.

Työryhmän mukaan päälinja toimenpiteiden rahoittamiselle olisi saastuttaja maksaa -periaate. Tällöin esimerkiksi polttoaineverojen tuottoja ohjattaisiin vähäpäästöisen liikkumisen edistämiseen.

Työryhmässä mukana ollut valtiovarainministeriö (VM) jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteen. Sen mukaan loppuraportti ei ole sellaisenaan toteuttamiskelpoinen esimerkiksi puutteellisten vaikutusarvioiden vuoksi.

VM vastustaa myös ehdotuksia esimerkiksi sähköautojen hankintatuista niiden yleiseen tehottomuuteen vedoten.

Työryhmä luovuttaa loppuraportin liikenneministeri Anne Bernerille (kesk.). Poliittiset päätökset jäävät käytännössä seuraavan hallituksen pöydälle.

Lue myös:

Bensalle ja dieselille täyskielto jo vuonna 2045? Näillä keinoilla voitaisiin mullistaa koko Suomen liikenne ja päästöt

Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot

Valtio niistää autoilijoilta miljardiverot, mutta liikenteen päästöt eivät laske – Tutkijat: Bensaveroihin pakko tehdä raju korotus, joiltakin autoilta autovero pois

Orpo: Autovero poistettava kokonaan ensi vuosikymmenellä, koska suomalaiset ajavat liian vanhoilla autoilla

Nyt on erityislasten ja kehitysvammaisten aika loistaa ja tuoda valoa pimeyteen, sanoo Special Lucia -idean äiti, kokkolalainen Mirka Johansson.

Äänestyksessä oli ehdolla kuusi 15–25-vuotiasta kehitysvammaista tyttöä ja naista.

Special Luciaksi kruunattu yläkoululainen Elisa Kotisaari iloitsee tittelistään ja uskoo voittaneensa iloisuudellaan. Samaa fiilistä hän odottaa myös Lucia-vuodeltaan.

– Hauskuutta ja iloisuutta, Kotisaari sanoo hymyssä suin.

Asenteissa ja oikeuksissa riittää korjattavaa

Idean äiti Mirka Johansson haluaa herättää ideallaan keskustelua erityislasten ja kehitysvammaisten oikeuksista. Tasa-arvoiseen kohteluun on vielä matkaa.

Johansson on kotikaupungissaan tunnettu hyväntekeväisyysprojekteista. Special Lucia -ajatustaan hän kuitenkin ensin epäröi.

– Tiedämme kaikki, millaisia ihmiset voivat olla. En halua ideoillani altistaa ketään yhtään enempää kiusaamiselle. Vammaisten syrjintää selvittävässä kyselyssä 60 prosenttia kertoi kiusaamisesta ja syrjinnästä. Asenneilmapiiri on erittäin huono.

Johanssonin huoli oli turhaa. Lucia-ehdokkaat saivat äänestyksessä yli 3 000 ääntä. Monet ottivat Johanssoniin yhteyttä kiittääkseen.

– Eräskin rehtori soitti, että heillä on koulussa myös kehitysvammaisia oppilaita, ja Luciasta on tullut yhdistävä ja yhteisöllinen asia.

Kehitysvammaliitto, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite ja Kokkola-lehti olivat heti mukana. Myös yritykset innostuivat tukemaan.

Kuvauspäivän meikkaus ja kampaukset upea juttu

Special Lucia 2018 Elisa Kotisaari hämmästelee kynttiläseppeleen keveyttä. Hiuksissa on kaunis kampaus. Hiusten laitto ja meikkaus valokuvausta varten oli yksi parhaimmista päivistä myös ehdokkuuden alkumetreillä.

– Kaikki kuusi tyttöä olivat niin kauniita. On ihanaa, että myös erityislapsille järjestetään tällaista, iloitsee vastavalitun Special Lucian äiti Sirpa Kotisaari.

Mirka Johanssonia kuvauspäivän muistot koskettavat edelleen. Osa tytöistä ehostettiin ensimmäistä kertaa elämänsä aikana.

– Pieniä asioita, mutta äärettömän tärkeitä. Tulet nähdyksi ja kuulluksi. Olet keskipisteenä. Olet kaunis, Johansson miettii.

Juuri samoista asioista ovat nauttineet Kokkola-lehden viime vuosien ehdokkaat, Lucia-mummot. Heidän äänestämisensä alkoi, kun Mirka Johansson innostui lapinlahtelaisten 2010 keksimästä ideasta ja sai kaupunkilehden mukaan Lucia-mummoiluun.

– Kokkolan kokoisessa kaupungissa on rajallinen määrä mummoja, eivätkä heistä kaikki halua Lucia-ehdokkaiksi, joten oli aika keksiä uusia ideoita, Johansson sanoo.

Ensi vuonna jo muuallakin Suomessa?

Special Lucia -ehdokkaat löytyivät puskaradion avulla. Ehdokkaiden etsintä alkoi, kun Johansson sai vihreää valoa idealleen Kehitysvammaliitolta ja kehitysvammaisten lasten vanhemmilta.

– Vuonna 2019 jokainen kehitysvammainen tyttö tai nuori nainen voi ilmoittautua mukaan, ja arvomme heidän joukostaan kuusi ehdokasta.

Yhteiskunnallisesti kantaaottavien hyväntekeväisyysprojektien vetäjä Mirka Johansson haluaisi nähdä Special Lucioita ympäri maata.

– Olen jo vähän pohjustanut ensi vuotta. Haaste oman Special Lucian valitsemiseen on lähdössä ainakin Turkuun, Helsinkiin ja Jyväskylään, Johansson kertoo.

Special Lucia 2018 Elisa Kotisaari nauttii tittelistään ja kertoo aloittaneensa jouluvalmistelut. Jouluvalot ja kynttilät ovat jo paikoillaan.

– Aion myös leipoa pipareita.

Ilmastonystävä kattaa joulupöytään kotimaisia juureksia ja kotimaista villiä kalaa. Ruuan ympäristövaikutusten arviointi ei ole helppoa. Yle uutisoi tänään, että kauramaidon hiilijalanjälki saattaa olla yhtä suuri kuin lehmänmaidon. Selvää kuitenkin on, että lähellä tuotettu, kasvispainotteinen ruokavalio on ilmastokuorman kannalta paras.

– Haluaisin myös puhua kohtuullisuuden puolesta. Omaa syömistä kannatta ajatella kokonaisuutena, ei niinkään yksittäisinä valintoina. Selvää kuitenkin on, että meidän on opeteltava syömään kasvispainotteisemmin, sanoo erikoistutkija Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Perinteiset joululaatikot ovat ilmastoystävällistä ruokaa. Jos ne eivät maistu, voi juureksista loihtia muutakin.

– Lohkotut uunijuurekset voi maustaa vaikkapa kanelilla tai rosmariinilla. Esimerkiksi juurisellerin voi myös paahtaa kokonaisena uunissa, vinkkaa Vegaaniliiton ruokavastaava, kokki Petja Viittanen.

Kylmäsavustettua haukea lohen tilalle

Kotimaista villinä kasvanutta kalaa ilmastonystävä voi syödä hyvällä omallatunnolla, Suomen ympäristökeskuksen Minna Kaljonen sanoo. Hauki, kuha, särki ja silakka voisivat ansaita paikkansa myös joulupöydässä. Ne ovat parempia vaihtoehtoja kuin kasvatettu lohi.

– Kylmäsavustettu hauki tai etikkagraavattu ja yrteillä maustettu silakka ovat kokeilemisen arvoisia. Särjestä, muikusta tai ahvenesta voi valmistaa herkullisen savukalamoussen, ehdottaa keittiöpäällikkö Mikko Hiltunen Joensuun Teatteriravintolasta.

Moni kasvissyöjä suosii proteiinipitoisia ja terveellisiä pähkinöitä, jotka ovat joulun perinteinen herkku. Pähkinöiden ongelma on, että ne ovat Suomessa tuontitavaraa. Monin paikoin pähkinöitä kasvatetaan kuivilla alueilla, ja niiden viljely saattaa pahentaa vesipulaa.

Kotimaiset kasvisproteiinit, kuten härkäpapu, herne ja lupiini, ovat ilmastotietoisia vaihtoehtoja. Kokki Petja Viittanen neuvoo marinoimaan papuja, valmistamaan papumureketta tai kokeilemaan uunissa öljyn ja mausteiden kanssa paahdettuja herneitä pikkuherkkuina.

Perinteiset metsänantimet, kuten sienet ja marjat, ovat myös ilmastoystävällistä ruokaa.

Kysy meiltä kasvisruuasta

Olennaisinta ei ole kuitenkaan se, mitä juhlapäivinä syödään, vaan se, mitä suuhun pistetään arkena.

Moni miettii tällä hetkellä kasvisruuan lisäämistä omassa ruokavaliossa. Ilmastoherätys ja terveysvaikutukset ovat yleisiä syitä vähentää lihan ja maitotuotteiden käyttöä. Mutta mistä lähteä liikkeelle? Ja mitä vaikutuksia omilla ruokavalinnoilla on?

Nyt sinulla on mahdollisuus kysyä mitä vain kasvisruuasta. Kokoamme kiinnostavimmat kysymykset ja etsimme niihin vastaukset asiantuntijoilta. Kysymyksesi voi koskea arjen vinkkejä tai laajemmin kasvisruokavalion vaikutuksia. Teemme kysymyksistä ja vastauksista jutun.

Voit lisätä kysymyksesi tämän jutun kommenttiosioon. Pääset osallistumaan keskusteluun Yle-tunnuksella. Voit myös lähettää kysymyksesi osoitteeseen laura.kosonen@yle.fi

Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi marraskuun lopussa harvinaisen luvan joukkohaudan vainajien siirtämiseen. Lupa koskee vuoden 1918 sisällissodan uhreja, jotka on haudattu joukkohautaan keskelle teollisuusaluetta Heinolan Vierumäellä.

Tarkkaa tietoa haudattujen lukumäärästä ei ole, mutta enimmillään vainajia on arvioitu olevan noin 300. Uusi hautapaikka sijaitsee Heinolan hautausmaalla.

Keskiviikkona asiantuntijat ottivat päätökseen kantaa mielipidekirjoituksella Helsingin Sanomissa. Kannanotossa oikeushammaslääkäri Helena Ranta sekä Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja arkeologian emeritusprofessori Jussi-Pekka Taavitsainen vaativat, että Vierumäen joukkohaudan siirtämistä olisi pitänyt pohtia muinaismuistolain pohjalta.

– Ongelma on siinä, että yleensä nämä kansalaissodan jäämistöt, hauta- ja taistelupaikat on määritelty muinaisjäännöksiksi, sanoo Taavitsainen.

Aluehallintoviraston lupa joukkohaudan siirtämisestä perustuu kuitenkin hautaustoimilakiin. Asiantuntijoiden mukaan päätös on ongelmallinen, koska se ei varmista sotavainajien joukkohaudan kaivamisessa tarvittavan erityisosaamisen käyttämistä. Asiantuntemusta välttämättä löydy kilpailuttamalla arkeologisia kenttätöitä tekeviä yrityksiä.

– Olen sen verran vanha ja vanhanaikainen, että minun mielestäni tällaista ei tosiaan pitäisi kilpailuttaa, vaan tekijäksi pitäisi ottaa maakuntamuseo eli Lahden kaupunginmuseo, jolloin myös tutkimusten tulokset ja tiedot jäisivät paikkakunnalle, perustelee Ranta.

Monimutkainen ja pitkä operaatio

Joukkohaudan avaaminen ja vainajien henkilöllisyyden selvittäminen on joka tapauksessa pitkä ja kallis operaatio.

– Tämä vaatii ensinnäkin laajoja arkistotutkimuksia mahdollisimman tarkan kokonaiskuvan selvittämiseksi siitä, mitä kaikkea tiedetään tilanteesta Vierumäellä 1918, sanoo Ranta.

Sata vuotta sitten haudatut vainajat ovat Rannan arvion mukaan luurankoasteella ja eri ruumiden jäännökset saattavat olla sekaisin. Vainajat eivät todennäköisesti ole samanlaisissa siisteissä riveissä, kuin hautausmaalla.

– Pelkkä vainajien dna-tutkimuskaan ei kerro vielä paljoa. Pitää saada myös aineistoa, johon sitä verrataan. Vainajien hautaamisesta on kulunut jo muutama sukupolvi, joten tämäkin voi olla hidasta ja vaikeaa, muistuttaa Ranta.

Tästä syystä on varauduttava myös vainajien ja heistä otettujen näytteiden pitkäaikaiseen säilyttämiseen.

Heinolassa edetään rauhallisesti

Joukkohauta sijaitsee nyt Heinolan kaupungin ja Versowood Oy:n mailla. Puunjalostusyhtiö kantaa päävastuun siirron kustannuksista, mutta myös valtionrahoitusta selvitetään. Työt olisi tarkoitus aloittaa ensi kesänä.

– Aikataulu on vasta kehitteillä, olemme vasta aloittaneet ohjausryhmän kokoamisen. Emme aio muutenkaan kiirehtiä tämän asian kanssa etenkään näin joulun alla, kertoo Heinolan kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen.

Lue myös:

Kun 300 vainajaa siirretään työkoneiden hälystä kirkkomaan rauhaan, tarvitaan arkeologeja, oikeuslääkäreitä ja rikospaikkatutkijoita – näin harvinainen haudansiirto toteutetaan

Aluehallintovirasto teki harvinaisen päätöksen: keskellä teollisuusaluetta sijaitseva sisällissodan aikainen joukkohauta voidaan siirtää muualle

Nyt se on todistettu. Australialaisessa lääketieteellisessä lehdessä julkaistu tutkimus paljasti elokuvahahmo James Bondin alkoholistiksi.

Tutkijat analysoivat yli 20 Bond-leffaa ja havaitsivat, että martineista pitävä toimintasankari ei sylje lasiin. Salaisella agentilla on ollut pahanlaatuinen alkoholiongelma jo kuusi vuosikymmentä.

Osataan Suomessakin. Kysyimme Kavin erikoistutkija Jari Sedergreniltä, missä kotimaisissa elokuvissa juodaan olan takaa. Tuli runsaudenpulaa. Tolkuton juominen on täkäläisissä elokuvissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

– On sitten kesä, juhannus tai häät, juhlaa koristellaan aina alkoholilla. Toinen yhtä yleinen asia suomalaisissa elokuvissa on vain se, että alaston nainen menee uimaan, Sedergren sanoo.

1. Vares: viina kuuluu karaktääriin

Tiettävästi kukaan ei ole analysoinut akateemisella tasolla James Bondin kollegan, Jussi Vareksen, alkoholinkäyttöä. Vares on seikkaillut yhdeksässä elokuvassa, joista voi kuitenkin helposti päätellä, että suomalaisen yksityisetsivän renttuun hahmoon kuuluu oleellisesti juominen.

– Vares heräilee useasti krapuloissaan pitkäksi menneen yön jälkeen, on alkoholista nuutunut ja hakeutuu silti aina samaan kantakapakkaansa, Sedergren sanoo.

Varesta reipas juominen ei tunnu haittavaan. Päinvastoin. Hän ottaa vauhtia rikosten selvittelyyn turkulaisesta Apteekki-nimisestä ravitsemusliikkeestä. Konnat saadaan kiinni, mutta riskirajat paukkuvat.

Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan jo seitsemän, kahdeksan lasillista viiniä tai yhtä monta tuoppia olutta viikossa on haitallista terveydelle. Vares tuntuu ylittävän nämä luvut huolestuttavan usein.

2. Nummisuutarit: perinteitä kunnioittaen

Aleksis Kiven klassikosta, Nummisuutareista, on tehty kolme elokuvaa. Niissä kaikissa kuvataan tyypillistä suomalaista suhdetta alkoholiin.

– Kun Nummisuutarin Esko lähtee häämatkalle, hän vetäisee tillin tallin ja panee paikat nurin. Ei siinä tarvitse paukkuja laskea. Yksikin on liikaa, Sedergren sanoo.

Sedergernin mukaan useissa suomalaisissa elokuvissa juodaan tolkuttomasti. Sillä on seurauksensa. Niin Eskollekin.

– Esko on tottumaton juomaan ja hänestä tulee arvaamaton, aggressiivinen uhoaja ja paikkojen särkijä. Jälkeenpäin katumus on suurta ja aitoa.

Kuulostaako tutulta?

3. Kahdeksan surmanluotia: traagista, tuhoisaa juomista

Mikko Niskasen käsikirjoittama ja ohjaama Kahdeksan surmanluotia (1972) on klassikko. Niskanen esittää pienviljelijää, joka päätyy traagisiin tekoihin.

– Päähenkilöltä on mennyt kaikki, eikä häntä aja enää mikään elämässä eteenpäin. Hän väsyy ja alkaa dokata, keittää itse pontikkaa ja alkoholisoituu, Sedergren kuvaa.

Vaimo kärsii humalaisen miehensä väkivaltaisuudesta. Kun taloa piirittävät poliisit, mies tarttuu aseeseen kohtalokkain seurauksin.

Kahdeksan surmanluotia perustuu vuonna 1969 Pihtiputaalla tapahtuneeseen neljän poliisin surmaan. Elokuva kuuluu kategoriaan surullinen suomalainen tarina alkoholismista.

4. Arvottomat: eurooppalaista naukkailua

Mika Kaurismäen ohjaama ja Aki Kaurismäen käsikirjoittama klassikkoelokuva Arvottomat (1982) päättyy pariisilaiseen Café Progress -kahvilaan, jossa sankarit tekevät tilauksensa lausumalla: deux calvas (kaksi calvadosta).

Elokuvassa on juopottelua, mutta Sedergrenin mielestä sitä määrittää kuitenkin erilainen suhde alkoholiin. Arvottomissa naukkaillaan eurooppalaisen sivistyneesti ja käydään luontevasti Pariisissa.

– Vaikka alkoholista tehdään numero, se niveltyy kuitenkin boheemiin elämäntapaan. Kaurismäet kuvaavat fiktiivistä Suomea, jota kukaan meikäläinen ei tunnista todeksi, mutta ulkomaalaiset ajattelevat, että, ai, Suomi on tuollainen.

Yksi elokuvan elämään jääneistä repliikeistä kuuluukin: "Meidän ei tule suhtautua todellisuuteen sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin se elää meidän unelmissamme".

5. Viinahuumori: mikäs sen naurattavampaa

Huumorielokuvat, joissa nauru perustuu iloliemen vaikutuksiin, ovat oma lajityyppinsä. Muun muassa Juoppohullun päiväkirjassa (2012), Luokkakokouksessa (2015 ja 2016) tai Hurmaavassa joukkoitsemurhassa (2000) alkoholinkäyttö on oleellinen osa huumoria. Viinaa vedetään kaksin käsin.

Örveltäminen ja alkoholin aikaansaamat nolot tilanteet naurattavat.

– Viina-huumori saa voimaa sen aiemmasta kiellettävyydestä. Kansanmiehet puhuvat viinasta tirskahdellen ja suutaan muiskutellen. Ne eleet ovat myös nykysuomalaisen ruumiin muistissa kiinni, Sedergren sanoo.

Erityisesti Juoppohullun päiväkirja repii komiikkaa suoraviivaisesta alkoholismista.

6. Mies tältä tähdeltä: tarina alkoholistista

Kenties kuuluisin suomalainen alkoholismikuvaus on Jack Witikan Mies tältä tähdeltä vuodelta 1958. Kaarlo Halttusen näyttelemä päähenkilö viettää aikaansa kapakoissa, menettää työnsä ja ajatuu pahaan kierteeseen, joka päättyy alkoholistiparantolaan.

– Jo 1930-luvulla Amerikassa esitettiin tarinoita, joissa alkoholi vie ensin pikkusormen ja lopulta koko käden. Usein niissä oli valistava elementti, jossa korostettiin, että ongelma olisi hyvä hoitaa pois, Sedergren sanoo.

Sedergren pitää Mies tältä tähdeltä -elokuvaa hienona. Siinä oli suomalaiselle elokuvalle uusia elementtejä.

– Realistista kerrontatyyliä ja konstailematonta näyttelijätyötä, jossa arjen rypyt näkyvät, Sedergren luettelee.

7. Muusikkoelokuvat: kun viina vie

Irwin (Rentun ruusu), Badding, Unto Mononen (Satumaa), Olavi Virta. Muusikoista tehdyissä elokuvissa juomat kuuluvat hintaan.

– Elokuvista tulee käsitys, että suomalainen musiikki ja populaarikulttuuri on rakennettu alkoholin päälle. Päähenkilön alkoholismi on keskeinen teema ja varmasti nämä muusikot juoppoja olivatkin, Sedergren sanoo.

Jähtäväksi nää, liittykö 26. joulukuuta ensi-iltansa saava Juice-elokuva samaan muusikkojen viinan värittämää arkea kuvaavaan kastiin.

Brittiläinen the Guardian -lehti listasi James Bond -tutkimuksen innoittamana kansainvälisiä valkokankaan hahmoja, joille viina maistuu. Yksi sellainen oli animaatiohahmo Homer Simpson.

Kotkan naapurikunnassa Pyhtäällä kokeillaan Suomessa vielä harvinaista kylätien mallia. Noin 50 oppilaan Suur-Ahvenkosken koululle johtava Pyhtäänkuja muutetaan ensi keväänä Hollannin mallin mukaiseksi kylätieksi, jossa jalankulkijat tai pyöräilijät ovat etusijalla.

Tiehen maalataan kävelijöitä ja pyöräilijöitä varten molempiin reunoihin puolitoista metriä leveät kaistat. Autoilijat käyttävät yhtä keskelle jäävää kaksisuuntaista kaistaa, jonka leveys on kolme metriä.

Tiellä autot väistävät, ja kevyt liikenne on kuningas. Nopeusrajoitus on kolmekymmentä kilometriä tunnissa.

– Autoilijoiden asennemuutosta tämä vaatii, jotta se toimii, sanoo Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio.

Tiemerkintöjen lisäksi kylätien molempiin päihin tulevat opastekyltit, joissa kerrotaan, miten tietä pitkin kuuluu ajaa. Niiden varassa toimitaan etenkin talviaikaan, jolloin lumi peittää tiemerkinnät.

– Toivotaan, että kun ollaan kesä harjoiteltu sitä ajamista, niin talveen mennessä tiedettäisiin, miten siinä ajetaan, Kaulio sanoo.

Turvallinen koulutie

Pyhtään kunta tähtää siihen, että koululle johtava tie olisi nykyistä turvallisempi koululaisten kulkea. Toisaalta hollantilainen kylätie säästää rahaa.

– Olemme saaneet aloitteita ja pyyntöjä kevyenliikenteenväylän rakentamiseksi. Meillä ei aikaisemmin ole ollut siihen resursseja. Tämä on halvempi vaihtoehto, jolla pyritään saamaan sama vaikutus, sanoo Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio.

Kaulion mukaan kevyenliikenteenväylä maksaisi noin 100 000 euroa. Hollantilaisen kylätielle tarvittavat tiemerkinnät ja liikennemerkit saadaan noin 5 000 eurolla.

– Tämä on ilmainen siihen verrattuna. Jos tämä toimii, niin on kyllä hyvä ratkaisu veronmaksajankin kannalta, Kaulio sanoo.

Suur-Ahvenkosken koululla opiskelee 46 peruskouIulaista ja 9 esikoululaista. Niinpä iso osa tien autoliikenteestä onkin vanhempia, jotka ovat saattamassa ja hakemassa lapsiaan koulusta.

Tiemerkinnät ja liikennemerkit on tarkoitus saada paikalleen talven jälkeen. Kaulio toivoo, että kokemuksia tien käytöstä saataisiin jo ennen kesää, jolloin koulut päättyvät.

Kokeilun myötä selviää, tullaanko muitakin kunnan omistamia teitä muuttamaan Hollannin mallin mukaisiksi.

– Meillä on esimerkiksi joitain asuinalueiden katuja, joilla kevyenliikenteenväyliä ei ole, Kaulio sanoo.

Edelläkävijät Hattulasta

Suomessa ensimmäinen hollantilainen kylätie otettiin viime elokuussa käyttöön Hattulassa, Kanta-Hämeessä.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa riemuittiin, kun paikallinen Sattulan kyläyhdistys ehdotti kylätien toteuttamista. ELY-keskus oli jo jonkin aikaa halunnut kokeilla hollantilaista tiemallia, mutta ihmisten vastustus pelotti.

Sattulassa tuli mahdollisuus kokeilla hollantilaismallia Suomen oloissa. Haja-asutusalueille tarkoitettu liikennemalli saattaa tulevaisuudessa levitä Suomeen laajemminkin. Se riippuu Sattulantien tuloksista.

Tienkäyttöä kylänraitilla on seurattu syksyn ajan. Seurantajakso on kuitenkin vielä kesken. Tiekokeilun toimivuutta on vielä liian aikaista arvioida.

– Olen positiivisilla mielin. Ei ole kuulunut, että tiellä olisi tästä johtuen sattunut mitään, Uudenmaan ELY-keskuksen projektipäällikkö Jaakko Kuha sanoo.

Kuhan mukaan tienkäyttöä seurataan muun muassa talven yli, jolloin tiemerkinnät eivät välttämättä näy. Kokeilulle annetaan aikaa myös siksi, että aluksi tietä kävi moni kiinnostunut katsomassa ja liikennettä oli normaalia enemmän.

Vaihtoehto haja-asutusalueilla

Joka paikkaan kylätie ei sovi. Siitä toivotaan ratkaisua etenkin haja-asutusalueen liikkumisen ongelmiin.

– Liikenneturvallisuus on yksi asia, mutta tällaisen tien toivotaan houkuttelevan käyttämään ajamaan sitä pitkin muullakin kuin sillä peltikotterolla, Jaakko Kuha sanoo.

Hollantilainen malli toimii, jos tienkäyttäjien määrä on tarpeeksi vähäinen. Kylätien varrella on usein asutusta ja kevyen liikenteen käyttäjiä.

Haja-asutusalueille tarkoitettu liikennemalli saattaa tulevaisuudessa levitä Suomeen laajemminkin.

– Ainakin kyselyjä on tullut esimerkiksi asukas- ja kyläyhdistyksiltä. Se onkin hyvä tapa lähteä liikkeelle, koska silloin kylä ja sen asukkaat saadaan hankkeeseen mukaan, Kuha sanoo.

Mitä tapahtui?

Epäilty tekijä hyökkäsi ampumalla ja puukottamalla Ranskan Strasbourgissa. Ampumispaikat olivat vanhassa kaupungissa Rue des Orfévres'n kauppakadulla ja Place Gutenbergin aukiolla, minne kaupungin joulumarkkinat ovat levittäytyneet. Viimeiset laukaukset ammuttiin Pont de Corbeaun sillalla.

Tämän jälkeen tekijästä on havaintoja joen toiselta puolelta eri paikoista. Viimeisimmän niistä mukaan hän olisi paennut Neudorfin kaupunginosan suuntaan.

Ranskan tiedotusvälineet kertovat epäillyn paenneen taksilla. Taksinkuljettaja kertoi, että mies oli antanut matkan aikana ajo-ohjeita, puolustellut tekoaan ja kertonut ampuneensa sotilaita ja surmanneensa kymmenen ihmistä.

Keitä uhrit ovat?

Keskiviikkoiltaan mennessä kuolonuhreja on vahvistettu kaksi ja yksi on julistettu aivokuolleeksi. Aiemmin puhuttiin kolmesta kuolleesta, mutta lukua tarkennettiin myöhemmin.

Toinen kuolleista on 45-vuotias thaimaalaisturisti. Thaimaalaismies oli vaimonsa kanssa matkalla Ranskassa. Medioiden mukaan pariskunnan piti olla Pariisissa tapahtuma-aikaan, mutta keltaliivien mielenosoitukset saivat heidät muuttamaan suunnitelmiaan.

L'Alsace-lehden mukaan toinen kuolonuhri oli paikallinen ranskalaismies.

Haavoittuneita on eri lähteiden mukaan 13 tai 12, heistä kuusi on loukkaantunut vakavasti. Yksi loukkaantuneista on 28-vuotias italialainen toimittajamies, jota on tietojen mukaan ammuttu päähän ja hänen tilansa on vakava.

Kuka on epäilty tekijä?

Epäilty on viranomaisten Pohjois-Afrikasta kotoisin oleva, Strasbourgissa syntynyt 29-vuotias mies. Ranskan poliisi ei ole saanut epäiltyä tekijää kiinni.

Poliisi on tunnistanut epäillyn ja julkistanut hänestä valokuvan. Epäilty on listattu "fiché S" -listalle eli radikalisoitumisesta epäiltyjen listalle.

Hän on Ranskan turvallisuuspalvelulle entuudestaan tuttu. Häntä on tiettävästi tutkittu aiemmin toisen murhayrityksen yhteydessä. Pariisin yleinen syyttäjä on kertonut, että epäillyllä on tilillään 27 erilaista rikostuomiota Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Radikalisoituminen on tiettävästi tapahtunut vankilassa.

Ranskan sisäministeri Christophe Castaner kertoi keskiviikkoillasta, että epäilty on tuomittu ensimmäisen kerran jo 13-vuotiaana. Castanerin mukaan epäillyllä oli jo 10-vuotiaana "käytöstä, joka olisi ollut rikoslaissa rangaistavaa".

Yli 700 poliisia jahtaa epäiltyä. Tukena on kaksi helikopteria.

Tapausta tutkitaan nyt terrorismina, mutta motiivi on vielä epäselvä. Silminnäkijöiden mukaan epäilty huusi "Allahu Akbar", eli Jumala on suuri, ennen ampumista.

Epäilty tekijä on tiettävästi haavoittunut kadulla partioineen sotilaan luodista, mutta on päässyt pakenemaan poliisia. Tekijä oli ollut laukaustenvaihdossa neljän sotilaan kanssa, ja haavoittunut käteen. Viranomaiset eivät ole varmoja, onko epäilty poistunut maasta.

Keitä on otettu kiinni?

Neljä ihmistä on otettu kiinni. Mediatietojen mukaan he ovat epäillyn tekijän kaksi veljeä, äiti ja isä.

Epäiltyä ampujaa oli etsitty jo tiistaiaamuna yhteydestä toiseen rikostutkintaan. Kotietsinnässä löydettiin kranaatti, kivääri, veitsiä ja ammuksia. Epäiltyä ei kuitenkaan tavoitettua eikä poliisi ollut tietoinen iskun valmistelusta.

Miten Ranskassa on reagoitu hyökkäykseen?

Ampuminen tapahtui illalla noin kello kahdeksan lähellä suosittua joulutoria Strasbourgin vanhassa kaupungissa, joka on saarella. Viranomaiset kehottivat ihmisiä pysymään sisätiloissa ja paikallisviranomaiset kehottivat asukkaita noudattamaan poliisin ohjeita.

Ranska on nostanut turvallisuusvalmiustasoaan tapahtuneen johdosta. Lisäksi Ranskassa vahvistetaan turvallisuuden valvontaa kaikilla joulumarkkinoilla, rajatarkastuksia tiukennetaan ja sotilaita lisätään kaduille.

Presidentti Emmanuel Macron on lähettänyt sisäministerin paikan päälle Strasbourgiin.

Strasbourgissa oli meneillään EU-parlamentin istunto. Parlamentin ovet suljettiin illalla ulkopuolisilta.

Päivitetty 12.12. klo 20.00: Juttu päivitetty kauttaaltaan uusilla tiedoilla.

Päivitetty kello 6.10: Keskustelu on päättynyt ja kommentit poistettu, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjeita.

Lue myös:

Yle seurasi: Epäillyn ensimmäinen rikostuomio 13-vuotiaana, huhut toisesta ammuskelusta kumottiin – katso erikoislähetys: "Tunnelma on surullinen ja hiljainen"

Strasbourgissa lukittuja ovia ja tiukkaa valvontaa – mepit jäivät lukkojen taakse EU-parlamentissa

Ylen toimittaja Strasbourgissa: Tunnelma on rauhallinen, mutta järkyttynyt

Suomalaistoimittajat näkivät Strasbourgin ammuskelun uhrin kuoleman: "Häntä yritettiin elvyttää ravintolan eteisessä"

Helsingin Käpylässä maanantaina tehdystä polttopulloiskusta epäilty mies on saatu kiinni, kertoo poliisi.

Poliisin tiedotteen mukaan murhan yrityksestä ja törkeästä tuhotyöstä epäilty on ilmoittautunut itse poliisille ja on poliisin hallussa. Helsingin poliisin mukaan mies saatiin kiinni Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla.

Aiemmin keskiviikkona poliisi tiedotti etsintäkuuluttaneensa epäillyn, jonka uskottiin oleilevan pääkaupunkiseudulla.

– Esitutkinnassa on paljon selvitettäviä asioita, ja tässä vaiheessa tarvitsemme tutkintarauhan. Kiitämme yleisöä saamistamme vihjeistä ja yhteydenotoista, sanoo Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Anne Hietala tiedotteessa.

Poliisi tiedottaa tutkinnasta seuraavan kerran, kun asiasta on uutta tiedotettavaa.

Lue myös:

Poliisi tutkii Helsingin Käpylän rajua tulipaloa murhan yrityksenä – asuntoon heitettiin polttopullo

Tulipalo tuhosi asunnon Käpyläntiellä Helsingissä

Eilen Oulun Kaakkurissa vieraillut Coca-Cola-joulurekka sai Oulun liikenteen sekaisin useaksi tunniksi.

Liikenne esimerkiksi Oulun läpi kulkevalla moottoritiellä ruuhkautui tiistai-iltapäivänä siten, että automatkaan kaupungin sisällä saattoi kulua jopa tunti ylimääräistä aikaa. Rekan lisäksi ruuhkaan saattoivat vaikuttaa myös esimerkiksi veronpalautusten tuoma ostosruuhka, normaali iltapäiväruuhka ja iltapäivällä tapahtunut tieliikenneonnettomuus.

Kati Kyyrönen oli menossa Oulun Limingantullista yliopistolle työtapaamiseen, mutta ei lopulta mennyt, sillä hän tiesi myöhästyvänsä niin paljon. Hänen bussinsa oli noin puolituntia myöhässä.

– En ymmärtänyt ensin mistä oli kyse. En ollut kuullut Coca-Cola-joulurekasta.

– Yllättävää, että Oulussa voi joutua tällaiseen liikenneruuhkaan, Kyyrönen jatkaa.

Ylen toimittaja Päivi Köngäs oli menossa Oulun keskustasta Oululahteen hakemaan lastaan päiväkodista.

– En ehtinyt hakea lastani päiväkodista iltapäivä viiteen mennessä, enkä ollut ainoa.

Päiväkodissa oli nimittäin myös muita lapsia odottelemassa hakijoitaan, mutta päiväkodin työntekijät olivat osanneet varautua tilanteeseen.

Normaalisti Könkäällä menee matkaan noin kymmenestä minuutista varttiin, mutta eilen siihen vierähti jopa 55 minuuttia. Matka on reilut viisi kilometriä.

– Ihmiset kävelivät Äimäraution kohdalla ohi autoista. Kävelemällä pääsi nopeammin kuin autolla, Köngäs kertoo.

– Oululaiset eivät osaa ajaa ruuhkassa, risteysalueet olivat ihan tukossa, hän jatkaa.

Coca-Colalle jättiruuhkat olivat yllätys

Coca-Cola Suomen viestintäpäällikkö Théa Natri pahoittelee syntyneitä ruuhkia.

– Tapahtuman tarkoituksena ei missään nimessä ollut aiheuttaa harmia.

Natrin mukaan rekkaa saapui katsomaan tuhansia ihmisiä.

– Kun ihmisiä tulee enemmän kuin fyysinen tila vetää, niin se aiheuttaa aina ongelmia, Natri kommentoi.

Natrin mukaan järjestelyt vietiin niin pitkälle kuin se oli mahdollista.

– Keskustelimme kauppiaan ja valvovien viranomaisten kanssa siitä, millaista liikenteen ohjaamista tarvitaan.

Coca-Cola-joulurekan kiertue alkoi 8.12. Helsingistä. Natri kertoo, että Helsingin tapahtuman jälkeen osattiin odottaa, että ihmisiä tulee paljon myös muualla. Silti Oulun tapahtuman suosio yllätti Natrin.

– Olemme tehneet tämän tyylisellä konseptilla aikaisemminkin tapahtua. Tämä erosi vain niin, että nyt kyseessä oli joulurekka, se kiinnostaa ihmisiä paljon.

Natrin mukaan etukäteen ei voitu sanoa sitä, minkä verran tapahtumaan tulee ihmisiä, sillä kyseessä oli ilmaistapahtuma. Seuraavaksi joulurekka suuntaa Rovaniemelle.

– Olemme yhteydessä Rovaniemen viranomaisten kanssa liikennejärjestelyistä.

Huviveneilylle vuonna 2020 avattavan Kimolan kanavan liikenteeseen suunnitellaan pienvenesatamia.

Kymijoen rannoille Voikkaalle on tarkoitus rakentaa ensi vuonna satamat yli sadalle veneelle. Paikkoja on tulossa sekä vierasveneilijöille että paikallisille veneilyn harrastajille.

Suunnitelmissa varaudutaan myös risteilyliikenteen alkamiseen. Tiedossa on yksi yritys, joka aikoo aloittaa liikennöinnin Kimolan kanavalle.

Tänä syksynä perustettu Heinolan Laivaosakeyhtiö aloittaa liikennöinnin jo ensi kesänä, aluksi tosin vain Heinolan ja Iitin Vuolenkosken välillä. Yhtiöllä on suunnitteilla myös muita reittejä sekä tilausliikennettä.

–Tarkoituksemme on ajaa Heinolasta Vuolenkosken kesätorille kerran viikossa viikonloppuisin, kertoo yrittäjä ja m/s Pyhäjärvi -aluksen kippari Risto Turunen.

Matka Heinolasta Vuolenkoskelle kestää noin tunnin ja 20 minuuttia. Kun Kimolan kanava aukeaa huviveneliikenteelle, aikoo Heinolan Laivaosakeyhtiö pidentää Heinolasta alkavia risteilyjään Vuolenkoskelta eteenpäin.

– Esimerkiksi Iitin Hiidensaari on hieno paikka, johon voisi viedä Heinolassa vierailevia ulkomaisia turisteja, kaavailee Turunen.

Kanava asettaa rajoituksia liikenteelle

Vuolenkoskella ensi kesänä liikennöintinsä aloittavaan risteilijään mahtuu 50 matkustajaa. Lähes 100-vuotias laiva on alunperin valmistunut Enso Gutzeitin uittotöihin Saimaalle.

Neljä viime vuotta m/s Pyhäjärvi toimi ravintolalaivana Kiteellä, sitä ennen se oli kymmenisen vuotta risteilyliikenteessä itäisellä Saimaalla.

Aluksen pituus on 17 metriä, leveys neljä metriä ja korkeus runsaat neljä metriä. Alus mahtuu kanavaan.

– Korkeuskaan ei tuota ongelmia kanavatunnelissa. Heinolassa on samankokoisia siltojen alituksia, sanoo Risto Turunen.

Kimolan kanavan leveyden, sulun pituuden, väyläsyvyyden ja siltojen alikulkukorkeuden asettamien rajoitusten takia Kymijoella ja kanavassa ei kuitenkaan mikä tahansa alus mahdu risteilemään.

– Maksimissaan alus voisi olla 30 metriä pitkä ja seitsemän metriä leveä. Mahdollisesti yksikerroksinen alus, jossa voisi olla esimerkiksi aurinkokansi tai -terassi, hahmottelee Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva suurinta kanavalle mahtuvaa laivaa.

Likimain kuvaillun kaltainen alus valmistui 1990-luvun alussa Keitele-Päijänne -kanavan liikenteeseen.

Päijänteellä ja Keski-Suomessa liikennöivästä Päijänne Risteilyt Hilden Oy:stä tosin arvioidaan, että täsmälleen m/s Suomen Suven mittojen mukainen risteilijä saattaisi olla liian korkea Kimolan kanavan reitillä. Aluksen pohjapiirroksen voi katsoa tästä.

Risteilyliikenteeseen varautumiseen kuuluu myös Kimolan kanavalta Pyhäjärven kautta Kymijoelle tulevan väylän syväyksen ja viitoituksen parantaminen.

– Satamia, laitureita ja väylän parantamista koskevat suunnitelmat valmistuvat ensi vuoden alkupuolella, kertoo suunnitteluinsinööri Olli-Pekka Helaja Kouvolan kaupungilta.

Yrittäjän oltava ajoissa liikkeellä

Kymijoen rannalla Voikkaan Virtakivessä muun muassa saunaa ja kahvilaa pitävä kouvolalainen yrittäjä Eija Parkkinen on myös tehnyt jo suunnitelmat valmiiksi veneilijöiden palvelemiseksi. Hänen yrityksensä sijaitsee parisataa metriä kaupungin tulevasta vierasvenesatamasta alaspäin.

– Jo ensi kesäksi rantaan valmistuu 30 metriä uutta laituria, kertoo Parkkinen ensimmäisestä projektistaan.

Hänen suunnitelmissaan on myös remontoida omistamaansa sauna- ja kahvilarakennusta.Luvassa on muun muassa ovi-, ikkuna- ja majoitustilaremonttia.

– Olen tässä kahdeksan vuotta toiminut yrittäjänä, ja koko sen ajan on puhuttu Kimolan kanavan aukaisemisesta. Olen jo monta vuotta työstänyt päässäni veneilijäpalveluiden järjestämistä.

Eija Parkkisen mielestä kaiken on syytä olla valmiina, kun kanava aukeaa huviveneille puolentoista vuoden kuluttua.

– Ensimmäiset kolme vuotta ovat huippuaikaa. Jos ihmiset silloin täällä käydessään pettyvät, eivät he toista kertaa tule, arvioi Parkkinen tulevaisuutta.

Mahdolliset kilpailijat eivät Eija Parkkista huoleta. Päinvastoin hän toivoo, että Kymijoen rannoille tulisi muitakin yrittäjiä.

– On vanhanaikaista ajatella muita vain kilpailijoina. Kaikkia yrittäjiä tarvitaan, jotta tänne saadaan lisää veneitä.

Yhteistyötä veneilyseurojen kanssa

Tulevassa vierasvenesatamassa Virtakivessä on jo entuudestaan nelisenkymmentä kaupungin venepaikkaa. Laituripaikat on tarkoitus uudistaa, ja lisäksi rakennetaan kokonaan uusi laituri kahdeksalle isolle matkaveneelle poijukiinnitystä varten.

Uusia laitureita alueelle rakennetaan noin 60 metrin matkalle.

Vierassataman lisäksi Kouvolan kaupungilta on valmistumassa suunnitelma paikallisten veneilyharrastajien kotisataman rakentamiseksi. Hirvelän sataman lähes 100 laituripaikkaa valmistuvat noin kilometrin päähän Virtakiven vierasvenesatamasta Kymijokea ylöspäin.

Paikka mahdollistaa myös veneiden säilytyksen sataman kenttäalueella.

– Paikallisten veneilijöiden palveleminen on samalla tavalla tärkeää kuin vierailevienkin veneilijöiden. Teemme tiivistä yhteistyötä paikallisten veneilyseurojen kanssa, korostaa Olli-Pekka Helaja.

Sekä Hirvelän että Virtakiven venesatamien rakentamisen on tarkoitus alkaa loppuvuodesta 2019. Valtaosa rakennustöistä tehdään veneilykauden päätyttyä.

Satamiin tehdään muuassa sähkö- ja vesipisteet sekä wc:t. Vierasvenesatamaan tehdään myös grillipaikka, Hirvelän kotisatamaan puolestaan luiska veneiden nostoa ja laskua varten. Lisäksi sinne on tulossa muun muassa huoltolaituri ja varaus huoltorakennukselle.

Myös satamien pysäköintialueita sekä rantaan johtavia katuja on tarkoitus parantaa ennen veneilykautta 2020.

Tekemisen vuosi 2019

Vuosi 2019 on Kimolan kanavan ja siihen liittyvien oheispalveluiden vilkkain vuosi.

– Matkailumarkkinointiin liittyvät suunnitelmat tarkentuvat, pienvenesatamien suunnitelmat valmistuvat, satamien rakentaminen päästään aloittamaan ja itse kanava valmistuu, listaa Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.

Kanavan rakentaminen on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Taipaleen sillan pohjoispuolinen lyhyehkö osuus on jo saatu sellaiseen kuntoon, että alueella voi hahmottaa millaiselta kanavan pengerrys aikanaan näyttää.

Muualla kanavan louhintatyöt ovat yhä meneillään, valmiiksi kanava saadaan vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kanavan rakentaminen vaatii vielä ruoppaustöitä, jotka keskeytettiin joulukuun alussa kanavan jäätymisen takia. Ruoppaus jatkuu kun jäät ovat sulaneet.

Kimolan kanava otetaan käyttöön veneilykauden 2020 alkaessa.