Kevättalvella 2013 Lappeenrannan Joutsenosta alkoi kuulua erikoista supinaa. Koko kansan tuntema mäkihyppylegenda Matti Nykäsen huhuttiin muuttaneen yhteen omakotitaloon.

Pian huhut osoittautuivat todeksi. Nykänen näkyi ostoksilla lähikaupassa tai isossa automarketissa. Siellä hän liikkui kuin kuka tahansa ostoskärryään täyttävä lappeenrantalainen.

Lappeenrantaan Nykäsen toi rakkaus Pia Talonpoikaan, jonka kanssa hän avioitui heinäkuussa 2014. Vihkiminen tapahtui uljaan valkoisessa, vuonna 1921 valmistuneessa Joutsenon kirkossa.

– Silloin minä Matin tapasin, kun hän meni sen Pian kanssa naimisiin. Ja tässä kaupalla olemme haastelleet kaikenlaisia. Matti oli mukava keskustelukaveri, kertoo joutsenolainen Jorma Luukka muutama tunti kuolinuutisen jälkeen.

Joutsenolainen kuuluisuus

Vaikka Matti Nykänen oli henkilöitynyt jyväskyläläiseksi, ottivat joutsenolaiset ja lappeenrantalaiset hänet nopeasti omakseen. Meidän Matti -sanat kuuluivat usein lappeenrantalaisten keskusteluissa.

– Joutsenolaiset pitivät hänestä, kun oli sellainen iloluonteinen ja pystyi ihmisten kanssa keskustelemaan, kertoo Jorma Luukka.

Tämä on sellainen leppoisa, kiva kylä Matti Nykänen

Matti Nykäsen tutut kasvonpiirteet paljastivat suuruuden liikkumisen. Yllättäen kaupassa saattoi kuulla tutun äänen, kun Matti Nykänen keskusteli vaimonsa kanssa.

Vasta muutama päivä sitten Matti Nykäsen tapasi myös joutsenolainen Päivi Miettinen.

– Me oltiin hirveen ylpeitä, kun hän tänne Joutsenoon muutti. Minusta tuntui, että hän viihtyi täällä. Matti sanoi aina päivää tai terve, vaikka ei tuntenutkaan, kertoo Miettinen.

Joutsenossa Matti Nykäsen ei tarvinnut piiloutua tai hakea suojaa. Hän sai olla omissa oloissaan ja viettää aikaa perheensä kanssa.

– Muutaman kerran hänet tässä kaupalla tapasin. Asiallinen mies, toteaa joutsenolaisen kaupan edustalla Pentti Klemettinen.

Klemettinen huomaa, että Matti Nykänen ei pitkään aikaan ole ollut lehtien otsikoissa.

– Varsin nuori mies vielä. Elämää olisi pitänyt vielä olla, pohtii Klemettinen.

Omakotitaloasujan arkea

Matti Nykänen asui Joutsenon Ahvenlammella rauhallisella omakotitaloalueella. Vielä reilut 10 vuotta sitten Joutseno oli itsenäinen kaupunki, kunnes se vuoden 2009 alusta liittyi Lappeenrantaan. Joutsenon keskustaan Matti Nykäsen kodista oli matkaa reilut kolme kilometriä ja Lappeenrannan keskustaan parisenkymmentä kilometriä.

Ylen haastattelussa keväällä 2015 Matti Nykänen kertoi todella viihtyvänsä Joutsenossa.

– Tämä on sellainen leppoisa, kiva kylä, kertoi Nykänen tuolloin.

Jyväskylään verrattuna Joutseno on todella pieni. Ravintoloita on vähän ja iltaelämä rauhallista. Päivälläkään ei ruuhkaa keskustassa ole.

– Minä kaipaan rauhallisuutta, ja minun mielenikin on rauhoittunut, kun tänne muutin. Kyllä minä koen olevani ihan joutsenolainen, sanoi Matti Nykänen vuonna 2015.

Naapurusto näki Matti Nykäsen usein leikkaavan omakotitalon nurmikkoa tai pesevän autoaan. Talvella Matti Nykänen teki ahkerasti lumitöitä, pihasaunan piipusta nousi savu vähän väliä.

– Kyllähän omakotitalossa aina joku nurkka on rempsallaan. Varsinkin kun tällaiseen vanhempaan taloon muuttaa. Mutta tuntuu luontevalta tehdä omaa kotia ja laittaa kuntoon, kertoi Matti Nykänen Ylen haastattelussa.

Silloin kun Matti Nykänen ei ollut työmatkoillaan, oli hän usein kävelemässä perheen koiran kanssa. Juoksulenkkejä ne eivät olleet, pikemminkin rauhallista ulkoilua.

Mukavia ihmisiä

Julkisuuden henkilönä Matti Nykänen oli tottunut siihen, että katseet kääntyvät, kun ihmiset hänet huomaavat. Joutsenon kaupoissa moni uskaltautui juttusillekin.

– Täytyy sanoa, että ihan mukavasti tulevat ihmiset juttelemaan. Ei ole mitään väkinäisyyttä. Täällä on mukavia ihmisiä. Se on semmoista keskustelua ja kuulumisia kysellään. Minä olen ollut jo monta kymmentä vuotta suurennuslasin alla, joten ei se nyt silleen, naurahti Nykänen Ylen haastattelussa.

Joutsenolaisen kaupan pihalla Jari Savolainen jää kaipaamaan miestä, jolla aina oli aikaa tarinoida. Matti Nykäsen kanssa hän pystyi keskustelemaan kaikista tavallisista asioista. Oikeastaan kaikesta muusta he juttelivat, paitsi ei mäkihypystä.

– Mukava mies, erittäin mukava. Matti kätteli aina, kun tavattiin, kertoo Savolainen.

Savolaisen mukaan joutsenolaiset ottivat Matti Nykäsen heti omakseen, kun tämä kuusi vuotta sitten kylälle muutti. Maanantaiaamuna hän oli kotona katsomassa uutisia, kun suru-uutinen Nykäsen kuolemasta hänet saavutti.

– Kyynel vierähti poskelle.

Lue myös:

Miksi Matti Nykänen nousi Suomen suurimpien urheilulegendojen joukkoon? Läheltä seuranneet toimittajat korostavat kykyä, jota suuri yleisö ei aina ymmärtänyt

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kuolleen Matti Nykäsen elämään mahtui ilmalentoa ja mahalaskuja myös mäkimontun ulkopuolella.

Kultamitalien lisäksi suomalaisten mieliin ovat jääneet Nykäsen kuolemattomat lausahdukset, Matti-siideri ja nuotin vierestä laulettu musiikki, mutta myös alkoholismi ja rikokset.

Yle kokosi yhteen Nykäsen elämänvaiheita urheilu-uran jälkeen.

Debyyttialbumi myi kultaa: "Jossain asiassa onnistutaan, jossain ei"

Joulukuussa 1992 oli edessä mäkimatka Sapporoon, mutta käytännössä ura ammattilaishyppääjänä oli jo ohi.

Toimittaja Heli Nevakare tapasi Matti Nykäsen Äksön-messuilla Espoossa saman vuoden elokuussa. Nykänen oli juuri esiintynyt ensimmäisiä kertoja laulajana.

Oletko ammatiltasi laulaja vai hyppääjä vai molemmat, toimittaja kysyi.

– Mieluummin mun ammatti ei oo hyppääjä, koska en halua, että mut rankataan vielä ammattilaiseksi, Nykänen vastasi.

Japanissa hyppy ei enää kulkenut. Upea ura ammattilaishyppääjänä oli virallisesti paketissa.

Äksön-messuilla ihailijat piirittivät Nykästä, maailman parasta mäkihyppääjää. Toimittajalle kerrottiin, että Mattia tullaan katsomaan, koska “hän on kuin yksi meistä”.

– Matti on hyvä jätkä, joka on omilla ansioillaan saanut kuuluisuutensa. Hän on alan miehiä, toimittajalle sanottiin.

Hyväntuulinen Nykänen oli suosiostaan hämillään.

– Kyllä tämä mulle ainakin oli yllätys. Kuulin, että tämä on kova tapahtuma, mutta tällaiselle yleisömäärälle… Melkein pyörryin tuossa, Nykänen hymyili.

Samassa haastattelussa selvisi, että laulu-ura sai alkunsa yllättäen.

– Oikeastaan tämä alkoi aivan yhtäkkiä. Toivottavasti se ei lopu yhtäkkiä. Jossain asiassa onnistutaan, jossain ei, Nykänen totesi.

Mäkikotkan debyyttialbumi julkaistiin samana vuonna ja se myi kultaa. Levyltä löytyivät muun muassa urheilu-uraan viittaavat kappaleet V-tyyli ja Vain mäkimies voi tietää sen.

Viimeisen keikkansa laulajana Nykänen teki perjantaina 1. helmikuuta Helsingissä. Ura viihdetaiteilijana jatkui siis lopulta neljännesvuosisadan.

Toisinaan meno yltyi hurjaksi. Vuonna 1998 Nykänen ilmoitti siirtyvänsä seksibisnekseen. Taustalla vaikutti erotiikkabaareja pyörittävä Ismo Oksanen.

Nykänen kokeili siipiään stripparina. Yksityisshow’ta varten hänellä oli huone Järvenpään Casinolla. Seksikohtauksia kuvattiin myös nettiin, ja Matti kertoi tuolloin suunnittelevansa pornotähden uraa Hollywoodissa.

Myöhemmin Nykänen sanoi katuvansa stripteasen värittämää elämänvaihettaan. Radio Rockin haastattelussa vuonna 2015 Nykänen kertoi olleensa 1990-luvun lopulla helposti houkuteltavissa.

– Kyllä vietiin paikasta toiseen. Totuushan on, että jossain vaiheessa ihminen itse päättää mitä tekee. Olin totta vie vietävissä, Nykänen toisteli.

Meno laulavana stripparina äityi pahimmillaan metoo-henkiseksi häirinnäksi.

– Naisfani repi housut päältä väkisin. Oikeasti, Nykänen muisteli.

Strippilava tuntui Nykäsestä alusta saakka vieraalta paikalta.

– Kaduttaa aivan helvetisti. Sen keikan jälkeen sanoin, että nyt mulle riittää, Nykänen kertasi.

Nykänen hyppäsi politiikkaan – “Minä saan ääniä nuorisolta, keski-ikäisiltä ja vanhuksilta”

Nykänen kokeili siipiään myös politiikassa. Hän asettui ehdolle vuoden 1995 eduskuntavaaleihin Veikko Vennamon SMP:n riveissä. Nykänen sai kuitenkin vain 525 ääntä, eikä päässyt eduskuntaan.

Vuonna 1996 Nykänen asettui ehdolle kunnallisvaaleissa Perussuomalaisten riveissä. Hän pääsi Uuraisten kunnanvaltuustoon 49 äänellä, mikä oli kunnan 8. suurin äänipotti. Tuolloin Nykänen tosin ei ollut nimeltään Nykänen vaan Paanala, sen hetkisen aviovaimonsa Sari Paanalan mukaan.

– Minä saan (ääniä) nuorisolta, keski-ikäisiltä ja vanhuksilta, Nykänen arvioi suosionsa syitä.

Paikallispolitiikka ei Nykästä tosin juuri kiinnostanut. Keskisuomalaisen mukaan Nykänen osallistui ensimmäisenä valtuustovuotenaan kahteen valtuuston kokoukseen, toisena vuonna ei yhteenkään. Nykänen esitti Uuraisille muun muassa pikkupoikien harjoitushyppyrimäkeä, jäähallia ja terveyskeskuksen ympärivuorokautista päivystystä.

Nykänen istui Uuraisten valtuustossa ja vapaa-aikalautakunnassa pari vuotta, kunnes muutti 1998 pois Uuraisilta.

Tammikuussa Nykänen kertoi, että Perussuomalaiset olivat kysyneet häntä ehdolle myös 2019 eduskuntavaaleihin.

– Pitäisikö piru vieköön lähteä. Istua eduskunnassa kuin tatti kaksi kautta ja saada sillä tavalla eläke, Nykänen pohti Aamulehden haastattelussa.

Arka mies haki rohkeutta pullosta – "mullahan on hirveä pelko olla ihmisten ilmoilla"

Nykänen tuli tunnetuksi alkoholismistaan jo mäkihyppyaikoina. Nykänen itse arvioi juomista seurannutta krapulaa jopa yhdeksi syyksi menestykseensä mäkihyppääjänä.

– Se morkkis, minkä se alkoholi joskus toi ja loi mulle. Se morkkis pisti treenaamaan niin paljon kovempaa kuin muut, Nykänen sanoi Ilta-Sanomille vuonna 2017.

Nykäsen alkoholismista tehtiin myös kansalle viihdettä. Hän raportoi juomisestaan säännöllisesti etenkin juorulehti Seiskan toimittaja Kai Merilälle, joka oli tutustunut Nykäseen pian urheilu-uran päätyttyä, vuonna 1993.

Hyöty oli molemminpuolinen: Nykäsen ryyppyreissuista kertovat otsikot myivät lehtiä ja Nykänen sai tuotoista osuuden.

Merilän mukaan Nykänen oli kuitenkin riippuvainen myös julkisuudesta.

– Matille julkisuus on huume, Merilä sanoi Helsingin sanomien haastattelussa vuonna 2007.

Nykänen yritti useaan otteeseen päästä irti alkoholista. Vuonna 2015 hän osallistui Ylen raittiuskampanjaan ja lupasi olla sata päivää juomatta.

Kampanjan aikana Nykänen arveli juomisensa pohjimmaiseksi syyksi yksinäisyyden. Hän kertoi olevansa arka ihminen, jolle alkoholi antoi rohkeutta tavata ihmisiä.

– Mullahan on hirveä pelko olla ihmisten ilmoilla. Mutta alkoholin voimalla aikanaan pystyi liikkumaan ja olemaan kuin muutkin. Vaikkei sitten ollutkaan kuin muut, Nykänen mietti.

Nykänen oli raittiina lopulta 114 päivää.

– Ehkä mun elämä olis parempaa ilman alkoholia, Matti pohti haasteen päätyttyä.

Nykänen ei kuitenkaan jättänyt alkoholia. "Kaljahana aukesi" heti haasteen päätyttyä.

Rikostuomiot ja vankila – "vankila pelasti henkeni"

Matti Nykänen syyllistyi elämänsä aikana useisiin eriasteisiin rikoksiin, joita käsiteltiin laajasti julkisuudessa.

Elokuussa 2004 Nykänen puukotti 59-vuotiasta miestä Nokian Tottijärvellä. Tekoa oli edeltänyt kiista sormikoukun vedosta, jonka Nykänen oli hävinnyt. Nykänen ja uhri olivat vahvasti humalassa.

Nykänen tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä yli kahdeksi vuodeksi vankilaan, mutta istui tuomiostaan ensikertalaisena vain puolet.

Vapauduttuaan vankilasta Nykänen pahoinpiteli vaimonsa Mervi Tapolan. Syyttäjä vaati Nykäselle ehdotonta vankeusrangaistusta. Hovioikeus kuitenkin lyhensi tuomiota ja muutti sen lopulta 57 tunnin yhdyskuntapalveluun.

Nykänen pahoinpiteli vaimoaan toistamiseen joulupäivänä 2009, jolloin Nykänen riidan päätteeksi puukotti Tapolaa. Tällä kertaa Nykänen tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeustuomioon.

Nykänen näki vankeustuomioissaan myös hyviä puolia. Vankilassa oli aikaa rauhoittua ja miettiä elämälle suuntaa, Nykänen kertoi lehdille.

– Vankila pelasti ennen kaikkea henkeni, mutta niinä aikoina kylvettiin myös se henkisen kasvun siemen, joka on nyt viimein alkanut näkyä konkreettisesti elämässäni. Tänään uskallan jo luottaa itseeni, Nykänen sanoi Ilta-Sanomille vuonna 2017.

Kuusi avioliittoa, viisi avioeroa

Matti Nykänen avioitui kuusi kertaa viiden eri naisen kanssa.

Nykäsen kolme ensimmäistä aviovaimoa olivat Tiina Hassinen, Pia Hynninen ja Sari Paanala. Kukin avioliitoista kesti noin kaksi vuotta.

Myrskyisin parisuhde Nykäsellä oli Mervi Tapolan kanssa. Nykänen ja Tapola menivät ensimmäisen kerran naimisiin 2001. Myös tämä avioliitto päättyi pian solmimisen jälkeen, vuonna 2003. Tapola ja Nykänen menivät uudestaan naimisiin vuonna 2004 ja erosivat toistamiseen 2010.

Nykäsen viimeinen avioliitto Pia Talonpojan kanssa alkoi 2014 ja kesti Matin kuolemaan saakka.

Nykäsellä oli kolme lasta. Ensimmäinen tytär Anniina syntyi parisuhteessa Tarja Jokisen kanssa. Poika Sami syntyi 1987 avioliitossa Tiina Hassisen kanssa. Tytär Eveliina syntyi 1990 kun Nykänen oli naimisissa Pia Hynnisen (nyk. Mäntykangas) kanssa.

Nykäsen lapset eivät olleet läheisissä väleissä isäänsä. Nykäsen viimeiseksi jääneessä haastattelussa hän kertoi yrittäneensä ottaa yhteyttä lapsenlapsiinsa, mutta vanhemmat eivät olleet sallineet sitä.

Nykänen veteraanihyppääjänä: "Näillä mennään"

Nykänen ei malttanut pysyä kokonaan poissa mäkihyppytornista. Hän osallistui veteraanien MM-kisoihin Taivalkoskella 2008.

K-50 mäessä Nykänen sijoittui viidenneksi, mutta pikkumäessä tuli kultaa molempien kierrosten pisimmillä hypyillä. Nykäsen edelle K-50 mäessä yltäneet hyppääjät eivät tosin osallistuneet pikkumäen kilpailuun.

Vuonna 2010 Nykänen kiipesi hänelle jo nuoruusvuosilta tuttuun Ounasvaaran mäkitorniin Rovaniemellä. Miehellä oli mäkihyppyyn yhä kova palo.

– En pyri edes omaan huippusuoritukseeni, vaan tavoite on hypätä ja tulla turvallisesti alas. Onhan siellä kavereita, joilla on intoa enemmän kuin älyä, mutta se kuuluu veteraanisysteemiin, innostunut Nykänen totesi Ylen haastattelussa.

Pohjoisessa oli tiedossa myös laulukeikkoja. Ohjelma oli tiivis siitäkin huolimatta, että Nykäsen terveys oli ollut koetuksella.

– Olen sairastellut ja sydänfilmejä ja verikokeita on otettu, mutta nyt alan pikku hiljaa tervehtyä ja viikonloppuna aion hypätä, Nykänen vakuutti.

Maaliskuussa 2011 Nykänen voitti veteraanien MM-kultaa yli 45-vuotiaiden sarjassa Tšekin Harrachovissa. Tätä kisaa varten mäkikotka valmistautui hyppäämällä veteraanien kansallisen tason kilpailussa Karijoella. Nykänen voitti oman sarjansa.

– Sanotaan nyt näin, että vähän niin kuin laskemisen puolella tuo oli, mutta ihan hyvin hyppy kulkee, Nykänen irvaili piskuiselle mäelle (K37).

Nykänen esiintyi erittäin hyväntuulisena Ylen haastattelussa.

– Näillä mennään, että ei tässä enää ole mitään tehtävissä, että hyppy on hyvässä iskussa ja ukko on hyvässä kunnossa ja näin pitää ollakin ja näin mennään.

Veteraanikilpailujen järjestäjille Nykäsen osallistuminen oli lottovoitto.

– Missä Matti liikkuu, siellä liikkuu paljon porukkaa, vuoden 2010 Rovaniemen kisojen järjestäjä Markus Malvalehto sanoi.

Vuonna 2013 Nykänen palkittiin elämänurastaan Urheilugaalassa.

Nykänen Matti-elokuvasta: "Taas kerran minua käytettiin hyväksi"

Nykänen oli elämänmakuinen mies hyvässä ja pahassa. Toisaalta mäkikotka oli asioihin rehdisti suhtautuva humoristi, toisaalta äkkipikainen riitapukari, jolle alkoholi tuotti harmia.

Kuvaavaa on, että Aleksi Mäkelän ohjaama Matti-elokuva (2006) sai ensialkuun Nykäseltä täydet pisteet. Pari vuotta myöhemmin hän oli sitä mieltä, että elokuvan ainoa hyvä asia oli häntä itseään näytellyt Jasper Pääkkönen.

Vuonna 2012 Nykänen oli jo vaihtanut täysin mielipidettään elokuvasta.

– Myös se minusta tehty elokuva oli pelkkää negatiivishakuista paskaa. Olin sitä tehtäessä kaljapäissäni täysin vietävissä. Taas kerran minua käytettiin hyväksi, Nykänen latasi Ilta-Sanomien haastattelussa.

Vuonna 2012 Nykänen päätyi tosi-tv-sankariksi ohjelmassa Nykäsen Matti. Siinä kuvattiin mäkikotkan arkea. Syyskuussa 2016 julkaistiin Kim Finnin ohjaama dokumentti Nykänen omin sanoin. Nykänen vieraili myös monissa viihdeohjelmissa, kuten Se on siinä -kilpailussa sekä Suomen Pelkokertoimessa.

Nykänen muistetaan myös suurena humoristina. Toimittaja Juha Veli Jokinen on koonnut Nykäsen sutkautuksista kaksi kirjaa. Elämänviisauksia on koottu myös muun muassa tähän uutiseen.

Nykänen oli monessa mukana. Yhteensä miehestä on kirjoitettu kahdeksan kirjaa, ja olipa hän myös keittokirjan tekijänä. Näyttelijänä mäkikotka kunnostautui esittämällä itseään Matti Nykänen – Show Not! -revyyssä.

Lue myös:

Elävä arkisto: Nykäsestä Paanalaksi

Elävä arkisto: Viihdettä v-tyylillä

Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

Yle Areena: ”Ylämäet ja alamäet ovat olleet aika jyrkkiä”

Kokoomuksen taipuminen muiden puolueiden kannalle hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin tuli yllätyksenä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk.)

Saarikon mukaan hallituksessa ei ole käyty asiasta keskustelua, vaan hän on julkisuudessa olleiden tietojen varassa.

– En ole ihan päässyt kartalle, mitä kokoomus tarkoittaa. Ovatko he lakiin kirjatun 0,7 hoitajan kannalla, toisaalta he puhuvat myös yksilöllisestä mitoituksesta ja sanovat kannattavansa keskustelua aiheesta, Saarikko sanoo Ylelle eduskunnassa.

Saarikko sanoo aikovansa joka tapauksessa käynnistää hoitajamitoitukseen liittyvän lain valmistelun ministeriössä. Hän tapaa virkamiehiä asiaan liittyen huomenna keskiviikkona. Tavoitteena on Saarikon mukaan laajempi vanhuspalvelulain uudistus, ei vain hoitajamitoituksen osalta.

– Nykyisenä vastuuministerinä voin käynnistää tuon valmistelun ripeästikin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) on sanonut, että vanhustenhoidon hoitajamitoitus ehditään käsitellä eduskunnassa, jos tahtoa löytyy.

Saarikko ei kuitenkaan edelleenkään usko, että kaikkien puolueiden tuesta huolimatta lakia ehditään enää käsitellä eduskunnassa ennen vaaleja.

– Täällä on sote-uudistus työn alla, olen tuonut tänne myös merkittävät lait lastensuojelusta ja myös vuosia valmistellun vammaispalvelulain. On mielekästä kysyä, mitä oikeasti ehditään, kun esitys on todellisuudessa taloudellisesti merkittävä ja vaikuttaa myös kuntien tilanteeseen sekä vanhusten kotihoitoon.

Viime viikolla sekä keskusta että siniset ilmoittivat kannattavansa hoitajamitoituksen sitomista lakiin. Jo sitä ennen yhteistä välikysymystä valmistellut oppositio oli ilmoittanut kannattavansa asiaa. Kokoomus siis ajautui tilanteeseen, jossa se ainoana eduskuntapuolueena vastusti hoitajamitoituksen viemistä lakiin.

– Meidän mielestämme ongelma ei ratkea sillä, että lakiin kirjataan jokin desimaali. Se olisi mekaaninen ratkaisu. Ihminen ei ole desimaali, Orpo sanoi toimittajille eduskunnassa viime viikolla.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti viime torstaina Euroopan parlamentin täysistunnossa suomalaispyrkimyksen tiukentaa EU:n ilmastotavoitteita vuodelle 2030.

EU:ssa on sovittu 40 prosentin vähennyksistä kasvihuonekaasujen päästöihin. Sipilä kertoi, että kahdeksan suomalaispuoluetta ajaa 55 prosentin leikkausta.

Sipilä vahvisti toimittajille puheen jälkeen, että tavoitetta lähdetään edistämään EU:n puheenjohtajamaan paikalta kuluvan vuoden loppupuoliskolla.

– Suomen puheenjohtajuuskaudella nämä tavoitteet pitää valmistella vuoteen 2020 mennessä, Sipilä sanoi.

Tavoite on peräisin eduskuntapuolueiden pyöreän pöydän keskusteluista joulukuulta. Vain perussuomalaiset sanoutui irti työryhmän työstä.

Uuden, tiukemman tavoitteen tarkoitus olisi päästä polulle, joka johtaa hiilineutraaliuteen vuosisadan puoliväliin mennessä. YK:n ilmastopaneelin raportin mukaan tähän pitää päästä, jos maapallon lämpötilan nousu halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen.

Mutta voiko Sipilän ja suomalaispuolueiden ehdotus menestyä?

Vuoden 2030 tavoite lyötiin lukkoon lokakuun 2014 huippukokouksessa. Sen ympärille luotiin satojen ellei tuhansien sivujen lainsäädäntö, joka on neljän vuoden valmistelun ja käsittelyn jälkeen juuri läpäissyt EU:n koneiston.

Yksityiskohtainen pykälikkö säätelee miltei kaikkea sähköautojen latauspisteistä sähkömarkkinoihin ja päästökauppaan, talojen energiaremontteihin, biopolttoaineiden sekoitussuhteisiin ja metsien hakkuutähteiden käsittelyyn.

Suomen puheenjohtajakaudelle lukuisista lakiesityksistä jää korkeintaan yksi, jos Romania ei saa omalla kaudellaan raskaan tieliikenteen päästörajoja käsiteltyä.

Suomella ei siis puheenjohtajamaana ole lainsäädännön käsittelyssä käytännössä juuri mahdollisuuksia kiristää tavoitteita. Normaalisti ministerineuvoston puheenjohtaja voisi luotsata lakiesityksiä haluamaansa suuntaan tekemällä kompromissiesityksiä.

Vielä hankalampaa tällainen vaikuttaminen on Suomen kauden ajoituksen takia. Eurovaalit pidetään toukokuussa, ja nykyisen komission toimikausi päättyy lokakuun lopussa.

Vanhalta komissiolta ei sovi odottaa enää uusia esityksiä. Uusi taas ei ehdi päästä vauhtiin ennen kuin Suomen kausi päättyy vuoden vaihteessa. Käsittelyyn ei varmuudella tule lainsäädäntöaloitetta, jossa ehdotetaan 2030 tavoitteen kiristämistä.

Ilmastokomissaari Miguel Aries Cañete sanoi Ylen haastattelussa marraskuussa, että vuoden 2030 ilmastotavoitteiden välitarkastelu on vuosina 2023 ja 2024.

– Silloin seuraava komissio voi kasvattaa kunnianhimon tasoa, Cañete sanoi.

Aloitteentekijä tavoitteiden tiukentamisessa on siis komissio. Sen suunnitelmiin voi vaikuttaa uuden komission työohjelman kautta, kunhan komissiolle on saatu valittua puheenjohtaja eurovaalien jälkeen.

Toisaalta jäsenmaiden johtajat hyväksyvät toukokuussa oman näkemyksensä siitä, mihin suuntaan EU:ta pitäisi tulevina vuosina lähteä viemään. Suomen ilmastovaikuttamisen paikka onkin tässä kokouksessa, joka järjestetään Romanian Sibiussa Eurooppapäivänä 9. toukokuuta.

Suomen eduskuntavaalit on pidetty reilut kolme viikkoa aiemmin. On varsin epätodennäköistä, että Suomeen on saatu valittua toimivaltainen pääministeri ja hallitus tuohon mennessä.

Sipilä korosti Brysselissä, että hän on puhunut ilmastotavoitteista kaikissa kahdenvälisissä tapaamisissaan muiden EU-maiden pääministerien kanssa.

– Kyllä sieltä vastakaikua tulee, Sipilä sanoi.

Julkinen tuki on ollut niukempaa. Alankomaiden hallitus on tiettävästi ainoa, joka ajaa virallisesti vuoden 2030 tavoitteen kiristämistä 55 prosenttiin.

Välitavoitetta ei esimerkiksi löydy ilmastojulistuksesta, jonka Helsingissä hiljattain kokoontuneet Pohjoismaiden ministerit allekirjoittivat, vaikka julistus lupaakin lisää toimia lyhyellä tähtäimellä.

On siis epäselvää, miten Suomi voi puheenjohtajana edistää vuoden 2030 tavoitteiden tiukentamista. Sipilältä kysyttiin Brysselissä, aikooko hän ehdottaa juuri valmiiksi saadun ilmastolakipaketin avaamista.

Pääministeri ei vastannut kysymykseen suoraan.

– Se, mitä on päätetty, pitää toimeenpanna, kuten korostin puheessani monta kertaa. Mutta myös kaikille on selvää, että pitää tehdä enemmän. Sitä meidän pitää alkaa valmistella Suomen puheenjohtajuuskaudella, Sipilä sanoi.

Sipilän ja muiden suomalaisten puoluejohtajien eurooppalaisissa ilmastolupauksissa on mukana reipasta optimismia. Eduskuntavaalien alla äänestäjille on helppo luvata, että eurooppalaisia tavoitteita yritetään tiukentaa.

On piristävää, että EU näyttäytyy vaalipuheissa ratkaisuna eikä ongelmana. Ilmastolupauksen käytännön toteuttaminen on kuitenkin vaikeampaa.

Google lanseeraa lapsille suunnatun YouTube Kids -videopalvelun Suomessa. 3–12-vuotiaille lapsille tarkoitetun palvelun sisältö on koottu luotettavista kanavista eikä sinne voi itse ladata mitään materiaalia.

Ilmaisen, mainosrahoitteisen sovelluksen kanavat ja videot on jaettu neljään eri kategoriaan: ohjelmat, musiikki, opetus ja tutustu.

Palvelussa vanhemmat voivat luoda jokaiselle perheen lapselle oman ikään sopivan profiilin, johon voi asettaa nähtäväksi vain tietyt kanavat tai videot. Halutessaan vanhemmat pystyvät myös estämään tiettyjen kanavien ja videoiden tai esimerkiksi hakutoiminnon käytön. Myös videoiden katseluaikaa voi rajoittaa.

– YouTube Kids -palvelulla ei ole mitään tekemistä YouTuben kanssa. Se ei ole sen osa, vaan täysin erillinen alusta, joka on rakennettu erityisesti lapsia ja perheitä ajatellen, korostaa YouTube Kidsin johtaja Gregory Dray Ylen haastattelussa.

Mahdollisimman suomalaista sisältöä

YouTube Kids lanseerattiin Yhdysvalloissa neljä vuotta sitten. Dray kertoo, että syynä oli vanhemmilta tullut palaute, jossa toivottiin lapsille suunnattua omaa palvelua YouTuben rinnalle.

Dray kertoo, että palvelun tuominen Suomeen otti oman aikansa muun muassa siksi, että sovellukseen haluttiin mahdollisimman paljon paikallista ja suomenkielistä sisältöä.

– Olemme tehneet parhaamme sisällyttääksemme sovellukseen suomenkielistä sisältöä niin paljon kuin mahdollista. Tämä ei ole sovellus, jonka tuomme sellaisenaan Yhdysvalloista Suomeen vaan tämä on paikallinen sovellus Suomessa suomalaisille lapsille ja perheille, Dray painottaa.

YouTube Kids tekeekin yhteistyötä paikallisten sisällöntuottajien, kuten Rovion kanssa. Sovelluksessa on silti paljon myös esimerkiksi englanninkielistä sisältöä.

Ei kilpaile Lasten Areenan kanssa

Ylen lasten ja nuorten ohjelmien päällikkö Teija Rantala on osannut odottaa YouTube Kidsin tuloa. Rantala pitää uutta sovellusta hyvänä erityisesti lasten turvallisuuden vuoksi. YouTubessa itsekseen seikkaillessaan lapsi voi harhautua myös sellaisten videoiden pariin, mitkä eivät ole tarkoitettu lapsille.

Rantala ei kuitenkaan näe sovellusta pahana kilpailijana tai suurena uhkana Ylen omille palveluille, Lasten Areenalle ja Pikku Kakkosen sovellukselle.

– Tähänkin asti suomalaisissa lapsiperheissä on käytetty paljon YouTubea ja sieltä on etsitty monenlaisia sisältöjä, myös meidän tuottamia sisältöjä.

Lisäksi Rantala muistuttaa, että Ylen palvelut erottuvat monella tapaa kaupallisista toimijoista. Ylen palveluissa lapsille ei näytetä mainoksia ja tarjolla on animaatioiden lisäksi myös kotimaista lasten draamaa, joissa esiintyvät sekä lapset itse että erilaiset hahmot, kuten esimerkiksi Maltti ja Valtti tai Katti Matikainen.

– Se on asia, jota meidän julkisen palvelun toimijana ja suomalaisen kulttuurin vaalijana kuuluu tehdä. Onneksi se myös toimii ja sen takia me sitä teemme monenikäisille, Rantala toteaa.

Väkivaltaisilla ohjelmilla houkutellaan poikia

Ylen lastenohjelmissa on myös kaupallisia toimijoita tiukempi linja suhtautumisessa väkivaltaan. Rantalan mukaan moni hyvinkään tehty sarja ei koskaan pääse Ylen ohjelmistoon moraalisten linjausten vuoksi.

– Meillä väkivalta ei ole ongelmien ratkaisu. Meillä käytetään päätä, älyä ja sosiaalisia taitoja. Se on meidän kriteeri aina käsikirjoituksissa ja aina, kun valitsemme kansainvälisiä animaatioita. Ei pidä tarjota valmiiksi ratkaisumalliksi sitä, että se, jolla on kovimmat nyrkit tai suurimmat tykit, on kovin äijä.

Rantala sanoo, että erityisesti kouluikäisille lapsille suunnatuista ohjelmista valtaosa on väkivaltaisia.

– Ne ohjelmat, joita poimimme Galaxiin, on todella etsimällä etsitty ja kaivettu esiin, sillä valtavirta on aika väkivaltainen.

Rantalan mukaan väkivaltaisilla sisällöillä yritetään vedota erityisesti poikiin, mutta hän muistuttaa, että poikia kiinnostavat myös toisenlaiset sisällöt.

– Myös kouluikäisiä poikia kiinnostavat ihmissuhdekysymykset ja draamat. Esimerkiksi aina, kun Sohvaset-sarja palaa Galaxin ohjelmistoon, me näemme katsojaluvuissa piikin ja siellä on myös poikia mukana.

Yksi asia lasten ohjelmissa on muuttunut

Minkälaiset sisällöt sitten kiinnostavat tämän päivän lapsia?

Animaatiot, lasten lorut, pelit, urheilu sekä faktapohjaiset sisällöt, kuten tiededokumentit, Dray luettelee ja toteaa samaan hengenvetoon, että mitään yhtä tiettyä on vaikea sanoa.

Drayn mukaan YouTube Kids yrittää tarjota mahdollisimman monipuolista sisältöä, sillä 12-vuotias on kiinnostunut eri asioista kuin 3-vuotias.

Dray arvelee, että suomalaiset lapset eivät välttämättä pidä samoista ohjelmista kuin amerikkalaiset lapset, vaikka toteaakin esimerkiksi Pipsa Possun olevan suosittu alle kouluikäisten keskuudessa melkein missä tahansa.

Rantalan mielestä lasten kiinnostuksen kohteet ovat aika lailla samantyyppisiä maasta ja kulttuurista riippumatta. Esimerkiksi huumori toimii kaikenikäisille lapsille ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Lapsille tarjottavat sisällöt eivät ole Rantalan mukaan vuosien aikana muuttuneet kovinkaan paljon. Animaatioita, faktaohjelmia, dokumentaarisia sarjoja ja draamoja on ollut aina.

Mutta yksi asia on toisin.

– Esittämistavat ovat muuttuneet aika radikaalisti, tai se, millä tahdilla kerrotaan, miten asioita esitetään tai minkälaisella kielellä lapsille puhutaan, Rantala sanoo.

Uusimpana trendinä lasten sisällöissä on nähtävissä erilaiset oppimiseen liittyvät sovellukset ja digitaaliset pelit. Ylekin on julkaisemassa ensi kesänä 5–6-vuotiaille suunnatun Eskari-työnimellä kulkevan sovelluksen, jossa opetellaan leikin kautta lukemisen alkeita. Myöhemmin sovellukseen julkaistaan myös osiot musiikki ja laskeminen.

Lisäksi koululaisille on työn alla iso lasten draama, Rantala kertoo.

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista mediataitoviikkoa, tutustu Pikku Kakkosen mediataitoviikkoon tästä.

Belgiassa hämmästellään pankkimurtoa, jonka tekijöistä tai mahdollisesta saaliista ei ole vielä hajuakaan. Eikä aluksi ollut aivan selvää, että murtoa oli edes tapahtunut.

Poliisi sai sunnuntaina iltapäivällä hälytyksen timanttikaupastaan kuuluisalle alueelle Antwerpenissä Pohjois-Belgiassa. BNP Paribas -pankin konttorin turvajärjestelyistä vastaava yhtiö ilmoitti poliisille, että konttorin turvaholviin oli murtauduttu.

Poliisi totesi paikalle saapuessaan hälytyksen kyllä lauenneen, mutta holvin oven olevan edelleen lukittuna. Vasta kun holviin mentiin sisään voimatoimin, totuus paljastui: Holvista löytyi noin 30 tyhjää tallelokeroa, reikä lattiassa ja viemäriverkostoon johtava tunneli.

Murtovarkaiden saaliista ei ole vielä tietoa, sillä lokeroiden haltijat eivät ole vielä päässeet tarkastamaan omaisuuttaan.

Ahdas ja vaarallinen reitti

Murto oli varsin monimutkainen operaatio. Ensin muutaman sadan metrin päässä konttorista sijaitsesta asuintalosta oli kaivettu tunneli viemäriverkostoon.

Sitten varkaiden oli ahtauduttava viemäriputkiin, jotka saattavat täyttyä koska tahansa vedellä tai myrkyllisillä kaasuilla. Antwerpenin jätevesihuollosta vastaavan yhtiön insinöörin mukaan putket ovat pienimmillään halkaisijaltaan vain 40 senttiä. Suurimmatkin putket ovat vain 1,3 metriä korkeita ja 80 senttiä leveitä soikioita.

– Joko ryöstäjien on täytynyt varautua todella hyvin tai heillä on täytynyt olla paljon onnea selvitäkseen hengissä, sanoo insinööri Els Liekens belgialaiselle yleisradioyhtiö VRT:lle (ranskaksi).

Liekensin mukaan putkissa on erittäin vaikea pysyä pystyssä, ja todennäköisesti varkaat ovat joutuneet ryömimään vatsallaan.

Lopulta oli vielä kaivettava toinen tunneli viemäristä pankkiholviin. Brittiläisen Guardian-lehden mukaan kummassakin päässä oli kaivettu nelimetrinen tunneli.

Varkaat näyttävät selviytyneen hankalasta reitistään, sillä syyttäjien mukaan yhtään epäiltyä ei ole toistaiseksi otettu kiinni, eikä ketään ole tiettävästi löytynyt viemäreistäkään.

Etelä-Ranskan Nizzassa tehtiin samantyyppinen viemärimurto vuonna 1976. Ranskalaispankki Société Générale kertoo verkkosivuillaan (englanniksi), että sen Nizzan-konttorin tallelokeroista vietiin tuolloin nykyrahassa 31 miljoonan euron edestä omaisuutta.

Sisä-Suomen poliisilaitos huomioi tiistaina kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivän ja rinnastaa tämän nykypäivän vihapuheeseen. Runebergin käsialaa ovat esimerkiksi Maamme-laulu ja Porilaisten marssi.

– Mutta olisiko Runebergikään osannut arvata, miten suomen kielellä vielä sivalletaan, ruoskitaan, henkisesti lyödään ja satutetaan? Olisiko hän pöyristynyt ja sanonut, että kuka kielellämme toista raiskaa, se mielellänsä hinnan maksaa, unettomina öinä, pelkona varjossaan, vihollisen vihaa alati paeten?

Poliisilaitos vetoaa ihmisiin Facebookissa, että me käyttäytyisimme toisin. Teksti on saanut innostuneita kommentteja ja kiitosta ihmisiltä.

– Aloita itsestäsi. Puhu toisille niin, että siitä jää lämpöinen henkäys, hymy huulille, yhteisymmärryksen tyyneys, anteeksipyynnön hiljainen huokaus, kannustuksen kaikuva noste. Ja vihan alati noustessa vaikene ja kasva. Äläkä vain puhuessa vaan myös kirjoittaessasi muista nämä.

Vetoomus loppuu runollisesti.

– Sillä on aivan riittävästi loukattuja sieluja, joita on haukuttu, vihattu, mustamaalattu internetin syövereissä, leimattu, eristetty, jätetty yksin. Sanoisitko, huutaisitko niin, jos kadulla tapaisitte? Älä verhoa sanojasi netin suojiin, älä ole raukka ja loukkaa jos toinen niin tekee. Ole mies! Ole nainen! Ole reilu, ole ystävä, auta. Ole ihminen ihmiselle ja lunasta sieluusi levolliset unet.

– Äläkä kärtä poliisilta, mikä on vihaa ja mikä rakkautta. Kyllä sinä sen tiedät.

"Etenkin nettimaailmassa kieli on ruokotonta"

Sisä-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Nina Juurakko-Vesikko kertoo olevansa tekstin takana.

– Minä sen aamulla kirjoittelin, kun työtäni aloittelin. Joskus työpäivät ovat tällaisia.

Idea tekstiin lähti Runebergin päivästä.

– Poliisin työ on paljon sitä, miten ihmisille puhutaan. Puhe on tärkein työväline. Ajattelin, että se sallii puhua eri tavalla. Ehkä tuo ei ihan tyypillistä virkapuhetta ollut, mutta ihan tästä merkkipäivästä idea lähti.

Tekstillä Juurakko-Vesikko haluaa kiinnittää huomiota kielenkäyttöön. Etenkin netissä mennään usein sen varjoon, ettei henkilöllisyys paljastu.

– Etenkin nettimaailmassa kieli on ruokotonta. Tuntuu, että sitä mitä kirjoitetaan, ei sanottaisi päin naamaa.

Oikeusministeriö aloitti eilen Against Hate -hankkeen viestintäkampanjan. Itse hanke on vanhempi.

Kampanjalla halutaan lisätä netinkäyttäjien tietoisuutta siitä, millainen sisältö on rangaistavaa vihapuhetta. Kampanjalla pyritään myös lisäämään halukkuutta ilmoittaa poliisille rangaistavasta vihapuheesta.

Lue lisää:

"Tuun sun kotiin hirttämään sut" – nuori voi joutua kohtaamaan raakaa nettivihaa joka päivä

Vihaa tutkinut psykologi: ”Viha tuntuu joskus niin mukavalta”

Asiantuntija: Somessa vallitsee pettymyksen aika, koska siellä valehdellaan, ilmiannetaan kiusallaan ja painitaan tietosuojaongelmien kanssa

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mielestä vanhus- ja sosiaalihuollon valvonta on nykyisellään liian ohutta.

Pöystin mukaan yksityisten hoivayhtiöiden ongelmat osoittavat, että omavalvonta ei toimi ja viranomaisvalvontaa pitää lisätä.

– Täytyy suhtautua kyllä todella suurella kriittisyydellä omavalvonnan toimivuuteen. Meidän käsityksemme oikeuskanslerinvirastossa on, että aluehallintovirastojen valvontaote, osittain resurssisyistä ja osittain ehkä organisoitumisesta johtuen, on jäänyt liian ohueksi, sanoo Pöysti Ylen Radio 1:n Ykkösaamun haastatelussa.

– Myöskään kunnat, jotka ovat hankkineet nykyisen lainsäädännön mukaisesti ostopalveluja, eivät ole riittävän tarmokkaasti valvoneet tilannetta.

Oikeuskanslerin mielestä omavalvonnalla on palvelukäytäntöä ylläpitävä vaikutus, mutta se ei voi korvata viranomaisvalvontaa.

Yksityisten palveluntuottajien valvonta kuuluu ensisijaisesti kunnille, jotka ostavat niiltä palveluita. Sen lisäksi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot valvovat hoivakoteja.

Valviralla ja aluehallintovirastoilla on tarvittaessa mahdollisuus asettaa uhkasakkoja tai vaikka sulkea hoivakoti, jos toiminta ei täytä lain vaatimuksia. Näin tapahtui viime kuussa Kristiinankaupungissa.

Donald Trumpin puheessa kansakunnalle Suomen aikaan varhain keskiviikkona on ylimääräistä latausta.

Kerran vuodessa kongressissa järjestettävä puhe on Yhdysvaltain presidentin tärkein mahdollisuus linjanvetoon, sillä hän saa kansakunnan huomion parhaaseen television katseluaikaan. Lisälataus on tullut siirtolaispolitiikasta aiheutuneesta poliittisesta kriisistä. Demokraattienemmistöinen edustajainhuone siirsi puheen ajankohtaa jo kertaalleen tuon kriisin takia.

Trump on kiistellyt kongressin kanssa Meksikon rajalle rakennettavasta muurista. Demokraatit ovat torpedoineet Trumpin vaatimukset 5,7 miljardin dollarin rahoituksesta muuria varten.

Kiistan kärjistyessä joulukuussa Trump kieltäytyi allekirjoittamasta budjettilakeja, mikä johti liittovaltion virastojen osittaiseen sulkemiseen 35 päiväksi.

Uusi sulkeminen uhkaa ensi viikon lopulla, mikäli sopua ei siihen mennessä saavuteta.

Enemmistö ei halua muuria väkisin

On epäselvää, kuinka pitkälle Trump on valmis vaatimuksissaan menemään. Puheesta etukäteen julkaistujen otteiden mukaan hän vetoaa samanaikaisesti kansalliseen yhtenäisyyteen.

Trump on viime viikkoina väläytellyt jopa kansallisen hätätilan julistamista rajaseuduille muurirahoituksen saamiseksi. Se olisi valtava poliittinen riski, sillä sunnuntaina julkaistun CBS-kanavan mielipidemittauksen mukaan 66 prosenttia yhdysvaltalaisista pitää hätätilan julistamista liioitteluna.

Vastaajista 73 prosenttia haluaa Trumpin jatkavan neuvotteluja demokraattien kanssa, jotta uudelta virastojen sulkemiselta vältyttäisiin.

– Ei mennä asioiden edelle. Kuulette ensin puheen kansakunnalle ja näette, mitä sen jälkeen tapahtuu, Trump sanoi arvoituksellisesti viime perjantaina.

Trumpilta odotetaan vastinetta demokraattiehdokkaille

Tämänkertaista Kansakunnan tila –puhetta leimaa puoluepoliittisen kärhämöinnin lisäksi 2020 presidentinvaalien pikkuhiljaa käynnistyvä kampanjointi.

Ensimmäiset demokraattiehdokkaat ovat ilmoittautuneet presidenttikisaan. He ovat painottaneet ohjelmajulistuksissaan tyypillisiä demokraattisia arvoja, kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Trumpin kotimaanpolitiikan linjanvetoja peilataan nyt heitä vasten. Esimerkiksi sitä, vaatiiko Trump lisää veroleikkauksia tai palaako hän esimerkiksi 2016 vaaliteemaansa Obaman terveydenhuoltouudistuksen romuttamisesta?

Ulkomaiden osalta Trumpilta odotetaan painavia sanoja muun muassa Venezuelan poliittisesta kriisistä sekä Pohjois-Korean ydinaseista. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin toinen huipputapaaminen järjestetään suunnitelmien mukaan tämän kuun lopussa.

”Poliitikot ajavat vain omaa ja rahoittajiensa etua”

Virastojen sulkeminen on kasvattanut yhdysvaltalaisten äänestäjien epäluuloa valitsemiaan edustajia kohtaan. Marylandin yliopiston julkishallinnon tutkimuslaitos julkaisi viime viikolla tutkimuksen, jonka mukaan yhdysvaltalaisten usko liittovaltion hallintoon on romahtanut.

83 prosenttia vastaajista ei luottanut pääkaupunki Washington D.C.:ssa tehtävien päätösten olevan oikeita ja kansakunnalle parhaita.

Erityisen huolestuttavaa tutkimuksen mukaan on, että äänestäjät epäilevät poliitikkojen ja poliittisin perustein valittujen virkamiesten rikkovan Yhdysvaltain perustajaisien niin sanottua sosiaalista sopimusta. Sen mukaan kansan valitsemien edustajien olisi asetettava kansan etu omansa edelle.

Tutkimukseen vastanneista 62 prosenttia uskoo nykyisten poliitikkojen ajattelevan päätöksissään enemmän kampanjarahoittajiensa etua. Henkilökohtaisen ja omien sidosryhmien edun tavoittelun arvioidaan kärjistyneen viime vuosina.

Kansa löytää kompromisseja, poliitikot eivät

Tutkijat muodostivat ”kansanparlamentin”, jossa tarjosivat ratkaisumalleja erilaisia poliittisia näkemyksiä edustaville vastaajille. Toisin kuin poliitikot, tavalliset kansalaiset pystyivät löytämään kompromisseja toivottomiltakin näyttäviin poliittisiin kiistakysymyksiin.

– Äänestäjät kokevat, ettei heitä kuunnella eivätkä he ymmärrä päätöksiä. He eivät kuitenkaan ole yhtä jyrkästi kahteen leiriin jakautuneita kuin poliitikot, tutkimuslaitoksen johtaja Steven Kull sanoi julkistamistilaisuudessa Brookings-instituutissa.

Saksalainen lentoyhtiö Germania on kaatumassa rahaongelmiin.

Yhtiö on perunut kaikki lentonsa Saksasta eri puolille Eurooppaa, niiden joukossa lennot Kittilään Lapissa. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että se ei ole onnistunut järjestämään rahoitusta viime vuoden aikana syntyneisiin yllättäviin menoihin.

Yhtiö kertoo, että sille on kasaantunut lyhyessä ajassa lisämenoja useista syistä. Germanian mukaan muun muassa lentopolttoaineen hinnannousu ja euron vahvistunut kurssi dollarin suhteen ovat ajaneet yhtiön konkurssitilaan.

Yhtiö aloitti toissa talvena lennot myös Lappiin, Rovaniemelle ja Kittilään. Yhtiön reitinavauksia pidettiin hyvänä lisänä Lapin matkailun kehittymismahdollisuuksille myös Keski-Euroopassa. Yhtiö on laajentanut toimintaansa vauhdilla viime vuosina.

Lapin kentistä vauhdikkaimmin on kasvanut Kittilä, jonka matkustajamäärät nousivat toissa vuodesta 26 prosenttia. Kittilä on lähennellyt määrissä Rovaniemea viime vuosina.

Gemania on toinen saksalaistaustainen lentoyhtiö, joka on ajautunut vaikeuksiin. Air Berlin lopetti lentonsa vuoden 2017 loppupuolella.

Pakettimatkan ostaneet matkustajat voivat hakea korvaavia yhteyksiä peruuntuneiden lentojen tilalle. Germania ei korvaa reittilentonsa suoraan yhtiöltä ostaneiden matkoja.

Lue myös:

Finavialta jälleen jättisatsaus Lappiin – Kittilän uudistuneelle kentälle lennetään suoria lentoja jo viidestä eri maasta

Ostitko lennot Air Berliniltä? Jos lentoyhtiö tekee konkurssin, käteisasiakas on heikoilla

Japanissa Hokkaidon saarella sijaitsevaan Sapporon kaupunkiin on kohonnut lumesta tehty Helsingin tuomiokirkko.

Lumikirkko on kooltaan yhden kolmasosan aidosta Helsingin tuomiokirkosta. Näyttävä lumiveistos on osa Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisen taipaleen juhlistamista.

Juhlavuoden kunniaksi Sapporon lumifestivaaleille haluttiin rakentaa suomalainen maamerkki.

Lumikirkon takana ovat Sapporon kaupunki ja paikallinen mediayhtiö HBC, joka on Sapporon lumifestivaalin pääkumppani.

Vuosittainen lumifestivaali on Sapporon kuuluisimpia tapahtumia, ja se järjestetään nyt 70. kerran. Ympäri kaupunkia on noin 200 lumiveistosta ja kymmenkunta isompaa lumesta tehtyä rakennelmaa.

Lumesta tehty tuomiokirkko ja muut pääveistokset ovat Japanin itsepuolustusvoimien tekemiä, eli veistoksia ovat olleet rakentamassa Hokkaidon saarella olevat sotilaat. Massiivisen lumikirkon rakentaminen on kestänyt noin neljä viikkoa.

Lumikirkon avajaisia vietettiin tänään. Paikalla oli Suomen Tokion suurlähetystön lähetystösihteeri Ari Honkanen.

– Kirkkohan on varsin hämmästyttävä. Jo pelkkä koko puhuttelee, mutta yhdennäköisyys on hämmästyttävä, koska lumikirkko on valkoinen, eli samannäköinen kuin kirkko oikeassakin elämässä.

Honkanen kertoo, että lumikirkon veistämiseen on käytetty noin 2 300 kuutiota lunta. Turvallisuussyistä kirkon sisälle ja sen välittömään läheisyyteen meneminen on kielletty.

– Ehkä entistä makeampaa tästä tekee sen, että lumilinna on pystyssä vain viikon ajan, eli festivaalien ajan. Tämän jälkeen kirkko ajetaan maan tasalle pitkälti turvallisuussyistä.

Suomi on muutenkin edustettuna Sapporon lumifestivaaleilla, sillä festivaalin yhteydessä järjestettäviin lumenveistokilpailuihin osallistuu suomalainen joukkue.

Täältä voit katsoa paikallisen mediayhtiöä HBC:n tuomiokirkosta tekemän uutisklipin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne julkaisi eilen Facebookissa kysymyksiä herättävän päivityksen. Hän kertoi olevansa voiton puolella ja totesi, että “sairauden hoitojakso on ohi”.

Viestistä ei käy yksiselitteisesti ilmi, onko Rinne yhä sairaalassa vai ei. Häntä ei ole kuitenkaan kotiutettu vielä. Rinne on kuntoutuksessa. Se tapahtuu yhä laitoksessa.

SDP näyttää luottavan siihen, että Rinne kestää kampanjan rasitukset

Mielipidetiedustelujen mukaan SDP on tällä hetkellä maan suurin puolue. Sen puheenjohtajana Antti Rinne on potentiaalinen pääministeriehdokas.

SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin julisti puolueen vaalistartissa runsas viikko sitten, että muutos alkaa 14. huhtikuuta, kun SDP:stä tulee suurin puolue ja Antti Rinteestä pääministeri.

Sosialidemokraatit lähtevät siis siitä, että nimenomaan Antti Rinne on puolueen ehdokas seuraavaksi pääministeriksi. Ilmeisesti puolueen johto on varma siitä, että Rinteen kunto kestää vaalikampanjan ja jopa pääministeriyden rasitukset.

Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella tuo päätelmä vaikuttaa toistaiseksi uskaliaalta.

Jos SDP katsoo, että eduskuntavaali on pääministerivaali, puolueen pitäisi nyt antaa äänestäjille tarkat tiedot ehdokkaansa terveydentilasta. Asiasta tähän mennessä julkistetuissa tiedoissa on oleellisia aukkoja.

Ennen kaikkea sepelvaltimotukokseen ja sen seurauksiin liittyvät oleelliset yksityiskohdat jäävät avoimiksi. Myös poikkeuksellisen pitkä sairaalahoito nostaa pohdittavaksi monia kysymyksiä.

Antti Rinne ei ole julkistanut kaikkia oleellisia tietoja sairaudestaan

Antti Rinne sairastui Espanjassa vuodenvaihteen tienoilla. Hän on julkistanut sairastumisestaan ja saamistaan hoidoista tietoja kolmeen otteeseen.

Kertomansa mukaan Rinne poti Espanjassa keuhkokuumeen ja sepelvaltimon tukoksen. Rinne on myös todennut, että hänen tilaansa on lisäksi heikentänyt sairaalainfektio.

Sepelvaltimon tukos havaittiin kuitenkin vasta Suomessa, jonne Rinne palasi 11. tammikuuta. Kotimaassa Rinteelle tehtiin pallolaajennusleikkaus.

Esimerkiksi seuraavat seikat eivät käy ilmi Antti Rinteen julkistamista tiedoista: Milloin ja kuinka pahoin sepelvaltimo tukkeutui? Edelsikö keuhkokuume tukosta, vai laukaisiko tukos keuhkokuumeen? Onko sepelvaltimotukos vaurioittanut Rinteen sydänlihasta?

Nämä ovat sairauteen liittyviä yksityiskohtia, mutta hyvin oleellisia paitsi potilaan tämän hetkisen kunnon, myös hänen tulevan kuntonsa ja suorituskykynsä arvioimisessa.

Sepelvaltimotukos vaurioittaa sydänlihasta

Pitkän uran tehneen kardiologin mukaan useita päiviä kestävä sepelvaltimotukos aiheuttaa yleensä arpeutuman sydänlihakseen. Siitä seuraa sydämen vajaatoiminta, joka heikentää potilaan fyysistä suorituskykyä pysyvästi.

Kertoessaan vakavasta sairastumisestaan Antti Rinne on Facebook-päivityksissään käyttänyt sanaa sepelvaltimotukos. Kysyin sydäntautien asiantuntijalta myös, mitä käsite sepelvaltimotukos tarkoittaa.

Lääkärien kielenkäytössä se tarkoittaa tilannetta, jossa verenkierto pysähtyy täysin. Siitä johtuva hapenpuute aiheuttaa aina sydäninfarktin eli vaurion sydänlihakseen.

Silloin, kun verisuonessa on vielä aavistus virtaamaa – esimerkiksi kaksi prosenttia normaalista – kyse on dynaamisesta tukoksesta. Tällöin suurta infarktia ei synny.

Kun lääkäri puhuu sepelvaltimon ahtaumasta tai kaventumasta, kyse ei ole infarktista, vaan läheltä piti -tilanteesta.

Pitkä sairaalahoito ja kuntoutus herättävät paljon kysymyksiä

Koska Antti Rinteen sairaalahoito on kestänyt kuukauden, on selvää, että hän on potenut poikkeuksellisen vaikean sairauden. Potilas, jolle on tehty pallolaajennus, pääsee useimmiten kotiin jo operaation jälkeisenä päivänä, joka tapauksessa alle viikossa.

Pallolaajennushoidon saanut potilas kuntouttaa yleensä itseään kotona lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Lääkäri antaa kullekin toipilaalle henkilökohtaiset kuntoutusohjeet. Esimerkiksi kuntoutuksen rasittavuuden aste ja kesto määritellään potilaan kunnon mukaan.

Vaikka Antti Rinne on saanut hoitoa moneen vaivaan yhtä aikaa, hänen saamansa sairaalahoito on kestänyt poikkeuksellisen pitkään. Se, miksi sairaalahoito kesti kuukauden päivät, on yhä mysteeri.

On perusteltua kysyä, onko hoidon pituus johtunut hänen sydänvaivoistaan, sairaalainfektiosta, vai kenties jostain aivan muista syistä? Edelleen on aiheellista kysyä, miksi Rinteen kuntoutus ei tapahdu hänen kotonaan?

Tulisiko pääministeriehdokkaiden julkistaa lääkärintodistukset terveydentilastaan?

Omaa terveydentilaa koskevat tiedot ovat jokaisen kansalaisen yksityisasioita, niillä on hyvin vahva suoja. Maan johtavien poliitikoiden kohdalla yksityisyyden suoja ei ole kuitenkaan samanlainen kuin kansalaisilla keskimäärin.

Tasavallan presidentti julkistaa säännöllisin väliajoin lääkärinlausunnon terveydentilastaan. Tähän käytäntöön siirryttiin Suomessa Urho Kekkosen presidenttikauden päätyttyä. Osasyynä tähän käytäntöön siirtymiseen oli aikanaan se, että presidentin valinta muutettiin suoralla kansanvaalilla tapahtuvaksi.

Pääministeriltä tai pääministeriehdokkailta vastaavaa säännöllistä lääkärinlausuntoa ei edellytetä, vaikka pääministeriys on Suomen poliittisessa järjestelmässä raskain ja stressaavin työtehtävä. Pääministerin työn vaativuus ja kuormittavuus on kasvanut Suomen EU-jäsenyyden aikana huomattavasti.

Korkeissa poliittisissa tehtävissä olevat henkilöt julkistavat yleensä oma-aloitteisesti tietoja vakavista, tehtäviensä hoitoon vaikuttavista sairauksistaan.

Puolueet eivät voi ulkoistaa pääministerin valintaa äänestäjille

Suurimmilla puolueilla on jo vuosien ajan ollut tapana korostaa, että eduskuntavaalit ovat pääministerivaalit. Näin asia ei tosiasiassa ole.

Kansalaiset eivät äänestä vaaleissa pääministeristä, vaan valitsevat kansanedustajia. Esimerkiksi SDP:n nykyistä puheenjohtajaa Antti Rinnettä voivat äänestää vain uusimaalaiset.

Mikään säädös ei edellytä, että pääministerin täytyy edustaa vaaleissa suurimmaksi nousevaa puoluetta. Tästä käytännöstä puolueet ovat sopineet keskenään. Laki ei myöskään määrää, että pääministerin tulee olla puolueen puheenjohtaja.

Esimerkiksi Mauno Koivisto nousi sekä Suomen pääministeriksi että presidentiksi, vaikkei hän ollut missään vaiheessa kansanedustaja.

On tietysti luonnollista ja ymmärrettävää, että suurimman puolueen asemaan vaaleissa johtanut henkilö on etusijalla, kun pääministeriä valitaan. Puolueet eivät voi kuitenkaan ulkoistaa pääministerin valintaa äänestäjille.

Jos maan suurimmat puolueet ovat aidosti sillä kannalla, että edessä olevat eduskuntavaalit ovat myös pääministerivaalit, tuohon kisaan osallistuvien puolueiden tulisi nimetä pääministeriehdokkaansa hyvissä ajoin. Kunkin pääministeriehdokkaan pitäisi myös julkistaa oma ehdotuksensa tulevaksi hallitusohjelmaksi.

Siinä tapauksessa olisi myös suotavaa, että kukin noista puolueista julkistaisi lääkärin lausunnon ehdokkaansa terveydentilasta. Vastuuta pääministerin valinnasta ei pidä sälyttää äänestäjille, jollei heillä ole noita tietoja käytettävissään.

Vastuu pääministeriehdokkaiden valinnasta on täysin puolueilla. Virallisesti lopullisen pääministerin valinnan tekee eduskunta ja tehtäväänsä hänet nimittää Tasavallan presidentti.

Jos puolueet haluavat tehdä eduskuntavaalista pääministerivaalin, niiden tulisi tehdä aloite lainsäädännön muuttamiseksi niin, että kansalaisilla olisi mahdollisuus äänestää pääministeriehdokkaista.

https://yle.fi/uutiset/3-10619955

Oulun kaupunki päätti vasta, että turvapaikanhakijaryhmiä ei toistaiseksi enää päästetä kaupungin päivähoitopaikkoihin tai oppilaitoksiin tutustumiskäynneille.

Päätös tehtiin sen jälkeen, kun Oulussa oli tullut esiin epäilyjä alaikäisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, joiden epäillyistä osa on tullut maahan turvapaikanhakijoina. Kaupungin mukaan näiden epäilyjen jälkeen vierailuista oli tullut niin paljon palautetta, että vierailut katsottiin parhaaksi keskeyttää toistaiseksi.

Turvapaikanhakijat ovat käyneet Oulussa toisinaan koulussa ja viime vuoden alussa yhdellä päiväkotivierailulle osana syksyllä päättynyttä Vuolle Setlementin Esikoto-hanketta.

Turvapaikanhakijoiden vierailut ovat siis paljosta palautteesta huolimatta koskeneet suoraan vain hyvin pientä ihmisjoukkoa.

Kysyimme Oulun sivistys- ja kulttuurijohtajalta, mikä on palautteissa esiin tuotu uhka, jonka takia vierailut päätettiin keskeyttää huolimatta siitä, että poliisin mukaan niihin ei ole liittynyt riskejä. Selvitimme myös, mistä vierailuissa on ollut kyse.

Miksi turvapaikanhakijat ovat tavanneet lapsia?

Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan turvapaikanhakijoiden koulu- ja päiväkotivierailujen tarkoituksena on ollut hyödyttää sekä lapsia ja nuoria että turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijoille kyse on kotouttamisesta, lasten ja nuorten osalta kulttuurikasvatuksesta. Esimerkiksi kouluissa turvapaikanhakijat ovat voineet kertoa omasta kielestään.

– Erityisesti kouluissa ajatus on, että oppilaat saavat tietoa siitä, mistä maista turvapaikanhakijat ovat lähteneet ja tutustuvat eri kulttuureihin ja kieliin.

Vuolle Setlementin toiminnanjohtajan Jussi Kemppaisen mukaan vierailuille osallistuneet ovat järjestäjän hyvin tuntemia ja valikoimia nuoria, jotka ovat saaneet koulutuksen vierailuihin.

Kemppainen kertoo, että ainoa päiväkotivierailu järjestettiin päiväkodin vanhempainillassa esiin nousseen toiveen takia keväällä 2018.

Oulun kaduilla väistämättä törmää kuitenkin ihmisiin monesta kulttuurista. Jussa Kemppainen

Päiväkotivierailulla maahanmuuttajat näyttivät lapsille kuvia kotimaansa eläimistä ja maisemista. Yksi vierailulle osallistuva nainen teki kasvomaalauksia, ja lapset tekivät maahanmuuttajien kanssa rannekkeita, joihin kirjoitettiin kunkin nimi persiaksi.

Vierailu kesti 1,5 tuntia. Siihen osallistui kahdeksan turvapaikanhakijaa, kolme heidän ohjaajaansa ja kolme päiväkodin ohjaajaa.

Kemppainen kertoo, että vierailuja on järjestetty myös muualle kuin kouluihin ja päiväkoteihin, esimerkiksi työpaikoille. Hän sanoo, että sosiaalisessa mediassa on ihmetelty, miksi turvapaikanhakijoita ei viedä töihin, mutta todellisuudessa he ovat tehneet todella paljon vapaaehtoistyötä.

– He ovat olleet muun muassa vapaaehtoisina Rukan maailmancupissa, Tervahiihdossa ja pyöräilyn SM-kisoissa, Kemppainen luettelee esimerkkejä.

Käykö päiväkodeissa muita vierailijoita?

Toisin kuin lukuisissa some-keskusteluissa epäillään, oululaisissa päiväkodeissa ja kouluissa käy muitakin aikuisten tutustujien ryhmiä. Etenkin kouluissa mutta myös päiväkodeissa vierailee toisinaan monenlaisia ulkopuolisia.

Penttilä kertoo, että esimerkiksi viime vuonna Saksan liittopresidentti kävi Oulun-käynnillään koulussa ja päiväkodissa.

Penttilän mukaan Oulun kouluissa käy paljon vieraita tutustumassa esimerkiksi uudenlaisiin oppimisympäristöihin, kuten monitoimitaloon, jossa on samassa rakennuksessa koulu, päiväkoti, kirjasto ja muita tiloja. Vierailijoissa on kansainvälisiä opettajia, opiskelijoita ja esimerkiksi yritysten edustajia.

– Koulut ovat hyvin suosittuja vierailukohteita. On totta, että päiväkodeissa ei käy niin paljon vierailijoita. Joissain päiväkodeissa käy paljonkin vieraita, suurimmassa osassa käy vähän tai ei ollenkaan, Penttilä sanoo.

Myös muualla Suomessa päiväkodeissa käy vieraita. Tampereen, Turun, Helsingin ja Vantaan varhaiskasvatuksesta vastaavat johtajat kertovat Ylelle, että päiväkodeissa käy vieraita. Tyypillisesti vieraat ovat kansainvälisiä vierailijoita, joita kiinnostaa suomalainen varhaiskasvatus, siihen liittyvät pedagogiset ratkaisut tai esimerkiksi tilan käyttö.

Yhdessäkään edellä mainituista kaupungeista ei muisteta, että turvapaikanhakijaryhmien järjestettyjä vierailuja olisi ollut.

Helsingistä kuitenkin kerrotaan, että avoimen varhaiskasvatuksen leikkipuistotoiminnassa on ollut mukana turvapaikanhakijaperheitä.

– Meillä on avoin palvelu, johon kutsumme avoimesti kaikkia perheitä. Meillä on selkeä muoto näille vierailukäynneille, eikä meillä ole ollut mitään yleiskeskustelua Oulun tapaukseen liittyen, sanoo Helsingin leikkipuisto- ja iltapäivätoiminnan päällikkö Hanna Linna.

Mikä on vierailuissa nähty uhka?

Päätöstä vierailujen lopettamisesta on perusteltu ihmisten osoittamalla huolella, joka on noussut etenkin Oulussa tutkittavien seksuaalirikosepäilyjen takia.

Vierailut on järjestetty aina koulun tai päiväkodin henkilökunnan ollessa läsnä.

Vuolle Setlementin toiminnanjohtajan Jussi Kemppaisen mukaan sosiaalisessa mediassa liikkuneet huhut siitä, että yksi Oulun seksuaalirikoksista epäilty olisi osallistunut koulu- tai päiväkotivierailulle, eivät pidä paikkansa. Hän kertoo, että yksi epäilty on ilmeisesti ollut osallistujana Vuolle Setlementin järjestämässä, kaikille avoimessa tilaisuudessa, jossa juostiin Cooperin testi. Näitä kuvia on myöhemmin levitetty somessa ja väitetty niiden olevan kouluvierailulta.

Mikä on sitten tilanteisiin liittyvä uhka, josta palautetta kaupungille laittaneet ihmiset ovat huolissaan? Kun kerran vierailut keskeytettiin seksuaalirikosepäilyjen takia, onko pelko se, että turvapaikanhakijat yrittäisivät tehdä seksuaalirikoksia esimerkiksi päiväkodissa henkilökunnan ollessa paikalla?

– En ole kokenut, että suoraan olisi viitattu, että käytettäisiin juuri siinä tilanteessa lapsia tai nuoria hyväksi. Palautteessa on ollut, että kun käydään lukiossa tai yläkoulussa, siellä luodaan suhteita ja tutustutaan, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä sanoo.

– En ihan tarkkaan ole itsekään hahmottanut, mikä konkreettisesti on se turvallisuuden tunnetta horjuttava seikka, Penttilä lisää.

Vuolle Setlementin toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen pitää kauhuskenaarioita päiväkodeissa ja kouluissa lapsia metsästävistä turvapaikanhakijoista käsittämättöminä.

– Pelottavaa, että tällaisia ajatuksia edes on.

Vierailut nousivat kuitenkin kiistanaiheeksi jo ennen Oulussa tutkittavia seksuaalirikosepäilyjä. Noin vuosi sitten osa kaupunginvaltuutetuista allekirjoitti perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun jättämän aloitteen, jossa vaadittiin vierailujen lopettamista. Perusteena oli, että kaikkien osallistujien taustoja ei voi varmuudella selvittä.

Tuolloin sivistys- ja kulttuuripalvelut tyrmäsivät ehdotuksen toteamalla, että yhdenvertaisuuslain näkökulmasta ei ole kestävää, jos yhdeltä ihmisryhmältä kielletään vierailut.

Yksi aloitteen allekirjoittajista oli tuolloinen sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Matias Ojalehto (kesk.). Hän pitää edelleen turvapaikanhakijoiden vierailuja turhia jännitteitä yhteiskuntaan aiheuttavina.

Hän kertoo myös saaneensa parikymmentä viestiä päiväkoti- ja kouluvierailuista. Hän uskoo, että viestit ovat vanhemmilta.

Ojalehdon mukaan voi kysyä, ovatko kaikki palautteissa esitetyt perusteet vierailujen estämiselle relevantteja. Hän kuitenkin sanoo, että ei ole koskaan saanut palautetta, jonka mukaan turvapaikanhakijat pitäisi päästää päiväkoteihin.

Ojalehto sanoo, että viestien lähettäjät ovat olleet huolissaan muun muassa siitä, voisiko esimerkiksi Turun puukotusten tapaista terrori-iskua tapahtua päiväkodissa. Hän ei itse pidä tällaista todennäköisenä.

– Saamissani palautteissa ei ole pelätty, että vierailun aikana tapahtuisi seksuaalista hyväksikäyttöä. Palautteissa on enemmän ollut huolta siitä, että eihän lapsille anneta viestiä, että kulttuurieroilta suljetaan silmät eikä avoimesti kerrota haasteista, joita niihin liittyy.

Haasteilla hän viittaa esimerkiksi naisen asemaan ja erilaisiin suojaikärajoihin eri kulttuureissa. Myös Ojalehto kertoo, että palautteissa toistuu pelko "suhteiden luomisesta" vierailujen aikana.

– Yhteydenottajilla on selkeästi ajatus, että he eivät halua, että nuoret tai lapset saisivat sitä kautta kontakteja turvapaikanhakijoihin.

Ojalehto sanoo, että hän ei usko, että päiväkotilasten kohdalla olisi huolta suhteiden luomisesta. Päiväkotivierailuihin liittyvä suurin ongelma on hänestä se, että turvapaikanhakijoiden menneisyyttä ja taustoja ei tunneta.

– Jos vanhemmat kysyvät vaikka päiväkodin johtajalta, ketä päiväkodissa on käynyt, mielestäni heillä on oikeus tietää. Jos ei tarkkaan pystytä kertomaan, millaisista olosuhteista ja taustoista ihmiset tulevat, se on omiaan luomaan ylimääräistä jännitettä lasten vanhempien ja turvapaikanhakijoiden välille.

Kaupunginvaltuutettu Matias Ojalehto sanoo, että hänen mukaansa kansainvälinen kasvatus voisi tarkoittaa myös "länsimaisista arvoyhteisöistä tuleviin" tutustumista.

– Kansainvälistä kasvatusta voitaisiin antaa muutenkin, vaikka vaihto-opiskelijavierailujen ja täällä jo asuvien kansainvälisten ihmisten avulla. Pitäisin sitä kuntalaisten mielipiteitä paremmin huomioivana.

Miksi vierailut keskeytettiin, vaikka niistä ei ole ollut ongelmaa?

Ylen aiemmin haastatteleman apulaispoliisipäällikkö Arno Karnarannan mukaan poliisin tiedossa ei ole vierailuihin liittyvää uhkaa. Myöskään sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä tai Vuolle Opiston toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen eivät ole kuulleet vierailuista mitään negatiivisia kokemuksia.

Penttilä kertoo, että päätös vierailujen keskeyttämisestä tehtiin kuitenkin runsaan palautteen takia.

– Jos vanhemmilta tulee kovasti palautetta, niin vierailuita ei järjestetä.

En ihan tarkkaan ole itsekään hahmottanut, mikä konkreeettisesti on se turvallisuuden tunnetta horjuttava seikka. Mika Penttilä

Hän kuitenkin itsekin sanoo, että ei ole tiedossa, ovatko palautteen lähettäjät vierailukohteiden lasten vanhempia tai edes vanhempia ylipäätään.

– Tiedetään myös, että helposti tulee viestejä ihmisiltä, joilla ei minkäänlaista kosketuspintaa asiaan.

Hänen mukaansa nyt kuitenkin pitää puhua ja jollakin tapaa selvittää oululaisten vanhempien kanta vierailuihin.

Myös Vuolle Setlementin Jussi Kemppainen sanoo, että on hyvä, että vierailuja ei juuri nyt järjestetä "työrauhan" takia. Hän kuitenkin toivoo, että niitä jatkettaisiin mahdollisimman pian. Kouluilta on jo tullut toiveita uusista vierailuista. Hänen mukaansa on ennakkoluuloinen ajatus, että lasten tai nuorten ei haluttaisi tapaavan joistain kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä vaan esimerkiksi pelkästään länsimaista tulleita maahanmuuttajia.

– Oulun kaduilla väistämättä törmää kuitenkin ihmisiin monesta kulttuurista. Luulisi, että jos joku pelkää heitä, hän nimenomaan toivoisi, että eri kulttuureista tuleviin voisi tutustua tällaisten suunniteltujen vierailujen avulla.

Lue myös:

Asiantuntijat lyttäävät Oulun päätöksen lopettaa turvapaikanhakijoiden päiväkotivierailut: "Lähellä rasistista tapaa hahmottaa maailmaa"

Opetusministeri Oulun päätöksestä lopettaa turvapaikanhakijoiden päiväkotivierailut: "Uskon, että Oulussa on tehty hyvää harkintaa"

Tuhat tutkintaa, joista ei kerrota – Ylen selvitys kokoaa tietoa seksuaalirikosepäilyistä eri puolilta Suomea ja valottaa, mikä tekee Oulun tapauksesta "ilmiön"

Pienet liekit hyppivät lasin takana ja nopeasti näkyviin alkaa muodostua kuvio. Kone tekee samaa erehtymättä, jatkuvasti, ja tuloksena on pientä hiomista vaille oleva valmis tuote. 3D-tulostus on viimein saapumassa Suomen teollisuuden avuksi.

Innostuneimmissa arvioissa on lupailtu, että 3D-tulostus on neljäs teollinen vallankumous. Suomalaiset asiantuntijat toppuuttelevat liiallista hypetystä, mutta uskovat kolmiulotteisen tulostuksen valtaavan nopeasti alaa myös täällä.

Toistaiseksi esimerkiksi metallia tulostavia 3D-tulostimia on Suomessa vasta muutama. Maailmalla niitä on jo tuhansia.

– Meiltä puuttuu sellaista lentokone- ja autoteollisuutta, joka on edistänyt 3D:n tuloa Keski-Euroopassa. Nyt on syytä päästä nopeasti muun Euroopan tahtiin, toivoo tekninen johtaja Markku Lindqvist hämeenlinnalaisesta Delva Oy:stä.

Delva Oy on vasta aloittamassa metallien kolmiulotteista tulostamista. Yhtiö odottaa saavansa tilaamansa tulostimen lähiaikoina. Ensimmäiset laitteet yritys aikoo tuottaa parin kuukauden sisällä.

– Tarkoituksena on laajentua nopeasti. Tilaamme lisää koneita ja ajatuksena on, että pystymme samaan hintatasoon kuin Keski-Euroopan 3D-tulostajat.

Lahdessa tulostuu hammasproteesien runkoja

Lahtelainen Materflow on jo aloittanut metallin 3D-tulostuksen.

– Tällä hetkellä suurin osa tuotteistamme löytyy ihmisten suista. Hammasproteesien runko-osat muodostavat kolme neljäsosaa metallitulostimen tuotannosta, kertoo yhtiön myyntijohtaja Timo Peltonen.

Myös Peltonen pitää neljännen teollisen vallankumouksen käsitettä liioittelevana.

– Eräs asiakkaamme sanoi hyvin, että 3D-tulostus tuo suunnittelun vallankumouksen teollisuuteen. Se mahdollistaa sellaisten komponenttien suunnittelun ja valmistuksen, joita vanhoilla menetelmillä on vaikea toteuttaa.

3D on ekologinen vaihtoehto

3D-skannauksella saadaan monimutkainenkin esine digitaaliseen muotoon, katsottavaksi ja muokattavaksi tietokoneen ruudulla. Se antaa mahdollisuudet suunnitella, mitata ja valmistaa laitteita joko perinteisin menetelmin tai 3D-tulostuksella.

Hämeen ammattikorkeakoulu opettaa oppilaitaan 3D-skannauksen ja suunnittelun pariin ja tarjoaa palvelujaan myös yrityksille.

– 3D-skannaus on paljon tarkempaa ja nopeampaa kuin perinteiset menetelmät. Skannauksessa saadaan kappale mitattua kymmenesosassa siitä ajasta, mitä menee käsin mittamiseen. Tarkkuus on jopa sata kertaa parempaa, kertoo konetekniikan lehtori Timo Kärppä Hämeen ammattikorkeakoulusta.

3D-skannaus vähentää tai jopa poistaa tarpeen paperisiin teknisiin piirustuksiin. Se on myös ekologista.

– Meidän ei tarvitse tehdä uusia prototyyppejä, vaan nämä prototyypit ovat virtuaalimaailmassa. Säästämme ainetta ja materiaalia ja tietysti aikaa, selittää Timo Kärppä.

Myös 3D-tulostamisen ammattilaiset kehuvat ekologisuudella.

– Tulostaminen tuottaa huomattavasti vähemmän hukkamateriaalia kuin perinteinen metallikomponenttien valmistus, kehuu johtaja Markku Lindqvist hämeenlinnalaisesta Delva Oy:stä.

Kihlakunnansyyttäjä Sanna Savolaisen kenkien korot kopsahtelevat Vantaan oikeustalon käytävillä.

Hän siirtyy yhdellä oven avauksella Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastosta Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden puolelle.

Savolainen kävelee jonkun matkaa käytävää pitkin ja pysähtyy sen keskivaiheille käräjäsali numero viiden oven eteen.

Kun puheenjohtaja huutaa osapuolet saliin, Savolaisen perässä oikeussaliin astelee pitkähiuksinen nainen lenkkareissaan ja fleecepaidassaan.

Savolainen vaatii naisen pahoinpitelijälle sakkorangaistusta.

– Hoidan naisiin ja lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja vakavia väkivaltarikoksia, Savolainen kertoo.

"Niin sanottu virka-aika ei oikein tahdo riittää"

Savolainen on työskennellyt kihlakunnansyyttäjänä vuodesta 2007.

Hän kertoo, että viime vuosina syyteharkintaan tulevien juttujen laajuus ja vaikeustaso on lisääntynyt.

Ja samalla työmäärä on kasvanut.

– Niin sanottu virka-aika ei oikein tahdo riittää. Se tarkoittaa sitä, että me (syyttäjät) olemme jatkaneet iltaisin ja viikonloppuisin työntekoa.

Jatkuva venyminen näkyy omassa jaksamisessa.

– Omat voimavarat ovat välillä vähissä, ja palautuminen työstä on tietysti myös hitaampaa.

Syyttäjien lisäksi tilanteesta kärsivät myös rikosten uhrit eli Savolaisen tapauksessa seksuaali- ja väkivaltarikosten uhrit.

– Se on todella valitettavaa, jos juttuja ei saada varsinkaan vakavissa rikosasioissa kohtuullisessa ajassa eteenpäin. Viimeiseen asti venytään, että asiat saataisiin kohtuullisessa ajassa eteenpäin, mutta valitettavasti resurssipula näkyy myös käsittelyajoissa, Savolainen sanoo.

Yle pyysi Sanna Savolaiselta hänen työkalenterinsa viime viikolta.

Kalenteri on tämän jutun lopussa. Viime viikolla Savolaisella oli vain yksi vapaapäivä.

"Kyllä on pelättävissä, että me väsymme työtaakan alle"

Sanna Savolainen ei ole Suomen ainoa syyttäjä, joka paiskii töitä iltaisin ja viikoloppuisin.

Suomen syyttäjäyhdistyksen tekemän selvityksen mukaan syyttäjät tekevät keskimäärin kuuden päivän työviikkoa.

– Keskimäärin teemme kuusi päivää viikossa töitä. Syyttäjillä ei ole työaikaa, niin tämä työnteko ei vaikuta valtiontalouteen. Töitä tehdään periaatteessa ilmaiseksi, sanoo Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto.

Haaviston mukaan syyttäjät tekevät töitä jaksamisensa äärirajoilla.

– Velvollisuudentunnosta töitä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin, että syyteharkinnat saadaan tehtyä. Ei tämä järjestelmä voi toimia niin, että jatkuvasti vain venytään. Kyllä on pelättävissä, että me väsymme työtaakan alle, Haavisto varoittaa.

Syyttäjät ovat seuranneet sivusta, kun poliisi on saanut viime aikoina lisää resursseja.

Oulun seksuaalirikostutkintojen poikkeuksellisen laaja julkisuus sai hallituksen lupaamaan Oulun kaupungille parin miljoonan euron hätäavun.

Sellainen raha kelpaisi syyttäjillekin.

– Syyttäjälaitoksen budjetti on noin 44 miljoonaa, noin 0,2 promillea valtion taloudesta. Jos meille luvattaisiin 2 miljoonaa lisää, niin se auttaisi hyvin paljon syyttäjälaitoksen ja syyttäjien asemaa. Se on arvovalintakysymys, miten näitä asioita hoidetaan, syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto sanoo.

Juttua tarkennettu klo 9.15: Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto tarkensi lausuntoaan. Syyttäjälaitoksen budjetti on 0,2 promillea valtion taloudesta, eikä 0,02 promillea kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Hoivakoteja ylläpitävän Esperi Caren toimintamallille rakennettiin pohja jo yli kymmenen vuotta sitten, sanoo Helsingin ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun tutkija Tricia Cleland Silva.

Hän selvitti väitöstutkimustaan varten Esperin työvoiman hankintaa Filippiineiltä aikana, jota hän pitää käänteentekevänä kehityksessä, joka on nyt nostanut hoivalaitosten ongelmat otsikoihin.

Elettiin vuoden 2007 loppua ja vuotta 2008. Suomessa, Euroopassa ja koko läntisellä pallonpuoliskolla väestö ikääntyi ja hoivapalvelujen tarve oli kasvussa. Samalla oli jo yleismaailmallinen pula alan työntekijöistä.

– 38 000 suomalaista ammattilaista oli päättänyt jättää alan. He olivat tyytymättömiä palkkaansa, vuorotyöhön ja moniin työnjohdollisiin asioihin, Cleland Silva selittää tutkimuksensa taustaa.

Ydinajatuksena kustannustehokkuus

Vuoden 2007 lopussa Esperi ryhtyi yhteistyöhön rekrytointiyritys Opteamin kanssa. Niiden ratkaisu työvoimapulaan oli hoitajien hankkiminen Filippiineiltä.

Suomen hallituksella ja kunnilla oli työvoimapulan lisäksi haasteita myös siinä, millä perusteilla ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen avattaisiin ja valvottaisiin.

– Yritykset näkivät siinä tilaisuuden. Ne sanoivat pystyvänsä ratkaisemaan julkisen alan ongelman. Taustalla oli kuitenkin yksityisyrityksen toimintamalli eli voittojen tavoittelu, Cleland Silva arvioi.

Ne toisin sanoin näkivät bisnesmahdollisuuden ja pyrkivät käyttämään sen hyväkseen, tutkija sanoo. Hänen tulostensa perusteella ydinajatuksena oli vähentää kustannuksia niin paljon kuin vain mahdollista muusta piittaamatta.

Opteamin kansainvälisen rekrytoinnin HR-konsultti Päivi Mäenpää sanoo olevansa yllättynyt näkemyksestä, että rekrytoinnit olisi hoidettu muutoin kuin täysin eettisesti.

Ulkomailta rekrytointi ei ole halpaa, eikä siinä missään tapauksessa ollut kyse säästöistä, vaan sillä haluttiin vastata Suomen työvoimapulaan, Mäenpää sanoo.

Yritykset portinvartijoiksi

Cleland Silva on kotoisin Ottawasta Kanadasta. Hän tuli vuonna 2006 Helsingin yliopistoon tekemään maisterintutkintoa terveydenhoidon hallinnosta ja kiinnostui rekrytointikysymyksistä, jotka olivat nousemassa isoiksi kaikkialla maailmassa.

Kun hän alkoi kaksi vuotta myöhemmin tehdä väitöskirjaansa Hankenilla, Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa, filippiiniläisten hoitajien rekrytointi oli käynnistymässä. Väitöskirjan aihe suorastaan tarjosi itseään, hän sanoo.

Tutkimus osoitti, että yksityisyrityksistä tuli rekrytoinnissa myös julkisen sektorin portinvartijoita, jotka päättivät hoitotyön sisällöstä ja johdosta, hän sanoo. Julkisivu kuitenkin noudatti EU:n työlainsäädäntöä, ja yritykset olivat yhteydessä hoitajien ammattiliittoihin, hän lisää.

Taitoja jäi käyttämättä

Filippiineiltä valituilta hoitajilta edellytettiin sairaanhoitajatutkintoa ja työkokemusta. Työpaikka luvattiin, mutta heille ei välttämättä ollut selvää, että työ hoivakodissa ei vastannut heidän koulutustaan, sanoo Cleland Silva.

Heidän sairaanhoitajatutkintoaan ei Suomessa kelpuutettu myöskään perushoitajatutkinnoksi. Hoiva-avustajaksi pääsee ilman tutkintoja. Osa rekrytoiduista ryhtyi siis niihin töihin, osa perushoitajan oppisopimuskoulutukseen.

Filippiineillä perushoitaja-nimikettä ei ole, on vain sairaanhoitajan tutkinto.

– Useimmilla oli Suomeen tullessaan jo kokemusta erikoissairaanhoidosta, ja he ilmaisivat pettymystään siihen, etteivät päässeet käyttämään taitojaan, Cleland Silva kertoo haastattelujensa perusteella.

Mahdollisuuksien rajat epäselvät

Mäenpään mukaan tulijoille oli selvää, millaisesta työstä oli kyse. Siitä kerrottiin heille kyllä, hän sanoo.

Näkemysten ristiriitaa voi selittää toinen filippiiniläishoitajia koskenut tutkimus. Yle uutisoi siitä viime vuonna näin:

"Hoitajille kerrotaan kotimaassa järjestetyssä koulutuksessa, millaista hoiva-avustajan työ hoivakodeissa on. Mutta on vähän toinen juttu, pystyvätkö he todella ymmärtämään, että se on pelkkää perustarpeista huolehtimista. Erityisesti, kun vanhusten hoitopaikkoja ei Filippiineillä ole ollenkaan, tutkija Päivi Vartiainen pohtii."

Kaikki tuohon Tampereen yliopiston tutkimukseen haastatellut hoitajat kertoivat tähtäävänsä koulutuksensa täydentämiseen niin, että voisivat työskennellä Suomessa sairaanhoitajina. Heille ei näyttänyt olevan selvää, ettei oleskelulupa välttämättä sallinut siirtymistä töistä kokopäiväiseksi opiskelijaksi, tutkijat kertoivat.

Missä he nyt ovat?

Toteutumattomat odotukset kääntyivät itseään vastaan, sanoo Cleland Silva. Hänen mukaansa monet hoitajista lähtivät muihin maihin – muun muassa Britanniaan ja Yhdysvaltoihin – oltuaan Suomessa ajan, johon olivat alkujaan sitoutuneet.

– Rekrytoinnin ajatusmalli oli ollut saada työntekijöitä mahdollisimman halvalla ja organisoida työ samalla periaatteella. Se ei ollut kestävää. Yksikään hoitaja ei jää pitkäksi aikaa sellaisiin oloihin, Cleland Silva summaa.

Päivi Mäenpäällä on eri käsitys rekrytoitujen viihtymisestä. Hänen mukaansa suurin osa on yhä Suomessa. Opiskelu lähihoitajasta sairaanhoitajaksi on riippunut kunkin omasta halusta, ja useilta koulutus on onnistunut, hän sanoo.

Millaisista määristä noissa ensimmäisten vuosien rekrytoinneissa sitten puhutaan?

Mäenpään mukaan Esperille tuli Opteamin rekrytoimina kaikkiaan noin 50 filippiiniläishoitajaa, viimeksi vuonna 2015. Samaan aikaan Opteam rekrytoi muillekin, myös julkiselle sektorille.

Cleland Silva sanoo, että Opteamin rekrytointiluvut jäivät tutkimuksessa liikesalaisuuden takia epäselviksi.

Tricia Cleland Silvan toissa marraskuussa tarkastettu väitöstutkimus Transnational Management and Globalised Workers: Nurses beyond Human Resources ilmestyi viime vuonna kirjana.

Hän haastatteli tutkimustaan varten Esperin ja Opteamin sekä rekrytointihankkeeseen niin ikään osallistuneen suomen kielen koulutusta tarjonneen Amiedun edustajia.

Esperin rekrytoimien sairaanhoitajien lisäksi haastateltavina oli muita Suomessa työskenteleviä filippiiniläisiä hoitajia, sisä- ja työministeriön ja Helsingin kaupungin edustajia sekä hoitoalan ammattiliittojen Tehyn ja SuPerin ynnä hoitoalaa valvovan Valviran edustajia.

Lääkäreillä on selvä väylä, hoitajilla ei

Opteam ei ole enää muutamiin vuosiin rekrytoinut hoitajia Filippiineiltä, kertoo Päivi Mäenpää. Työvoimapulaan luotu malli on hänen mukaan tyssännyt, ja syitä on monia, muun muassa pitkäksi venynyt lupien käsittely.

Ulkomaisen sairaanhoitajatutkinnon laillistamisväylääkään ei edelleenkään ole, toisin kuin lääkäreillä. Mäenpää suree sitä, että viime vuosikymmenellä alulle saatu pilottimalli jäi taantuman jalkoihin.

Tähän juttuun pyydettiin myös Esperin kommenttia. Henkilöstöjohtaja Maria Pajamo vastasi näin: "En halua käydä läpi vanhoja toimintamalleja, koska on selkeää että on tehty virheitä, mutta nyt tulee muutos."

Korjattu 5.2. klo 14.45: Poistettu virheellinen lause, jonka mukaan hoivakodeissa ei ole sairaanhoitaja-nimikkeellä työskenteleviä.

Ruotsin poliisin mukaan Strängnäsin tuomiokirkosta varastetut kruununkalleudet on mahdollisesti löydetty.

Ruotsalaislehti Aftonbladetin tietojen mukaan korut löydettiin Tukholman alueella sijaitsevasta roskakorista. Poliisi on luvannut tiedottaa asiasta enemmän, kunhan nyt löytyneet arvoesineet voidaan vahvistaa kruununjalokiviksi.

Kaksi kruunua ja valtakunnanomena varastettiin elokuussa keskellä kirkasta päivää Strängnäsin tuomiokirkosta, joka sijaitsee noin sata kilometriä Tukholmasta länteen. Ruotsia 1600-luvun alkupuolella hallinneen Kaarle IX:n ja hänen puolisonsa Kristiinan jäämistön arvoksi on arvioitu noin 6, 2 miljoonaa euroa. Toisaalta kruununkalleuksien arvoa pidetään teoreettisena, sillä ainutlaatuisia esineitä on käytännössä mahdoton myydä.

Ruotsin poliisi pidätti syyskuussa 22-vuotiaan miehen epäiltynä kalleuksien ryöstöstä. Syytetyn oikeudenkäynnissä oli tänään alkamassa viimeinen istuntopäivä. Oikeudenkäynti kuitenkin keskeytyi aamupäivällä, kun syyttäjä ilmoitti, että osa ryöstösaalista oli mahdollisesti löytynyt.

Lue lisää:

Röyhkeät varkaat ryöstivät kruununjalokiviä kirkosta Ruotsissa – "Esineet ovat ainutlaatuisia"

Kruununjalokivien ryöstöstä epäilty napattiin kiinni Ruotsissa – arvoesineet vielä tipotiessään

Kokoomus on valmis 0,7 hoitajaan yhtä hoidettavaa kohti, jos muut puolueet sitä haluavat.

– Nyt näyttää siltä, että kaikki muut puolueet haluavat tuettuun palveluasumiseen 0,7 hoitajamitoituksen, joten näin varmaan käy. Mutta se ei yksin riitä, Petteri Orpo kertoi Turussa.

– Me haluamme uuden vanhuspalvelulain ja haluamme, että hoitajamitoitus sinne kirjataan. Jos enemmistö haluaa, että 0,7 kirjataan sinne, niin kyllä pitää vähintään keskustella siitä, mikä oikea, todellinen hoidon tarve on.

Orpon mukaan vanhuspalvelulaista pitää säätää paljon nykyistä velvoittavampi. Lakiin pitää tulla kirjaukset hoidon ja hoitajien määrästä. Niiden tulee kokoomuksen puheenjohtajan mielestä perustua todelliseen hoidon tarpeeseen. Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7 hoitajaan nykyisestä 0,5:stä tulisi eri arvioiden mukaan maksamaan 200–300 miljoonaa euroa.

– Jos se raha päätetään tähän käyttää, niin sitten tehdään niin. Mutta haluaisin keskustella, voidaanko 300 miljoonaa käyttää laajemmin vanhuspalveluihin. Meidän pitäisi puhua, mitä voimme tehdä omaishoidon parantamiseksi ja kotihoidolle. Meillä on monia muitakin kysymyksiä, joita pitää ratkaista. Haluan, että keskustellaan asiasta laajemmin, ei pelkästään yhdestä luvusta.

Petteri Orpo on aiemmin sanonut, että hän ei kannata velvoittavaa hoitajamitoitusta lakiin. Hän on todennut, että vanhuspalveluiden ongelmat eivät ratkea sillä, että lakiin kirjataan jokin desimaali. Nyt Orpo tarkentaa aiempia kommenttejaan.

– Me olemme sanoneet jo 2–3 viikkoa sitten vanhuspalveluohjelmassa, että vanhuspalvelulaki pitää uudistaa velvoittavammaksi. Meille on koko ajan käynyt se, että hoitajamitoitus tulee lakiin, mutta se miten se siihen tulee, siitä ollaan eri mieltä.

Kaikki eduskuntapuolueet hoitajamitoituksen takana

Keskusta julkisti viime viikolla perhepoliittisen ohjelmansa, jossa se vaati sitovaa hoitajamitoitusta kirjattavaksi lakiin. Keskusta linjasi, että henkilöstön vähimmäismitoitus vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä olisi vähintään 0,7 hoidettavaa kohti ja että tämä kirjattaisiin osaksi vanhuspalvelulakia.

Tällä hetkellä sitovaa hoitajamitoitusta ei ole kirjattu lakiin. Suositus on 0,5 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti.

Koko oppositio kannattaa hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Myös siniset on kertonut kannattavansa velvoittavan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin.

Oppositio olisi valmis päättämään vanhuspalvelulaista jo nykyisen eduskunnan aikana. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kuitenkin todennut, että kansanedustajat eivät ehdi käsitellä asiaa ennen vaaleja.

Eduskunta keskutelee opposition vanhustenhuollosta tekemästä välikysymyksestä keskiviikkona, ja asiasta äänestetään perjantaina.

Petteri Orpo avaa Sannikka & Ukkola -ohjelman puoluejohtajien henkilökuvasarjan TV1:ssä perjantai-iltana.

Poliisi otti Kotkassa tiistaiaamuna kiinni kaksi miestä, jotka häiriköivät koulun pihalla. Päihtyneet miehet olivat liikkuneet Karhuvuoren koulun pihalla ja koulun vieressä olevassa kaupassa.

Toista miestä epäillään myös lievästä pahoinpitelystä. Mies oli tarttunut paikalle tullutta 15-vuotiasta poikaa takin kauluksesta. Miehet olivat myös seuranneet oppilasta koululle ja toinen heistä oli tullut kouluun sisälle.

Hän poistui paikalta vasta opettajien kehotuksesta. Pojalle ei kuitenkaan aiheutunut vammoja välikohtauksesta.

Kotkan kaupungin mukaan koulun ulko-ovet suljettiin ja oppilaat määrättiin pysymään sisällä turvallisuussyistä, kunnes tilanne oli ohi. Koulun sisällä tai pihalla olleisiin oppilaisiin ei kohdistunut uhkaa ja pihalla olleet oppilaat siirtyivät välittömästi sisälle.

– Tapaus on erittäin ikävä ja käymme asiaa koulussa läpi ja tarjoamme tukea oppilaille. Tilanne on nyt rauhoittunut ja henkilökuntamme reagoi tilanteeseen nopeasti, sanoo Karhuvuoren koulun rehtori Marianne Puumalainen.

Poliisin mukaan miehet olivat noin parikymppisiä. 15-vuotias poika vaikuttaa valikoituneen lievän pahoinpitelyn kohteeksi sattumalta.

THL kehottaa helmikuun alussa Silja Linen risteilyllä olleita matkustajia tarkistamaan rokotesuojansa tuhkarokon osalta. THL:n mukaan tuhkarokkoa sairastanut aikuinen henkilö on matkustanut 1.–3. helmikuuta Silja Serenade -aluksella Helsingistä Tukholmaan ja takaisin.

Varoitus liittyy tuhkarokkotartuntaan, joka todettiin aiemmin pääkaupunkiseudulla. THL:n mukaan sairastunut henkilö on mahdollisesti altistanut muita taudille matkustaessaan.

THL neuvoo samalla laivalla matkustaneita tarkkailemaan tuhkarokon oireita seuraavien kolmen viikon aikana. Ensioireita ovat korkea kuume ja hengitystieoireet.

Jos oireita ilmenee, on syytä ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen.

Tuhkarokko on poikkeuksellisen tarttuva, huoneilmassa leviävä sairaus. Tartuntaan voi riittää samassa tilassa oleskelu.

Toisaalta tuhkarokkovirus ei pärjää pitkään kehon ulkopuolella: virukset tuhoutuvat pinnoilta muutamassa tunnissa, kerrotaan THL:stä.

Lue myös:

Tuhkarokon rokotekattavuus on nyt 96 % – Paikalliset erot silti huolena

Edesvastuuton ihmiskoe 200 vuotta sitten on pelastanut jo miljoonia ihmishenkiä

Näkökulma: Rokottaa vai ei? Numerot paljastavat totuuden